VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 2/2014 Energiaseuranta osa 2: Rintamamiestalo Testissä sähkösavustimet Asiakasvisiitti: Aava Kertun Kotitila Sisältää tietoa siirtohinnan muutoksesta s. 18
nette VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy lokakuussa 2014. Numero: 2/2014 Julkaisijat: Vaasan Sähkö Oy, Vaasan Sähköverkko Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) (puhelut nauhoitetaan) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Mikaela Jussila mikaela.jussila@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Håkan Bodö Göran Heino Katja Luomaranta Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki Asiakaspalvelu avoinna klo 8.00-16.00 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi Nauhoitamme kaikki asiakaspuhelut. Kysymyksiä asiakkailtamme SISÄLLYS Kansikuva: Mikko Lehtimäki 3 Pääkirjoitus Energiaseuranta osa 2: Rintamamiestalo 4 8 9 10 14 18 Lyhyesti 19 Ristikko Varo sähköä Muuttajan sähköasiat Asiakasvisiitti: Aava Kertun Kotitila Testissä sähkösavustimet Tällä palstalla vastaamme asiakaspalveluun tulleisiin sekä Nette-lehden lukijoiden esittämiin kysymyksiin. Onko sinulla kysymys, jonka haluat esittää tällä palstalla? Lähetä se osoitteeseen nette@vaasansahko.fi. Mistä koostuu sähkönsiirron hinta ja miksi sen osuus laskusta on niin suuri? Verkkopalvelujen kokonaishinta syntyy sähkön siirtohinnasta ja erilaisista veroista, joilla valtio kattaa omia kulujaan. Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se edellyttää kunnossa olevia teknisiä järjestelmiä. Kustannuksia aiheuttavat verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon kunnostaminen, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen. Sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut ja sähkön kulutuksen mittaus katetaan myös siirtomaksuilla. Myös johtokatujen vuokraus ja ylläpito raivauksineen maksaa. Lisäksi hinta sisältää valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. Tyypillisen kotitalouskäyttäjän siirtokulut veroineen ovat hieman alle puolet sähkön kokonaishinnasta. Ilman veroja siirtokulut ovat noin kolmannes kotitaloussähkön kokonaishinnasta. Kotitalouskuluttajan sähkön hinnan muodostuminen www.energia.fi Sähkön hankinta 35 % Arvonlisävero 19 % Sähköverot 11 % Sähkön myynti 7 % Kantaverkkosiirto 2 % Alueverkkosiirto 1 % Jakeluverkkosiirto 26 % Kotiani lämmittää vesikiertoinen lattialämmitys ja harkitsen lisäksi ilmalämpöpumpun asentamista. Milloin pumppua kannattaa käyttää, jotta tuo yhdistelmä toisi säästöjä? Ilmalämpöpumpun merkistä ja mallista riippuen pumppu pystyy ottamaan lämpöä talteen ulkoilmasta jopa 15 25 pakkasasteessa. Paras hyötysuhde on kuitenkin silloin, kun pihalla on muutama aste plussaa. Kovalla pakkasella hyötysuhde menee olemattomaksi, joten silloin pumpun käytöllä ei saavuta juuri mitään säästöjä. Parasta aikaa lämmittää talo ilmalämpöpumpulla on siis kevät ja syksy. Myös lauha talvi suosii tätä lämmitysmuotoa. Miten valitsen oikean lampun eri lampputyyppien joukosta? Oikean lampun valinta voi olla hankalaa, kun eri vaihtoehtoja on niin paljon. Jos niihin haluaa tutustua ennen lampun hankintaa, löytyvät hyvät ohjeet tähänkin asiaan verkosta www.lampputieto.fi. Minkälaisiin tapauksiin yösähkö soveltuu? Yösähkö soveltuu sähkölämmittäjille ja kiinteistöihin, joilla yöaikainen sähkönkäyttö on suurta. Yösähkössä on kaksi energiahintaa: päiväsähkön ja yösähkön hinta, joista yösähköhinta on edullisempi. Huomaa, että yösähkö vaatii myös oman mittaustapansa. Verkkosivuiltamme www.vaasansahko.fi saat lisätietoja eri tuotteistamme.
PÄÄKIRJOITUS Hannu Linna toimitusjohtaja Huoltovarmuudella on väliä Energiayhtiön näkökulmasta ensisijainen tavoite on varmistaa energian riittävyys kaikille kuluttajille joka hetki. Erityisesti kylmänä talvipäivänä lämpöä ja sähköä yksinkertaisesti vain täytyy olla olemassa. Energian merkitys elinkeinoelämälle on verrattavissa ravinnon välttämättömyyteen ihmisille. On hämmästyttävää, miten energian saannin itsestäänselvyys unohtuu välittömästi, kun uhkakuvia ei ole näköpiirissä tai niistä puhuminen ei mediassa myy. Tällainen tilanne on Suomessa vallinnut monta vihreää vuotta. Kulunut talvi on ollut lämpötilaltaan poikkeuksellisen leuto, mikä on tehokkaasti pitänyt toimitusvarmuuden ääritilanteet etäällä. Tästä huolimatta huoltovarmuudesta käydyn keskustelun määrä ja taso ovat viime kuukausina huomattavasti nousseet. Tämän on aiheuttanut Ukrainan kriisin ilmestyminen otsikoihin. Tuskin kukaan olisi ilman Ukrainan kriisiä kummemmin noteerannut Barack Obaman ihmettelyä siitä, ettei Eurooppa ole juurikaan ottanut omia energiavarojaan käyttöön. Baltian maat ovat itsenäistyttyään rakentaneet sähköyhteydet länteen ja ratkaisevasti vähentäneet energiariippuvuutta Venäjästä. Virolle palavan kiven laitokset ja Estlink-yhteydet Suomeen ovat olleet strategisia investointeja. Energiaa riittää tehon kanssa tiukempaa Suomessa ei tarvitse lähivuosina huolehtia energian riittävyydestä. Sen sijaan on nykymenolla kovasti syytä olla huolissaan talvipakkasten aikaisen sähkön riittävyydestä. Tukijärjestelmien varaan rakennettu uusiutuvan energian tuotanto on, nimensä mukaisesti, keskittynyt uusiutuvaan energiaan. Tehon riittävyyteen ei ole kiinnitetty huomiota. Energiaan keskittyminen on petollista, koska se ei ota kylmän talvipäivän hetkellistä tarvetta millään tavalla huomioon. Uusiutuva tuotanto, jolla ei ole kykyä tuottaa sähköä ääriolosuhteissa, on tehokkaasti syönyt tehopainotteiselta tuotannolta kannattavuuden. Sähkömarkkinoilla on tukijärjestelmien seurauksena syntynyt tilanne, että minkään osapuolen kannalta ei ole taloudellisesti kannattavaa keskittyä tehon riittävyyden varmistamiseen. Pahimmillaan käy niin, että sähkön riittävyys nousee puheenaiheeksi vasta, kun kylmän talvipäivän sähkö ei oikeasti riitä kaikille käyttäjille. Energian luonteeseen kuuluu, että riittävyydestä on kaikissa olosuhteissa pidettävä huolta, vaikka markkinat tietyllä hetkellä toimisivat miten luotettavasti tahansa. Eletään niin, että pääkatkaisijat ja energiahanat pysyvät kotimaassa. Kenellä teistä on oman kotinne pääkatkaisija naapurin puolella? Tulevia talvia pohjustavan pääkirjoituksen lopuksi toivotan kaikille Nette-lehden lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa kesää. Hannu Linna Sähkömarkkinoilla on tukijärjestelmien seurauksena syntynyt tilanne, että minkään osapuolen kannalta ei ole taloudellisesti kannattavaa keskittyä tehon riittävyyden varmistamiseen nette 2/2014 3
Neten energiaseuranta jatkuu. Tällä kertaa vierailimme energianeuvojan kanssa lappeenrantalaisessa rintamamiestalossa. 4 nette 2/2014
ENERGIASEURANTA 1 2 3 4 osa 2 RINTAMAMIESTALO Tapio Heinonen, Anniina Anttonen ja Hertta Heinonen asuvat vuonna 1954 valmistuneessa rintamamiestalossa. Energianeuvoja Tanja Puurtinen ehdottaa, että nuoret yrittäisivät saada talon alkuperäisen puulieden ja jääkaapin väliin hiukan enemmän tilaa. Vanhan kodin energiatehokkuus paranee remontoimalla Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Nikkinen Kuvitus Bock s Office Tapio Heinosen ja Anniina Anttosen 137-neliöinen koti on valmistunut vuonna 1954. Nuori pari muutti taloon kuutisen vuotta sitten. Edelliset omistajat olivat tehneet talossa jo useita remontteja, mutta puuhaa on riittänyt ja riittää vielä nykyisillekin omistajille. Tekisi mieli katsoa, mitä talo on syönyt. Talvella talossa tuntuu vetoa sen verran, että epäilen purueristeiden tippuneen aika alas, Tapio Heinonen sanoo. Ville Reinikainen, Etelä-Karjalan energianeuvonnan projektipäällikkö, ehdottaa, että nuoret tutkisivat talonsa lämpökameralla, kunhan ilmat syksyllä viilenevät. Kameraa saa lainata ilmaiseksi energianeuvojilta. Villen kanssa Tapion ja Anniinan kodin energiatehokkuutta tarkastamaan tullut energianeuvoja Tanja Puurtinen kertoo, että lämpökamerakuvaus antaa riittävän luotettavaa tietoa, kunhan ulko- ja sisälämpötilan ero on noin 15 astetta. Nuorten ei tarvitse siis odotella paukkupakkasiin asti. Tulkaahan hakemaan kamera siinä vaiheessa, kun on aika laittaa auto kiinni lämmitystolppaan, Ville sanoo. Villellä on lämpökamera mukanaan nytkin. Yläkerrassa, perheen 7 kuukauden ikäisen Hertta-vauvan huoneessa, kamera näyttää ulkoseinällä muita rakenteita kylmemmän kohdan. Lämpötilaero ei kuitenkaan ole kuin kaksi astetta. Lämpökameramittaus auttaa selvittämään lämpövuodot, mikä helpottaa remonttien suunnittelua. Nuoret voivat tehdä energianeuvojan ohjeiden mukaan mittauksen itse lämpökameralla. Jos osoittautuu, että talon kunto pitää tutkia tarkemmin, Ville kehottaa teettämään lämpökamerakuvauksen VTT:n sertifioimalla ammattilaisella. Lista ammattilaisista löytyy esimerkiksi Etelä-Karjalan energianeuvonnan nettisivuilta, Ville sanoo. Sähköä kuluu keskivertoa vähemmän Tapio kertoo perheen sähkönkulutuksen olevan vuodessa noin 16 000 kilowattituntia (kwh). Kodissa on suora sähkölämmitys, jota täydennetään ruokahuoneeseen keväällä 2010 asennetulla pönttöuunilla. Nuoret saavat polttopuut ilmaiseksi Tapion isältä. Tapion ja Anniinan kodissa kuluu sähköä keskivertoa vähemmän, sillä tilastotietojen mukaan kaksi ihmistä kuluttaa sähkölämmitteisessä omakotitalossa noin 17 400 kwh vuodessa ja nelihenkinen perhe noin 19 600 kwh. Viihdymme Tapion kanssa aika viileässä, korkeintaan 20 asteessa. Pidämme talvella nette 2/2014 5
Vanhan talon lämpövuotoja voi tutkailla alustavasti itsekin. Ville Reinikainen näyttää Tapio Heinoselle ja Anniina Anttoselle, miten lämpökamera toimii. Sulaketaulun lämpökameramittaus paljastaa, että yksi sulakkeista käy kuumana eli jossakin on kuormitusta tai vastusta. Ville Reinikainen suosittelee selvittämään, mistä on kyse. Sulakkeen kuumeneminen ja sähkövirran muuttuminen lämpöenergiaksi voi johtua esimerkiksi kaapelien ikääntymisestä. Vedenvirtaamamittari mittaa hanasta tulevan veden määrän. kotona aina villasukkia jalassa, Anniina kertoo. Loistavaa! Tuo on musiikkia korvilleni, Ville ilahtuu. Ihmiset säästäisivät helposti rahaa, jos totuttelisivat vähitellen viileämpään huoneilmaan. Tanja antaa esimerkin: jos lämpötilan laskee 21 asteesta 20 asteeseen, säästöä syntyy 5 prosenttia. Ville neuvoo nuoria ostamaan kodin jokaiseen kerrokseen hyvän, noin 5 6 euroa maksavan sisälämpömittarin. Mittareille kannattaa tehdä karkea kalibrointi kylmällä vedellä ja jäällä: lukemat ovat kohtalaisen luotettavia, jos mittarit näyttävät nollaa. Lämpömittarin oikea paikka huoneessa on sisäseinällä, ei ulkoseinällä, Ville muistuttaa. Koska perheessä on nyt kolme ihmistä, Ville kehottaa nuoria varautumaan sähkölaskun kasvuun tulevaisuudessa. On ihan normaalia, että sähkönkulutus kasvaa, kun perhe kasvaa. Teillä kuluu esimerkiksi lämmintä käyttövettä nyt enemmän kuin ennen. Säästökohde löytyy lattialämmityksestä Talon kellarissa olevassa saunan pesuhuoneessa sekä yläkerran WC:ssä on lattialämmitys. Molemmissa tiloissa lattia tuntuu jalan alla lämpimämmältä kuin viereisten huoneiden lattialla. Mukavaltahan se tuntuu, mutta rahaa taitaa kulua hukkaan? Jos lattia on lämmin sukkajalan alla, lattialämmitys käy liian kuumana, Ville sanoo. Siinä on nuorille siis yksi selkeä energiansäästön paikka. Tanja selittää, että silloin lattialämmitys on säädetty oikein, kun lattia ei tunnu jalkaan kylmältä eikä lämpimältä. Tapojaan muuttamalla säästää eniten Tapio ja Anniina kertovat saunovansa pari kertaa viikossa. Kiuas on lempeä eikä siitä saa yrittämälläkään juuri 60 astetta kovempia löylyjä. Kuulostaa hyvältä, Ville tuumii. Saunaa ei pitäisi suositusten mukaan lämmittää 70 astetta kuumemmaksi. Jos löylyttelee sataasteisessa saunassa, energiaa kuluu 20 30 prosenttia enemmän. Tapio paljastaa hemmottelevansa itseään varsinkin talvella pitkillä lämpimillä suihkuilla. Totta, sinä olet suihkussa paljon pitempään kuin minä, Anniina naureskelee. Ville ja Tanja kertovat, että suurimmat säästöt energiankulutuksessa syntyvät siitä, kun ihmiset muuttavat käyttäytymistään. Jos esimerkiksi pesee hampaansa juoksevan veden alla, tuhlaa joka kerta 12 litraa vettä. Viiden minuutin suihkussa valuu 60 litraa vettä viemäriin. Nuoret saavat energianeuvojilta 6 nette 2/2014
Eniten sähkönkulutukseen voi vaikuttaa omia käyttötottumuksiaan muuttamalla, Ville Reinikainen neuvoo nuoria. nipun esitteitä ja oppaita, joiden avulla he voivat tutkia tarkemmin, missä asioissa he voisivat säästää energiaa. Kylmät ja lämpimät laitteet kauas toisistaan Tanja kiinnittää huomiota talon jääkaappeihin. Keittiössä jääkaappi on puuhellan vieressä. Jääkaapille ei ole keittiössä tilaa muuallakaan, mutta Tanja kehottaa vetämään kylmälaitteen kuitenkin kauemmas hellasta. Saman neuvon nuoret saavat kellarissa. Siellä jääkaappi on lämminvesivaraajan vieressä. Enemmän hajurakoa tähänkin. Kun kylmä- ja lämminlaite ovat vierekkäin, ne lisäävät toistensa energiankulutusta, Tanja sanoo. Tanjaa kiinnostaa myös se, kuinka kuumaksi nuoret lämmittävät lämpimän käyttöveden. Hän kehottaa etsimään kokeilemalla sopivan lämpötilan: jos lämmintä vettä riittää sopivasti esimerkiksi 65-asteiseksi kuumennettuna, vettä on turha lämmittää 85-asteiseksi. Ilmalämpöpumppu keskikerrokseen Talon edelliset asukkaat olivat asentaneet kellariin ilmalämpöpumpun. Nuoret käyttävät sitä harvoin, koska seinään ruuvattu kone kolisee. Se täytyisi asentaa uudelleen, Tapio sanoo. Hänen mielestään ilmalämpöpumppu on ihan turha kellarissa, mutta keskikerrokseen nuoret aikovat laitteen hankkia. Se on hyvä ajatus, Ville sanoo. Vaikka ilmalämpöpumput eivät ole parhaimmillaan sokkeloisissa rintamamiestaloissa, Tapion ja Anniinan ruokahuoneen seinälle asennettava ilmalämpöpumppu auttaisi levittämään pönttöuunin lämpöä olohuoneen puolelle. Kesähelteillä ilmalämpöpumpulla voi jäähdyttää asuntoa. Jäähdytyksessä kannattaa olla maltillinen. Jo muutaman asteen pudotus ulkoilmaan verrattuna tuntuu miellyttävältä, Ville sanoo. Ville ja Tanja neuvovat nuoria ottamaan yhteyttä Etelä-Karjalan energianeuvontaan, kun ilmalämpöpumpun hankinta tulee ajankohtaiseksi. Puolueetonta tietoa jakavat energianeuvojat eivät anna ostosuosituksia, mutta he auttavat löytämään tutkimustietoja ilmalämpöpumpuista ja auttavat tulkitsemaan myyntiesitteiden tekstejä. Lue lisää energiansäästöstä ja etsi lähin energianeuvoja: www.eneuvonta.fi. Syksyn energiaseurantajuttu tulee Laihialta. Vierailemme omakotitalossa, johon on asennettu aurinkopaneelit. nette 2/2014 7
HUOM. Nämä turvaetäisyydet koskevat 20 kv ilmajohtoja. Muissa tapauksissa turvaetäisyys voi olla suurempi! 2m 3m Katso lisää: www.hengenvaara.fi 10m Teksti Anne Kytölä Kuvitus Bock s Office VARO SÄHKÖÄ! Sähkötapaturman riski on suuri ilmajohtojen lähellä. Koska sähkö pystyy kulkemaan ilmassa, hengenvaaraan voi joutua edes koskematta johtoihin. Mitä suurempi jännite ja mitä kosteampi ilma, sitä pitemmälle sähkö hyppää. Eniten onnettomuuksia sattuu 20 kv:n ilmajohtojen lähellä. Kun työskentelet ilmajohtojen lähellä: Noudata turvaetäisyyksiä. Varo johtojen lisäksi myös pylväsrakenteita. Kaada puut poispäin sähkölinjasta. Varastoi kaadetut puut riittävän kauas sähköjohdoista. Muista, että puu johtaa sähköä. Kysy tarvittaessa ohjeet sähköyhtiöstä, ennen kuin ryhdyt töihin. Voit pyytää sähköyhtiöstä myös puunkaatoapua. Jos vahinko sattuu: Lopeta työskentely heti ja ilmoita vahingosta sähköyhtiöön. Jos onnettomuudessa on loukkaantunut ihmisiä, soita 112. Jos ihminen on jäänyt kiinni suurjännitejohtoon, johto on saatava jännitteettömäksi, ennen kuin tapaturman uhriin voi koskea. Pienjännitejohdosta henkilön voi irrottaa kuivan vaatteen tai narun avulla. Älä yritä irrottaa sähköjohdon päälle kaatunutta puuta. Turvallinen etäisyys johdolle kaatuneeseen puuhun tai sitä koskettavaan työkoneeseen on 20 m. Jos työkone on kiinni sähköjohdossa, älä koske maata ja työkonetta yhtä aikaa. Poistu ajoneuvosta tasajalkaa hyppien tai loikkien siten, että vain toinen jalka on kerrallaan maassa. 8 nette 2/2014
Teksti Anne Kytölä Kuva Mikko Lehtimäki Muuttajan sähköasiat Irtisano vanhan asunnon s ähkösopimus heti, kun tiedät muuttopäivän. Tee uusi sähkösopimus uuteen osoit teeseen mielellään kaksi viikkoa ennen muuttoa. Kytkentä on maksullista, jos sähkösopimuk sen teko on unohtunut ja sähköt joudutaan ky tkemään päälle muuttopäivänä tai asiakaspalvelun aukioloaikojen ulkopuolella.. Lue lisää Muuttajan muistilistasta Vaasan Sähkön sivuilta www.vaasansahko.fi. Nuoripari muutti omaan kotiin Anniina Kivimäki ja Jonas Ylinen muuttivat ensimmäiseen yhteiseen kotiin toukokuun alussa. Muuttajien on muistettava hoitaa monta asiaa ennen muuttoa, jotta elämä lähtee mukavasti liikkeelle uudessa asunnossa. Muutto sujui aika helposti, koska monet asiat pystyy nykyään hoitamaan netissä, Anniina sanoo muuttolaatikoiden keskellä. Muuttajien avuksi nettiin on koottu listoja muistettavista asioista. Uuteen asuntoon on tehtävä muun muassa sähkösopimus. Sähkösopimuksen teko kävi tosi nopeasti ja helposti Vaasan Sähkön sivuilla, Jonas kertoo. Anniinan ja Jonaksen mielestä oli erittäin hyvä asia, että he saivat valita itselleen sopivan laskutusvälin, ja nyt sähkölasku tulee heille joka toinen kuukausi. Kun lasku tulee näin usein, se ei varmaankaan pääse aiheuttamaan ikäviä yllätyksiä, Jonas arvelee. Se oli kiva, että asiaan sai vaikuttaa itse, Anniina lisää. Kahden opiskelijan opintotukiasiat vaativat muutossa eniten paperitöitä. Sähkösopimuksen teko sujui helposti muutamalla klikkauksella, Anniina Kivimäki ja Jonas Ylinen kertovat. Uuteen kotiin muuttivat myös kissanpennut Milli ja Leevi. nette 2/2014 9
ASIAKASVISIITTI Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Aava Kertun Kotitila on kaupunkilaislapsen elämys Aava Kertun Kotitilalla voi syöttää rusinoita Vilho-vuohelle, ihmetellä kuorsaavaa Lyyli-sikaa, taputella Sirpa-lammasta ja tehdä tuttavuutta monien muiden mielenkiintoisten asukkaiden kanssa. Toukokuisena tiistaina parikymmentä Kapteeninkadun päiväkodin lasta lähtee kevätretkelle maatilalle. Maaseudun rauha on vain noin 30 kilometrin päässä kaupungin hulinasta. Perillä vieraita odottaa Anna Salmi, kaupunkilaistyttö, joka tiesi jo lapsena haluavansa muuttaa maalle. Anna tavoitteli unelmaansa määrätietoisesti: opiskeli ensin agrologiksi ja sitten seminologiksi eli keinosiementäjäksi. Annan unelmasta tuli totta kymmenen vuotta sitten, kun sopiva maatila löytyi. Viitisen vuotta sitten Anna muutti perheineen ja eläimineen Mustasaareen. Riinan kyytiin kärryille Lapset pääsevät ensi töikseen 19-vuotiaan Riina-hevosen kyytiin. Annan puoliso Kimmo Kauppila auttaa lapsia kiipeämään kärryihin. Kimmo taluttaa Riinaa, ja lapset istuvat kärryissä keskittyneen näköisinä, selät suorana ja hymyt korvissa. Kotitilan pihalla juoksentelee toinenkin lapsilauma: joukko perhepäivähoidossa olevia lapsia on kevätretkellä. Heidän joukossaan on tyttö, jonka mukaan Aava Kertun Kotitila on saanut nimensä: Annan ja Kimmon nelivuotias tytär Aava Kerttu Kauppila. Satukirjojen eläimet elävinä Anna riisuu Riinan valjaat, ja Kimmo lähtee grillaamaan makkaroita. Lapset saavat luvan harjata Riinaa. Nell Fredriksson, Matilda Vörgren ja Miko Berglund tarttuvat ensimmäisinä toimeen, ja pian ilmassa leijuu vaaleaa karvaa. Suomenhevosen talvikarva irtoaa kesän lähestyessä. Lastentarhanopettaja Camilla Ström pitää huolta siitä, etteivät lapset mene liian lähelle hevosen takakavioita. 10 nette 2/2014
Maatila Unescon luonnonperintöalueella Aava Kertun Kotitila sijaitsee Merenkurkun saaristossa, joka on päässyt Suomen ainoana luontokohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Jääkauden aiheuttama maankohoamisilmiö näkyy selvimmin Merenkurkussa, jossa maa kohoaa edelleen lähes sentin vuodessa. Lisää tietoa Aava Kertun Kotitilasta: www.aavakertunkotitila.fi ja Merenkurkun luonnonperintöalueesta: www.merenkurkku.fi. nette 2/2014 11
Tämä on aivan ihana paikka! Pihalla on tilaa leikkiä ja touhuta, ja lapset pääsevät näkemään täällä ihan oikeasti eläimiä, joita he ovat nähneet vain kirjoissa, Camilla Ström ihastelee. Aava Kertun kotitilalla asuu Riina-hevosen lisäksi Toffe-poni, lampaita, vuohia, hiehoja, kanoja, kukko, kalkkunoita, yksi viiriäinen, kaksi karvaista villasikaneitiä, kissoja, pupuja ja koiria. Kesällä pihalle tulee tepastelemaan vielä ankkoja. Talon ovesta ilmestyy portaille komea, pitkäkarvainen ja monivärinen kissa. Se antaa lasten silitellä itseään. Se on Miina, meidän hienohelmamme, Anna nauraa. Miina viihtyy mieluummin sisällä kuin ulkona, ja Anna arvelee, että kissaneiti makoilisi kaikkein mieluiten plyysisohvalla kaupunkiasunnossa. Alex Nurminen, Amanda Vikström ja Nell Fredriksson tekevät tuttavuutta Miina-kissan kanssa. Idyllistä iloa muillekin Kimmo oli aluksi vastaan, kun Anna rupesi puhumaan maalle muutosta. Nyt häntä ei saisi enää muuttamaan takaisin kaupunkiin. Kimmo käy tosin töissä kaupungissa, ja yökerhon ravintolapäällikkö tekee töitä muutaman kerran viikossa myös öisin. Silloin Kimmo menee nukkumaan, kun Anna heräilee hoitamaan eläimiä. Anna rakastaa aamuja. Perhe nukkuu, mutta eläimet ovat jo hereillä ja kuulevat, kun Anna tulee antamaan niille ruokaa. Hevonen hirnahtaa tervehdykseksi. Anna ja Kimmo ryhtyivät alun perin hankkimaan eläimiä, koska he haluavat kasvattaa itse ruokansa. Kotitilan portit avattiin vieraille vuosi sitten. Lapsiryhmiä alkoi tulla tilalle ilman kummempaa mainontaa niin paljon, että tänä vuonna aukioloja lisätään. Nyt eläimiä pääsee katsomaan myös ilman etukäteisvarausta. Pidämme juhannuksesta eteenpäin ovet auki keskiviikkoisin ja torstaisin kello 12 18, Kimmo kertoo. Kesän suunnitelmiin kuuluvat myös taideleirit ja keppihevoskilpailut. 12 nette 2/2014
<<< << < Pihalla on tilaa leikkiä. Aava Kertun Kotitila on saanut nimensä Kimmo Kauppilan ja Anna Salmen nelivuotiaan tyttären mukaan. Kapteeninkadun päiväkodin lapsilla on hauskaa Riina-hevosen kyydissä. Kimmo Kauppila pitää ohjat käsissään. nette 2/2014 13
NETTE TESTAA Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Kokeilimme Nette-lehden testissä kesäiseen ruoanlaittoon sopivia laitteita. Savustimme kalaa kolmessa erilaisessa sähkösavustimessa. Testissä sähkösavustimet Savustimme sähkösavustimissa kalastaja Tom Blomin meille toimittamia, valmiiksi perattuja kokonaisia ahvenia sekä lohifileitä. Testi tehtiin meren äärellä, Salteriet-kahvilan (www.salteriet.fi) laiturilla Björköbyssä. Testaajina oli kolme innokasta kalamiestä, joille kaikille savustaminen on ennestään tuttua. Koska Pohjanmaan Ely-keskuksessa työskentelevät Vesa Kojola, Mika Niskanen ja Jarkko Piirto ovat teknologia-asiantuntijoita, he arvioivat myös sähkösavustinten muotoilua ja muita ominaisuuksia siltä kannalta, miten valmiita tuoteinnovaatioita ne ovat. Testiin on valittu sylinterinmuotoinen Muurikka-sähkösavustin, laatikkomallinen savustin, jolla ei oikein ole nimeäkään sekä elektroniikkaa sisältävä savustuskaappi Mustang, jossa savustaja määrittelee itse etukäteen savustusajan ja -lämpötilan. Vesa Kojola ja Mika Niskanen savustavat kalaa ympäri vuoden itse rakennetuissa savustimissa. Jarkko Piirto on tällä hetkellä vailla savustinta, joten Nette-testin lopputulos kiinnostaa häntä kovasti. Hitaasti ja matalassa lämmössä Savustaminen ei sovi kokkaajalle, joka haluaa saada ruokaa nopeasti. Koska elintarvikkeet kypsennetään matalassa lämpötilassa, ruoanlaittoon on varattava aikaa. Aikaa tarvitaan myös valmistelutöihin. Savustaminen on samanlainen ohjelmanumero kuin grillaaminen. Se on rituaali, Mika sanoo. 14 nette 2/2014
Jarkko vertaa savustamista purjehtimiseen. Perille ei saa olla turhan kiire. Olet perillä heti, kun olet veneessä, Jarkko huomauttaa. Savustamista voi opetella netistä löytyvien ohjeiden mukaan tai neuvoja voi kysellä kokeneemmilta savustajilta. Mika, Vesa ja Jarkko tosin huomauttavat, että oikeita savustustapoja on yhtä monta kuin on savustajiakin; jokaisella on omat kikkansa. puulastut rupeavat palamaan, mitä niiden ei pitäisi tehdä. Mustangin lasisen oven lukitusmekanismi on miesten mielestä väärinpäin, ja oven avaaminen on hankalaa. Tämä ei ole vielä valmis tuote, vaan vaatisi hieman lisää tuotekehitystä, Vesa sanoo. Elektroniikka jakaa mielipiteet Mustangin savustuskaapin elektroniikka jakaa testaajien mielipiteet. Vesasta elektroniset Toisten mielestä purujen ja katajanoksien päälle on esimerkiksi pantava myös muutama sokerinpala antamaan kaloille väriä. Toisten mielestä sokerista tulee kaloihin kitkerä maku, Vesa antaa esimerkin. Tällä kertaa sokerinpaloja pannaan vain laatikkomalliseen savustimeen. Lastuja, katajanoksia ja sähköä Savustaminen ei vaadi itse laitteiden lisäksi muuta kuin savustuslastuja. Mausteina voi käyttää katajanoksia ja sokerinpaloja. Sitten tarvitaan tietenkin savustettavat elintarvikkeet kalaa, lihaa tai kasviksia sekä sähköä laitteita varten. Kalat voi suolata ennen savustusta tai savustamisen jälkeen. Jotta testi saadaan ripeämmin alkuun, miehet päättävät savustaa ensin ja suolata sitten kastamalla kalat lämpimään veteen, johon on liuotettu suolaa. Muurikan sähkösavustimen mukana tulee pieni pussi lepänlastuja. Lisäksi testiin on hankittu pussillinen hikkorin ja omenapuun lastuja. Eri puulajit antavat savulle oman ominaisarominsa. Mustang-savustimen käyttöohjeessa sanotaan, että esimerkiksi omenapuu antaa ruokaan kevyen, hedelmäisen savun maun. Mustangiin pannaan hikkorinlastuja, kahteen muuhun sekoitusta, jossa on leppää ja omenapuuta. Muurikassa ja laatikkomallisessa savustimessa lastujen päälle pannaan katajanoksia sekä laatikkomalliseen savustimeen myös pari sokerinpalaa. Ritilät suojataan foliolla, jotta savustimien siivoaminen olisi helpompaa savustamisen jälkeen. Mustang on kömpelö täyttää Muurikassa ja laatikkomallisessa savustimessa lastut pannaan omalle pellilleen alimmaiseksi savustimeen. Mustangissa lastut pitää kaataa ulkopuolelta pienestä reiästä. Ei tämä voi olla näin vaikeaa, Vesa ihmettelee syöttäessään puunpalasia savustimeen. Lastuja joutuu tunkemaan sisään, koska sisäpuolella oleva kouru kulkee lähes vaakasuoraan. Vesa epäilee, että Mika ja Jarkko ovat lukeneet käyttöohjeet väärin. Luukku ei sulkeudu täytön jälkeen enää tiiviisti, vaan savustimen seinän ja luukun väliin jää rako. Savustimeen pääsee happea ja lämpötilan- ja ajansäätimet vievät savustamisesta tunnelman, mutta Jarkkoa taas säätömahdollisuudet kiehtovat. Mika miettii, kenelle savustin on tarkoitettu. Savustin on aivan liian hieno, jos savustaa vain pari kertaa kesässä, Mika sanoo. Testaajat säätävät lämpötilan sataan asteeseen ja asettavat ajaksi kaksi tuntia. Tämän savustimen käyttö vaatii eniten opettelua, Mika arvelee. Jarkko voisi hankkia kaappimallisen savustimen itselleen, mutta sitten hän huomaa, ettei savustimelle olisi helppo löytää kotona säilytyspaikkaa. Kaappi on iso, ja sitä pitäisi säilyttää elektroniikan takia lämpimässä paikassa, Jarkko pohtii. Koska savustin haisee aina hiukan savulta, kaappia ei voi oikein säilyttää asuintiloissakaan. nette 2/2014 15
Kaikki testin savustimet savustivat hyvänmakuista kalaa. Puoli kiloa kalaa 20 minuutissa Kaikki savustimet alkavat muodostaa savua noin 10 15 minuutin kuluttua siitä, kun niihin on kytketty virta. Kalat voi panna savustimeen heti, kun virran kytkee päälle tai siinä vaiheessa, kun savustimesta alkaa muodostua savua. Netistä löytyy lukuisia ruokaohjeita ja ohjeellisia kypsennysaikoja. Miehet tietävät kokemuksesta, että puoli kiloa kalaa savustuu kypsäksi noin puolessa tunnissa. Koska esimerkiksi tuuli ja ulkoilman lämpötila vaikuttavat kypsymisaikaan, savustajan on tarkkailtava kalojen kypsymistä. Halpa savustin satunnaiskäyttöön Vesan, Mikan ja Jarkon mielestä halpa savustuslaatikko sopii savustajalle, joka savustaa korkeintaan kaksi kertaa kesässä. Savustin ajaa asiansa, mutta muuta kehuttavaa siinä ei testaajien mielestä olekaan. Neten testissä laatikkomalli on kaikkein hitain. Ilmeisesti laiturilla melko reippaasti puhaltava tuuli jäähdyttää savustinta, ja kalat ovat kalvakan värisiä ja raakoja siinä vaiheessa, kun muista savustimista vedetään ulos ihanalta tuoksuvia, ruskeiksi savustuneita kaloja noin 40 minuutin kuluttua savustuksen aloittamisesta. Muurikka on varma valinta Testaajat ovat sitä mieltä, että Muurikan savustin on parempi ostos kuin laatikkomallinen sähkösavustin. Hintaero ei ole suuri, mutta laadussa on iso ero, testaajat toteavat. Muurikan lakattu kahva osoittaa, että tuotteen viimeistelyyn on panostettu. Laatikkomallisessa savustimessa sähkövastus lähtee savustimesta vaakasuoraan, Muurikassa vastus taittuu alaspäin, mikä helpottaa savustimen kannen avaamista. Muotoilua on mietitty, miehet kehuvat. He arvelevat, että sylinteri voi myös olla savustuksessa parempi muoto kuin suorakaide. Kosteus valuu sylinterissä reunoja pitkin alas, mutta laatikossa se saattaa pisaroitua savustettavan ruoan päälle. Hyvää kalaa kaikilla laitteilla Testin lopputulos on se, että kaikki testin savustimet savustivat hyvänmakuista kalaa. Savustus sopii kypsennysmuodoksi erityisesti rasvaiselle lohelle, mutta ahvenetkin tekivät kauppansa. Kaikissa kaloissa maistuu mukavasti savu ei liian voimakkaasti eikä liian vähän mutta eri puulaatujen antamia vivahde-eroja mauissa ei havaita. Muurikka ja Mustang savustivat kalat kypsiksi suunnilleen yhtä nopeasti. Laatikkomallinen savustin oli hitain. 16 nette 2/2014
Tuotenimi ja malli Mustang-sähkösavustin Muurikka-sähkösavustin Sähkösavustin Malli 240429 Malli 6846 laatikkomalli 4912 Elektronisesti ohjattava sähkösavustin. Savustimen päällä olevasta käyttökytkinpaneelista säädetään savustusaika ja haluttu lämpötila (max 135 C). Yli 15 vuotta markkinoilla ollut Muurikkasähkösavustin toimii myös pihauunina ja grillinä, kun siitä jättää savustuspurut pois. Mitat 40 x 43 x 81 cm Halkaisija 25 cm, pituus 50 cm. Paino noin 5,6 kg. Ritilän koko 24 x 41,5 cm. Käyttöohje tarjoaa niukasti tietoa Blue Import BIM Oy:n maahantuomasta sähkösavustimesta. Kokoamisohjeet ovat seikkaperäiset. 69 x 37 x 42 cm Teho 650 W 1 100 W 1 100 W Materiaali Terästä ja ovessa myös lasia. Ruostumaton teräs. Ruostumaton teräs. Seinissä on eristys. Varusteet 4 kpl ritilöitä, joiden koko on 37 x 33 cm, rasvapelti ja vesi- ja purukaukalot. Liitäntäjohto: 2 m. Savustuspurupelti, rasvapelti, ritilä ja irrallinen vetokahva, jonka voi kiinnittää ritilään tai rasvapeltiin. Pakkauksessa myös savustusohjeet ja pussillinen savustuspuruja (leppää). Sisältää savustuslastuastian, rasvankeräysastian ja savustusritilän. Hinta 249 Motonet 119 K-Rauta 79 Motonet Plussaa + Selkeä ja monipuolinen käyttöohje + Ulosvetokahva helpottaa ruokien ottamista + Testin halvin sähkösavustimesta. + Helppo käyttää + Monipuolinen: toimii myös uunina ja grillinä. + Kerralla voi savustaa paljon ruokaa. Miinusta - Testin kallein Testaajat eivät löytäneet Muurikasta - Vastus on savustimen kannen tiellä. huonoja puolia. - Iso; vaatii paljon tilaa. - Käyttöohjeessa on hyvin vähän tietoa. - Elektroniikan takia talvisäilytyspaikan on oltava lämmin tila. nette 2/2014 17
LYHYESTI Uudet sähkön siirtohinnat 1.8.2014 alkaen Sähkön verolliset siirtohinnat nousevat Vaasan Sähköverkon alueella 1.8.2014 alkaen keskimäärin kuusi prosenttia. Siirtohinnan muutos nostaa kerrostaloasukkaan laskua noin eurolla kuukaudessa, öljylämmitteisen pientalon asukkaan laskua noin kaksi euroa kuukaudessa ja sähkölämmittäjän laskua noin viisi euroa kuukaudessa. Korotuksen taustalla on kanta- ja alueverkon siirtotariffien korotukset sekä yleinen kustannustason nousu. Sähköverkkotoiminnasta vastaa Vaasan Sähköverkko Oy, joka on Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiö. (sis. alv 24 %) Yleissähkö Sähkönsiirto ennen hintamuutosta Sähkönsiirto 1.8.2014 alkaen Perusmaksu 1x16 A...35 A 4,03 /kk 5,00 /kk 3x16 A...25 A 5,92 /kk 7,80 /kk 3x35 A 8,75 /kk 11,00 /kk 3x50 A...63 A 14,01 /kk 18,00 /kk 3x80 A...100 A 27,15 /kk 34,00 /kk 3x125 A...160 A 43,79 /kk 55,00 /kk 3x200 A 74,89 /kk 94,00 /kk Siirtomaksu 3,86 snt/kwh 3,86 snt/kwh Yösähkö Sähkönsiirto ennen hintamuutosta Sähkönsiirto 1.8.2014 alkaen Perusmaksu 3x16 A...20 A 11,83 /kk 14,79 /kk 3x25 A 17,30 /kk 21,63 /kk 3x35 A 27,37 /kk 34,21 /kk 3x50 A...63 A 45,11 /kk 56,39 /kk 3x80 A...100 A 80,59 /kk 100,74 /kk 3x125 A...160 A 138,40 /kk 173,00 /kk 3x200 A 242,63 /kk 303,29 /kk Siirtomaksu klo 07-22 3,49 snt/kwh 3,52 snt/kwh klo 22-07 1,19 snt/kwh 1,20 snt/kwh Kausisähkö Sähkönsiirto ennen hintamuutosta Sähkönsiirto 1.8.2014 alkaen Perusmaksu 3x16 A...20 A 11,83 /kk 14,79 /kk 3x25 A 17,30 /kk 21,63 /kk 3x35 A 27,37 /kk 34,21 /kk 3x50 A...63 A 45,11 /kk 56,39 /kk 3x80 A...100 A 80,59 /kk 100,74 /kk 3x125 A...160 A 138,40 /kk 173,00 /kk 3x200 A 242,63 /kk 303,29 /kk Siirtomaksu 1.11.-31.3. klo 07-22 4,76 snt/kwh 4,86 snt/kwh muu aika 1,32 snt/kwh 1,35 snt/kwh Lisäksi siirrosta peritään sähköverot, jotka ovat 1.1.2014 alkaen veroluokassa I = 1,903 snt/kwh + ALV 24 % (= 2,35972 snt/kwh) ja veroluokassa II = 0,703 snt/kwh + ALV 24 % (= 0,87172 snt/kwh). Sähköveron II-veroluokkaan voivat hakeutua sähkönkäyttöpaikat, joissa harjoitetaan teollista tuotantoa tai ammattimaista kasvihuoneviljelyä. Asioi kätevästi verkossa Koska olet viimeksi käynyt osoitteessa www.vaasansahko.fi? Jos siitä on kovinkin pitkä aika, kannattaa sinne suunnata kulkunsa vaikka heti. Olemme uudistaneet verkkosivumme ja tietenkin toivomme, että sivusto palvelee teitä asiakkaita entistä paremmin. Ilme on värikäs ja rohkea, mutta sitä tärkeämpi on sisältö. Tutustu esimerkiksi energiansäästövinkkeihin tai sähköisiin palveluihimme. Selaile uusinta Nette-lehteä tai lue Muuttajan muistilista. Jos haluat antaa sivustosta palautetta, voit käyttää tuttua osoitetta nette@vaasansahko.fi tai täyttää sivuilta löytyvän palautelomakkeen. Asiakaspalvelussa maksat jatkossa maksukortilla Asiakaspalvelumme ei enää ota vastaan käteistä, vaan jatkossa maksat paikan päällä kätevästi pankki- tai luottokortilla. Energiaseuranta oli suosituin Vuoden ensimmäisessä Nette-lehdessä ollut lukijakysely antoi meille paljon eväitä lehden tekoon. Kiitos teille kaikille noin 1 500 vastanneelle siitä, että käytitte aikaanne kyselylomakkeen täyttämiseen. Energiaseuranta oli selkeästi suosituin aihe maaliskuun lehdessä. Antamanne palaute kertoi myös, että sarjan jatkolle on tilausta. Toivottavasti tässä lehdessä oleva kakkososa antaa taas hyviä vinkkejä. Kyselyn kautta esititte myös paljon toiveita; tulevissa lehdissä halusitte lukea lisää energiansäästövinkkejä ja laitetestejä. Lamput ja niiden valinta askarruttaa monia näittehän sivulla 2 olevan verkko-osoitteen siihen liittyen? Käymme läpi antamanne palautteen, jotta voimme kehittää lehteä vastaamaan toiveitanne entistä paremmin. Kaikkien vastanneiden kesken arvottu ipad on lähetetty Hilkka Seppäselle Ivaloon. 18 nette 2/2014
RISTIKKO Maaliskuun Nette-lehden ristikon ratkaisun lähetti meille 585 lukijaa! Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 11.7.2014 mennessä osoitteeseen: Nette-ristikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa tai sähköpostin liitteenä: nette@vaasansahko.fi Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl Pentikin keittiöpyyhepaketteja. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Maija-Liisa Nikkinen, Vähäkyrö Johan Östman, Sundom Edellisen ristikon ratkaisu. nette 2/2014 19
Ota käyttöön helppo ja turvallinen e-lasku! E-lasku on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut. E-laskun hoitamiseen riittää hyväksyntäklikkaus eräpäivään mennessä omassa verkkopankissasi. Ei enää lomakkeiden käsittelyä ja pitkien viitenumeroiden naputtelua! E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. Tarvitset vain Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka löydät laskulomakkeelta. Arvomme kaikkien 31.8.2014 mennessä e-laskuun vaihtaneiden asiakkaidemme kesken 6 kpl riippumattoja. Näin se käy: 1. Katso laskustasi oma asiakasnumerosi ja laskutussopimusnumero. 2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä. 3. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin. 4. Näet laskun verkkopankissasi. 5. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle. 6. Lasku arkistoituu verkkopankkiin.