HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1
LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä). Tieliikenteessä loukkaantui 187 henkilöä (2016 / 211 hlöä, 2015 / 326 hlöä, 2014 / 319 hlöä). Hirvikolareita tapahtui kaikkiaan 180 kpl, joista 3 muualla kuin ELY:n hallinnoimilla alueilla (2016 / 156 kpl, 2015 / 158 kpl, 2014/ 125 kpl). Vuosien 2000-2017 ka. oli 128 hirvikolaria/v. Hirvikolareissa ei kuollut ketään vuonna 2017, mutta loukkaantui 17. 6.2.2019 2
HENKILÖVAHINKOJEN LASKENNALLISET YKSIKKÖARVOT TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISSA Lähde: Liikenneviraston ohjeita 1/2015 Kuolema 2 406 200 Pysyvä vamma 1 349 600 Vaikea tilapäinen vamma 324 300 Lievä tilapäinen vamma 62 800 Tilapäinen vamma keskimäärin 193 500 Vähäinen ajoneuvovaurio 3 200 3 Ramboll Creative Commons
HIRVIONNETTOMUUKSIEN LASKENNALLISET KUSTANNUKSET ELY-KESKUSTEN ALUEILLA Lähde: Liikenneviraston tilastoja 8/2016, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2015 4
HIRVIKOLARIT KARTALLA 6.2.2019 5
KOHTUULLINEN KOLARIMÄÄRÄ? VN:n periaatepäätös ja liikenneturvallisuusvisio: Liikennejärjestelmä tulee suunnitella siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenneonnettomuudessa. Joka 200. hirvikolari johtaa autoilijan kuolemaan. Joka 10. hirvikolari johtaa autoilijan loukkaantumiseen, joskus vakavaan vammautumiseen. Jokaista hirvikolaria kohden sattuu 30 vähältä piti -tapausta. Pohjoismaisessa vertailussa eniten ihmisiä suhteessa asukasmäärään kuolee tieliikenteessä Suomessa. Vuosien 1995 2014 tieliikenteessä kuolleiden määrä on kuitenkin laskenut Suomessa noin 27 % ja Lapissa 38 %.* * Lähde: Lapin liikenneturvallisuusssuunnitelma. Toimenpiteet vuosina 2015-2018. 6
HIRVIKOLARIT: LAP-ELY VS MUUT 7
Yhteensä tarkasteluaikana tapahtunut 2178 poliisin tietoon tullutta hirvieläinonnettomuutta. 8
HIRVIKOLARITILASTOT 2000-2017 Hirvikolareiden määrä laski koko Lapin alueella vuoteen 2011 asti. Vuosien 2012-2017 välillä kolareiden määrä on noussut. Tässä välissä, vuonna 2016 tosin tapahtui hienoinen lasku. On huomattava, että elokuusta 2012 alkaen poliisin tietojärjestelmästä on alettu poimia mukaan myös puutteellisesti kirjatut eläinonnettomuudet, mikä saattaa aiheuttaa hirvikolarimäärän näennäistä kasvua. Tilastointimuutos lisäsi tilastoitujen eläinonnettomuuksien määriä kuitenkin varsinkin peuraonnettomuuksien osalta, joihin ei tässä selvityksessä oteta kantaa. Henkilövahinkojen määrä oli alhaisimmillaan vuonna 2012 (3 loukkaantunutta), mutta on ollut jälleen nousussa vuosina 2013-2017. Vuonna 2017 kukaan ei Lapissa kuollut hirvieläinonnettomuudessa. Hirvikolarit painottuvat syksyyn ja alkutalveen selkeä nousu ja vuoden huippukuukausi onnettomuuksissa on syyskuu. Tiedottaminen vaaroista on etenkin tuona aikana, ja mielellään jo hieman ennen, avainasemassa. Tavoitteena Lapissa on vuoteen 2016 saakka ollut enintään 40 hirvikolaria/ vuosi. Hirvikolareiden määrä on kuitenkin ollut nousussa viime vuosina 2010- luvun taitteen laskun jälkeen. Hirvikolaritavoitteeseen 40 ei myöskään 2000-2017 vuosia tarkastelemalla ole missään vaiheessa päästy. Sen vuoksi hirvikolaritavoite on nykyään maksimissaan 60 onnettomuutta/v. Tavoite 9 on realistisemmin saavutettavissa ja itse asiassa vuonna 2011 siihen on päästy.
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
HENKILÖVAHINGOT 30
31
HIRVIKOLARITILASTOJA HIRVITALOUSALUETTAIN Hirvitalousalueet muuttuivat vuonna 2015 helpottamaan hirvikannan kehityksen ohjaamista. Jokaisella alueella on omat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteensa. Viime vuosina 2016-2017 onnettomuuksien määrä laski vuoden 2014 tasolle hirvitalousalueella 1 (Utsjoki) huippuvuoden 2015 jälkeen. Hirvitalousalueella 2 (Inari) liukuva onnettomuuskäyrä on ollut nousussa vuodesta 2010. Vuonna 2017 onnettomuuksia oli eniten koko tarkasteluajanjaksona. Hirvitalousalueella 3 (Enontekiö) onnettomuudet ovat olleet kasvussa vuodesta 2015. Hirvitalousalueella 4 (Sodankylä) onnettomuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2015. Hirvitalousalueella 5 (Kittilä, Muonio, Kolari, Pello) onnettomuuksien määrä on ollut nousussa, tosin laskua on havaittavissa vuoteen 2015 verrattuna. Hirvitalousalueilla 6 (Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, 7 (Rovaniemi), 8 (Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi) sekä 9 (Ranua, Posio) vuoden 2011 tienoilla alkanut onnettomuuksien nousu on kääntynyt (hienoiseen) laskuun. 32
Alue 1: Utsjoki, Alue 2: Inari, Alue 3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 33
Alue 1: Utsjoki, Alue 2: Inari, Alue 3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 34
HIRVIONNETTOMUUDET USEAMMAN KUNNAN MUODOSTAMALLA HIRVITALOUSALUEELLA Huom. Nousu tavoitekolarimäärässä vuodesta 2016 johtuu siitä, että tavoitetta päivitettiin tuolloin realistisemmin saavutettavaan lukuun edellisvuosien toteuman pohjalta. 35
36
37
38
TAVOITEKOLARIMÄÄRÄÄN 60 SUHTEUTETUT KUNTAKOHTAISET LUVUT Osuus kolareista (2000-2017) Keskiarvo (2000-2017) "Tavoite" 60 Kunta Enontekiö 0,6 % 1,9 0,4 Inari 3,7 % 4,4 2,2 Kemijärvi 5,5 % 6,7 3,3 Kittilä 6,1 % 7,4 3,7 Kolari 4,7 % 5,7 2,8 Muonio 0,7 % 1,6 0,4 Pelkosenniemi 1,4 % 1,9 0,9 Pello 4,7 % 5,7 2,8 Posio 2,8 % 3,5 1,7 Ranua 4,7 % 5,7 2,8 Rovaniemi 13,5 % 16,3 8,1 Salla 5,1 % 6,5 3,1 Savukoski 0,9 % 2,1 0,5 Simo 9,1 % 11,0 5,5 Sodankylä 3,9 % 4,8 2,4 Tervola 6,1 % 7,8 3,6 Tornio 7,1 % 8,6 4,3 Utsjoki 1,6 % 2,6 0,9 Ylitornio 9,2 % 11,2 5,5 Kemi ja Keminmaa 8,5 % 5,3 5,1 Yhteensä 100,0 % 6,0 60 39
TAVOITEKOLARIMÄÄRÄÄN 60 SUHTEUTETUT HIRVITALOUSALUETTAISET LUVUT Hirvitalousalue Osuus kolareista (2000-2017) Keskiarvo (2000-2017) "Tavoite" 60 Alue 1 1,6 % 1,9 0,9 Alue 2 3,7 % 4,4 2,2 Alue 3 0,6 % 0,7 0,4 Alue 4 3,9 % 4,8 2,4 Alue 5 16,3 % 19,7 9,8 Alue 6 12,9 % 15,6 7,7 Alue 7 13,5 % 16,3 8,1 Alue 8 40,0 % 48,4 24,0 Alue 9 7,4 % 9,0 4,5 Yhteensä 100,00 % 13,4 60 Alue 1: Utsjoki, Alue 2: Inari, Alue 3: Enontekiö, Alue 4: Sodankylä, Alue 5: Kittilä, Muonio, Kolari, Pello, Alue 6: Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Alue 7: Rovaniemi, Alue 8: Ylitornio, Tornio, Tervola, Keminmaa, Simo, Kemi, Alue 9: Ranua, Posio 40
1. Aineistojen lähteet: Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus 2. Lisätietoja esim. Lapin kansa täällä LIIKENNESUORITE, HIRVIKANTA JA KOLARIT Vuodesta 2011 hirvieläinonnettomuuksien määrä on ollut nousussa, samaan aikaan, kun hirvikannan on arvioitu pysyneen melko samana, hienoista nousua kuitenkin on. Vuoden 2017 hirvikannan koon on arvioitu nousseen 2016 vuoteen verrattuna, samalla kun hirvionnettomuuksien määrä on kasvanut. Liikennesuorite on pysynyt samalla tasolla vuosien 2008-2017 välillä. 1 Huom. LUKE:n hirvikanta-arviot ovat muuttuneet (Lapissa kasvaneet) edellisvuosista johtuen tarkentuneista kantaarvioista, jotka pohjautuvat mm. tarkempiin helikopterilaskentoihin ja muiden hirvikannan arviointiin käytettyjen järjestelmien uusimiseen. 2 41