Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi

RAPORTTI 4/2013 Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo

10

Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo Energiatutkimusta IEA-yhteistyössä Suomen osallistumisen arviointi Arviointiraportti Tekesin ohjelmaraportti 4/2013 Helsinki 2013 3

Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes 2013. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1797-7347 ISBN 978-952-457-564-5 Kannen kuva: Susanna Lehto Taitto: DTPage Oy 4

Esipuhe Suomi on ollut kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenenä jo yli 20 vuotta, vuodesta 1992 alkaen. IEA:n monista toimintamuodoista ja palveluista eniten esillä ovat olleet maaraportit, joista tuoreimpana Suomen raportti julkaistiin toukokuussa 2013. Suomen energiapolitiikka sai kiitosta energiavarmuuden järjestelyistä, riippuvuuden vähentämisestä fossiilisista polttoaineista ja pohjoismaisen energiamarkkina-alueen integraatiosta. Haasteena todetaan se, että Suomi on IEA:n energiaintensiivisin maa ja omia energiavaroja on vähän verrattuna naapurimaihin, mikä erityisesti korostaa energiapoliittisten valintojen merkitystä. Vähemmän näkyvä IEA:n toimintamuoto on tutkimusyhteistyö, joka on organisoitu teknologia-aloittain yhteistyösopimuksiksi. Näistä noin 40 sopimuksesta Suomi on osallistunut noin puoleen. Sopimusten t&k-toiminta kattaa energian tuotannon, käytön ja ympäristövaikutukset laajasti. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alueella on useita sopimuksia. Tehtävän työn luonne on pääosin kansallisten projektien tiedonvaihtoa tai yhteishankkeita, jotka rahoitetaan kansallisesti. IEA-tutkimusyhteistyön tuloksellisuuden ja hyödynnettävyyden selvittämiseksi Tekes toteutti ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnissa haluttiin selvittää sopimusten kohdistumista, tavoitteita ja saatuja kokemuksia sekä merkittävimpiä tuloksia. Lisäksi haluttiin kehittää prosessia ja osallistumiskriteerejä sopimuksiin osallistumisen tueksi. Arvioinnissa etsittiin myös eri toimijoille parhaiten soveltuvaa työnjakoa. Tekes kiittää arviointiryhmää: Juhani Timosta ja Markku Antikaista Virebit Oy:sta sekä Yrjö Riionheimoa YHR-Consultingista monipuolisesti aihetta kartoittavasta ja käytännönläheisestä työstä. Tekes esittää kiitokset myös ohjausryhmälle, haastatelluille, kyselyyn aktiivisesti vastanneille ja työpajaosallistujille. Arviointiraportti antaa hyvät lähtökohdat IEA-toiminnan kehittämiselle ja paremmalle hyödyntämiselle. Toukokuussa 2013 Tekes 5

Sisältö Esipuhe...5 Summary...9 1 Johdanto...11 2 Kansainvälinen energiajärjestö IEA...12 2.1 IEA:n perustaminen ja jäsenyys...12 2.2 IEA:n tehtävät...13 2.3 Organisaatio ja päätöksenteko...13 2.3.1 Sihteeristö...13 2.3.2 Hallintoneuvosto...13 2.4 Toiminta...14 2.4.1 Pysyvät ryhmät...14 2.4.2 Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT...14 2.4.3 IEA:n toimialaneuvosto (IEA Energy Business Council EBC)...15 2.4.4 Julkaisutoiminta...15 2.4.5 Toiminnan rahoitus...15 2.5 Tutkimusyhteistyö...15 2.6 Erityyppisiä sopimuksia...16 3 Suomi ja IEA...17 3.1 Jäsenyys IEA:ssa...17 3.2 Keskeiset toimijat...18 3.2.1 Tekes...18 3.2.2 Ministeriöt...18 3.2.3 Yliopistot...19 3.2.4 VTT...19 3.2.5 Teollisuuden järjestöt...19 3.2.6 Yritykset...19 3.2.7 SHOKit...22 6

4 Suomi eri tutkimussopimuksissa...23 4.1 Suomen osallistuminen IEA:n sopimuksiin...23 4.2 Polttokennot (Advanced Fuel Cells AFC)...23 4.3 Uudet moottoripolttoaineet (Advanced Motor Fuels AMF)...24 4.4 Uudet materiaalit kuljetussovelluksissa Advanced Materials for Transportation Applications (AMT)...24 4.5 Korkean lämpötilan suprajohtavuuden vaikutusten arviointi sähkövoimasektorilla (Assessing the Impacts of High-Temperature Superconductivity on the Electric Power Sector)...25 4.6 Kysynnän hallinta (Demand-Side Management DSM)...27 4.7 Kaukolämmitys ja -jäähdytys (District Heating and Cooling DHC)...29 4.8 Energiansäästö ja päästöjen vähentäminen polttoprosesseissa (Energy Conservation and Emissions Reduction in Combustion)...31 4.9 Energiansäästö rakennuksissa ja yhdyskuntajärjestelmissä- ohjelma (Energy Conservation in Buildings and Community Systems Programme, ECBCS)...32 4.10 Lämpöpumput (Heat Pumping Programme HPP)...34 4.11 Älykkäät sähköverkot Smart Grids (ISGAN, International Smart Grid Action Network)...36 4.12 Energian säästö varastoimalla (Energy Conservation Through Energy Storage ECES)...37 4.13 Sähköajoneuvot (Hybrid and Electric Vehicles IEA HEV)...37 4.14 Bioenergia...38 4.15 Vety (Hydrogen Implementing Agreement HIA)...43 4.16 Vesivoima (Hydropower)...44 4.17 Aurinkolämmitys ja -jäähdytys (Solar Heating and Cooling SHC)...45 4.18 Tuulivoima (IEA Wind)...46 4.19 Leijukerroskonversio (Fluidized Bed Conversion FBC)...47 4.20 Kasvihuonekaasut (IEA Greenhouse Gas RD Programme IEAGHG)...48 4.21 Ilmastoteknologia-aloite (Climate Technology Initiative CTI)...49 4.22 Energiateknologian tiedonvaihto (Energy Technology Data Exchange ETDE)...50 4.23 Energiateknologian systeemianalyysiohjelma (Energy Technology Systems Analysis Programme ETSAP)...52 5 Kriittisiä kohtia IEA-yhteistyössä...53 5.1 Onko jatkuvuutta liikaa?...53 5.2 Yritysten ja tutkimuksen vuoropuhelu on kesto-ongelma...53 5.3 Tiedottaminen...54 5.4 Moninaisuus ja löyhä rakenne on etu ja haitta...54 5.5 Kansallinen koordinaatio...55 5.6 Konkretiaa pelkän tiedonvaihdon rinnalle...55 5.7 Tekesin roolia on jouduttu venyttämään...55 7

6 Johtopäätökset ja suositukset...56 6.1 IEA-yhteistyö on hyödyllistä...56 6.2 Tuloksellisuus edellyttää valintoja...56 6.3 Sopimuskohtaisen arvioinnin kriteerit...58 Liitteet 1 Kirjallisuusviitteet ja linkit...59 2 Lyhenteitä...60 3 Haastatellut henkilöt...62 4 Työpaja...63 5 Kysely...64 Tekesin raportit...73 8

Summary This is an evaluation report about Finland s participation in the energy research activities of the International Energy Agency (IEA). For more than 20 years Finland has taken part in the IEA energy research and development cooperation, where Tekes (the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) is acting as the national responsible organisation and as an official party in individual implementing agreements. Presently Finland has 22 signed active agreements with IEA covering R&D activities in energy production and use, and their environmental impacts. The content of many of the aforementioned implementing agreements cover the field of renewable energy sources and the exchange of information in energy technology. The nature of the work is predominately exchange of information of national projects or international cooperation projects. The objectives of the evaluation were to analyse the benefits, relevance and added value of the participation, and produce proposals of how to develop the activities and clarify the criteria of the participation. Special efforts were taken to estimate the benefits of the activities to the Finnish enterprises. An earlier evaluation was carried out in the year 1997. The evaluation aimed at finding answers to several questions; such as what kind of objectives the participation has had from the point of view of the enterprises, research and energy policy, are the chosen agreements still relevant, what kind of experiences have been gained from the participation, and what are the most important results and impacts especially from the point of view of the enterprises. For the new implementing agreements the criteria and procedure for the participation should be drawn up, and this evaluation report gives some guidelines and ideas for selecting new projects within the IEA energy research programs. The report describes in detail individual implementing agreements where Finnish research organisations and companies are active. In this way the report may act as a single information resource covering all activities of the Finnish participation in the IEA. The contents of the evaluation are based on the use of background information (IEA and research agreement web pages) and on interviews from key persons, a web questionnaire and a workshop. The results and findings are partly presented as citations from interviewed key persons, and the most significant critical aspects are analysed. Because IEA is not a financing organisation the projects are chosen primarily according to the priorities of the financiers in each country. As a result of this report it was stated that there is no system in place to evaluate the needs of project organisations during their active period. In addition, a permanent team working with fixed topics may be more efficient and in depth than the usual work carried out in conferences. Lack of communication between companies and research institutions was regarded as a permanent problem. Proposals to improve the communication were given, e.g. by nominating company representatives as Task Leaders and members of Executive Committees in the IEA projects. This is a more common practice in many other countries compared to Finland. Dissemination of the information is a permanent ongoing challenge, both to the public and to universities and research institutions. The methods of how to disseminate the information regarding the opportunities that the IEA-cooperation may offer to Finland should be reconsidered. A clear need for improving the national coordination in order to make long-term planning was reported. Tekes could take a more active role in coordinating the work in various programs. A more active participation of enterprises should be encouraged which would result in more practical results and bring greater opportunities for businesses. Short-term and flexible projects could be increased in this respect. 9

The conclusions and recommendations of the evaluation include a list of benefits of the IEA cooperation. Strengthening of the cooperation within the IEA can be improved by increasing the dissemination of information, international training and transfer of skills, increasing the number of projects within research, product development and system development with more active participation by enterprises, and creating bilateral agreements that the networking has made possible. The future decisions of the participation in IEA implementing agreements will need a national IEA strategy which will include at the very least the areas of importance for Finland, available resources and responsible coordinating organisations. A list of proposed criteria for evaluating individual implementing agreements is given in the report. The evaluation should be carried out every second year and the same criteria can be used when deciding to join a new agreement, or when an individual project may need substantial resources. 10

1 Johdanto Tämä raportti sisältää arvioinnin Suomen osallistumisesta International Energy Agencyn (IEA) energiatutkimustoimintaan. Tavoitteena on ollut arvioida osallistumisen hyödyt, relevanssi ja lisäarvo sekä tuottaa toiminnan kehittämisehdotuksia ja selkiyttää osallistumisen kriteereitä. Erityisesti on koetettu arvioida toiminnan hyötyjä suomalaisyrityksille. Vastaava arviointi on toteutettu edellisen kerran vuonna 1997 1. Työtä ovat ohjanneet seuraavat arviointikysymykset: Mitä tavoitteita on ollut osallistumiselle yritysten, tutkimuksen ja energiapolitiikan kannalta? Ovatko valitut sopimukset edelleen relevantteja? Mikä on ollut niiden kytkentä Tekesin ja muihin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin? Mitä kokemuksia on saatu osallistumisesta? Mikä on toiminnasta saatu lisäarvo? Miten yhteistyö ja tiedonkulku osapuolten kesken on sujunut? Mitkä ovat olleet merkittävimmät tulokset ja vaikutukset erityisesti yritysten kannalta? Millainen prosessi ja mitkä osallistumiskriteerit tulisi laatia uusiin sopimuksiin liittymistä varten? Mitkä olisivat SHOKien, VTT:n, Tekesin, TEMin ja muiden tahojen roolit ja vastuut? Miten toiminnan hyödyntämistä voidaan parantaa? Varsinaisen arviointitehtävän ohella on huomattu, että saattaisi olla kysyntää yksissä kansissa olevalle suomenkieliselle kuvaukselle IEA:sta ja suomalaisten osapuolien osallistumisesta sen lukuisiin aktiviteetteihin. Tästä syystä on raportissa kuvattu melko laajasti mm. yksittäisiä tutkimussopimuksia, joissa suomalaisia osapuolia on mukana. Tältä osin keskeisenä tietolähteenä on ollut järjestön web-sivusto http://iea.org/ ja eri tutkimussopimusten omat sivustot, joiden linkit ovat kunkin sopimuksen kuvauksen alussa luvussa 4 ja koottuna liitteessä 1. Taustamateriaalin lisäksi raportin sisältö perustuu avainhenkilöhaastatteluihin, web- kyselyyn (Liite 5) ja puolen päivän työpajaan. Lisäksi näistä materiaaleista suoraan siteerattuja osallistujien kommentteja on raportissa esitetty tekstilaatikkoina. Arvioinnin toteutti Virebit Oy maalis-toukokuussa 2013. Arviointiryhmän muodostivat Juhani Timonen, Markku Antikainen ja Yrjö Riionheimo. Tekesin ohjausryhmään kuuluivat Pekka Pesonen, Martti Korkiakoski ja Teija Lahti-Nuuttila. 1 T. Lemola, C. Palmberg: Suomen osallistuminen IEA:n energiatutkimukseen. Tekesin arviointiraportti 14/97. 11

2 Kansainvälinen energiajärjestö IEA 2.1 IEA:n perustaminen ja jäsenyys Kansainvälinen energiajärjestö (englanniksi International Energy Agency, IEA) on OECD:n puitteissa toimiva autonominen organisaatio, jonka tarkoituksena on turvata luotettavan, edullisen ja puhtaan energian saanti. Järjestön perusti OECD vuonna 1974, jolloin alkusysäyksenä oli öljykriisi. IEA:ssa on tällä hetkellä 28 jäsentä. Jäsenet ovat: Alankomaat Australia Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Japani Kanada Korea Kreikka Luxemburg Norja Portugali Puola Ranska Ruotsi Saksa Slovakia Suomi Sveitsi Tanska Tšekin tasavalta Turkki Unkari USA Uusi Seelanti Euroopan komissiolla on myös oma edustuksensa IEA:ssa. IEA:n jäsenen on oltava OECD:n jäsenmaa. Kuitenkaan OECD:n jäsenyys ei takaa IEA:n jäsenyyttä. Päästäkseen IEA:n jäseneksi, maan on osoitettava, että: maalla öljyn nettotuojana on 90 päivän keskimääräistä tuontia vastaava raakaöljyn tai vastaavien tuotteiden varmuusavarasto, joka on hallituksen välittömästi käytettävissä siinä tapauksessa, että IEA:ssa vuonna 1984 kehitetty kriisimekanismi CERM (Coordinated Emergency Response Measures) aktivoidaan. Tarkoituksena on turvata nopea ja joustava vaste äkillisiin öljyn tarjonnan häiriöihin siten, että kukin jäsenvaltio pyrkii samansuuruisin ponnistuksin palauttamaan markkinoiden tasapainon maalla on ohjelma, jolla kansallista öljyn kulutusta voidaan tarvittaessa rajoittaa jopa 10 % maalla on CERMin toteuttamiseksi kansallisella tasolla tarvittavat lait ja organisaatiot maalla on lait ja toimeenpanomahdollisuudet sen takaamiseksi, että kaikki maan lainsäädännön alaisena toimivat öljyyhtiöt raportoivat tarvittavat tiedot. Esimerkiksi OECD:n jäsenmaat Islanti, Israel, Meksiko ja Slovenia eivät ole IEA:n jäseniä. Chile ja Viro ovat vasta jäsenehdokkaina. Suomi on ollut jäsen vuodesta 1991 saakka. IEA:n jäsenmaat edustavat noin puolta maapallon energiankulutuksesta. IEA tekee aktiivista yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden ja yritysmaailman kanssa maailmanlaajuisten energia- ja ympäristöongelmien ratkaisussa. Vuonna 2011 käynnistettiin kahdenkeskiset työohjelmat Brasilian, Kiinan, Intian, Indonesian, Meksikon, Venäjän ja Etelä-Afrikan kanssa. IEA:lla on laajaa yhteistyötä ja vuoropuhelua energiaalan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. IEA on ollut mm. perustajajäsenenä useiden organisaatioiden yhteisessä JODI (Joint Organisations Data Initiative) -hankkeessa, jonka tuloksena on ollut öljyn tuotantoon ja kulutukseen liittyvän tilastotiedon globaali tietopankki, jota ollaan laajentamassa 12

käsittämään kaasumarkkinat ja suunnitteilla olevat energiaalan investoinnit. 2.2 IEA:n tehtävät IEA:n tehtävänä on edistää maailman energiaturvallisuutta, energian saatavuutta ja kestävän kehityksen mukaista taloudellista kasvua. IEA:n tehtävien määrittely on järjestön 40-vuotisen taipaleen aikana jonkin verran muuttunut. Perustettaessa tavoitteena oli: ylläpitää ja kehittää järjestelmiä öljyn tarjonnan häiriöiden hallintaan edistää järkevää energiapolitiikkaa maailmanlaajuisesti tekemällä yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden, teollisuuden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa operoida pysyvää öljyn markkinatietojärjestelmää kehittää maailman energiankysyntä- ja -tarjontarakenteita kehittämällä vaihtoehtoisia energianlähteitä ja parantamalla energiatehokkuutta edistää energiateknologian kansainvälistä yhteistyötä auttaa ympäristö- ja energiapolitiikkojen yhteensovittamista. Nykyään IEA:n päätavoitealueet ovat: 1. Energiavarmuus: Monipuolisuuden, tehokkuuden ja joustavuuden edistäminen kaikilla energiasektoreilla. 2. Taloudellinen kehitys: Vakaan energiantarjonnan varmistaminen jäsenmaille ja vapaiden markkinoiden edistäminen taloudellisen kasvun ylläpitämiseksi ja energiaköyhyyden ehkäisemiseksi. 3. Ympäristötietoisuus: Tiedon lisääminen ilmastonmuutoksen torjunnan vaihtoehdoista kansainvälisesti. 4. Maailmanlaajuinen toiminta: Tiivis yhteistyö järjestön ulkopuolisten maiden, erityisesti suurten energiantuottajien ja -kuluttajien kanssa ratkaisujen löytämiseksi yhteisiin energia- ja ympäristöongelmiin. Painopistealueet ovat muuttuneet öljyvarmuudesta laajemmin energiapolitiikan uusien globaalien ongelmien, erityisesti ilmastonmuutoksen, hallinnan suuntaan. Samalla IEA:n rooli OECD:n jäsenmaita tieteellisenä ja energia-alan kehitystä tukevana asiantuntijajärjestönä on vakiintunut ja vahvistunut. IEA tukee ja edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tähtäävää tutkimusta ja tekee yhteistyötä OECD:n ydinenergiajärjestön NEA:n kanssa. 2.3 Organisaatio ja päätöksenteko 2.3.1 Sihteeristö IEA:n sihteeristön muodostaa johto ja johdon tukena työskentelevä henkilöstö. IEA:n toimisto sijaitsee Pariisissa. Henkilökuntaan kuuluu kaikkiaan 260 henkilöä, mm. tiedonkeruun, analysoinnin ja mallinnuksen ammattilaisia ja tukihenkilöstöä. Toimintaa johtaa pääjohtaja (Executive Director) yhdessä kolmehenkisen johtoryhmän kanssa. Hollannin entinen talousministeri Maria van der Hoeven on ollut pääjohtajana syyskuusta 2011 alkaen, varapääjohtajanaan (Deputy Executive Director) entinen amerikkalaisdiplomaatti Richard H. Jones. Johdon alaisuudessa toimii analysoijien ja asiantuntijoiden tiimejä, jotka keskittyvät seuraaviin alueisiin: energiamarkkinat ja energiavarmuus kestävät energiapolitiikat ja -teknologiat maailmanlaajuisen energiadialogin laajentaminen pitkän aikavälin taloudelliset ja energiapoliittiset skenaariot ja näkymät. Henkilöstön rekrytointi tapahtuu OECD:n kautta. Henkilöstö muodostuu taustaltaan monipuolisesta joukosta IEA:n jäsenmaiden kansalaisia hakijat ovat aiemmin työskennelleet mm. ministeriöissä, yrityksissä, kansainvälisissä järjestöissä ja tutkimuslaitoksissa, ja kokemuspohja ulottuu vastavalmistuneista kokeneisiin energia-alan asiantuntijoihin. 2.3.2 Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto (Governing Board) on IEA:n keskeinen päätöksentekoelin. Se koostuu jäsenmaiden energiaministereistä tai heidän edustajistaan. Hallintoneuvosto pitää vuosittain 3 4 pääjohtajatason kokousta, joissa keskustellaan maailmanlaajuisesta energia-alan kehityksestä ja järjestön tulevasta työstä sen johdon kanssa. Komitean kokousten päätökset ovat kaikkia jäsenmaita sitovia. Kerran vuodessa pidetään IEA:n ministerikokous, joka määrää järjestön laajat strategiset prioriteetit hallintoneuvoston säännöllisten kokousten asettaman ohjeistuksen lisäksi. Ministerikokouksen keskustelujen pohjalta IEA:n sihteeristö kehittää ohjelmaideoita, joita käsitellään jäsenmaiden kanssa IEA:n eri komiteoissa ja lopulta esitetään hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. 13

Hallintoneuvosto on myös viime kädessä vastuussa IEA:n hallinnollisista asioista hyväksyessään kaksivuotiset työohjelmat ja budjetit. Päätöksenteko tapahtuu äänestyksen pohjalta lukuun ottamatta asioita, joissa mukaan tarvitaan yksimielisyys. Kunkin maan kokonaisäänimäärä muodostuu perusosasta ja maan öljynkulutuksesta riippuvasta osasta. Taulukko 1 esittää eri jäsenmaiden äänimääriä. Äänimäärät heijastelevat myös kunkin maan maksaman jäsenmaksun suuruutta. Taulukko1. Eri jäsenmaiden äänimäärät. Maa Yleinen äänimäärä CERT:n alaisena toimivat myös tutkimus- ja kehitystyön priorisoinnin ja arvioinnin asiantuntijaryhmä, IEA Collaborative Platform for Oil and Gas Technologies sekä uusiutuvan energian asiantuntijaryhmä. CERT valvoo laajaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, joka tapahtuu tutkimussopimusten (Implementing Agreements) puitteissa. Tämä yhteistyö on myös tämän arvioinnin pääasiallinen kohde, ja sitä käsitellään seuraavissa luvuissa yksityiskohtaisemmin. Öljynkulutusäänimäärä Yhdistetty äänimäärä Australia 3 1 4 Itävalta 3 1 4 Belgia 3 1 4 Kanada 3 4 7 Tšekin tasavalta 3 1 4 Tanska 3 1 4 Suomi 3 1 4 Ranska 3 6 9 Saksa 3 8 11 Kreikka 3 0 3 Unkari 3 0 3 Irlanti 3 0 3 Italia 3 5 8 Japani 3 14 17 Korea 3 1 4 Luxemburg 3 0 3 Alankomaat 3 1 4 Uusi Seelanti 3 0 3 Puola 3 1 4 Portugali 3 0 3 Slovakia 3 0 3 Espanja 3 2 5 Ruotsi 3 2 5 Sveitsi 3 1 4 Turkki 3 1 4 Britannia 3 5 8 USA 3 43 46 Total 81 100 181 2.4 Toiminta 2.4.1 Pysyvät ryhmät IEA:lla on seuraavat pysyvät ryhmät (Standing Committees, Standing Groups), jotka muodostuvat jäsenmaiden hallitusten virkamiehistä ja kokoontuvat useita kertoja vuosittain: Valmiuskysymysten pysyvä ryhmä (Standing Group on Emergency Questions SEQ) Öljymarkkinoiden pysyvä ryhmä (Standing Group on the Oil Market SOM) Pitkän aikavälin yhteistyön pysyvä ryhmä (Standing Group on Long-Term Co-operation SLT) Tuottajamaiden ja muiden kuluttajamaiden suhteiden pysyvä ryhmä (Standing Group on Global Energy Dialogue SGD). 2.4.2 Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT) Energiatutkimus ja -teknologiakomitea (Committee on Energy Research and Technology CERT) koordinoi ja edistää energiasektorin haasteisiin vastaavien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Komiteassa ovat kaikki jäsenmaat edustettuina. Suomen edustajana on Martti Korkiakoski Tekesistä. CERT on perustanut neljä työryhmää seuraaville osa-alueille: Fossiiliset polttoaineet (Working Party on Fossil Fuels) Uusiutuva energia (Working Party on Renewable Energy Technologies) Loppukäyttö (Working Party on Energy End-Use Technologies) Fuusiovoima (Fusion Power Co-ordinating Committee). 14

2.4.3 IEA:n toimialaneuvosto (IEA Energy Business Council EBC) EBC on ryhmä, johon kuuluu kansainvälisten energiasektorin yritysten johtoa sekä energian tuottajien että käyttäjien puolelta ja rahoituslaitosten ja suurten teknologiatoimittajien edustajia. EBC on alustana IEA:n vuoropuhelulle yritysmaailman kanssa ja tarjoaa: mahdollisuuden varmistaa, että IEA:n tekemien analyy sien löydökset ovat relevantteja eri sidosryhmien kannalta forumin ministerien ja teollisuusjohtajien vuoropuhelulle poliittisista puitteista kestävää energiainfrastruktuuria rakentavien investointien stimuloimiseksi. yritysmaailman panosta IEA:n työhön, erityisesti vuosittain julkaistavaan World Energy Outlook -raporttiin. 2.4.4 Julkaisutoiminta IEA julkaisee vuosittain n. 30 maksullista ja 70 ilmaista raporttia, mm. maakohtaisia energiapoliittisia katsauksia. Suomesta edellinen tällainen arvio julkaistiin toukokuussa 2013. 2.4.5 Toiminnan rahoitus IEA:n toiminnan rahoitus muodostuu 28 jäsenmaan jäsenmaksuista ja julkaisujen myyntituotoista. Vuoden 2012 budjetti oli noin 27 MEUR. Jäsenmaksut on porrastettu jäsenmaan talouden koon mukaan. Julkaisutuottojen osuus oli noin 20 %. Budjetti ja työohjelma vahvistetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Budjetilla katetaan sihteeristön ja komiteoiden toiminta. IEA ei rahoita varsinaista t&k-työtä. 2.5 Tutkimusyhteistyö Energiatutkimus- ja teknologiakomitea CERT työryhmineen muodostaa asiantuntijaverkoston, jonka ytimessä on neljäkymmentä eri teknologia-alueita koskevaa monenkeskistä tutkimus- ja tiedonjakosopimusta (Implementing Agreements). Niiden puitteissa hallitukset, yritykset ja organisaatiot voivat jakaa keskenään tutkimustietoa, täydentää tutkimuksen aukkokohtia sekä toteuttaa uusien teknologioiden pilotointeja ja demonstraatioita. Verkostot antavat jäsenmaiden tutkijoille mahdollisuuden työskennellä osana erikoisalansa maailmanlaajuista asiantuntijayhteisöä. Kukin sopimus kattaa laajahkon teknologisen aihe alueen. Kukin jäsenmaa valitsee ne ohjelmat, joissa on mukana ja maksaa sopimuskohtaisen jäsenmaksun. Sopimuksen sisäinen työnjako ja rahoitusmuodot ovat eri sopimuksissa hyvin erilaisia. Kullakin sopimuksella on johtoryhmä (Executive Committee ExCo) ja operaattori (Operating Agent OA). Sopimusten sisällä toteutetaan projekteja, jotka kulkevat nimellä Annex tai Task. Nämä voivat jakautua vielä osaprojekteihin (Activity, Subtask). Tutkimusryhmät ja muut yhteistyötahot kytkeytyvät projekteihin. Käytännön tutkimustyötä koordinoidaan projektikohtaisten johtoryhmien kokouksissa, joita pidetään keskimäärin kaksi kertaa vuodessa. Myös projekteille valitaan operaattori. Kokousten yhteydessä järjestetään teknisiä seminaareja ja tutustumiskäyntejä. Sopimuksen piirissä syntyvää tutkimustietoa jaetaan jäsenille raporttien ja tapaamisten muodossa. Vaikka jokin osapuoli olisi mukana vain yhdessä sopimuksen projektissa, sillä on käytettävissään koko sopimuksen projektien tulokset. Toiminnan alkuaikoina IEA:lla ja energia-alalla oli ainutlaatuinen edelläkävijän asema tutkijoiden verkostoitumisalustana. Maailmanlaajuisen verkostoitumisen lisääntymisen myötä IEA:n tutkimusyhteistyöstä on tullut yksi verkottumismuoto muiden joukossa, eikä sillä ehkä ole enää samaa valtavaa painoarvoa kuin alussa. Kuitenkin haastatellut energia-alan tutkijat näkevät jokseenkin yksituumaisesti IEA-verkostoitumisen hyvin hyödyllisenä ja sen tapaamisten puitteissa leviää kunkin aihealueen tietoa. IEA:n tunnettuus ja sen nauttima arvostus tarjoavat osallistujille hyvät puitteet oman energiatutkimuksensa ja teknologioidensa esittelyyn sekä tietojen ja kokemusten vaihtoon. Toisin kuin EU:n komissio, IEA ei itse rahoita varsinaista tutkimustoimintaa, vaan jäsenet maksavat kussakin toimintamuodossa kaikki kustannukset. Tämä pätee myös sellaisiin hankkeisiin, joissa tehdään yhteisprojektina todellista tutkimustyötä eikä pelkkää tiedonvaihtoa. Osallistujien omarahoitus vähentää merkittävästi byrokratian tarvetta esimerkiksi COST- tai EU-projekteihin verrattuna, joskin IEA:lla on myös omat raportointitarpeensa, jotka saattavat näkyä tutkijoille byrokraattisena kuormana. EU:n komission tukeman tutkimustoiminnan lisääntyminen ei suoranaisesti ole vaikuttanut IEA-yhteistyöhön, mutta samat osapuolet, jotka tuntevat toisensa IEA:n puitteissa saattavat kyllä panna alulle EU-rahoitteisia yhteisprojekteja. Euroopan ulkopuoliset verkottumismahdollisuudet ovat olennainen osa IEA:n lisäarvoa. Esimerkiksi USA ja Japani ovat energiatutkimuksen suurvaltoja ja verkottuminen näihin suuntiin on arvokasta eurooppalaisille toimijoille. 15

Sopimusten piirissä on erilaisia menetelmiä uusien projektien synnyttämiseen. Joitakin aloitteita tulee sihteeristöstä päin, mutta yleensä aloitteita kerätään jäsenistön keskuudesta ja hankkeiden aloittamisesta järjestetään myös jäsenäänestyksiä. Kun uusi yhteinen tutkimusprojekti aloitetaan, tarvitaan useampien maiden halu panostaa siihen riittävästi, esim. yhden henkilön työpanos per maa. On tavallista että maat tulevat ja lähtevät hankkeista omien painopisteidensä ja resurssiensa muuttuessa. Verkottumisen hyötyjen lisäksi painottaisin erilaisten IEAselvitysten ja tarkastelujen asemaa. Ne ovat arvostettuja ja ne tuottavat tietoa ja synteesejä, joita olisi muuten vaikea saada aikaan. Lisäksi IEA-yhteistyön tarjoama monikansallinen eri maanosat kattava näkemys on jo arvo sinänsä. 2.6 Erityyppisiä sopimuksia IEA-sopimusten projektien tutkimustyön rahoitusperiaatteina on joko cost sharing tai task sharing. Cost sharing -projekteissa on jokin tutkimusorganisaatio vastuussa koko tutkimuksesta ja sopimuksen muut jäsenet rahoittavat tutkimuksen yhteisesti. Task sharing -projekteissa tutkimustyö tehdään sovitun työnjaon mukaisesti kansallisina projekteina, jotka rahoitetaan kussakin osallistujamaassa kansallisesti erikseen. Task sharing on yleisin tapa. Välimuotoja ja yhdistelmiä esiintyy. Cost sharing -hankkeissa projekteja kutsutaan nimellä annex, task sharing -projektit ovat taskeja. Annexit ovat juridisesti tutkimussopimuksen liitteitä ja niihin liittyy enemmän sopimusjuridista byrokratiaa kuin taskeihin, joita osapuolet voivat aloittaa keskenään sopimalla varsin mutkattomasti. Toinen dimensio, jossa eri sopimukset poikkeavat toisistaan, on asemointi perustutkimuksen ja käytännön ratkaisuihin ja kokeiluihin tähtäävän kehitystyön välille. Sopimukseen kuuluvien projektien lukumäärä vaihtelee yhdestä useisiin kymmeniin. Yksittäiset taskit voivat olla luonteeltaan joko pelkkää eri maissa tehtävien esimerkiksi energiainfrastruktuuriin liittyvien hankkeiden välistä koordinointia ja tiedonvaihtoa, tai sitten todellisia yhteisiä tutkimusprojekteja. Joissakin ohjelmissa, kuten esimerkiksi Advanced Motor Fuels (AMF) -ohjelmassa on paljon tutkimustyötä, kun taas esimerkiksi sähköajoneuvoohjelma on etupäässä tutkimustulosten jakamista. Jotkin ohjelmat palvelevat enemmän tutkimusta, toiset yrityksiä ja muutamat viranomaisia. Enimmäkseen IEA-tutkimusyhteistyö on varsin yliopisto- ja tutkimuslaitosvetoista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuloksista suuri osa on julkaistavaa tieteellistä materiaalia eikä yrityksille ole nopeasti hyödynnettäviä tuloksia paljonkaan tarjolla. Joissakin ohjelmissa kuitenkin käsitellään myös yritysten intressiä suoraan sivuavaa tietoa. Tällöin yritysten mielenkiinto suoraan osallistumiseen kasvaa, mutta samalla kasvavat paineet pitää osa tuloksista luottamuksellisina. Kokouksissa ja niihin liittyvissä vapaamuotoisissa keskusteluissa mennään hankkeiden käsittelyssä syvemmälle kuin perinteisessä kansainvälisessä tieteellisessä konferenssissa tehtäisiin, ja siellä on jossain määrin mahdollista käsitellä luottamuksellista tietoa osallistujien kesken. Tutkimussopimuksissa on mukana perustutkimusta läheneviä (esim. Combustion) ja toisaalta erittäin soveltavaa käytännön tutkimusta (Advanced Motor Fuels) sisältäviä. Molemmilla on paikkansa tutkimuskentässä, vaikka luonteet ovat erilaiset. Periaatteessa uusien projektien synnyttämiseen on sopimuksissa kaksi tietä. Toinen on strategialähtöinen johtoryhmä miettii ja ideoi, mitä puuttuisi. Sen jälkeen etsitään vastuuhenkilö, joka tekee ehdotuksen, ja johtoryhmä päättää valmisteluprosessiin ryhtymisestä. Valittu vastuuhenkilö järjestää valmistelutyöpajoja, joiden jälkeen päätetään projektin käynnistämisestä. Toinen tie on, että aloite tulee jostakin jäsenmaasta ja a.o. maan johtoryhmäjäsen esittelee sen. Keskustelun jälkeen ehdotus viedään valmisteluprosessiin, ja yleensä se vuoden valmisteluprosessin jälkeen saa luvan käynnistyä. Toimintatavat sopimuksissa ovat pysyneet hyvin samankaltaisina ja myös sopimusten joukko on lähes sama kuin kymmenen vuotta sitten. Sopimuksia on jatkettu tyypillisesti 3 5 vuodeksi kerrallaan. Henkilöissä ja sopimuksiin osallistuvissa maissa on ollut vaihtuvuutta, mutta ei kovin radikaalisti. Johtoryhmän puheenjohtajalla ja johtoryhmän kokoonpanolla on vaikutusta ohjelman luonteeseen ja toimintatapaan. 16