KA5. Makrotalousteorian kurssi Kevät 2011 / Juha Vehviläinen Helsingin yliopisto Juha Vehviläinen
Useimmat tämän luennon kuviot ja taulukot ovat käytetyn kurssikirjan Oxford University Pressin kustantaman Burda and Wyplosz, Macroeconomics, viidennestä painoksesta.
Miksi kannattaa opiskella makroteoriaa? 1 2 3 4 5
1. MITÄ ON MAKROTALOUSTIEDE 1.1 Historia Milloin MACROECONOMICS termi esiintyi ensimmäisen kerran? Macroeconomics termiä käytti ensimmäisen kerran DeWolff vuonna 1941. Income elasticity of demand, a micro-economic and a macroeconomic interpretation, Economic Journal 51 (201), 140-145. Vuonna 1946 Lawrence Klein julkaisi Econometricassa artikkelin Macroeconomics and the theory of rational behavior.
Makrotaloustieteen määritelmä? Makrotaloustiedettä on vaikea yksikäsitteisesti ja hyväksyttävästi määritellä. Makrotaloustiede tutkii taloutta kokonaisuutena, kansantalouksien rakenteita ja toimintaa sekä hallitusten politiikkaa, jolla vaikutetaan talouden toimintaan.
määrittelyä Mitä tapahtuu makrotaloudessa, täytyy olla kaikkien yksilöiden päätösten tulos, siitä mikroperusteet. Taloustiede usein määritellään tieteeksi, joka tutkii niukkojen resurssien tehokasta käyttöä tarpeiden tyydyttämiseksi. Makrotasolla resurssit eivät ole aina niukkoja, tästä esimerkkinä työttömyys.
Jospa jätetään määritelmä sivuun ja katsotaan, mistä makroekonomistit puhuvat. Keskeinen kysymys on kuinka talous toimii? Ensimmäisinä tulee kolme muuttujaa, tuotos, työttömyysaste ja inflaatioaste, sitten korko, raha, valuuttakurssit, budjettivaje, vaihtotaseen vaje jne. Lisää tärkeitä kysymyksiä: Miksi toiset maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä? Miksi taloudet kasvavat? Mitä ovat korkea- ja matalasuhdanteiden syyt? Miksi on työttömyyttä ja mitkä ovat inflaation syyt? Kuinka globaalinen talousjärjestelmä vaikuttaa kansantalouksiin? Finanssikriisin opetukset? Voiko hallitus parantaa kansantalouden suoritusta?
Makroteorian juuret Makroteorian juuret omana tieteenä ovat Suuren Laman kokemuksissa. Suuri Lama ei ollut ainoastaan taloudellinen katastrofi vaan myös suhdannevaihteluiden (business cycle theory, kuten makrotaloustiedettä silloin kutsuttiin) parissa työskennelleiden taloustieteilijöiden intellektuaalinen epäonnistuminen. John Maynard Keynes (1883-1946) julkaisi vuonna 1936 kirjan General Theory of Employment, Interest and Money.
Kirjoittaessaan Yleistä teoriaa Keynes uskoutui ystävälleen: I believe myself to be writing a book on economic theory which will largely revolutionize - not, I suppose at once but in the course of the next ten years, the way the world thinks about economic problems. Hän oli täysin oikeassa. Mutta kenen luomasta makrotalousteoriasta puhumme, kun nyt esittelemme makromalleja? Siitä tarkemmin kurssin kuluessa.
Klassinen taloustiede Adam Smith, David Ricado, Thomas Malthus.
Neoklassinen taloustiede Neoklassinen taloustiede oli hallitseva ennen makroteorian syntyä. Sen ominaisuuksia oli täystyöllisyys ja laissez-faire.
Neoklassinen synteesi Neoklassinen synteesi: Termi kuvaa 1950-luvun puolivälistä alkanutta makrotaloustieteen konsensusta, jossa yhdistyi Keynesin ajatukset ja aikaisempien ekonomistien ajatukset. Se oli dominoiva paradigma 20 vuoden ajan. Nimiä: Paul Samuelson, John Hicks, Franco Modigliani, Robert Solow, James Tobin etc.
Synteesi sisälsi konsensuksen kahdesta asiasta: 1) Mikroperusteet: Yritysten ja yksilöiden päätökset ovat rationaalisia (rationaalinen maksimointikäyttäytyminen). 2) Hinnat ja palkat sopeutuvat hitaasti (ei kyllin nopeasti puhdistaakseen eli tasapainottaakseen markkinat); tatonnément. Markkinat ovat siis epätäydelliset. Probleema: Kuinka hinnat ja palkat asetetaan? Ei mallitettu eksplisiittisesti. Inflaation noustessa 1960-luvulla ja erityisesti 1970-luvun stagflaation vuoksi neoklassisen synteesin teoreettiset perusteet asetettiin kyseenalaisiksi. Lucas ja Sargent
Keynesiläiset vs Monetaristit Keynesiläisten ja monetaristien (Milton Friedman) välinen debatti 1960-luvulla koski erityisesti kolmea asiaa: 1) Rahapolitiikan vs finanssipolitiikan tehokkuus 2) Phillipsin käyrä 3) Politiikan rooli.
Rationaalisten odotusten kritiikki stagflaatio hyökkäys valtavirtaa vastaan; rationaalisten odotusten implikaatiot
Uusi neoklassinen synteesi ja Uusi Keynesiläinen synteesi Tässäkin on yritysten ja kotitalouksien optimoiva käyttäytyminen ja presence of distortions, nominaalijäykkyydet. Mikroperusteet eksplisiittisemmin, palkat ja hinnat johdetaan palkan ja hinnan asettajien optimoivasta käyttäytymisestä. Finanssi- ja rahapolitiikalla on tärkeä rooli. Goodfriend ja King, 1997; Clarida,Gali ja Gertler, 1999. Dynaamiset yleisen tasapainon mallit; Dynamic stochastic general equilibrium models (DSGE).
Makrotaloustiede, mikrotaloustiede ja aggregointi Makrotaloustiede on taloustieteen toinen pääalue, toinen on mikrotaloustiede. Niillä on monia yhteisiä perusideoita ja menetelmiä. Ero ilmenee tasossa, jolla taloutta tutkitaan. Mikron keskiössä ovat yksittäiset kuluttajat, työntekijät ja yritykset, jotka kukin on liian pieni vaikuttaakseen koko kansantalouteen.
Makro sivuuttaa eri hyödykkeiden, yritysten ja markkinoiden yksityiskohtaiset erot ja keskittyy kansantalouden kokonaisuuksiin. Tähän tarvitaan aggregointia, joka tarkoittaa yksittäisten taloudellisten muuttujien yhdistämisen prosessia ja tuloksena ovat koko talouden laajuiset kokonaisuudet. On kuitenkin ongelmallista, jos ja kun aggregaatit kätkevät informaatiota, joka vääristää ymmärrystämme ja voi johtaa politiikanteossa kustannuksia aiheuttaviin virheisiin. Osin tätä ongelmaa voitaneen lievittää parantamalla makroteorian mikroperusteita.
1.1.1 Tulot, talouden kasvu ja suhdannevaihtelut Makrotaloustiede tutkii A1. taloudellisen kasvun pitkän ajan trendejä A2. lyhyen ajan tuotannon, työllisyyden, inflaation jne. vaihteluita ts. suhdannevaihteluita.
per capita reaalitulojen tason vaihteluita maittain tiettynä ajankohtana (Taulun 1.1 kahdeksan ensimmäistä saraketta) ja yli ajan tietylle maalle (Taulun 1.1 rivit). Talouden kasvuasteet vaihtelevat maittain sekä yli ajan. (Taulun 1.1 ja Kuvion 1.1 viimeinen sarake).
Reaalitulot henkeä kohti, euroa, 1990 hinnoin 1900 1913 1929 1950 1987 1992 1999 2002 2007 Avg. growth rate (%/yr) Austria 2,462 2,961 3,160 3,167 13,085 14,937 17,145 17,920 20,064 2.0 Belgium 3,188 3,606 4,319 4,667 13,280 15,078 17,010 17,987 19,842 1.7 Denmark 2,578 3,343 4,337 5,933 15,401 16,192 19,017 19,717 21,627 2.0 Finland 1,426 1,804 2,322 3,634 13,144 12,837 15,931 17,152 20,680 2.5 France 2,457 2,978 4,025 4,504 14,144 15,774 17,549 18,610 19,347 1.9 Germany 2,550 3,117 3,462 3,316 13,417 14,433 15,737 16,399 17,580 1.8 Italy 1,526 2,191 2,643 2,992 12,771 14,216 15,612 16,339 17,089 2.3 Netherlands 2,925 3,459 4,861 5,124 13,447 15,165 17,966 18,493 20,491 1.8 Norway 1,604 2,091 2,895 4,639 15,521 16,715 21,019 22,093 24,512 2.6 Sweden 2,188 2,646 3,306 5,759 14,483 14,509 16,962 18,144 21,019 2.1 Switzerland 3,275 3,645 5,410 7,745 16,912 17,800 18,590 19,179 20,629 1.7 UK 3,838 4,205 4,703 5,930 13,154 13,785 16,650 17,817 20,176 1.6 Japan 1,008 1,185 1,731 1,641 13,887 16,648 17,597 17,918 19,568 2.8 Canada 2,488 3,800 4,328 6,231 15,678 15,511 18,347 19,654 21,400 2.0 USA 3,496 4,529 5,895 8,170 18,618 19,908 23,669 24,383 26,841 1.9 Argentina 2,355 3,245 3,732 4,261 6,237 6,406 7,443 6,083 8,189 a 1.2 China 466 472 481 383 1,484 1,822 2,702 3,586 6,016 2.4 India 512 575 622 529 961 1,146 1,568 1,719 2,388 1.4 Bangladesh 417 443 445 461 515 574 708 778 906 a 0.7
Bruttokansantuotteita Pitkän ajan muutos dominoi lyhyen ajan vaihteluja
BKT logaritmiasteikolla Pystyakselilla logaritmiasteikko. Käyrien kulmakertoimet antavat vuotuisen kasvuasteen.
Yhteenveto: Adam Smith puhui käsitteellä Wealth of Nations, jolla hän tarkoitti kansakuntien reaalitulon tasoa. Meitä kiinnostaa reaalitulon trendien muutokset sekä ajan että paikan suhteen ja tuotoksen vaihtelut trendin ympärillä.
1.1.2 Työttömyys Työttömyys, työllisyys, työvoima ovat makroteorian keskeisiä käsitteitä, joissa ilmenee talouden epäonnistumisen sosiaalinen ulottuvuus. Aiheesta luennolla enemmän.
1.1.3 Tuotannontekijät ja tulonjako David Ricardon kontribuutio on tulonjako eri tuotannontekijöiden kesken (työ ja ei-työ tekijöiden kuten maa ja pääoma).
Kun työ saa suuremman osuuden kansantalouden kakusta, havaitsemme vastakkaisen muutoksen yritysten reaalisten osakkeiden arvossa, joka puolestaan osaltaan selittää yritysten reaalisten investointien muutoksen (seuraava kuva).
Labour s income share in manufacturing ( ) and stock prices (---)
Quarterly GDP change for UK, 1962-2007 (percent change of GDP in one quarter relative to previous quarter)
1.1.4 Inflaatio Katsoessamme nimellisiä muutoksia saatamme olla kiinnostuneita reaalisista muutoksista. Talouden vaihtelut trendin ympärillä sisältävät sekä määrä- että hintadimension. Siis mitä? Se mitä havaitsemme, ovat menojen muutokset (yksittäisten hyödykkeiden ja palvelusten hinta kertaa tuotos summattuna). Meidän tarvitsee erottaa keskimääräiset hinnan muutokset ja keskimääräiset määrän muutokset. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana olemme havainneet kansantalouksien kokemia inflaatioita hieman alle nollasta hyperinflaatioon.
Figure 1.06(a) Price levels over the long-run in France and UK 10000 Price Level, France (log scale) 1950=100 1000 Price Level, UK (log scale) 1950=100 100 10 1. 0.1 1870 1890 1910 1930 1950 1970 1990 Figure 1.06(b) Inflation rates over the long-run in France and UK 70 60 50 40 Inflation Rate of France Inflation Rate of UK 30 20 10 0-10 -20-30 1870 1890 1910 1930 1950 1970 1990
1.1.5 Rahoitusmarkkinat ja reaalitalous Markkinatalouksissa reaalitalouden toiminnot tapahtuvat monetaarisessa viitekehyksessä, jossa kytkeytyvät rahan ostovoima tänään yhdessä maassa rahan ostovoimaan tulevaisuudessa ja/tai toisissa maissa. Rahoitusmarkkinoilla keskuspankkien ohjaamat politiikkasäännöt määräävät intertemporaaliset hinnat ilmaistuna korkoina sekä eri valuuttojen väliset valuuttakurssit. Linkit, jotka kytkevät talouden raha- ja reaalisektorit ovat makrotalouden tärkeimpiä asioita.
1.1.6 Talouksien avoimuus Maat ja niiden taloudet ovat riippuvaisia toisistaan: hyödykkeiden ja palveluiden kaupan kautta sekä rahoitusvaateiden kaupan ja pääomaliikkeiden kautta.
Table 1.02 Openness: Exports divided by GDP (percent) 1960 2001 1960 2001 European Union 6.1 11.8 Poland -- 19.4 United States 5.2 11.2 Portugal 16.0 31.6 Japan 10.7 10.8 Russian Federation -- 36.3 Belgium 38.3 84.4 Spain 8.9 29.9 Denmark 32.7 45.6 Sweden 22.7 46.5 Germany 19.0 35.0 Switzerland 27.7 45.5 Hungary -- 60.6 Ukraine -- 55.5 Ireland 30.6 95.4 United Kingdom 20.9 27.1 Netherlands 46.3 65.1
Avoimuus: Vienti ja tuonti per BKT, % 1960 2007 1960 2007 Belgium 38.3 87.1 European Union 6.1 16.7 Netherlands 46.3 80.5 United States 5.2 14.6 Ireland 30.6 75.5 Japan 10.7 13.3 Denmark 32.7 54.8 Switzerland 27.7 51.6 Russian Federation -- 27.5 b Sweden 22.7 49.2 Poland -- 41.2 Germany 19.0 46.8 Ukraine -- 48.6 b Portugal 16.0 40.2 Hungary -- 114.0 Spain 8.9 34.7 UK 20.9 29.2 China -- 5.1 a a 2005 b 2006
1.2.3 Makrotaloustiede ja talouspolitiikka Kytkentä (talous)politiikkaan, olkoon se rahapolitiikkaa, finanssipolitiikkaa tai työmarkkinapolitiikkaa, tekee makrotaloustieteestä erityisen mielenkiintoisen. Jos markkinoilla on epätäydellisyyksiä, voiko hallitus parantaa talouden toimintaa? Usein voi mutta valitettavasti hallitukset saattavat huonolla politiikalla tuottaa myös vahinkoa makrotaloudelle.
1.2.4 Kysyntä ja tarjonta Myös makrotasolla tärkeitä käsitteitä, kokonaiskysyntä (AD) ja kokonaistarjonta (AS)
1.3 What is to be explained? Syyt ja seuraukset ovat eksogeenisten ja endogeenisten muuttujien muutoksia. Kaksi keskeistä endogeenista muuttujaa ovat reaalinen BKT ja inflaatioaste. Niiden jälkeen tulevat korko, työttömyysaste ja valuuttakurssit. Eksogeenisia muuttujia ovat politiikkamuuttujat, kuten raha- ja finanssipolitiikka sekä muut tärkeät eksogeeniset muuttujat kuten optimismi (animal spirits), ammattiyhdistysten tiukkuus, ulkomaiset taloudet.
Varoitus: Kun politiikan tekijät reagoivat makrotalouden olosuhteisiin (muutoksiin) systemaattisella tavalla, on järkevämpää tarkastella politiikkaa endogeenisena tai politiikkasääntönä, joka määrittelee raha- tai finanssipolitiikan muutokset makrotalouden muutosten mukaan (esim. työttömyyden kasvaessa lasketaan korkoa).
Figure 1.07 Exogenous variables Economic model Endogenous variables
1.3.2 Teoria ja realismi Everything should be made as simple as possible, but not simpler. Albert Einstein. Mallit ovat yksinkertaisempia kuin todellisuus.
1.3.3 Positiivinen ja normatiivinen analyysi Positiivinen analyysi tutkii, kuinka asiat ja vaikutukset ovat. Esim.1) Jos ruoan arvonlisäveroa alennetaan 5 %- yksikköä, kuinka se vaikuttaa ruoan hintaan ja kysyntään? 2) EKP nostaa ohjauskorkoa puoli %-yksikköä, kuinka se vaikuttaa talouteen? Normatiivinen analyysi tutkii, kuinka asioiden tulisi olla. Esim.1) Pitäisikö ruoan arvonlisäveroa alentaa ja kuinka paljon? 2) Pitäisikö EKP:n laskea/nostaa ohjauskorkoa?
1.3.4 Teorian testaaminen: datan rooli Teorioiden testaaminen on tärkeää ekonomistien työtä. Siihen tarvitaan syvällistä tutkimusmenetelmien hallintaa, hyvää dataa ja toimivaa tilinpitojärjestelmää. Viimeksi mainittua tutkitaan seuraavassa luvussa.
1.3.5 Makrotalouden mallittaminen ja Ennustamisen problematiikkaa Forecasting the year 2002 Table 1.03 France Germany Japan Korea UK USA Economic Growth (annual increase in real GDP, % per annum) Forecast (December 2000) 2.5 2.5 2.0 5.6 2.3 3.3 Forecast (June 2001) 2.7 2.4 1.1 5.5 2.6 3.1 Forecast (December 2001) 1.6 1.0-1.0 3.2 1.7 0.7 Actual Outcome 1.2 0.2 0.3 6.3 1.8 2.4 Inflation (rate of change in average prices, % per annum) Forecast (December 2000) 2.0 1.6-0.1 2.8 2.3 2.2 Forecast (June 2001) 1.5 1.5-0.5 3.5 2.2 1.6 Forecast (December 2001) 1.4 1.0-1.5 3.3 2.3 1.0 Actual Outcome 1.5 1.4-1.5 3.0 0.8 1.4