KESTÄVÄ ALUE- JA KIINTEISTÖKEHITTÄMINEN RIL:N AAMIAISTILAISUUS

Samankaltaiset tiedostot
Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit: KATSAUS TARJOLLA OLEVIIN EKOLASKUREIHIN

Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit: KATSAUS TARJOLLA OLEVIIN EKOLASKUREIHIN

Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit: KATSAUS TARJOLLA OLEVIIN EKOLASKUREIHIN

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Oulun Palvelumalli Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Kaupunkikehityksen ekotehokkuuslaskurit KEKO A-projektin loppuraportti

HUHTIKUU Saint-Gobain. Kestävä, vihreä, vähähiilinen rakentaminen. Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä ANNE KAISER, VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Vähähiilisen rakentamisen hankintaopas ja -kriteerit

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari Juha Viholainen

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

NIEMENRANTA EKOTEHOKKUUSTARKASTELUN TULOKSET

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. EVAuksen perusteet. Tapahtuma, kirjoita päivämäärä Etunimi Sukunimi

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

HAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA

Kestävä kehitys puutarha-alalla

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Kestävä infra Luonnos

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Kirkonkylän osayleiskaava

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos


Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot

Ekologisen näkökulman vahvistaminen suunnittelussa uusi työkalu käyttöön

Viherkerroinmallin soveltaminen piha-alueiden suunnittelukäytäntöihin Helsingissä Sirkku Juhola ja Simo Haanpää, Maankäyttötieteiden laitos

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

RAKENNUKSEN ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI

Toimiva kaupunki. Anni Sinnemäki

KESTÄVYYSKRITEERISTÖ

8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Määritelmä Kestävä infra

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki , Matti Roine, johtava tutkija, VTT

Uusi liikennepolitiikka

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia

KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄT KOMMENTTIPUHEENVUORO KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ ASEMAKAAVOITUS. Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila 17.2.

T A M P E R E - asukkaita n ( ) - pinta-ala 525 km as / km 2

Puurakentamisen positiiviset ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Terve kunta rakentuu puulle kiertue Maaliskuu 2017

MAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola

Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä. Ylijohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Yritysten ilmastoviisaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

PIMA & MAANKÄYTTÖ: ENNAKOIMALLA KESTÄVÄMPIÄ RATKAISUJA. MUTKU-päivät Sirkku Huisko

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Tampere Fiksu kaupunki

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

1.1 Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja sen rakenteet maakunta- ja sote-uudistuksessa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Bio- ja ympäristökysymykset

Kohti vähähiilistä rakentamista Joensuu Wood City

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Transkriptio:

KESTÄVÄ ALUE- JA KIINTEISTÖKEHITTÄMINEN RIL:N AAMIAISTILAISUUS 12.3.2019 Mikko Siitonen - arkkitehti SAFA BREEAM Communities 2012 -arvioitsija mikko.siitonen@ramboll.fi

VASTUULLISUUS SUSTAINABILITY YRITYSVASTUU YHTEISKUNTAVASTUU CORPORATE RESPONSIBILITY KESTÄVÄ KEHITYS YMPÄRISTÖVASTUU SUSTAINABLE DEVELOPMENT TALOUDELLINEN VASTUU SOCIAL RESPONSIBILITY ESG CORPORATE SOCIAL RESPONSIBILITY

Tasa-arvoisuus esteettömyys palvelujen saatavuus ja saavutettavuus eri väestöryhmät I H M I N E N Palvelut palveluverkko liikennejärjestelmä infrastruktuuri T A L O U S Yhdyskuntarakenne eheys toimivuus joustavuus Elinympäristö turvallisuus terveellisyys viihtyisyys Resurssitehokkuus energia materiaalit luonnonvarat Kustannukset elinkaarikustannukset investoinnit Maisema ja kulttuuriympäristö Y M P Ä R I S T Ö maisemarakenne rakennettu kulttuuriympäristö maisema- ja kaupunkikuva Haitat ja riskit päästöt melu pilaantuneet maat KULTTUURI Kulttuuri-identiteetti kulttuuri- ja luonnonperinnön vaaliminen kulttuurien säilyminen ja kehittyminen alkuperäiskansat Ekosysteemit Ihmisoikeudet ekologiset yhteydet biodiversiteetti yhdenvertaisuus ihmisarvo

tarkastelutaso ja monialaisuus palvelumuotoilu tavoiteasetanta maankäytön riskienhallinta kiertotalous luontopääoman kehittäminen älykäs energiastrategia

ALUEKEHITYS - TARKASTELUTASO tiivistyvät kaupungit sään ääri-ilmiöt lisääntyvät resurssien kasvava kysyntä ikääntyvä väestö ulkotilojen kasvava käyttöpaine vähenevät viheralueet hulevesien määrän kasvaminen ja laadun heikkeneminen tulvariski kasvaa ilmaston lämpeneminen, kasvillisuusvyöhykkeiden vetäytyminen pohjoiseen, uudet kasvilajit muutokset sateisuudessa luonnonvarojen kasvava käyttö luontaisen vedenkierron tukeminen korostuu maaperän ja veden monipuolinen hyödyntäminen ja kierrättäminen korostuvat syrjäytyminen työttömyys eriarvoistuminen

ALUEKEHITYS - TARKASTELUTASO kuvasarja: GBC Finland/Pasi Rajala

ALUEKEHITYS - TARKASTELUTASO kaaviot: Kimmo Lylykangas, mm. Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus, Oulun kaupunki

ALUEKEHITYS - MONIALAISUUS monialainen asiantuntijajoukko mukaan alkuvaiheessa yleispiirteinen suunnittelu ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua tulevaisuuteen liittyvien epävarmuuksien huomioiminen riittävästi liikkumavaraa yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle selkeät reunaehdot ja suunnittelun periaateratkaisut

ALUEKEHITYS - PALVELUMUOTOILU Käsityksemme palveluista on laajentunut; myös esimerkiksi elinympäristöämme, osallisuuttamme ja liikkumistamme voidaan kehittää palveluina. Palvelumuotoilu on käyttäjälähtöistä kehittämistä, joka perustuu vahvaan asiakasymmärrykseen, monialaiseen, osallistuvaan ja kokeilujen kautta etenevään kehittämisprosessiin. kestävän kehityksen ekokaupunki 38 % maailman muutoksiin mukautuva hyvinvoinnin kaupunki 38 % aktiivisten asukkaiden yhteisen tekemisen kaupunki 37 % luova ja innovatiivinen tietokaupunki 19 % älykäs digitaalisten palveluiden kaupunki 19 % Ramboll & Suomen Asuntomessut 2017, tutkimusaineiston kerännyt Norstat vastaajien määrä 974, ikäjakaumalla 20-75 -vuotta

KIINTEISTÖKEHITYS - TAVOITEASETANTA Elinvoimaisen ja menestyksekkään kaupungin kehittämisessä on keskeistä huomioida yksittäistenkin kehittämishankkeiden vaikutukset kokonaisuuteen ja siihen, miten ne edistävät taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien hyötyjen toteutumista. vähähiiliset kaupungit älykkäät kaupungit sosiaalisesti kestävät kaupungit terveelliset kaupungit Ympäristöluokitukset (BREEAM, LEED ) pyrkivät muodostamaan monipuolisia alueita, joilla ympäristön kannalta hyvien valintojen tekeminen on tehty käyttäjälle helpoksi ja kannattavaksi ja joilla käyttäjät viihtyvät.

KIINTEISTÖKEHITYS MAANKÄYTÖN RISKIENHALLINTA Rakentamattomien ja käytöstä poistettavien kohteiden kehittäminen osaksi kestävää ja elävää kaupunkiympäristöä. Alue- ja kiinteistökehityksen epävarmuuksien analysointi ja priorisointi sekä kestävien hallintatoimenpiteiden määrittely ja viestintä. Merkittävien ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen, huomioiden toimenpiteiden ja vaikutusten kestävyysnäkökulmat

KIINTEISTÖKEHITYS KIERTOTALOUS Massamääräisesti valtaosa rakentamisen jätteistä on mineraalijätteitä (maa-aineksia). Pääkaupunkiseudun rakentamisessa muodostuu vuositasolla enemmän jätettä kuin palveluissa ja kotitalouksissa yhteensä. Huomioidaan jätehierarkian eri tasot hankesuunnittelussa ja säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja. sementin tuottaminen on hyvin energiaintensiivistä (maailmassa valmistetaan vuodessa 4,2 miljardia tonnia puoli tonnia jokaista ihmistä kohden) Sementin tuotanto aiheuttaa jopa viisi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

KIINTEISTÖKEHITYS LUONTOPÄÄOMAN KEHITTÄMINEN vesiresurssit vihreä infrastruktuuri Luontopääoman ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden arvottaminen, kehittäminen ja kestävä käyttö. ekologiastrategia osana kiinteistökehitystä nykyisten arvojen tunnistaminen - tavoitetila ja lisäarvo nykytilalle ihmisten hyvinvointi hulevesien hallinta kiinteänä osana jokaista viherhanketta kokonaisvaltainen ja monialainen lähestymistapa vesi- ja viherverkoston hallintaan sekä urbaaneissa että luonnonympäristöissä.

SUUNNITTELU ÄLYKÄS ENERGIASTRATEGIA Jokainen valinta vaikuttaa useampaan asiaan (investointikustannukset, elinkaarikustannukset, energiankulutus, CO2-päästöt jne.). Haasteena on hallita kokonaisuutta ja löytää optimaalinen ratkaisu. minimoidaan investointi minimoidaan elinkaarikustannukset & CO2-päästöt yhteensä 279 936 erilaista suunnitteluratkaisua

kg/vuosi MWh/vuosi miljonaa SUUNNITTELU ÄLYKÄS ENERGIASTRATEGIA 12 10 Kokonaiskustannus Energiankulutus 8 5000 4500 6 4000 3500 3000 4 2 2500 2000 1500 1000 0 Perusratkaisu Investointi Suunnitteluratkaisu Elinkaarikustannus 500 0 Perusratkaisu Suunnitteluratkaisu CO2-päästöt Kaukolämpö Sähkö 1200000 1000000 800000 600000 Säästö elinkaarikustannuksissa 400000 200000 0 Perusratkaisu Kaukolämpö Sähkö Suunnitteluratkaisu

KESTÄVÄN KEHITYKSEN MÄÄRITTELY SUOMESSA Ekotehokkaan aluesuunnittelun työkalupakki A seutu ja kuntataso B kunnan osaja korttelitaso Kokonaisekotehokkuuden arviointimenetelmät Laajempi kestävän kehityksen näkökulma Energia- ja materiaalivirtojen laskentamallit Päästöjen ja ympäristövaikutusten laskentamallit EcoBalance CASBEE-City ENVIMAT Aallon hybridi-lca KulMaKunta ECOREG FRES Ecocity Evaluator Metka MenTouGou KASVENER ENVIMAT YKEVAKA NILIM tool KUHILAS FRES Seutukeke LIPASTO KASVENER KUHILAS LIPASTO UZ MALTTI AveClimate EcoBalance Beyond Vuores CitySim Ecocity Evaluator Ekopassi CASBEE-UD KULE (UZ) HEKO ECOCITY WinEtana Hiilitaselaskuri (KulMaKunta) ERKKO Asemakaavoituksen päästölaskuri Kyläpassi EcoProp AveClimate (Metka) Ekotaajama MALTTI PIMWAG Green Star Communities YKEVAKA MenTouGou KEKO NILIM tool PromisE Kunta- / toimija- / käyttäjäkohtainen