Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma vuosille 2013 2016
2 Sisällys 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU... 3 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ... 3 3. OUTOKUMMUN JA POLVIJÄRVEN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA... 4 3.1 Väestö... 4 3.2 Työllisyys ja elinkeinorakenne... 5 3.3 Koulutustaso Outokummussa ja Polvijärvellä vuonna 2010... 7 4. KOULUTUSTOIMINTA... 7 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ 2007 2012... 8 5.1. Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia... 8 5.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2013 2016 Outokummussa ja Polvijärvellä... 9 6. OHJAUS JA NEUVONTA... 10 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA... 10 LIITTEET
3 1. MAAKUNTAKORKEAKOULU Maakuntakorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on tuoda korkeakoulujen asiantuntijoiden palveluja maakunnan eri alueiden kehittämistyön tueksi. Toiminnan lähtökohtana ovat seudulliset ja paikalliset elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekä asukkaiden koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeet. Maakuntakorkeakoulun keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat koulutuspalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä innovaatiopalvelut. Toiminta perustuu ensisijaisesti seudun asukkaiden, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin. Koulutuspalveluihin maakuntakorkeakoulussa kuuluu korkeakoulujen sivistystehtävään liittyvien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, tutkintotavoitteiset opinnot, ammatillinen täydennyskoulutus ja henkilöstökoulutus. Koulutustoiminnan tavoitteena on vastata sekä yksilöityihin että laajempiin koulutustarpeisiin. Tehtävän toteuttaminen edellyttää joustavien ja helposti saavutettavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi lähellä olevia ja toimivia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tutkimus- ja kehittämispalvelujen tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämistarpeisiin tekemällä tunnetuksi korkeakoulujen palveluja ja tuomalla ne lähelle seudullisia toimijoita. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuuluu sekä seudullisten toimijoiden yleisiin että yksilöityihin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin vastaaminen. Innovaatiopalvelujen lähtökohtana maakuntakorkeakoulussa ovat kysyntälähtöisyys ja käytäntöpainotteisuus. Tavoitteena on tukea alueella syntyvien innovaatioaihioiden toteuttamista uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja käytännöiksi hyödyntämällä koko korkeakouluverkoston osaamista ja palveluja. Kysyntälähtöisyys antaa aihioita myös korkeakoulujen koulutus- sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Maakuntakorkeakoulun toiminnan ohjaamiseksi seudulla laaditaan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelma. Suunnitelmassa on kolme kokonaisuutta: koulutustoiminta, ohjaus ja neuvonta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon seudun tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeet ja esitetään näiden kokonaisuuksien toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet. Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmaa toteuttavat yhteistyössä seudulliset toimijat, korkeakoulutoimijat yhteistyöverkostoineen ja maakuntakorkeakoulukoordinaattori. Esille nousseisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan joustavasti ja suunnitelmallisesti. 2. MAAKUNTAKORKEAKOULUN SEUDULLISEN TOIMINNAN ORGANISOITUMINEN OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoululla on kolme seudullista ohjausryhmää, joissa ovat edustettuina kunnat, toisen asteen oppilaitokset, seudullinen kehittämisyhtiö, Työ- ja elinkeinotoimisto, korkeakoulutoimijat, maakuntakorkeakoulukoordinaattori ja
4 koulutuskoordinaattorit sekä mahdollisesti edunvalvontajärjestöjä. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudulliset ohjausryhmät ovat: Joensuun seudun ohjausryhmä (Ilomantsi, Juuka ja Outokumpu-), Keski-Karjalan ohjausryhmä (Kesälahti, Kitee, Tohmajärvi ja Rääkkylä) sekä Pielisen Karjalan ohjausryhmä (Lieksa, Nurmes ja Valtimo). Lisäksi seudullisilla ohjausryhmillä voi olla paikallisia tai alueellisia työryhmiä. Joensuun seudulla kokoontuvat Ilomantsin, Juuan sekä Outokumpu-Polvijärven työryhmät. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullinen ohjausryhmä Outokumpu-Polvijärvellä aloitti toimintansa keväällä 2007. Seudullisen ohjausryhmän nimi muutettiin Outokumpu-Polvijärven työryhmäksi, kun Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun organisaatiomallia tarkennettiin vuonna 2011. Ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii Raimo Tölli JOSEK Oy:stä. Liitteenä on työryhmän kokoonpano (liite 1). 3. OUTOKUMMUN JA POLVIJÄRVEN NYKYTILAN ARVIOINTIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Outokummun kaupunki ja Polvijärven kunta kuuluvat Joensuun seutukuntaan. Outokumpua ja erityisesti Polvijärveä kuvaa harva asutus kuntakeskuksen ulkopuolella. Seudulla koulutustaso on koko maan lukujen keskiarvoja matalampi. 3.1 Väestö Outokumpu on 7343 asukkaan kaupunki. Väestö on keskittynyt kaupungin taajamaan, jossa asukkaita on noin 5 000. on Outokumpua maaseutumaisempaa, ja kunnassa asuu 4707 ihmistä. Outokummun asukasluku laski 29 henkilöllä ja Polvijärven 49 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. 1 Taulukossa 1 on esitetty kuntien väestöennusteet vuoteen 2040 saakka. Huomioitavaa on, että tähän asti Tilastokeskuksen ennusteet ovat olleet liian suuria väestömäärän vähenemiseen verrattuna. Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton mukaan koko Joensuun seudun väestöennusteen kehitys on positiivisempi. Taulukko 1. Outokummun ja Polvijärven väestöennuste vuosille 2010 2040. Tilastokeskus. 2 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Pohjois-Karjala 165 286 163 632 162 485 161 684 160 874 159 726 158 184 Outokumpu 7 404 7 159 6 983 6 857 6 747 6 644 6 532 4 749 4 561 4 425 4 341 4 273 4 206 4 137 Joensuun seutu 117 121 118 536 119 529 120 304 120 779 120 803 120 390 Väestöennuste vuosille 2010 2040 osoittaa (Taulukko 1), että Joensuun seudun väestömäärä kasvaa lähes 3 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Outokummussa ja Polvijärvellä 1 Väestörekisterikeskus. Kuntien viralliset asukasluvut 20.3.2013 http://vrk.fi/default.aspx?docid=6890&site=3&id=0 2 Tilastokeskuksen väestöennusteet alueittain 2009 2040. 23.2.2012. Tilastokeskus.
5 väestö tulee vähenemään. Väestön ikärakenne on siirtymässä jatkuvasti iäkkäämpiin ihmisiin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2030 Outokummun väestöstä noin 38 % ja Polvijärven väestöstä noin 37 % tulee olemaan yli 65-vuotiaita. Vastaava luku vuonna 2009 Outokummussa ja Polvijärvellä oli noin 22 %. 3 3.2 Työllisyys ja elinkeinorakenne Outokummun työpaikkaomavaraisuus on noin 100 prosenttia ja Polvijärven noin 80 prosenttia (2010) 4. Työttömien työnhakijoiden määrän muutos Pohjois-Karjalassa vuosina 2006-2013 on nähtävissä kuviossa 1. Joensuun seutukunnalla oli työttömänä tammikuun lopussa 8.920 henkilöä, mikä on 777 henkilöä (9,5 %) enemmän kuin vuosi sitten. Seutukunnan kunnista työttömyys kasvoi kaikissa kunnissa. Vuoden 2013 tammikuussa työttömyysaste oli Outokummussa 17,3 % ja Polvijärvellä 17,1 %. 5 13 500 Työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa 2006-2013 Lähde: TEM, työnvälitystilastot 13 000 12 500 2013 12 000 11 500 11 000 10 500 10 000 9 500 9 000 8 500 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Kuvio 1. Työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa 2006 2013. (Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 1/2013. Pohjois-Karjalan ELY-keskus). 3 Väestön ikärakenne 2009 ja 2030 kunnittain, maakunnittain ja kunnan koon mukaan ikäluokissa 0-6, 7-14, 15-64, 65-74, 75-84 ja 85-v. Kunnat.net. 24.6.2010. 4 Josek. Tilastokeskus 20.3.2013 http://www.tilastokeskus.fi/tup/seutunet/josek_tyomarkkinat.html 5 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Työllisyyskatsaukset. Tammikuu 2013..
6 Alueen yritysrakenne on pienyritysvaltainen: valtaosa yrityksistä työllistää alle neljä työntekijää ja yli viisikymmentä henkilöä työllistäviä yrityksiä on vain muutama. Toimipaikkojen lukumäärä alueella on alhainen. Outokummussa suurin yksittäinen toimiala on teollisuus, joka koostuu erityisesti muovi- ja metalliteollisuudesta ja tuotannosta menee suuri osa vientiin. Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä koulutus. Polvijärvellä muita toimialoja huomattavasti suurempana erottuu maa- ja metsätalous, jota seuraavat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, teollisuus ja rakentaminen. Outokumpu on panostanut voimakkaasti elinkeinojen kehittämiseen, mikä näkyy suhteellisesti suurena teollisten työpaikkojen määränä. Vuoden 2012 lopussa teollisia työpaikkoja oli 1 076. (Vuoden 2011 lopussa vastaava luku oli 1095). Outokummun työpaikat ovat valtaosiltaan metalli-, elintarvike- ja muoviteollisuutta. Suurimmat työnantajat ovat Outotec Turula Oy, Valukumpu Oy, HK-Ruokatalo Oy, Outokummun metalli Oy ja Piippo Oy. Polvijärvelle on tunnusomaista aktiivinen elinkeinojen kehittämistoiminta ja kunnan toiminnassa pienyrittäjyyden edistäminen onkin keskeisenä painopistealueena. Polvijärvelle on viime aikoina syntynyt lisää teollisia työpaikkoja, joista merkittävimpiä kasvualoja ovat elintarvike-, kaivos-, puutuote- ja muoviala sekä korkean teknologian yritykset. Uutta Polvijärvellä on kivialan tuotanto, jonka raaka-aineena käytetään Polvijärven vuolukiveä. Polvijärven teolliset työpaikat vuoden 2012 lopussa olivat 328 ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 86 työpaikkaa. Pääosa kasvusta oli Altona Miningin Polvijärven Kylylahden kuparikaivoksen käynnistymisestä johtuvaa kasvua. Joensuun seudullista yhteistyötä alueella koordinoi kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Kehittämisyhtiön toiminnan perustana on elinkeinorakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä seudun kilpailukyvyn kehittäminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen. JOSEK Oy:llä on toimipiste Outokummussa, jossa käytännön yritysneuvonnasta vastaa yritysneuvoja. Outokummun toimipisteen tavoite on JOSEK Oy:n erityisasiantuntijuuden ja erityisosaamisen hyödyntäminen tehokkaasti yritysten globalisaatiokehityksessä ja Outokummun markkinoinnissa Suomen ja Euroopan vahvana metallikeskuksena. Alkavien yritysten neuvontapalvelut ostetaan Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskus ry:ltä, jonka yritysneuvoja on tarvittaessa tavattavissa paikkakunnalla. Toimitilojen hankinnasta ja kunnossapidosta vastaa Outokummun seudun teollisuuskylä Oy. Outokummun seudulla toimii muovi- ja metallialan yritysten synergiaverkosto Synertec. Synertec -yritykset muodostavat merkittävän osaamiskeskittymän Outokumpuun. Outokummussa on tehty kaksi elinkeinoja kehittävää ohjelmaa Elinkeino-ohjelma 2009 2012 ja Maaseutu elää maaseutuelinkeinojen kehittämisohjelma 2011 2013. Ohjelmien toteuttamista seurataan valtuustotasoisesti. Ohjelmien teossa on ollut mukana lukuisa joukko outokumpulaisia n. 300 henkilöä. Lisäksi Synertec-yritysten, yrittäjäyhdistyksen sekä MTK:n ja kyläyhdistysten panos on ollut merkittävä ohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Outokummussa on aloitettu vahva kampanja metalliteollisuuden työvoimatarpeen turvaamiseksi. Yhteistyö paikallisen yrittäjäyhdistyksen, Synertc-yritysten, Josekin, Outokummun seudun teollisuuskylän ja kaupungin kesken on aktiivista ja tuloksellista.
7 Polvijärven kunta tekee kiinteää yhteistyötä yrittäjien ja Polvijärven Yrittäjät ry:n kanssa. Lisäksi alueella toimii Polvijärven yrityspalvelu Oy, joka on kokonaan Polvijärven kunnan omistama elinkeinoyhtiö. Yhtiön pääasiallisena tehtävänä on ollut omistamiensa teollisuustilojen vuokraus ja yritystoiminnan edistäminen Polvijärvellä. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa kunnanjohtaja Pauli Vaittinen 3.3 Koulutustaso Outokummussa ja Polvijärvellä vuonna 2010 Seudulle tyypillistä on koko maan ja Joensuun ydinseudun lukuja alhaisempi koulutustaso. Taulukosta 3 nähdään, että tutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on Outokummussa (62,8 %) ja Polvijärvellä (59,2 %) huomattavasti vähemmän kuin Joensuussa (72,0 %). Joensuussa tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maan lukuihin verrattuna suurempi lähes kaikilla koulutusasteilla. Kunnissa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden prosentuaalisissa osuuksissa ei ole suuria eroja. Korkea-asteen tutkintoja on Outokummussa (16,3 %) ja Polvijärvellä (13 %) suhteessa huomattavasti vähemmän kuin Joensuussa ja koko Suomessa. Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan vuonna 2010. Tilastokeskus. 6 Tutkinnon suorittaneet Keskiasteen tutkinto Korkea-asteen tutkinto Alempi Ylempi Osuus Osuus Osuus Alin korkeaastkoulutus Tutkija- korkeakoulu-astkoulu-aste korkea- Yhteensä 15 vuotta Yhteensä 15 vuotta Yhteensä 15 vuotta täyttän. täyttän. täyttän. henkeä % henkeä % henkeä % henkeä henkeä henkeä henkeä Suomi 3 004 903 67 1 758 056 39,2 1 246 847 27,8 472 283 395 862 342 598 36 104 Pohjois- Karjala Joensuu 93 394 44 880 66,2 72 61 934 27 660 43,9 44,4 31460 17 220 22,3 27,6 12 940 6 156 10 563 5 916 7 050 4 454 907 694 Outokumpu 4 027 62,8 2 979 46,5 1 048 16,3 513 353 174 8 2 422 59,2 1 888 46,1 534 13 271 161 95 7 4. KOULUTUSTOIMINTA Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman mukaan maakuntaa tulee kehittää kumppanuushengessä alueellista tasa-arvoa ja alueellista kilpailukykyä vahvistaen, ennakoiden tulevaisuutta ja varautuen sen tuomiin haasteisiin. Maakunnan aluekehityksen kannalta keskeinen kysymys on työvoima, sen saatavuus, riittävyys, osaaminen ja toisaalta työllistyvyys. Osaamis- ja koulutusjärjestelmä ovat kehittämisessä avainasemassa. Yrityksissä on näkyvissä selkeä tarve lisäkouluttaa henkilöstöä myös tutkintotavoitteisesti. Perusasteen jälkeistä koulutusta alueella tarjoavat Outokummun ja Polvijärven lukiot. Lisäksi toisen asteen koulutustoimijoita ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopisto ja aikuisopisto. Muun toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen suhteen seutu on muun muassa Joensuun tarjonnan varassa. Joensuun seudun kansalaisopisto tarjoaa vapaan sivistystyön opintoja ja Keski-Karjalan musiikkiopisto taiteen perusopetusta. 6 Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen ja kunnan mukaan 2010. Tilastokeskuksen väestötietokanta: Koulutus/väestön koulutusrakenne. 23.2.2012
8 Pohjois-Karjalassa korkeakoulutusta tarjoavat organisaatiot ovat Itä-Suomen yliopisto, Kareliaammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu. Tutkintokoulutusten lisäksi korkeakoulut tarjoavat avoimia korkeakouluopintoja, erikoistumisopintoja sekä erilaisia täydennyskoulutuksia. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto tarjoaa avoimen yliopiston opintoja sekä erilaisia täydennyskoulutuksia. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kautta seudulle pyritäänkin luomaan aikaisempaa parempaa ja tehokkaampaa koulutusyhteistyötä hyödyntäen myös erilaisia monimuoto- ja verkko-opintomahdollisuuksia. Outokummun ja Polvijärven keskeisenä tavoitteena on järjestää koulutuksia, jotka auttavat pienyrittäjiä kehittämään toimintaansa. Alueen yrityksillä on paljon erilaisia koulutustarpeita, mutta ongelmana on saada heidät osallistumaan koulutuksiin. Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toivotaan olevan ketterä toimija, joka on valmis toteuttamaan tai etsimään toteuttajan yrityksen tarpeisiin mahdollisimman nopealla aikataululla. Vaikka esille nousseet koulutus- ja kehittämistarpeet ovat usein yksittäisiä, tulisi niihin pyrkiä vastaamaan, sillä yritykset kokevat ne tärkeiksi. Tavoitteena on, että maakuntakorkeakoulun kautta järjestetyt koulutukset läpileikkaavat molempien kuntien tarpeita. 5. MAAKUNTAKORKEAKOULU OUTOKUMMUSSA JA POLVIJÄRVELLÄ 2007 2012 Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu toteutti Polvijärvellä 14.9. - 15.12.2009 yhteistyössä Polvijärven kunnan ja Polvijärven yrityspalvelu Oy:n kanssa Uutta osaamista maaseudun yrityksille -selvityshankeen. Selvitys nosti esille lukuisia erilaisia kehittämistarpeita alueella. Jaakko Rintamäki kirjasi kehittämistarpeet erilliseen raporttiin, joka on luettavissa maakuntakorkeakoulun verkkosivuilla. Joensuun seudulla toimi Maakorkeakoulu Joensuun seudulla -hanke 1.4.2010-31.3.2011 välisenä aikana. KOKO-rahoitteisen hankkeen tavoitteena oli tehdä Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulua tunnetuksi, koota yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa asukkaiden, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin koulutus-, osaamis- ja kehittämistarpeita sekä tukea aikuisopiskelijan neuvontaa ja ohjausta. Keväällä 2011 Maakuntakorkeakoulu Joensuun seudulla -hanke toteutti kyselyn, jolla kartoitettiin Ilomantsin, Juuan, Outokummun ja Polvijärven alueen yrittäjien osaamis-, kehittämis- ja koulutustarpeita. Maakuntakorkeakoulu oli suoraan yhteydessä 1044 alueen yritykseen. Selvityksestä on tehty kuntakohtaiset raportit ja yhteenvedot, joihin on koottu kuntien yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet. 5.1. Toteutettuja koulutuksia ja opintokokonaisuuksia - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu -hanke järjestivät työnjohtajan tai vastaavan lähiesimiehen ammattitaitoa kehittävän
9 Työnjohtokoulutus -opintokokonaisuuden (10 op) Outokummussa syksyllä 2007 ja keväällä 2008. - Polvijärvellä toteutettiin Palveluenglannin perusteet -kielikoulutus 2010. - Huhtikuussa 2010 järjestettiin digitaalisen valokuvauksen ja kuvankäsittelyn koulutusta Polvijärvellä yritys- ja yhdistystoiminnan väelle. - Helmikuussa 2011 toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun kautta yrityksille suunnattu Matkailupalvelujen tuotteistamisen opinnot (2 op) Outokummussa. - Outokummussa on järjestetty Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun opintoina Ihmisten johtamisen koulutus (3 op) yhteistyössä Outokummun kaupungin kanssa. - Polvijärvellä on järjestetty Verkkosivuston ja esitteen suunnittelun perusteiden koulutus vuonna 2011. - Lisäksi Maakuntakorkeakoulu on ollut mukana kirjanpidon perusteet koulutuksen järjestämisessä Polvijärvelle keväällä 2011. - Yrityksille suunnattu Verkkokaupan toteuttaminen valmiilla työkalulla -koulutus (15 tuntia) järjestetään Polvijärvellä tammi-helmikuussa 2012. - Opiskelija-yrittäjä-Outokummun kaupunki -tapahtuma pidettiin 11.2.2012. - Ideasta työksi -tapahtuma järjestettiin toukokuussa 15.5.2012 ja samassa tilaisuudessa tiedotettiin yrittäjille myös opiskelijatöiden mahdollisuudesta kehittämistyössä. - Maakuntakorkeakoulusta tiedotettiin Outokummussa keväällä Yrittäjien iltakahveilla sekä kaupunginvaltuuston kokouksessa. - Outokummun yrittäjille järjestettiin Yrittäjän työkalupakki -koulutuksesta taloushallinnon osio syksyllä 2012. - Polvijärvellä maakuntakorkeakoulu osallistui Polvijärven messuille syksyllä 2012. 5.2. Maakuntakorkeakoulun koulutussuunnitelma 2013 2016 Outokummussa ja Polvijärvellä 2013 - Yrittäjän työkalupakki -koulutusta pyritään jatkamaan Outokummussa ja aloittamaan Polvijärvellä. Koulutus koostuu lyhyistä 2-3 tunnin kokonaisuuksista. - Polvijärvellä järjestetään keväällä (huhtikuussa) yrittäjille suunnattu hinnoitteluun liittyvä koulutus. Syksyllä vastaavasti pienyrityksen liiketoiminnan, palvelun ja markkinoinnin kehittämiseen liittyvä lyhyt, yhden tai kahden illan, koulutus. - Outokummussa on käynnissä Ostovoimaa Outokumpuun -kampanja kevään ajan. Tähän liittyen on tarpeen selvittää yhteistyömahdollisuuksia Outokummussa asuvien venäläisten kanssa. - Outokummussa järjestetään syksyllä yrittäjille hinnoitteluun ja asiakaspalveluun liittyvät koulutukset.
10 - Maakuntakorkeakoulukoordinaattori käy esittelemässä maakuntakorkeakoulun mahdollisuuksia yrittäjäjärjestöille. - Syksyllä järjestetään Outokummussa rahoitusilta, johon kutsutaan ELY:n, Finnveran ja Leader-toiminnan edustajia paikalle. Muita koulutustarpeita/-teemoja: - Pyritään aktivoimaan työttömiä itsensä kehittämiseen (esim. kuntouttava työtoiminta). Alueella on runsaasti työttömiä, mutta samalla esimerkiksi metallialalla on työvoimapula. - Polvijärvelle toivotaan erityisesti pienyritysten kehittämiseen ja tukemiseen liittyviä koulutuksia. - Yritysten tervehdyttämiseksi järjestettävillä koulutuksilla olisi mahdollisesti kysyntää (mm. markkinointi, liiketoimintaosaaminen). - Koulutukselle erityisesti alihankintayritysten muuntumistarpeeseen (alihankkijasta tuotetaloksi -teema) voisi olla kysyntää lähitulevaisuudessa (mm. markkinointikoulutus, - osaamisen kehittäminen, muuntuminen, tuotteen elinkaari). - Kansainvälistymiseen liittyvää koulutusta (kansainvälinen kauppa, verkoston kansainvälistyminen, arjen kansainvälisyys) - Palveluyrittäjien tukeminen teemoittaisilla koulutuksilla: yrittäjänä kehittyminen, liiketoiminta- ja atk-osaaminen, hyvinvointiasiat, palvelutaidot ja palvelualan kielikoulutus (erityisesti englanti). - Palvelualan liiketoimintaosaamisen ja markkinoinnin kehittäminen - Matkailualan kehittämiseksi tulevaisuudessa on koulutustarpeita. - Yrityksissä on tarvetta kielikoulutuksille toimiala- tai yrityskohtaisesti toteutettuna ja myös julkisella puolella (sisältöinä mm. palveluenglanti ja -venäjä, ja teollisuusyrityksissä perusenglanti). 6. OHJAUS JA NEUVONTA Maakuntakorkeakoulu järjestää aikuisille suunnattuja koulutusinfoja osallistumalla Outokummussa ja Polvijärvellä pidettäviin yleisötapahtumiin ja -tilaisuuksiin. Maakuntakorkeakoulu tekee yhteistyötä TE-toimiston ja AIVO - Aikuisopiskelijan tieto-, neuvontaja ohjauspalveluiden kanssa. 7. TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI-toiminta) pyritään vastaamaan liiketoimintaan liittyvien haasteiden ratkaisemisessa. TKI-toiminnan käytännön toteuttamistavoista yksi on opiskelijatyöt. Opiskelijoiden tekemät opinnäytetyöt ja harjoittelujaksot sekä esimerkiksi erityisosaamista vaativien ongelmien ratkaisut antavat yrityksille uusia ajatuksia, osaamista ja vuorovaikutusta korkeakoulujen kanssa ja työpanosta. Erityisesti teollisuusyrityksissä voidaan innovaatioiden myötä saada uusia näkymiä tuotantoon ja markkinointiin. Innovaatioita voidaan hakea esimerkiksi tuotantoprosessin sivutuotteiden jatkojalostamiselle ja tuotteistamiselle sekä alihankkijayritysten tuotannon vahventamiseksi ja
11 laajentamiseksi. Palvelutoiminnan osalta puolestaan esimerkiksi ikääntymiseen ja ikärakenteen muutoksiin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon voidaan katsoa kaipaavan tarkastelua innovatiivisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi. Osaamis- ja kehittämistarpeiden osalta on huomattava, että tarpeet ovat erilaisia Polvijärvellä ja Outokummussa. Esiinnousseita teemoja Outokummussa ja Polvijärvellä: - Etsitään keinoja edelleen kehittää ja toteuttaa käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa Outokummun ja Polvijärven pk-yrityksissä. - Yritysten tervehdyttäminen on tällä hetkellä keskeinen kehittämiskohde Outokummussa ja Polvijärvellä. - Kehittämistä tarvitaan alihankintayritysten muuntumistarpeeseen (esim. alihankkijasta tuotetaloksi -teema) ja se on keskeistä niin teollisuusyrityksissä kuin pienyrityksissäkin. - Palvelualan pienyrittäjyyden kehittäminen niin, että olemassa olevat toimija joko laajentavat tai jatkavat toimintaa. Edistetään palvelualan paikallisia verkostoja. - Matkailualan kehittäminen Outokummussa (mm. oheispalvelut, perhematkailu tai elämysteollisuus). - Verkoston kansainvälistymisen edistäminen koulutuksen avulla. - Nuorten ja vastavalmistuneiden työttömyys uhkana työllisyystilanteen vaikeutumisen vuoksi. - Teemana tulevaisuudessa myös monikulttuurisuus (maahanmuuttajat, kotouttaminen) ja kansainvälinen kaupankäynti.
12 LIITE 1 Maakuntakorkeakoulun seudullinen työryhmä Outokumpu ja Jäsenet: Yhteisö Varsinainen edustaja Varaedustaja JOSEK Oy Raimo Tölli (pj.) Jouni Luoma Pohjois-Karjalan Eero Eskelinen Martti Korhonen kauppakamarin paikallisvaliokunta Outokummun seudun Juha Heikura teollisuuskylä Oy Outokummun lukio Outokummun kaupunki Hiltunen Airi Jukka Orenius Outokummun kaupunki Pekka Hyvönen Juuso Hieta Outokummun yrittäjät Janne Mustonen Olli Saikkonen Pohjois-Karjalan Elisa Pirttilä Jaana Timonen ammattiopisto / Outokumpu Polvijärven kunta Pauli Vaittinen Helena Kaasinen Pohjois-Karjalan työ- ja Anneli Matilainen elinkeinotoimisto Itä-Suomen yliopisto Paula Inkeroinen koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Karelia-ammattikorkeakoulu Mervi Lätti