PÄÄTÖS Nro 93/04/2 Dnro ISY-2004-Y-153 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2004 HAKIJA Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ASIA Väliaikainen poikkeaminen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta HAKEMUS Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon 9.9.2004 saapuneessa hakemuksessa vesilain 12 luvun 19 :ään viitaten pyytänyt, että ympäristölupavirasto myöntäisi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle luvan väliaikaisesti poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta. Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti: Pielisen vedenkorkeus Nurmeksen asteikolla oli 6.9.2004 tasolla NN+ 94.49 m, joka on noin 85 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Vedenkorkeus ei ole ollut vastaavalla tasolla syyskuun alussa kuin kerran havaintojaksolla 1911-2003, vuonna 1962. Syyskuun alussa toteutuneen Pielisen vedenkorkeuden toistuvuus on kyseisenä ajankohtana noin keskimäärin kerran 50 vuodessa (liite 14). Kevättulvan aikana kesäkuussa vedenkorkeudet ovat olleet korkeimmillaan viimeksi vuosina 1995 (NN+ 94.50 m) ja 1998 (NN+ 94.46 m). Viime vuosikymmenten korkein vedenkorkeus Pielisellä (havaintojaksolla 1970-2004) on mitattu vuonna 1981 (27.6.1981) NN+ 94.59 m, jolloin vedenkorkeutta alennettiin poikkeamalla Kaltimon voimalaitosta koskevan rakentamisluvan (28.6.1979) mukaisista juoksutusmääräyksistä. Myös vuonna 1983 vedenkorkeus oli poikkeuksellisen korkealla, tasolla NN+ 94.55 m (10.6.1983). Koko havaintoaineiston (1911-2003) perusteella tason NN+ 94.55 m toistuvuus, kevättulvat mukaan lukien, on noin keskimäärin kerran 5 vuodessa. Vedenkorkeuden tästä edelleen noustessa tasolle NN+ 94.60 m toistuvuus lähestyy 10 vuotta (liite 15).
2 Vedenkorkeus oli korkeimmillaan 22.8.2004 tasolla NN+ 94.55 m. Pari päivää aiemmin mitattiin korkeus NN+ 94.58 m, jonka todennäköisesti aiheutti kova tuuli, koska vedenkorkeus laski seuraavana päivänä tasolle NN+ 94.53 m. Vedenkorkeus nousi 1.8.-22.8. välisenä aikana 22 cm tasolta NN+ 94.33 m tasolle NN+ 94.55 m. Vedenkorkeuden nousu voi olla siis pidemmän aikajakson aikanakin keskimäärin noin 1-2 cm/päivä. Pielisen vedenkorkeuden nousu johtuu poikkeuksellisen suuresta sadannasta. Pielisen valuma-alueen (Pielisjoki, Jakokoski) aluesadanta on ympäristöhallinnon käyttötietojärjestelmän mukaan viime kuukausina ollut: Sadanta mm keskiarvo mm % keskiarvosta(61-00) Kesäkuu 98 mm 40 245 Heinäkuu 81 mm 62 131 Elokuu 130 mm 83 157 Vedenkorkeuden kehitys tästä eteenpäin riippuu luonnollisesti syyssateiden määrästä. Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla laaditun ennusteen (8.9.2004, liite 2) mukaan vedenkorkeus juuri tällä hetkellä näyttäisi olevan hienoisessa laskussa. Pidemmän aikajakson ennustamiseen on käytetty viimeisimmän neljänkymmenen vuoden tilastoaineistoa, joka osoittaa, että aineiston sateisimpien vuosien sademäärät nostaisivat vedenkorkeuden yli tason NN+ 94.60 m. Todennäköisyys tuollaisenkin tilanteen toteutumiseksi on varsin suuri, noin 10 %:n luokkaa. Tässä tilanteessa, kun järven vedenkorkeus on poikkeuksellisen korkealla, tulee mahdollisten tavallista runsaampien sateiden varalle saada varastotilaa, jolla voidaan estää tai ainakin vähentää tulvavahinkoja siinä tapauksessa, että poikkeukselliset olosuhteet kesän tapaan toteutuisivat. Pielisen rantojen käyttöhaittojen voidaan katsoa merkittävässä määrin alkavan kasvaa tasolla NN+ 94.50 m. Ohessa on esitetty liitteenä 3 yhteenveto arvioiduista tulvavahingoista Pielisellä (Jouni Mikkosen diplomityö, 1997, Oulun yliopisto). Vedenkorkeuden ylittäessä tason NN+ 94.60 m etenkin haitat yhdyskuntien viemäröinnin toiminnalle sekä teollisuudelle alkavat kohota. Vedenkorkeuden pysyessä pidempään korkeana myös rantojen puustovahingot kasvavat. Korkeutta NN+ 94.60 m voidaan pitää rajana, jonka ylittäminen tulisi tulvantorjuntatoimin pyrkiä estämään. Vahinkojen kokonaismääräksi tasolla NN+ 94.60 m on arvioitu noin 1 000 000 euroa (liite 3). Osa selvityksen tiedoista on kerätty jo 1980-luvulla, jonka jälkeen ainakin teollisuuden osalta on tapahtunut joitakin parannuksia esim. sahateollisuuden varasto- ja toimintakenttäalueiden suhteen. Esitetty vahinkojen kokonaismäärä ei välttämättä siten ole täsmällinen. Sen voidaan arvioida kuitenkin olevan ainakin suuruusluokaltaan oikean. Vedenkorkeuden ylittäessä NN+ 94.60 m yksityiselle ja yleiselle edulle aiheutuvat vahingot muodostuvat suuriksi. Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vedenkorkeuden vallitessa ja tulvanvaaran ja siitä aiheutuvien vahinkojen ollessa tilanteesta johtuen hyvin mahdollisia Pohjois-Karjalan ympäristökeskus esittää, että Itä-Suomen ympäristölupavirasto myöntäisi vesilain 12 luvun 19 :n nojalla luvan väliaikaisesti poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ja estämiseksi.
Juoksutustoimenpiteet suoritettaisiin Kaltimon voimalaitoksen padolla joustavasti siten, että Pielisen pinnan alentamiseksi juoksutusta lisättäisiin luonnollista virtaamaa suuremmaksi. Juoksutettu virtaama saisi ylittää laskennallisen luonnontilaisen virtaaman enintään 40 m³/s:lla. Luonnonmukaisesta poikkeavan juoksutuksen kokonaismäärä Kaltimossa olisi enintään 500 m³/s, joka vastaa luonnontilaista vedenkorkeutta NN+ 94.73 m. Lasketun luonnontilaisen vedenkorkeuden mahdollisesti ylittäessä Pielisessä tason NN+ 94.73 m juoksutettaisiin Pielisjoen luonnonmukaisen purkautumiskäyrän mukaan. Mahdollisessa ääritilanteessa tulvan ollessa erityisen korkealla, ei Pielisen juoksutuksilla näin aiheutettaisi Saimaan alueelle enää tuossa vaiheessa ylimääräistä haittaa. Juoksutusmääräyksistä poikkeavan juoksutuksen vedenkorkeutta alentava vaikutus Pielisellä olisi 40 m³/s:n lisäjuoksutuksella kuukauden aikana Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla tehdyn laskennan perusteella noin 7 cm. Vesitilanteen kehitystä seurataan koko ajan ja jos sadanta pysyy syyskuun ja lokakuun aikana vähäisenä, jolloin vedenkorkeus jo luontaisestikin laskee, lisäjuoksutusta vähennetään tai palataan luonnontilaista vastaavaan juoksutukseen. Lisäjuoksutus lopetetaan viimeistään Pielisen vedenkorkeuden tasolla NN+ 94.25 m. Takaisin luonnontilaa vastaavalle vedenkorkeustasolle pääsemiseksi vaadittava luonnontilaista pienempi juoksutus aloitetaan mahdollisimman pian, kun tulvavahinkojen riski antaa siihen mahdollisuuden. Poikkeusjuoksutus saatetaan loppuun viivytyksettä vahingollisia seurauksia välttäen 31.3.2005 mennessä. On mahdollista, että vedenkorkeus syksyn sateiden johdosta on ensi vuoden alussa vielä niin ylhäällä, että vuoden 2005 kevättulvan vahingotkin näyttävät ilmeisiltä. Tähän hakemukseen ei kuitenkaan sisällytetä kevättulvan 2005 mahdollisten vahinkojen torjuntaa vaan tilanteen niin vaatiessa lupaa haetaan erillisellä hakemuksella. Saimaan juoksutusta on lisätty 23.8.2004 alkaen 70 m³/s:lla. Pielisen juoksutus vähentää luonnollisesti Saimaalla käynnissä olevien poikkeusjuoksutusten vaikutusta. Vaikutus Saimaan vedenkorkeuteen kuukauden ajan kestävän 40 m³/s:n juoksutuksen johdosta olisi kuitenkin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla tehdyn laskennan mukaan vain 1 cm. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen selvityksen mukaan enintään 500 m³/s:n juoksutuksella ei Pielisen alapuolisessa vesistössä aiheudu merkittäviä vahinkoja. Vahinkoja saattaa aiheutua 4-5 mökki-, rantasauna- ja huvirakennukselle Pielisjoella. Vahingot ovat kuitenkin arvion mukaan yhteensä korkeintaan 5000 euroa. Muuta odotettavissa olevaa korvattavaa vahinkoa ei poikkeusjuoksutuksesta Pielisen alueella eikä Pielisen alapuolisessa vesistössä aiheudu. Pielisjoessa oleville voimalaitoksille ei aiheudu toimenpiteestä sanottavaa energian menetystä, koska tälläkin hetkellä voimalaitokset joutuvat juoksuttamaan osan virtaamasta tulvaluukkujen kautta. Vesivoiman menetykset eivät vesilain mukaan joka tapauksessa ole sellaisia vahinkoja, jotka olisi korvattava. Pielisen alueella sijaitsee Kolin kansallispuisto, joka on esitetty ja hyväksytty Natura 2000 -alueeksi. Kansallispuistoon kuuluvat myös Kolin edustalla olevat saaret (liite12 ja 13 ). Luonnonsuojelulain mukaan tällaisiin Natura 2000 alueisiin kohdistuvien hankkeiden lupaharkinnassa on varmistuttava siitä, ettei hanke merkittävästi heikennä Natura 2000 alueen luonnonarvoja. Pielisen vedenkorkeuden vaikutus kyseisten alueiden rantoihin ylipäätään on kuitenkin vähäinen, koska sortumisherkkiä rantatörmiä ei esiinny. Pielisen poikkeusjuoksutuksen vedenkorkeuden muutoksen vaikutus ranta-alueeseen on näin ollen äärimmäisen vähäinen ja sitä ei voi erottaa vedenkorkeuden normaalin vaihtelun aiheuttamista vaikutuksista. Tästä syystä voidaan arvioida, että käsillä oleva hanke 3
4 MERKINTÄ ei millään tavoin heikennä kyseisen Natura-alueen luonnonarvoja, jonka vuoksi LSL 65 :n mukaista tarkempaa arviointia ei ole tarpeen tehdä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ilmoittaa, että hakemuksen tekemiseen on saatu oheinen maa- ja metsätalousministeriön suostumus (liite 5). Pohjois-Karjalan ympäristökeskus pyytää, että asia käsiteltäisiin kiireellisenä, jolloin tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ensi tilassa. UPM-Kymmene Oyj ja Kuurnan Voima Oy ovat antaneet poikkeusjuoksutuksen toteuttamiseen asiakirjoista ilmenevät suostumuksensa. Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä seuraavat asiakirjat: - Kaltimon voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 57/Va/79, 28.6.1979 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 17.12.1980 - edellä mainitun päätöksen käyttö- ja tarkkailumääräyksien muutosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 3/Ym II/88, 31.3.1988 -Kuurnan voimalaitosta koskeva vesioikeuden lupapäätös nro 18/II/67, 29.6.1967 ja siihen liittyvä korkeimman hallinto-oikeuden päätös 11.2.1969. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Hakemus on sen kiireellisyyden vuoksi otettu ratkaistavaksi toimittamatta sen tiedoksiantamista. Menettely perustuu vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin säännökseen. Kaltimon ja Kuurnan voimalaitosten omistajat ovat antaneet suostumuksensa poikkeusjuoksutuksen toteuttamiseen. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto oikeuttaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen antamaan UPM- Kymmene Oyj:lle Pielisen laskujoessa Pielisjoessa olevan Kaltimon voimalaitoksen omistajana ja Kuurnan Voima Oy:lle samassa joessa olevan Kuurnan voimalaitoksen
omistajana määräyksen juoksuttaa 31.3.2005 saakka vettä voimalaitosten padotus- ja juoksutussäännöistä väliaikaisesti poiketen seuraavasti: 5 Juoksutustoimenpiteet suoritetaan Kaltimon voimalaitoksen padolla joustavasti siten, että Pielisen pinnan alentamiseksi juoksutusta lisätään luonnollista virtaamaa suuremmaksi. Juoksutettu virtaama saa ylittää laskennallisen luonnontilaisen virtaaman enintään 40 m³/s:llä. Luonnonmukaisesta poikkeavan juoksutuksen kokonaismäärä Kaltimossa on enintään 500 m³/s, joka vastaa luonnontilaista vedenkorkeutta NN + 94,73 m. Lasketun luonnontilaisen vedenkorkeuden mahdollisesti ylittäessä Pielisessä tason NN + 94,73 m juoksutetaan Pielisjoen luonnonmukaisen purkautumiskäyrän mukaan. Lisäjuoksutus lopetetaan viimeistään, kun Pielisen vedenkorkeus on laskenut korkeuteen NN + 94,25 m. Tulvatilanteen mentyä ohi Pielisen vedenpinta palautetaan tasaisesti luonnonmukaiseen korkeuteen. Juoksutus Kuurnan voimalaitoksella mukautetaan Kaltimon voimalaitoksen juoksutukseen. Ympäristökeskuksen on järjestettävä Kaltimon voimalaitoksen alapuolisella Pielisjoen osalla tarkoituksenmukainen seuranta juoksutuksen mahdollisista vaikutuksista rantatörmiin ja rantarakenteisiin. Poikkeusjuoksutusten alkamisesta ja päättymisestä sekä Pielisen luonnonmukaisten vedenkorkeuksien palautumisesta on ympäristökeskuksen ilmoitettava viipymättä kirjallisesti ympäristölupavirastolle, maa- ja metsätalousministeriölle, Suomen ympäristökeskukselle, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksille sekä Enon, Kontiolahden ja Joensuun ympäristönsuojeluviranomaisille. Vastuu tämän päätöksen toimeenpanosta ja noudattamisesta kuuluu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valtio on vesilain 12 luvun 19 :n 2 momentin edellyttämällä tavalla velvollinen korvaamaan tämän päätöksen toimeenpanosta mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Ellei kor-
vauksista päästä sopimukseen, voidaan asia saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 6 Täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Tämä päätös saadaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ratkaisun perustelut Pielisen vedenpinta on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla. Tämän vuoksi Pieliselle on tarpeen mahdollisten tavallista runsaampien sateiden varalta saada varastotilaa, jolla voidaan estää ja vähentää tulvavahinkoja. Edellytykset väliaikaiseen poikkeamiseen Pielisen luonnonmukaisesta juoksutuksesta ovat vesilain 12 luvun 19 :n 1 momentissa edellytetyllä tavalla olemassa. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvan Kolin kansallispuiston alueen luonnonsuojeluarvoja. Luonnonsuojelulaki 65. KÄSITTELYMAKSU Maksua ei peritä, koska kyse on vesilain 12 luvun 19 :n mukaisesta asiasta, jossa hakijana on yleisen edun valvontatehtävää hoitava valtion viranomainen. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 15.10.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 93/04/2 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 15.10.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.