LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 224 Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2008 ASIA HAKIJA Etelä Suomen talviväylän 9,0 metrin väylän linjauksen ja väyläalueen muuttaminen, Helsinki Merenkulkulaitos HAKEMUS Merenkulkulaitos on ympäristölupavirastossa 17.8.2007 vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Etelä Suomen talviväylän 9,0 metrin väylän linjauksen ja väyläalueen muuttamiseen sekä vesialueen ruoppaamiseen väyläoikaisulinjalla ja ruoppausmassojen läjittämiseen meriläjitysalueelle Helsingin kaupungissa. SUUNNITELMA Taustaa Uusi väyläoikaisu Vuosaaren satamaan on ollut tarkoitus avata uusi 11,0 metrin väylä vuonna 2007. Vaikeina jäätalvina ja puolustusvoimien Isosaaren ampumaharjoitusten aikana satamaliikennettä joudutaan kuitenkin ohjaamaan Helsingin sisääntuloväylän ja Etelä Suomen talviväylän kautta Vuosaareen. Nykyisellä mitoituksella Helsingin tuloväylän liittymän mitoitus ei kuitenkaan riitä alusten kääntymiselle, joten väylien liittymäkohtaan tarvitaan oikoväylä. Etelä Suomen talviväylän uusi väyläoikaisu on vesiliikenteen turvallisuutta parantava hanke, joka pienentää onnettomuusriskiä oleellisesti. Väylään lisätään uusi väyläoikaisu, joka liittyy nykyiseen Etelä Suomen talviväylään Kuivasaaren pohjoispuolella. Uusi väyläoikaisu erkanee Helsingin 9,6 metrin sisääntuloväylältä Harmajan kohdalla. Muilta osin Etelä Suomen talviväylän linjaus pysyy ennallaan. Uuden väylän pituus on 2 km. Väylän kulkusyvyys on 9,0 m ja leveys 265 m. Haraussyvyys on 10,4 m. Ruoppaus ja läjitys Väylän ruoppaustyöt käsittävät kaksi erillistä Kuivasaaren pohjoispuolella olevaa kohdetta. Ruopattavat materiaalit ovat pääosin moreenia. Vesisyvyys ruoppausalueilla on alle 11 m. Ruopattavia massoja on yhteensä noin 1 000 m 3. Sedimenttien haitta ainepitoisuuksia on tutkittu Helsingin merialueella vuonna 2005. Havaintopaikka Hs22 sijaitsi Vallisaaren eteläpuo
2 lella melko lähellä väyläoikaisua. Vesisyvyys tällä havaintopaikalla oli 24 m ja pohjan laatu 0 2 cm ruskeaa hiekkaa ja 2 25 cm harmaata savea. Näytteissä tutkittiin kuiva aine, hehkutushäviö, tributyylitina ja trifenyylitinapitoisuudet. Seuraavassa taulukossa on esitetty sedimentin laatu 24.8.2005 havaintopaikalla Hs22 ja vertailu ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeiden normalisoituihin TBT tasoihin 1 ja 2. Syvyys Kuivaaine % Hehkutushäviö % TBT g/kg k.a. TPT g/kg k.a. TBT norm. g/kg k.a. 0 5 cm 55 2,4 <3 <10 <3 10 20 cm 52 3,2 <3 <10 <3 Taso 1 3 Taso 2 200 Vaikka tutkimuksessa Helsingin merialueen sisemmillä havaintopaikoilla esiintyikin korkeita tributyylitinapitoisuuksia, niin uloimmat havaintopaikat olivat suhteellisen puhtaita. Väyläoikaisua lähinnä olleessa havaintopaikassa ei tavattu määritysrajan ylittäviä tributyylitina tai trifenyylitinapitoisuuksia. Ruoppauskohteiden ruoppausmassat ovat siten meriläjitykseen kelpaavia. Massojen laadun ja vähäisen ruoppausmäärän vuoksi ruoppausalueilla ei ole tutkittu haittaainepitoisuuksia. Ruoppausmassat läjitetään Vuosaaren satama ja väylähankkeen meriläjitysalueelle, joka sijaitsee 8 km Eestiluodosta etelään. Läjitystaso alueella on 50 m. Merialue Helsingin edustan merialue on vilkkaasti liikennöity. Suunniteltu väyläalue kuuluu vedenlaatuluokituksessa luokkaan II eli hyvä. Vesisyvyys suunnitellun haaran kohdalla vaihtelee vajaasta 10 metristä 31 metriin. Perusvirtaussuunta Suomenlahden Suomen puoleisella rannikolla on idästä länteen. Paikallisesti vedenkorkeuden vaihtelut ja tuulet vaikuttavat kuitenkin oleellisesti virtaussuuntiin. Virtaukset voivat suuntautua pinnassa ja pohjassa eri suuntiin, mikä lisää virtausnopeuksia ja vaikuttaa kiintoaineen ja sameuden leviämiseen. Veden virtausnopeudet ovat Harmajan alueella yleensä alle 10 cm/s, mutta ajoittain voi pinnan lähellä tai pohjassa esiintyä 20 cm/s virtausnopeuksia. Kalasto ja kalatalous Väyläalueelle tyypillisiä kaloja ovat matalikoilla piikkikalat ja tokot sekä syvemmillä vesillä silakka, ahven, kuha, siika, taimen ja kampela. Ammattikalastusta ei uuden väyläoikaisun kohdalla harjoiteta eikä alueen tuntumassa sijaitse kiinteitä pyyntipaikkoja. Helsingin edustan merialue on kuitenkin suosittua vapaa ajankalastusaluetta. Ka
3 lastajien määrä on 45 000 50 000 henkilöä. Valtaosa kalastuksesta tapahtuu kuitenkin väyläaluetta sisemmillä vesialueilla. Pohjaeläimistö Ruoppauskohteen pohjaeläimistöä ei ole tutkittu. Lajisto todennäköisesti edustaa ulkosaaristovyöhykkeen matalahkoilla melko kovilla pohjilla viihtyvää lajistoa, joka koostuu pääasiassa liejusimpukoista, valkokatkoista ja harvasukasmadoista. Hankkeen vaikutukset Ruoppaus ja läjitystöiden vaikutus on lähinnä työnaikaista kiintoaineen ja samennuksen leviämistä sekä työmelua. Ruoppaustyön ajankohdasta riippuen voi ilmentyä pyydysten likaantumista, saaliiden pienenemistä tai kalojen kudun häiriintymistä. Töillä ei kuitenkaan odoteta olevan merkittävää vaikutusta kalakantoihin tai kalastukseen, sillä ruoppausmäärät ovat hyvin pieniä ja ruopattava maa kovaa. Sameneminen on vähäistä ja ruoppaustyön kestoksi on arvioitu yksi työvuoro. Väylän oikaisu sijoittuu osaksi alueelle, joka ei ole ollut väyläalutta. Väyläalueella kalastaminen tulee olemaan rajoitettua. Uutta väyläaluetta on noin 69 ha. Aluetta voidaan luonnehtia vesiliikennealueeksi, sillä sen tuntumassa sijaitsevat jo olemassa olevat risteävät Helsingin pääväylät sekä kaksi veneväylää. Ammattikalastajille ruoppaustöistä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa pyritään vähentämään tiedottamalla etukäteen ruoppaus ja läjitystöistä, jolloin kalastusta vaikutusalueella voidaan välttää. Uusi haara parantaa huomattavasti laivojen kulkua Helsingin sisääntuloväylältä Etelä Suomen talviväylälle. Hanke on välttämätön Vuosaaren sataman lisääntyvän liikenteen vuoksi. Kovina jäätalvina liikenne satamaan ohjataan uuden väyläoikaisun kautta. Etelä Suomen talviväylän kahden kohteen ruoppaus parantaa turvallisuutta, sillä väyläleveys kasvaa tämän ansiosta lähes 100 metriä eli 265 metrin leveyteen. Vesialueen omistus Korvaukset Väyläoikaisun läntinen puoli kuuluu Helsingin kaupungin omistamaan vesialueeseen 91 432 1 26 ja itäpuoli Suomen valtion, ennen Puolustusvoimien ja nykyisin Metsähallituksen hallinnassa oleviin vesialueisiin 91 416 1 0 ja 91 425 4 1. Uuden väyläoikaisun alle jää vesialuetta 69 ha, josta 46 ha kuuluu Helsingin kaupungille ja 23 ha Suomen valtiolle. Ruoppaustöistä mahdollisesti ammattikalastukselle aiheutuva haitta voidaan korvata vasta jälkikäteen, kun haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty esimerkiksi kalataloustarkkailun yhteydessä. Todetut haitat on tarkoituksenmukaista korvata kalaistutuksin. Kala ja Vesitutkimus Oy:n mukaan uuden väyläalueen tuottoarvo laskee kolmannekseen vesialueen hinnasta, joka Helsingin keskustan läheisyydessä ulkosaaristossa on arvioitu olevan 1 500 /ha eli 500 :on/ha. Uutta väyläaluetta tässä hankkeessa on noin 70 ha,
4 kun otetaan huomioon olemassa olevan veneväylän väyläalue. Korvauksia vesialueiden omistajille tulee maksaa siis 35 000 euroa. Korvaus on esitetty toteutettavaksi kalaistutuksin. Suojelualueet Väyläalue ei sijaitse luonnonsuojelu tai Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella. Väyläalueen lähistöllä sijaitsevat Matalahara (noin 500 m), Kiislapaasi, Kuivakari, Haminansalmenpaasi ja Kukipaasi ovat lähivesialueineen rauhoitusaluetta. Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa nämä saaret on merkitty luonnonsuojelualueeksi, joka on rauhoitettu tai tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Matalahara on rauhoitettu lintujen pesimärauhan turvaamiseksi. Työnaikaiset liikennejärjestelyt Väylän merkitseminen Laivaliikenteelle aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään työnsuunnittelulla saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Hakija sopii liikenteenharjoittajien kanssa tarvittavista liikennejärjestelyistä etukäteen sekä ilmoittaa niistä merenkulkijoille asianmukaisella tavalla liikenteenohjauksesta vastaavien viranomaisten välityksellä. Merkintätyöt väylällä käsittävät nykyisten poijujen ja viittojen siirtämisen uutta väyläleveyttä vastaaville paikoille (4 kpl) sekä uusien valaistujen jääpoijujen (3 kpl) lisäämisen ja yhden valaistun jääpoijun poistamisen. Kustannusarvio Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ruoppaus ja merkintätöiden osalta noin 200 000 euroa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 13.9. 15.10.2007 välisenä aikana. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että kyseessä oleva hanke voidaan toteuttaa suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ruoppaustyöt on tehtävä 1.10. 31.3. välisenä aikana. Hakija on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Hakijan on kirjallisesti ilmoitettava väylän käyttöönotosta Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen tulee liittää merikartta väyläalueesta.
5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa Helsingin kaupungin alueella Etelä Suomen talviväylän 9,0 metrin väylän linjauksen sekä vahvistaa väylän sijainnin ja väyläalueen sellaiseksi, kuin hakemukseen liitetyssä yleiskartassa 21.2.2007, mk 1:50 000 ja suunnitelmapiirustuksessa 21.2.2007, mk 1:10 000 on esitetty. Väylän kulkusyvyys on 9,0 m Ympäristölupavirasto myöntää Merenkulkulaitokselle luvan väylän ruoppaukseen edellä mainitussa yleiskartassa esitetyllä kahdella ruoppausalueella. Määräykset 1) Luvan saajan on pidettävä väylä laitteineen asianmukaisessa kunnossa. 2) Ruoppausmassojen määrä saa olla noin 1 000 m 3. 3) Ruoppaustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. 4) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 5) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. 6) Väylä voidaan ottaa käyttöön, kun tämä päätös on saanut lainvoiman ja väylä on asianmukaisesti merkitty. 7) Luvan saajan on ilmoitettava töiden aloittamisesta etukäteen kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Luvan saajan on ilmoitettava kirjallisesti väylän käyttöönotosta ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Käyttöönottoilmoitukseen on liitettävä väylän sijainnin osoittava merikartta. Ilmoitus on tehtävä 60 päivän kuluessa väylän käyttöönotosta. Vahingot Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain 4 luvun 8 :ssä tarkoitettua korvattavaa vahinkoa yksityisen kalastusoikeuden käyttämiselle eikä ammattimaisen kalastuksen estymistä tai vaikeutumista.
6 Perustelut Etelä Suomen talviväylän 9,0 metrin väylän linjauksen muutos on tarpeen vesiliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi Vuosaaren sataman lisääntyvän liikenteen vuoksi. Kysymyksessä oleva merialue täyttää kohtuuden mukaan ne vaatimukset, jotka merialueella harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle voidaan asettaa. Merialueen ruoppaaminen on tarpeen väylän kuntoon panemiseksi. Sedimentin tributyylitinan normalisoidut arvot eivät ylitä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaista tasoa 1 ruoppauskohteiden lähellä otetun näytteen perusteella arvioituna. Ruopattavan massan määrä on vähäinen. Ruoppauksesta aiheutuu lyhytaikaista ja paikallista merialueen samentumista. Hankkeen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset ja kohdistuvat lyhyelle ajanjaksolle. Ruoppauksesta saatava hyöty väylän oikaisuna on ruoppausmassojen vähäinen määrä huomioon ottaen siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan saajalla on oikeus läjittää väylästä poistettavat ruoppausmassat Länsi Suomen vesioikeuden 9.7.1988 antaman päätöksen nrot 48 52/1998/3 mukaiselle Vuosaaren sataman ruoppausmassoille tarkoitetulle läjitysalueelle, jota ympäristölupavirasto 14.12.2005 antamallaan päätöksellä nro 137/2005/3 on laajentanut. Ruoppausmassojen läjittämiseen ei siten tarvita erillistä lupaa tämän päätöksen yhteydessä. Ympäristölupavirasto toteaa, että uudelta väyläalueelta poistettavat ruoppausmassat täyttävät Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 137/2005/3 määräyksen 3) vaatimukset ja ne voidaan läjittää mainitun päätöksen mukaiseen paikkaan. Lainkohdat Vesilain 4 luvun 3, 3 a ja 8 sekä 2 luvun 6 :n 2 momentti. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ruoppaustyön vähäisyyden vuoksi työn suorittamisen ajankohtaa ei ole rajoitettu. KÄSITTELYMAKSU 1100 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "väylän muuttaminen, lakkauttaminen, turvalaitteen asentaminen tai ruoppausmassan sijoittaminen" mukaisesti.
7 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Väylän sijainti Birgitta Vauhkonen Tapio Kovanen Hannu Kokko Merja Ahti Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Merja Ahti. MA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.4.2008. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2