LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 13 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2007 ASIA Vesialueen ruoppaaminen ja väliaikainen täyttäminen Helsingin kaupungin Lauttasaaren kaupunginosassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista LUVAN HAKIJA YIT Rakennus Oy HAKEMUS SUUNNITELMA YIT Rakennus Oy on ympäristölupavirastossa 17.1.2007 vireille saattamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaamiseen ja väliaikaiseen täyttämiseen Helsingin kaupungin Lauttasaaren kaupunginosassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankealue sijaitsee Purjeentekijänkuja 1 5:n kohdalla hakijan omistamilla kiinteistöillä K31130 T5 T8 Lauttasaaressa meren rannalla. Osittain meren päälle ulottuvien asuinkerrostalojen rakentamista varten meren pohjaa joudutaan paikoin ruoppaamaan. Perustustöiden tekeminen edellyttää myös merenpohjan väliaikaista täyttöä. Osalle rakennusalaa tehdään työnaikainen pengerrys. Ruopattavan sedimentin on todettu sisältävän kohonneita haittaainepitoisuuksia. Sedimenttikerroksessa esiintyy tributyylitinaa (TBT), polyaromaattisia yhdisteitä, PCB:tä, öljyjä ja raskasmetalleja. Ruopattavan alueen pinta ala on 1 600 m 2 ja poistettavan pilaantuneen sedimentin määrä 240 m 3. Mereen tehtävien väliaikaisten täyttöjen kokonaismäärä on 2 000 m 3, josta veden pinnan alle jää noin 900 m 3. Täyttökorkeus on +1,0 +1,2 m ja pinta ala 900 m 2. Täytöt tehdään murskeella ja moreenilla ja ne pysyvät paikoillaan 6 7 kk. Ruopattu sedimentti kuivatetaan maalla noin 300 m 2 :n suuruisella asfaltoidulla alueella ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Rakennukset perustetaan porapaalujen varaan (noin 72 kpl), joille kaivetaan aloituskuoppa (1x1x1 m). Kuoppien kaivu tehdään sedimentin poiston jälkeen ja kaivumassojen oletetaan olevan puhtaita. Puhtauden varmistamiseksi massoista on tarkoitus ottaa vähintään kolme näytettä, joista analysoidaan TBT ja metallipitoisuudet (Cu, Pb ja Zn). Yhdestä näytteestä on tarkoitus analysoida myös öljy, PAH ja PCB pitoisuudet. Massat käytetään työnaikaiseen täyttöön.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset 2 Sedimentin kunnostusta on tarkoitus ohjata näytteenotoilla siten, että kunnostetusta pohjasta otetaan näyte jokaista 100 m 2 :n aluetta kohti ja kaivumassoista otetaan näyte jokaista 50 m 3 kohden. Näytteistä analysoidaan lyijypitoisuus Niton XRF kenttäanalysaattorilla. Öljypitoisuus määritetään Petroflag kenttätestillä. Laboratoriossa analysoidaan raskasmetallien pitoisuudet (Cu, Pb ja Zn) sekä TBTpitoisuus vähintään viidestä kaivumassanäytteestä. Öljy yhdisteet määritetään vähintään yhdestä näytteestä. Pilaantuneen sedimentin poistamisen jälkeen pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä vähintään yksi näyte jokaista 100 m 2 :n aluetta kohden. Näytteistä analysoidaan TBT, PCB, PAH sekä Cu, Pb ja Zn pitoisuudet laboratoriossa. Ruoppauksen aikana vähäisiä määriä haitta ainepitoista sedimenttiä saattaa sekoittua veteen ja aiheuttaa veden samentumista. Suspendoituneen sedimentin leviämisen estämiseksi työalue eristetään ympäristöstään pinnalta pohjaan ulottuvalla, kiintoainesta läpäisemättömällä silttiverholla. Ruoppauksen päätyttyä haitta ainepitoiset sedimentit laskeutuvat takaisin pohjaan. Vuonna 2005 lainvoiman saaneessa asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Lähiympäristössä on asuintaloja ja toimistorakennuksia. Kohteella on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontapäällikön päätös maaperän puhdistamisesta (päätös 16.9.2005 213, Ymk 2005 1409). Työt on tarkoitus tehdä vilkkaimman veneilykauden ja lintujen pesinnän päätyttyä syyskuussa 2007. Työn arvioidaan kestävän noin kuukauden. Massojen kuivatus kestää noin 1 2 viikkoa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 25.4.2007. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että hakija on pyytänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa kyseistä asuntorakentamishanketta varten tarvittavista vesilain mukaisista luvista 10.3.2004. Ympäristökeskus on antanut lausuntonsa asiasta
3 19.4.2004. Lausunnossaan ympäristökeskus on todennut hankkeen vaativan vesilain mukaista lupaa ja kiinnittänyt huomiota siihen, että suunnittelualueelta otetuissa sedimenttinäytteissä todettujen korkeiden TBT pitoisuuksien lisäksi näytteissä todettiin korkeita trifenyylitinan (TPT) pitoisuuksia. Ympäristökeskus on sedimenttitutkimusten osalta todennut, että tutkimuksissa ei ole saatu ollenkaan näytteitä 0,1 0,4 m syvemmältä, joten syvemmällä olevien massojen puhtaudesta ei ole tutkimustuloksia. Hakemuksessa on verrattu sedimentin tutkimustuloksia ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeessa 19.5.2004 esitettyihin meriläjityksen laatukriteereihin. Laatukriteerit on annettu ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuuden arviointia varten, mutta niitä voidaan käyttää apuna myös arvioitaessa haitallisten aineiden vaikutuksia ruopattaessa. Ruoppaus ja läjitysohjeessa ei ole laatukriteereitä trifenyylitinalle, mutta ympäristöministeriön asettaman "orgaaniset tinayhdisteet ja ruoppaukset" työryhmän raportissa 17.2.2006 on katsottu, että kriteeritason 2 arvoon tulee verrata tributyyli ja trifenyylitinan summapitoisuutta. Hakemuksen liitteenä olevassa tutkimuksessa (Ramboll 27.8.2004) on analysoitu sekä TBT että TPT, mutta riskitarkastelu on tehty ainoastaan TBT:lle, vaikka trifenyylitinan pitoisuus on kaikissa näytteissä suurempi ja osassa moninkertainen tributyylitinan pitoisuuteen nähden. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1.3.2007/214) TBT:lla ja TPT:lla on summaohjearvo. Ympäristökeskus on huomauttanut, että TBT:n ja TPT:n summapitoisuuksien mukaan ruopattavaksi suunnitellun sedimentin haitta ainepitoisuudet ylittävät paikoin asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvon, mikä tulee ottaa huomioon massojen käsittelyssä ja loppusijoittamisessa. Kuivatetut massat tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä haitta ainepitoisia massoja. Ruoppauksen, kuivatuksen ja kuljetuksen ajan tulisi pitää eri tavoin pilaantuneet massat erillään. Erityisesti massoja, joissa on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (1.3.2007/214) TBT:n ja TPT:n summapitoisuudelle annetun ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, ei tulisi sekoittaa lievemmin pilaantuneisiin massoihin. Pilaantuneiden massojen kuivatusajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Kuivatusajan tulisi olla vain sen pituinen, että massat saadaan riittävän kiinteään olomuotoon, jotta niiden kuljetus auton lavalla onnistuu. Kuivatusvesien haitta ainepitoisuudet tulisi selvittää ennen mereen johtamista. Jos vesissä todetaan haitta aineita, niin vedet tulisi tarvittaessa käsitellä ennen mereen johtamista tai johtaa ne viemäriin tai toimittaa muualle käsiteltäväksi. Vedet tulee johtaa viemäriin Helsingin Veden lupaehtojen ja ohjeiden mukaisesti.
4 Ympäristökeskus on katsonut, että myös työnaikaiseen täyttöön käytettävien ruoppausmassojen puhtaus tulee varmistaa tutkimuksella etukäteen. Hakemuksessa esitettyjen analyysien lisäksi massoista tulee analysoida ainakin TPT pitoisuus. Mikäli ruoppausmassojen haitta aineiden normalisoidut pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen tason 2, pilaantuneita sedimenttejä ei tule käyttää väliaikaisissa täytöissä. Mikäli haittaaineiden pitoisuudet ovat tasojen 1 ja 2 välillä, massat voidaan sijoittaa väliaikaisiin täyttöihin, mutta täyttöä poistettaessa tulee käyttää sellaista kaivutekniikkaa, että sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Pilaantuneet sedimentit tulee toimittaa asianmukaisesti paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä haittaainepitoisia massoja. Myös kunnostusta ohjaavista näytteistä ja pilaantuneen sedimentin poistamisen jälkeen pohjasta otettavista näytteistä tulee esitettyjen haitta aineiden pitoisuuksien lisäksi analysoida ainakin TPTpitoisuus. Alueella voimassa olevassa lainvoimaisessa asemakaavassa osalla ranta ja vesialuetta on merkintä s 1. Kaavamääräysten mukaan kyseisellä vesialueella ei saa suorittaa louhintaa, kaivamista, täyttämistä, ruoppausta eikä vastaavia toimenpiteitä. Kaavamääräyksillä halutaan säilyttää luonnontilaista rantaosuutta, joka kytkee korttelin Veijarivuoren puiston luonnonmukaisena hoidettuun rantaan. Rannan avokalliot, hiekkaranta ja vesialueen kivikko halutaan säilyttää samoin maisemallisista syistä. Mereen tehtävä väliaikainen täyttö on osittain vesialueella, jolla on s 1 merkintä. Ympäristökeskus on katsonut, että väliaikainen täyttö voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti, mikäli vesialue palautetaan töiden päätyttyä luonnontilaisen kaltaiseksi. Ympäristökeskus on huomauttanut, että myös maalle suunniteltu rakentamisen aikainen täyttö on osittain s 1 alueella hankealueen eteläosassa. Mikäli s 1 alueelle on suunniteltu sijoitettavaksi ruoppausmassoja, massat tulee sijoittaa s 1 alueen ulkopuolelle. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeen toteuttamiseksi voidaan myöntää vesilain mukainen lupa. Lupapäätöksen lupamääräyksissä tulisi edellä esitetyn ja vesilain määräämien seikkojen lisäksi huomioida seuraavat asiat: Pilaantuneen sedimentin poistotyöt tehdään 1.9. 15.4. välisenä aikana siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle, vesistön käytölle ja linnustolle. Työnaikaisissa vesialueelle tehtävissä täytöissä saa käyttää ainoastaan massoja, joiden normalisoidut haitta ainepitoisuudet ovat alempia kuin ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen 19.5.2004 tason 2 pitoisuudet. Pitoisuudet tulee selvittää etukäteen tutkimuksilla, joihin tulee sisällyttää myös trifenyylitinamääritys.
5 Töiden aikaisissa täytöissä on huolehdittava, että massat eivät pääse valumaan mereen. Työt tehdään yhtäjaksoisesti loppuun asti. Töissä syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli töitä tehdään talvella, tulee merialueen mahdollisesti heikentyneestä jääpeitteestä tarvittaessa varoittaa. Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun on tarkkailtava töiden aikana mittaamalla sameutta vähintään kerran silttiverhon molemmin puolin sekä vähintään kerran ennen silttiverhon poistamista. Töiden päätyttyä rakennuspaikka on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. Lisäksi ympäristökeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että ruoppaushankkeessa joudutaan ruoppaamaan PCB, PAH ja orgaanisilla tinayhdisteillä sekä öljyvedyillä ja raskasmetalleilla pilaantuneita sedimenttejä. Ruoppausaikana haitta aineet leviävät kiintoaineeseen sitoutuneena ympäristöön. Hakemuksessa on esitetty suojaverhon asentamista ruoppauskohteiden ympärille kiintoaineen leviämisen estämiseksi. Ympäristölautakunta on esittänyt, että ympäristölupavirasto määrää suojaverhon asentamisen vielä lupaehdossa siten, että suojaverho asennetaan hakemuksessa esitetylle paikalle, huolehditaan sen ehjänä ja paikallaan pysymisestä ja siitä, että verho on paikallaan siihen asti, kunnes ruoppaus ja täyttötyöt meressä on tehty ja sedimenttien kuivatusalueen suotovesien tulo mereen on loppunut. Likaantuneet sedimentit on tarkoitus kuivata rannalla noin 300 m 2 :n suuruisella asfaltoidulla kentällä sorapedin päällä. Poistuva vesi johdetaan putkia pitkin tarkastuskaivon jälkeen takaisin mereen. Ympäristölautakunta on esittänyt, että sedimentin kuivatuksesta ja poistovesistä lupaehdoissa määrätään, että kuivatus on toteutettava siten, että kaikki sedimenteistä poistuva vesi suotautuu sorakerroksen läpi. Lisäksi mereen johdettavasta vedestä on kuivatuksen alkuvaiheessa otettava laadunvarmistusnäyte veden haitta ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Mikäli poistuvan suotoveden haitta ainepitoisuudet ovat selvästi kohonneita luonnontasosta, on poistovesien käsittelyä tehostettava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Jos ympäristölupavirasto hyväksyy hakemuksessa esitetyt töidenaikaiset veden ja pohjanlaatutarkkailut, tulisi Uudenmaan ympäristökeskukselle antaa samalla mahdollisuus vaatia tarkkailuihin muutoksia, jos töiden edetessä tarvetta muutoksiin ilmenee. Hakijan selitys Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että ympäristöministeriön työryhmän mietintö "Orgaaniset tina
6 yhdisteet Suomen vesialueilla" ehdottaa, että tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPT) normalisoidut pitoisuudet tulee laskea yhteen, kun ruoppausmassojen haitallisuutta arvioidaan. Jos haitallisuutta arvioidaan vertaamalla kriteeritasoon 2 (200 µg/kg), käytetään summapitoisuutta. Kun haitallisuutta arvioidaan vertaamalla kriteeritasoon 1, käytetään ainoastaan TPT:n pitoisuutta sekä arvoa 3 µg/kg. TBT:n ja TPT:n tutkimustuloksista lasketut normalisoidut ja yhteenlasketut pitoisuudet on esitetty selityksen liitteessä 1. TPT:n pitoisuudet ovat paikoin huomattavasti TBT:tä korkeampia. Korkein pitoisuus 4,7 mg/kg esiintyi läheltä rantaa otetussa näytteessä P10/0,0 0,1 m. TBT:n ja TPT:n yhteenlaskettu normalisoitu pitoisuus ylitti tason 2 (200 µg/kg) neljässä näytteessä aallonmurtajan pohjoispuolisissa pisteissä 4/0,0 0,1 m, 5/0,0 0,1 m, 8/0,2 0,4 m ja 10/0,0 0,1 m. Kun pilaantuneisuutta arvioitiin vain TBT:n perusteella, tason 2 ylityksiä oli kolmessa näytteessä. TBT:n ja TPT:n pitoisuuksien yhteen laskeminen ja uusi arviointi ei vaikuta pilaantuneen sedimentin kokonaismäärään. Kaikki ruopattava sedimentti on pilaantunutta tai mahdollisesti pilaantunutta. Organotinayhdisteiden kokonaismäärä ruopattavassa sedimentissä kuitenkin nousee huomattavasti. Kokonaismääräksi arvioidaan 1 kg. TPT:n akuutit vaikutukset vesieliöille eivät ole niin voimakkaita kuin TBT:n. TPT:n pitkäaikaisvaikutukset saattavat kuitenkin olla samantyyppisiä kuin TBT:n. TPT:n kertyvyys kaloihin on kuitenkin hidasta. Maksimipitoisuudet kalojen kudoksissa on kokeissa saavutettu vasta 56 112 vuorokauden altistusajan kuluttua, kun ruoppauksen arvioitu kesto on 14 30 vuorokautta. TBT:n ja TPT:n pitoisuudet tulisi laskea yhteen myös silloin, kun arvioidaan kaivetun sedimentin loppusijoitusta pilaantunutta maata koskevilla kriteereillä. Sedimentin pitoisuus ylittää asetuksessa määrätyn ylemmän ohjearvon (2 mg/kg) näytepisteen P10 ympäristössä. Tämän pisteen ympäristöstä kaivettavat massat eivät käy loppusijoitukseen kaatopaikalle, vaan niille tulee etsiä paikka, jolla on lupa vastaanottaa tämän laatuista pilaantunutta maata. Tämän voimakkaasti pilaantuneen massan määrä on noin 75 m 3 (150 t). Ruoppausmassojen käsittelystä hakija on lausunut, että tutkimustietojen perusteella sedimentit luokitellaan eri tavoin pilaantuneisiin massoihin: tason 2 ylittävät, tasojen 1 ja 2 välissä ja puhtaat. Koska merenpohja on epätasainen ja sedimenttikerros varsin ohut, on haitta ainepitoisuuksien laimentumista vaikeasti vältettävissä. Kaivetusta sedimentistä otetaan näytteet ja lopullisen käsittelypaikan valinta tehdään analyysien perusteella. Puhtaiden ruoppausmassojen käytöstä hakija on lausunut, että rakennukset tehdään porapaaluille, joille kaivetaan aloituskuoppa. Kuoppien kaivu tehdään sedimentin poiston jälkeen ja kaivumassat
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 7 ovat oletettavasti puhtaita. Näiden massojen määrä on vähäinen (noin 100 m 3 ). Meren pohja kaivualueilla on kovaa ja sedimenttikerros on ohut, näytteenotto paalujen kohdista etukäteen esimerkiksi veneestä on hankalaa eikä edustavia näytteitä varmuudella saada. Tästä syystä kaivumassat läjitetään maalle, jonka jälkeen niistä otetaan näytteet. Puhtauden varmistamiseksi massoista otetaan kaksi näytettä. Näytteistä analysoidaan TBT, TPT ja metallipitoisuudet (Cu, Pb, Zn). Yhdestä näytteestä analysoidaan myös öljy, PAH ja PCB yhdisteet. Vain puhtaiksi osoitetut ruoppausmassat käytetään väliaikaisiin täyttöihin meressä. Mikäli pitoisuudet osa tason 1 ja pilaantuneen maan alemman ohjearvon välissä, massat käytetään pysyviin täyttöihin maalla. Jos pitoisuudet ylittävät Samase ohjearvot, täyttömassa kuivatetaan ja toimitetaan pilaantuneen maan vastaanottopaikkaan. Kaikista analysoitavista näytteistä analysoidaan TBT:n lisäksi myös TPT pitoisuus. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksesta hakija on lausunut, että silttiverho asennetaan suunnitelman mukaisesti, verho tarkastetaan säännöllisesti ja sen mahdolliset vauriot korjataan. Suotovesien tarkkailusta hakija on todennut, että ruopatun sedimentin vesipitoisuudeksi on arvioitu 50 100 %. Suotovesien määräksi on arvioitu 200 500 m 3. Suunnitelmaa tarkennetaan siten, että suotovedestä otetaan näyte kuivatuksen alkuvaiheessa. Toinen näyte otetaan kuivatuksen aikana. Vesinäytteistä analysoidaan laboratoriossa TBT:n ja TPT:n pitoisuudet. TBT on hankajalkaisille, simpukoille ja katkoille tappavan myrkyllinen pitoisuuksissa <0,1 15 µg/l sekä kaloille akuutisti myrkyllinen pitoisuuksissa 1 2 µg/l. TPT:n akuutit vaikutukset ovat TBT:tä lievempiä. Mereen joutuessaan suotovesi laimenee nopeasti vähintään suhteessa 1/10 1/100. Hakija on esittänyt, että suotoveden käsittelyä tehostetaan, mikäli veden TBT + TPT pitoisuudet ylittävät 1,0 µg/l. Vettä voidaan käsitellä esimerkiksi suodattamalla tai aktiivihiiliadsorptiolla. Luparatkaisu Korvausratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää YIT Rakennus Oy:lle luvan vesialueen ruoppaamiseen ja väliaikaiseen täyttämiseen Helsingin kaupungin Lauttasaaren kaupunginosassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja 16.2.2007 päivätyn piirustuksen "Ruoppaus ja täyttöalueet" (YMP/H22198/4, 1:500) mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.
Lupamääräykset 8 1) Ruoppaus ja täyttötyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä merialueelle ja sen käytölle sekä linnustolle. Työt on tehtävä 1.9. 15.4. välisenä aikana. 2) Väliaikaisissa merialueelle tehtävissä täyttötöissä saa käyttää ainoastaan puhtaita massoja. Täytöissä on huolehdittava siitä, että massat eivät pääse tarpeettomasti valumaan mereen. 3) Työkohde on erotettava muusta merialueesta silttiverholla, joka ulottuu meren pinnasta pohjaan. Silttiverhon helma on painotettava. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että silttiverho pysyy ehjänä suunnitelmassa esitetyllä paikallaan siihen asti, kunnes ruoppaus ja täyttötyöt meressä on tehty ja sedimenttien kuivatusalueen suotovesien tulo mereen on loppunut. Suojaverho on tarvittaessa merkittävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa vesiliikenteelle. 4) Ruopattuja massoja saa väliaikaisesti läjittää vain hakemuksen mukaiselle paikalle kuivatusaltaaseen moreenivalliseinän sisäpuolelle. Luvan saajan on huolehdittava siitä, etteivät maalle läjitetyt pilaantuneet sedimentit pääse valumaan takaisin mereen ja että kaikki sedimenteistä poistuva vesi suotautuu sorakerroksen läpi ennen veden johtamista keräilykaivon kautta mereen. Massoja, joiden tributyyli ja trifenyylitinan summapitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) asetetun ylemmän ohjearvon 2 mg/kg, ei saa sekoittaa lievemmin pilaantuneisiin massoihin. Mereen johdettavasta vedestä on kuivatuksen alkaessa otettava näyte veden haitta ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Mikäli poistuvan suotoveden tributyyli ja trifenyylitinan summapitoisuus ylittää 1,0 µg/l, poistovesien käsittelyä on tehostettava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Toinen näyte tarkkailua varten on otettava kuivatuksen aikana. 5) Kuivatetut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisten massojen vastaanotto. Kuivatetut ruoppausmassat on poistettava alueelta mahdollisimman pian kuivatuksen jälkeen ja kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa niiden sijoittamisesta kuivatusaltaaseen. 6) Ennen töiden aloittamista on selvitettävä ruoppaus ja täyttöalueilla mahdollisesti sijaitsevat johdot ja kaapelit ja työt on suoritettava niitä vaurioittamatta. 7) Mikäli töitä tehdään talvella, on mahdollisesti heikentyneestä jääpeitteestä tarvittaessa varoitettava.
9 8) Hankkeen työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun on tarkkailtava mittaamalla sameutta silttiverhon molemmin puolin vähintään kerran ruoppaustöiden aikana sekä vähintään kerran ruoppaustöiden päätyttyä ennen silttiverhon poistamista. 9) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ja meren pohja palautettava luonnontilaisen kaltaiseksi ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 11) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viivytyksettä korvattava asianosaisille. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 12) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä rakenteiden lopullista sijaintia ja mittoja osoittavat piirustukset. Perustelut Merialueen ruoppaaminen ja väliaikainen täyttäminen hakijan omistamilla kiinteistöillä K31130 T5 T8 on tarpeen osittain meren päälle ulottuvien asuinkerrostalojen rakentamista varten. Asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Asian käsittelyssä on otettu vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Merialueen pintasedimenttikerroksessa tributyyli ja trifenyylitinan summapitoisuuden normalisoidut arvot ylittivät paikoitellen ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisen tributyylitinan tason 2. Vähäisestä ruoppauksesta ja täytöstä aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista merialueen samentumista. Ruoppaus ja täyttötyöt tehdään silttiverholla suojatulla alueella. Ruoppausmassoissa olevat haitta aineet eivät pääse leviämään silttiverhon ulkopuolelle. Kuivatusvesi käsitellään suodattamalla ennen sen johtamista silttiverholla suojatun alueen sisäpuolelle. Hankkeen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset ja kohdistuvat lyhyelle ajanjaksolle.
Lainkohdat ja säädökset Töidenaloittamislupa 10 Hankkeen toteuttamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. Vesilain 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti ja 4 luvun 6 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43 ja 46 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, 2 (861/1997) Ympäristölupavirasto myöntää YIT Rakennus Oy:lle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa taloudellista vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamalla muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä asetettava Etelä Suomen lääninhallitukseen 5 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen tai kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheuttaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU Sovellettu säännös 1 039,50 euroa Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeammaksi, koska asian käsittelyn vaatima työaika on ollut taulukossa mainittua suurempi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1388/2006)
MUUTOKSENHAKU Liite 11 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Birgitta Vauhkonen Tapio Kovanen Hannu Kokko Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/ha
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 1.8.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.