Saariston yst ävä Skärgårdsvännen N:o 10 Marraskuu 2002 November Kutsu yhdistyksen syyskokoukseen 19.11.2002 klo 17.30 Annantalossa, Annankatu 30 Kallelse till föreningens höstmöte 19.11.2002 kl 17.30 i Annegården, Annegatan 30 Kokouksen yhteydessä selostus rantaprojektin (Agenda 21) edistymisestä sekä klo 18.30 alkaen keskustelu aiheesta: Täytetään, ruopataan, läjitetään... - Miten Helsingin rantojen käy? Tervetuloa! Välkomna!
Syyskokouksen esityslista: 1) Avataan kokous, todetaan sen laillisuus ja valitaan kokousvirkailijat 2) Vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma vuodelle 2003 3) Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta sekä vahvistetaan talousarvio vuodelle 2003 4) Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä valitaan puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet 5) Valitaan kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa 6) Käsitellään muita mahdollisesti esille tulevia asioita 7) Päätetään kokous Rantakysely sai hyvän vastaanoton - kysely toteutettiin 19 eri pisteessä Viime talvena laaditut rantakyselylomakkeet pääsivät tositoimiin elokuun puolivälin ja syyskuun lopun välillä. Tällöin toteutettiin tutkimuksen kenttävaihe, jonka yhteydessä kyselylomakkeita palautuslaatikoineen toimitettiin ympäri Helsinkiä. Samanaikaisesti toteutettiin kolmen eri kohderyhmän kyselyä: yleiset rannallaliikkujat, vesilläliikkujat ja koululaiset. Näistä volyymiltaan ylivoimaisesti suurin oli yleinen rannallaliikkujakysely. Vastauspisteet lännestä itään olivat seuraavat: Lauttasaaren kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto, Liikuntaviraston Kuninkaankosken palvelupiste, Laajasalon kirjasto, Villa Ullas (kahvila Kallvikissa), Vuotalo, Kampela (kahvila Uutelassa). Lisäksi rantakyselyyn vastattiin Vartiosaari- Päivillä sekä Stadin rannat -tapahtumassa Uunisaaressa. Vesilläliikkujia tavoiteltiin seuraavissa paikoissa: SMK-Pajalahti, Munkkiniemen venekerho, Rajasaaren melontakeskus, HMK-Pohjoisranta, Sarvaston venekerho sekä Puotilan venekerho. Koululaiskyselyyn vastasivat Tahvonlahden, Laajasalon, Munkkiniemen ja Meri-Rastilan alaasteiden 5. ja 6. luokat. Kokonaissaldoksi tuli siis 19 eri kyselypaikkaa. Vastauksien kokonaismäärää ei ole tätä kirjoittaessa laskettu, mutta näppituntumalta niitä on tuhatkunta. Kaiken kaikkiaan kysely otettiin hyvin ja kiitoksellakin vastaan. Erityismaininnan ansaitsevat Vuotalon aktiivit käyttäjät ja avulias henkilökunta. Vastauslomakkeiden tarkempaan seulontaan ryhdytään marraskuun myötä, mutta jo ensivilkaisu vastauksiin paljastaa rantojen ja saariston erityisen merkityksen helsinkiläisille. Marko Leppänen -2-
Syksyisen kirpeä tervehdys sinulle saariston ystävä, kuluneen vuoden aikana Saariston ystävät ry on osallistunut aktiivisesti keskusteluun pääkaupunkiseudun rantojen ja saariston käytöstä. Kommentoimme keväällä Helsingin yleiskaavaluonnosta ja Kestävän kehityksen ohjelmaa, sekä Maakuntakaavaa. Kaupunkilaisten meri-projekti on myös edennyt meillä on käytössä pitkä kirjallisuusluettelo Helsingin edustalla tehdyistä luontokartoituksista ja myös rantakyselyymme on osallistunut runsaasti kaupunkilaisia. Rantakyselyn tuloksia odotellaan ensi vuoden alussa. Tulosten julkaisemisen lisäksi pyrimme järjestämään keskustelutilaisuuden, johon kutsumme kansalaisia päättäjiä. Uusina projekteina voidaan pitää osallistumista Sipoon ja Espoon rantakaavoitukseen, joka ainakin Sipoon osalta näyttää jatkuvan vuoteen 2006 saakka. Myös Maakuntakaavan tuulivoiman ja maakaasuputken sijoittamiskysymykset tulevat varmasti jatkossa olemaan mielenkiintoisia kysymyksiä joihin otamme kantaa! Yhdistyksemme toimintaa helpottamaan on perustettu keväällä 2002 erilaisia jaoksia, joista esimerkiksi Kaavoituksen seurantajaosto seuraa kaavoitusprojektien etenemistä ja valmistelee niistä lausuntoja. Mikäli sinua kiinnostavat kaavoitus tai muut projektimme, tiedotus tai esimerkiksi retkien järjestäminen, ota yhteyttä puheenjohtajaan, niin pääset mukaan aktiiviseen toimintaan! Syysvuosikokouksessa tulemme keskustelemaan muiden asioiden ohella vetoomuksesta Helsingin matalien merenlahtien säästämiseksi meritäytöiltä. Kaikki meistä ovat varmaan retkeilleet kirpeinä ja kuulaina syyspäivinä esimerkiksi Seurasaarenselän tai Vanhankaupunginlahden rannoilla. Lienee siis turhaa korostaa näiden alueiden arvoa kaikille kaupunkilaisille. Tule siis mukaan osallistumaan mielenkiintoiseen keskusteluun 19.11.2002! Ensimmäinen havainto meriajokkaasta Helsingin edustalla kesällä 2002! Kallvikin niemellä kesällä 2002 suoritetussa vedenalaisessa kasvillisuusselvityksessä löydettiin meriajokasta (Zostera marina). Havainto on ensimmäinen Helsingin kaupungin alueella lajista. Meriajokas muodostaa matalilla hiekkapohjilla vedenalaisia niittyjä, joiden lajirunsaus vetää lähes vertoja kalliorantojen rakkolevävyöhykkeelle. Vedenalaiset niityt kuuluvat EU:n Natura-luokituksessa erityisesti suojeltavien vedenalisten elinympäristöjen joukkoon. -3-
MERIBIOLOGIAN KURSSI LAAJASALON LUKIOSSA Laajasalon lukio sijaitsee Helsingin suurimmalla saarella. Lukiossa on vuodesta 1998 lähtien järjestetty meriteemaan liittyviä kursseja. Meribiologian kurssin lisäksi lukiossa voi opiskella saaristonavigoinnin kurssin, jonka jälkeen usea opiskelija on käynyt suorittamassa saaristolaivurin tutkinnon Navigaatioliiton kokeessa. Vesiliikunnan kurssilla harrastetaan melontaa, saadaan opetusta hengenpelastuksessa ja kurssilaiset osallistuvat joukkueena Suomen lukioiden väliseen kirkkovenesoutukilpailuun. Kilpailusta on jo voitettu kolme pääkaupunkiseudun mestaruutta. Ympäristökemian kurssilla perehdytään analysointimenetelmiin. Teimme 29.8.2002 meribiologianryhmän kanssa retken Isoon Leikosaareen. Päivä oli mukavan aurinkoinen ja miellyttävän lämmin. Tuulikaan ei ollut liian kova. Lähdimme vähän ennen klo 14.00 Laajasalon lukion veneellä m/s Laajattarella kohti määränpäätämme. Ajoimme ensin läpi Laajasalon kanavan ja siitä sitten Vartiosaaren ohi Villinginselkää pitkin kohti itää. Noin puolen tunnin kuluttua olimme perillä Isossa Leikosaaressa. Saimme luvan rantautua tehtyämme selkoa retkemme päämääristä ja tietämyksemme saaren rauhoitusalueista ja erityismääräyksistä. Rantauduttuamme lähdimme heti tutkimaan saarella sijaitsevaa kivikkorantaa. Vesi oli melko alhaalla, joten saappaiden kanssa pääsi kävelemään melko pitkälle. Keräsimme haavein erilaisia pohjaeläimiä ja minä etsin kaikki rannan levälajit, jotka pystyin löytämään. "Saaliimme" oli varsin kattava ja hyvin mielenkiintoinen. Valitsimme siitä opettajamme johdolla mikroskooppitarkkailuun sopivat lajit ja päästimme loput takaisin mereen. Sen jälkeen lähdimme kiertämään saarta. Hienojen maisemien ympäröimä polku vei meidät venelaiturin vieressä sijaitsevalle hiekkarannalle, joka on suojeltu kohde. Kesällä erilaisten rantakasvien kukinta-aikaan ranta onkin kaunis näky. Nyt kasvit olivat kukkineet ja yhä vallalla oleva kuivuus oli Meribiologian kurssilla saa teoriaopetusta, kurssiin kuuluu kenttätyöskentelyä ja laboratoriotyöskentelyä, tutustumiskäyntejä, tänä vuonna tutkimusalus Aranda ja Helsingin veden Viikin jätevedenpuhdistuslaitos sekä tutkielman kirjoittaminen. Kurssi toteutetaan osin interaktiivisena verkko-opiskeluna. Seuraavassa opiskelijan muistiinpanoja kenttätyöskentelystä. Iso Leikosaari -retki kellastanut ne entisestään. Silti hiekkaranta oli näkemisen arvoinen. Lähdimme sitten kävelemään kohti venettä. Ohitimme suuren kurtturuusuryhmän, joka varmasti tulevaisuudessa laajenee entisestään ja vie elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Päästyämme takaisin laiturille harjoittelimme vedennoutimen käyttöä. Se sujuikin ihan mallikkaasti, mitä nyt muutamat suuret aallot aiheuttivat kenkien kastumista. Takaisintulomatkalla pysähdyimme Kallahdenselälle ottamaan vesinäytteet eri syvyyksistä. Pullotettuamme ne, oli vuorossa näkösyvyyden ja veden värin arviointi, jotka minä suoritin. Molemmat tehtiin upottamalla -4-
sekkilevy veteen. Otimme myös planktonnäytteen erikoisella haavilla ja keräsimme itse planktonin pieneen muovipurkkiin. Loppumatka sujui mukavasti samaa reittiä, vaikka ilma olikin hiukan viilentynyt. Loppujen lopuksi oli todella mukava päästä käymään sellaisella Helsingin saarella, jolle ei todellakaan muutoin pääsisi. Upeat ulkomeren maisemat ja hyvin mielenkiintoiset näytteidenkeräämiset tekivät yhdessä retkestä todella antoisan. Näytteiden analysointi Analysoimme retkellä keräämämme näytteet koululla. Ensin tutkimme vesinäytteitä ja määritimme kolorimetrillä eri ravinteiden pitoisuudet. Se oli vallan mielenkiintoista, en ollut arvannutkaan sen käyvän noin nopeasti ja vaivattomasti. Sitten tarkastelimme mikroskoopilla pohjaeläimiä ja planktonia. Pohjaeläimistä kenties ihmeellisimpiä olivat surviaissääsken toukat, jotka tuskin näkyivät paljain silmin katsottaessa, mutta näyttivät mikroskoopilla suurennettuina todella hurjilta. Planktonnäytteistä oli hauskaa etsiä erilaisia vesikirppuja, hankajalkaisia, panssarileviä ym. Niiden tunnistaminen oli välillä todella vaikeaa, mutta kuitenkin suurin osa tuli tunnistettua oikeiksi lajeiksi. On ihmeellistä, miten paljon pientä Elämää tilkkanen merivettä todella sisältää. Näytteiden analysointi vielä kruunasi retkemme hyödyllisyyden. Minusta kaikkein mukavinta ja opettavinta oli päästä kokeilemaan itse sekä näytteenotto- sekä analysointilaitteita. Tässä mielessä retki oli kurssimme hauskin osa, koska sillä pääsi kokemaan paljon uutta ja opettavaa. Opiskelija Henrietta Pitkänen Lehtori Kari Valkama Helsingin saaret stadilaisille Siviileiltä suljettuja saaria ovat Helsingissä mm. Santahamina, Melkki, Itä-Villinki, Isosaari ja Katajaluoto. Puolustusvoimien hallussa olevista saarista on jo pitkään käyty keskustelua. Toisaalta tuntuu järjettömältä, että nekin saaret, joita puolustusvoimat eivät aktiivisesti käytä, ovat helsinkiläisten ulottumattomissa. Toisaalta juuri näiden saarten luonto säilyy varsin hyvin kun saa olla rauhassa. Mm. Santahaminan hiekkarannat sekä Isosaaren ja Melkin arvokkaat lehtoalueet ovat suojelemisen arvoisia. Ulkoilukäyttö ja suojelu on kuitenkin mahdollista toteuttaa rinnakkain jos tahtoa vain löytyy. Helsingin Sadankomitea on käynnistänyt kampanjan Helsingin saaret stadilaisille, jossa vaaditaan Helsingin kaupungilta aktiivisia pyrkimyksiä puolustusvoimien hallussa olevien saarten saamiseksi siviilikäyttöön. Kampanjaan kuuluu vetoomus, jonka kaikki halukkaat voivat allekirjoittaa. Helsingin Sadankomitean vaatimukset ovat: -5-
1. Santahaminan varuskunta pitää siirtää pois Helsingistä. Ampumaratojen ja harjoitusalueen maasto täytyy puhdistaa ja muuttaa varuskunta-alue siviilikäyttöön. Osa saaresta on varattava asuntotuotantoa varten, mutta luonnontilassa olevat osat ja rannat tulee jättää virkistyskäyttöön. Puolustusvoimat korvaa ympäristön puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset. 2. Melkki on jo merkitty uudessa yleiskaavassa ekorakentamisen koealueeksi ja Kuivasaari virkistyskäyttöön. Yleiskaavan tulisi näiltä osin toteutua pikaisesti. 3. Myös Vallisaari, Kuninkaansaari ja Villingin itäosat pitää muuttaa ulkoilusaariksi, joiden ekologisesti arvokkaat alueet säilytetään luonnontilaisina. Armeijan hallintaan jäisivät toistaiseksi Isosaari ja Katajaluoto. ML Delgeneralplanen för skärgården och kusten i Sibbo har tagit ett steg framåt i och med att programmet för deltagande och bedömning offentliggjordes i augusti (29.8. 2002). Redan år 1999 fattade kommunfullmäktige i Sibbo beslut om att utarbeta en delgeneralplan för kusten och skärgården. Samma år utfärdade Nylands miljöcentral byggförbud för området. Detta är i kraft till slutet av 2004. En första miljöutredning gjordes följande år. Efter något års dröjsmål ingår planen nu i kommunens planläggningsprogram för åren 2002-2007. Planområdet omfattar hela skärgården samt strandzonen vid havet i Sibbo kommun. Strandzonen sträcker sig ca. 200-300 meter från strandlinjen, ställvis även längre, beroende på terrängen. Området omfattar ca. 400 kilometer strandlinje varav 300 kilometer på de ca. 250 öarna. Enligt Programmet för deltagande och bedömning är målet med planläggningen att förnya föråldrade planer och kartlägga planläggningssituationen i skärgården och vid kusten i Sibbo. Generalplanen skall i allmänna drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i området, samt tjäna till ledning när man utarbetar och ändrar detalj- -6-
planer. Man vill med planeringen av strandområdena styra byggandet till lämpliga områden. Man strävar till att inte styra funktioner till områden med betydande landskapsoch naturvärden. Enligt programmet skall områden med naturvärden tydligt tas med i generalplanens målsättning. Betydande mål är också att beakta skärgårdens särprägel, bevara dess biologiska mångfald och beakta det allmänna behovet av rekreation i skärgården. den preliminära tidtabellen för generalplanen. Enligt tidtabellen utarbetas planutkastet våren 2004. Före det skall kommunalfullmäktige godkänna planläggningens centrala principer och mål samt dimensioneringsmålsättningarna. Eventuella anmärkningar mot innehållet i programmet för deltagande och bedömning ska lämnas innan planförslaget läggs fram till påseende. Intressenterna kan också framlägga synpunkter och anmärkningar senare, såväl då planen är preliminärt som offentligt framlagd till påseende (2005). Enligt programmets preliminära tidtabell ska kommunalfullmäktige godkänna delgeneralplanen för skärgården och kusten år 2006. För delgeneralplaneringen av skärgården och kusten ansvarar markanvändningsingenjör Pekka Söyrilä (09) 2353 6708. Programmet för deltagande och bedömning kan hittas på internetadressen: www2.webotek.com/easydata/customers/sipoo/files/arkiv/kaavoitus_saaristo_sve.pdf (svenska) och www.sipoo.fi/sipoo/3 kaav_oassaaristol.html (finska). Skärgårdens vänner rf. kommer med stort intresse att följa med planeringen. Christina Lindén Miljökonsekveserna reds ut i olika skeden av planeringen. Enligt den preliminära avgränsningen reder man ut konsekvenserna för 1) människornas levnadsförhållanden och livsmiljö, 2) marken och berggrunden, 3) växtligheten och faunan, naturens mångfald, 4) samhällsstrukturen och -ekonomin samt trafiken, 5) landskapet och den bebyggda miljön. Konsulter för de stomlägenhets-fastighetsutredningar, och landskaps- och naturanalyser som behövs för bedömning av planens konsekvenser, har utsetts. Utreningar, analyser - och förhoppningsvis också miljöinventeringar - ska göras år 2003 enligt -7-
Lähettäjä: Saariston ystävät - Skärgårdens vänner ry c/o Martin Lodenius Trutholmsvägen 4 bost 2 00980 Helsingfors -8-