2 KARVETIN KLUBITALO Julkaisija: Karvetin klubitalo Painopaikka: Hallintoyksikkö Osoite: Karvetin klubitalo Karvetinkatu 1 21110 Naantali Yhteystiedot: Toimisto- ja hallintoyksikkö Puh: 02-4306850 Fax: 02-4306850 Sähköposti: klubi@karvetinklubitalo.fi www.karvetinklubitalo.fi Tämän lehden kirjoitukset eivät välttämättä edusta Karvetin klubitalon virallista mielipidettä. Karvetin klubitalo sitoutuu noudattamaan työssään Fountain House-ideologiaa ja I.C.C.D-standardeja. Yhteystiedot ja sisältö...2 Pääkirjoitus...3 Ajanvietettä... 4-7 taidetta...8 Haastattelu...9 Kuvakavalkaadi... 10-11 Saaristoretki... 12-13 Kesäteatteri...14 Päivä saaristossa...15 Vierailijat...16 Erkki in memoriam...17 Ilmoitus...18 Ilmoitus...19 Toimintakalenteri...20 Päätoimittaja: P. Eloranta Kristiina Merisaari Matti Miettinen Erkki Sorri Anna-Liisa Lindfors Marja Suominen terttu Routsalo
KARVETIN KLUBITALO 3 Vietimme viime viikonloppuna juhannusta, keskikesän juhlaa kauniissa ja lämpimässä, josko hieman tuulisessa säässä. Lehtiä lukiessani olen ymmärtänyt että me suomalaiset olemme oppineet juhlimaan hillitymmin tätä suven suurinta juhlaa. Se on hienoa. Näin jatkamme eteenpäin ja kaunistamme tilastoja vuosi vuodelta. Tänään torstaina saimme valitettavasti surullisen soiton aamukahvin aikaan. Pitkäaikaisen jäsenemme Erkki Lepistön sisko soitti ja kertoi veljensä poismenosta. Erkki oli kaatunut ja lyönyt päänsä, joka aiheutti vakavan aivoverenvuodon. Erkki oli positiivinen ihminen. Hän jaksoi aina tänne tullessaan olla hyvällä tuulella. Tapasin Erkin ensimmäisen kerran oltuani klubilla viikon töissä. Olimme lähdössä Joensuuhun verkoston pikkujouluseminaariin. Erkki oli ilmoittautunut reissulle ja Paula oli pistänyt ehdon että Erkki on viikon Ukissa kohottamassa kuntoa, niin voi lähteä. Minä uutena työntekijänä kauhuissani, että suoraan Ukista reissuun. Tästä alkoi Erkin ja minun yhteinen taival klubilla. Reissu meni hyvin ja meille jäi monta muistoa joita aina aika-ajoin muistelimme. Erkin ja minun suhteeseen kuului olennaisena osana keljuilu kiintiö. Jos se jostain syystä loppupäivästä Erkin mielestä oli vajaa, hän piti huolen että kiintiö täytettiin ennen kotiinlähtöä. Jos kirjoittaisin kommelluksista joita Erkille sattui ja joita naureskellen muistelimme, täyttäisin niillä lähes koko lehden. Joten Erkin muistoa kunnioittaen jätän ne kirjoittamatta ja muistelen niitä silloin tällöin muiden Erkin ystävien seurassa. Kaikesta huolimatta lämmintä ja hyvää kesää kaikille Kristiina Merisaari
4 KARVETIN KLUBITALO K esä 2006. Jo kuusi vuotta klubin jäsenenä eikä yhtään vuotta ole tarvinnut katua. Klubilla on hyvä olla, kaikki kaverit ja ohjaajat (jotka eivät ole kesälomalla) pitävät ajankulusta huolen. Kaverit kaikella jutustelullaan ja ohjaajat tietysti työnteolla. Työntäytteisiä päiviä! Se että on loma ei tarkoita sitä että lusmuiltaisiin. Ei missään nimessä! Nyt on juhannuspäivä ja istun tietokoneen ääressä ja kirjoittelen tätä juttua uudella ohjelmalla jonka sain imuroitua netistä. Ohjelma on NeoOffice joka on ilmaisohjelma ja tarkoitettu kaikkien käyttöön. En siis tehnyt mitään laitonta. Ohjelma on minulle sikäli tärkeä, että oma koneeni (Mac) tarvitsee tämän ohjelman pystyäkseen kommunikoimaan PC:n kanssa. Nyt on helppo kirjoittaa, Chris Rea vain soimaan ja tekstiä pukkaa kuvaruutuun ( ei paperille). Monet ajattelevat että olen ollut näiden koneiden kanssa liian kauan yhdessä. Minähän puhun niistä kuin ihmisistä. Mutta näin on. Kyllä ne ihmisen työn tekevät monellakin tapaa. Se näistä koneista. Nyt tähän hetkeen. Juhannus. Ilman viinan tippaa. Grillausta ja syömistä kotona. Sitä se parhaimmillaan perheelliselle on. Ulkoa kuuluu torailua ja humalaisten uhoa. Kyllä on parempi olla selvin päin. Minun ei onneksi tarvitse etsiä kesätöitä. Aloitan kesäloman 17.07 ja ne 3 viikkoa käytän lehden tekoon. Näin olen luvannut. 17.07 on minulla myös hammaslääkäri, mikä jättää pienen särön niin iloiseen tunnelmaan. Kesäloma on kesäloma. Alkoi se miten hyvänsä. Neljännen kesälomaviikon käytän Lapin reissuun. Lähden 22.08 lentämällä Turku- Helsinki- Rovaniemi ja tulen takaisin viikon kuluttua. Edestakaiset liput maksavat 160. Aika halpa hinta! Lapissa on tarkoitus olla mukana äitini syntymäpäivänä. Hän täyttää 78 vuotta. Iloinen jälleennäkeminen. Minun piti kirjoittaa pieni alkukirjoitus juttuuni, mutta tämä nyt vähän venähti. Kun harvoin kirjoittaa, tulee tekstiä mielin määrin. Itse jutun aihe on vielä keksimättä. Toivoin että se tulisi vähän niin kuin itsestään, mutta eipä vain tule. Kun maailmalla tapellaan joka puolella ja haaskataan ihmishenkiä, on meikäläisen elämänkokemukset hyvin vähäisiä. Tapahtunut kuitenkin on. Nykyisenä eläkeläisenä kääntyy ajatukseni niin yksin kuin seurassa työvuosiin.
KARVETIN KLUBITALO 5 Mitä tehtiin ja mitä tapahtui. Minä aloitin karriäärini metsänistutuksella ja tukin uitolla. Ainoat varmat työtapahtumat koko Lapin läänissä. Aloittaakseni työtapahtumat voin kirjoittaa metsänistutuksesta. Olimme istuttamassa Kuoskun metsissä, pojat omassa kämpässä ja tytöt omassaan noin 20 kilometrin päässä, varmuuden vuoksi. Siellä me kuitenkin kaikki vapaa-ajat vietettiin, miten muuten. Oli olemassa kaksi muutakin kämppää molemmat tyhjillään ja nämäkin n. 20 km päässä. Toiseen näistä kämpistä tuli pian työntekijöitä. Työnvälitystoimiston sinne lähettämää porukkaa etelästä. Eräänä iltana he tulivat tiedustelemaan missä tyttöjen kämppä sijaitsi. Neuvoimme heitä ja opastimme tien alkuun. Tosin tämä tie vei toiseen jäljelle jääneeseen autioon kämppään. Eihän sitä voi omia flikkoja vieraille antaa. Ei vaineskaan. Se pitkä matka, minkä vieraat kävelivät, oli sopiva kosioreissu. Tietty siitä tuli jälkipuintia oikeen viimesen päälle. Kun kymppinä oleva mies kuuli tempustamme hän hymähteli ja tuumi että tuollaiset koukut tulisi maailmalla moninkertaisina takaisin. En ole sen jälkeen sotkeutunut toisten asioihin ja jotenkin pärjännyt aika rauhassa kaikkien kanssa. Hyvä niin. Kuten monet Lappilaiset jouduin hakemaan leipäni Ruotsin puolelta ja vuonna 1969 muutin Ruotsiin. Siellä tulivat eteen uudet tehtävät. Pyrin graafiselle alalle ja pääsin kirjapainoon. Painajana sitten olinkin koko ajan Ruotsissa (20 vuotta). Painajana ei sitten mitään erikoista tapahtunutkaan. Työtapaturma vuonna -85 oli pahinta mitä työntekijälle voi tapahtua. Mikään ei sen jälkeen ollut entisellään. Saamani vamman takia olen eläkkeelläkin. Tein Ruotsissa paljon muutakin: Katon maalaus oli tuottoisaa, teimmehän sitä ns. pimeänä työnä ilman veroja ja vakuutuksia. Emme ehtineet monta kesäviikkoa työtä tehdä kun horjahdin, liu'uin märällä maalilla ja olin pudota alas kadulle. Seitsemän kerrosta! Ei mikään pikku pudotus. Jalkani menivät lahon vesikourun lävitse. Niin lähellä se oli. Huomasimme kaikkien kattojen olevan vanhoja ja lahoja. Lopetimme sen työn siihen. Tämä työ oli extratyönä painajatyön lisäksi. Työt eivät koskaan loppuneet. Jossain vaiheessa oli extratyönäni Dagens Nyheterin jako. Herätys klo 02 yöllä. Ehdin juuri ja juuri töihin kello seitsemäksi painoon. Eihän sitä kukaan jaksa. Painotyöt riittivät. Olin jo hankkinut niin hyvät ammattipaperit kuin mahdol-
6 KARVETIN KLUBITALO lista ja aloin katsella työtä mistä saisi hyvät suositukset Suomeen muuton tapahtuessa. Suomeen muutto oli ollut perheelle itsestäänselvyys. Sattuikin että Rikspolisstyrelsen (valtionpoliisi) etsi uutta painajaa. Lähetin hakemuksen, sain työpaikan ja aloitin välittömästi. Palkka oli tosin pienempi (valtion työ) mutta oli meillä yksi palkkaetu: Kahvilan panoraamaikkunat joiden takana oli uima-altaat kuntoilijoita varten. Kuntoilijoita löytyi siitä talosta. Konttoritalossa oli valtaosa työntekijöistä naisia. Me miehet viihdyttiin kahvilassa niin kauan että faktori, (painon pomo) tuli meitä hakemaan. Tässä työpaikassa sain myös hakea koulutuksen vahdiksi. Koulutuksen itsepuolustuksen osuus suoritettiin uima-altaiden vieressä panoraamaikkunoiden takana. Kyllä oli työkavereiden ilmeet maksun arvoisia, kun he näkivät minut ottelemassa pientä naisohjaajaa vastaan. Ohjaaja oli taitava, mutta onnistuin kuitenkin heittämään hänet altaaseen. Se voitto maistui hyvältä kaiken sen tuskan ja väkivallan jälkeen mitä kurssilla saimme kokea, sillä kurssi oli kova. Vahtityössä minulle tapahtui paljonkin kaikenlaista. Vahtina sain aika pian lempinimet. Poliisit kutsuivat minua nimellä hyrrä, vahtikaverit nimellä minivahti. Olinhan vain 1,75 m pitkä. Kerran sain vahtipassin olutkapakkaan, mikä ei ollut maineeltaan niitä kaikkein siisteimpiä. Kapakassa oli häiriköinyt pitemmän aikaa norjalainen merimies, iso sellainen. Hän oli heittänyt kaikki firman aikaisemmat vahdit ulos lasin läpi. Vahtipäällikkö tiesi jo kokemuksesta että pystyin puhumaan kaikki asiat kohdalleen. Oli pakko mennä töihin. Kapakassa näin heti punatukkaisen merimiehen huutamassa ja rähisemässä. Menin hänen luokseen ja sanoin olevani uusi vahti ja jos hän ei ole kunnolla, heitän hänet pihalle. Mies nousi ylös ja hän oli iso kuin talo. Hätäisesti mietin mitä sanoa. Muistin Arto Paasilinnan kirjoittaman kirjan Ukkosjumalanpoika ja pienen fraasin siinä: Ole aina pienille kiltti. Kun hän aikoi heittää minut ulos kuten edellisetkin vahdit, sanoin hänelle : tapellaan ja muista yksi asia. Hän kysyi mitä tarkoitin ja vastasin: Ole aina pienemmillesi kiltti. Hän oli hiljaa vähän aikaa ja sitten hän istuutui ja alkoi nauraa. Sen jälkeen meistä tuli parhaat kaverit ja hän päätti auttaa minua työssäni ja alkoi heittää porukkaa ulos. Sain käskeä häntä istumaan monta kertaa ennen kuin hän rauhoittui.
KARVETIN KLUBITALO 7 Toinen kirjoittamisen arvoinen juttu tapahtui tavaratalossa. Oli heinäkuun alkua. Kuuma mutta onneksi tavaratalo oli ilmastoitu. Olin sisällä ja vahdin paikkoja, kun nuori virttyneen näköinen nuori mies tuli sisään. Näin heti että hän oli aineiden vaikutuksen alainen narkkari. Seurasin kauempaa mitä hän tekisi. Minulla oli huonoja kokemuksia hänenlaisistaan. Mies meni urheiluosastolle ja vaihtoi hokkarit jalkoihinsa. Hän poisti hälytinmerkit. Kun hän lähti kävelemään kohti kassoja seurasin perässä. Hän olisi varas vasta kun hän on ohittanut kassan. Hän käveli läpi kassojen, hälytys ei hälyttänyt ja hän meni suoraan ulos. Kiiruhdin perässä, hän näki minut uniformussa ja lähti juoksemaan. Hänen juoksuyrityksensä kadulla ihmisvilinässä oli naurettavan näköistä. Hän horjui kuin ankka, nilkat vääntyilivät lapsella joka luistelee ensi kertaa. En voinut katsoa sitä nauramatta. Pitelin mahaani ja nauroin niin että en voinut juosta. Sain käyttää koko voimaarsenaalin jotta pystyin pidättämään hänet. Samassa tavaratalossa tapahtui juttu, minkä tähden poliisi alkoi kutsua minua hyrräksi. Olin lauantaivahtina, naapurikaupungissa oli 600-vuotisjuhlat ja väkeä oli joka puolella. Niin myös raggareita. Päivä kääntyi kohti kaupan sulkemisaikaa, kassaneidit luovuttivat kassarahat johtajalle kassakaappiin. Aloin sulkea ovia mutta se ei onnistunutkaan. Hälytin lukkosepän paikalle. Johtaja luuli että lähtisin työajan jälkeen kotiin. Rauhoitin häntä ja sanoin että olisin paikalla siihen asti että ovet suljettaisiin. Näin raggariauton pysähtyvän kadun toiselle puolelle ja aloin tosissaan pelätä. Raggarit tulivat paikalle ja halusivat tulla ostamaan olutta. Sanoin kaupan olevan kiinni ja käskin heidän lähteä. Soitin heti poliisille ja pyysin heitä paikalle. Johtaja huolestui rahoista koska kassakaappi oli niin pieni että muutama mies pystyi sen kantamaan. Käskin hänen ottaa rahapussit ja piilottaa ne kauppaan. Vaikka lihapussien taakse. Pian tulivat raggarit takaisin ja aikoivat tulla sisään hakemaan olutta. Kun en keksinyt muuta, otin oven vieressä olevan jalustalla olevan aika painavan mainoksen. Joka kerta kun joku tuli lähelle huitaisin. Poliisit olivat tulleet jo aikaisemmin ja he nauroivat tilanteelle kulman takana. He tiesivät että minä olin vahtina ja he tunsivat minut. Pian heidän oli kuitenkin pakko tulla ja päästää minut pinteestä. Lukkoseppäkin saapui joten pääsin kotiin. Se niistä työmuistoista. MM
8 KARVETIN KLUBITALO Erkki Sorrin taidetta. Orjuutta eivät ylläpitäneet pahat ihmiset vaan hyvien ihmisten hiljaisuus, totesi Martin Luther King.
KARVETIN KLUBITALO 9 Keittiösijaisen haastattelu 1. Kuka olet, mistä tulet - Sirpa Valin ja tulen Velkuasta. 2 Oletko asunut kauan Velkualla - Neljätoista vuotta. 3. Mikä sai sinut kiinnostumaan klubitalosta - Olen ollut vuoden työttömänä ja katsellut paikkoja netistä. Tämä oli ensimmäinen joka herätti kiinnostusta. Ajattelin heti että tuonne haen. 4. Olet nyt ollut kaksi viikkoa. Miltä tuntuu? - Jos haluan sanoa lyhyesti, niin todella hyvältä. Ensivaikutelma tuntui hyvältä ja se on ajan myötä vain parantunut.
10 KARVETIN KLUBITALO Nauvossa lauttajonossa. Iiro ja monta mää:tä. Pojat kurkkuja istuttamassa. Kasvilava sai taas kurpitsan taimet.
KARVETIN KLUBITALO 11 Stentorpin päärakennus. Lampaita ihailemassa. Veli-Pekan ja Anjan valtakunta. Merimaisemaa Buffalon terassilla Korppoossa.
12 KARVETIN KLUBITALO ivan juhannuksen alla klubitalon väki lähti kesäretkelle A Korppooseen. Meillä oli käytössä 3 tila-autoa, joista 1 oli klubin auto. Matkalle lähtijöitä oli 19, sekä 1 lapsi, Iiro nimeltään. Päivä oli helteinen, ja luonto niin kaunis aivan kuin olisimme ajelleet puutarhassa. Lähdimme kello yhdeksältä aamulla peräkkäin ajellen läpi Turun ja Paraisten kautta. Kohteenamme oli Stentorpin lammasfarmi. Siellä emäntä tuli oppaaksemme. Tutustuimme tilan kiharaturkkisiin lampaisiin ja syötimme leipää niille. Kävelimme läpi tilan vieraillen myyntinäyttelyssä. Päärakennus oli aumakattoinen iso talo, joka oli rakennettu 1917. Tilalla oli satakunta lammasta. Suuri osa karjasta oli lähtenyt viereiseen saareen laiduntamaan sitä. Tilalla oli myös lammaskoira, joka ajaa ja paimentaa lampaat. Näimme myös norjalaisrotuisen kissan. Tilan nimi tulee suuresta kalliokivestä, jolle oli pystytetty lasireliefi taiteen innoittamana. Viivyimme tilalla noin tunnin, kunnes lähdimme eteenpäin. Taakse jäivät komeat juhannusruusut, jotka olivat kukkeimmillaan tilan edustalla. Ylitimme kaksi lossia, joita ei tarvinnut kauaa odotella. Saavuimme Nauvoon Buffalo-ravintolaan, jossa aterioimme lounaan. Ruoka oli maittavaa ja sitä oli runsas annos alkusalaatteineen. Jälkiruoka tuli kahvin lisänä, yllätyksenä. Täällä meitä tuli vastaan klubin jäsen Veli-Pekka Raittinen, jonka luokse Korppooseen meillä olikin tarkoitus tehdä vierailu. Saavuimme kohteeseen ja meitä oli vastassa Veli- Pekan vaimo Anja Rikala. Heillä oli komea omakotitalo kauniine terasseineen. Katselimme talon erikoisia osia, mm. 7 kääpiötä-kiveyksen teosta. Siinä se vierähti parituntinen kahvin ja pullan merkeissä, aurinkoa ottaen ja niitä näitä rupatellessa. Oli hienoa nähdä Veli-Pekka omassa ympäristössään, kun on aina tottunut näkemään vain klubilla. Minusta tuntui, että jokainen nautti kesän kauneudesta. Pysähdyimme vielä Nauvossa n. tunniksi kirkolle. Kävimme keskiaikaisessa kirkossa ja jotkut lähtivät rannalle. Esimerkiksi Anne puki uimapuvun päälleen ja lähti uimaan, joten vaihtelua oli tarjolla. Minä istuin kirkkomaan penkillä, ihailin kukkia ja kuuntelin naakkojen ääntelyä. Kävimme vielä kaupassa ja kioskissa, tuliaisia varten. Kaisa osti kir-
KARVETIN KLUBITALO kosta muutaman kortin. Tullessa näkyi Paraisten kalkkikivialueet valtavana korkeana vuorena. Katseeni osui usein tien reunuksille. Ruusut olivat kauneimmillaan tien reunoille. Pihlaja oli jo kukkinut edellisviikolla, mutta pienimmät kukat olivat parhaimmillaan. Esimerkiksi huopakeltamot loistivat tähtösten lailla, samoin leinikit, mäkitervakoita näkyi laajalla reunusalueella. Koiranputket olivat nyt hentoina avautuneet, samoin tienvarsikukista eriväriset lupiinit. Saavuimme illalla kotiin. Jokaisella oli hyvä mieli antoisasta retkestä. Joillekin juuri tämä retki oli ainoa kesän retki. Siksi olemme kiitollisia järjestäjille. Marja Suominen 13
14 KARVETIN KLUBITALO irjoitan tämän artikkelin siksi, että minulle sattui harvinainen tilaisuus kotisairaanhoitajan pyynnöstä. Me- K nisimme näet kesäteatteriin muutama henkilö hänen toimestaan, omilla autoilla ja omalla kustannuksella. Ja nyt se odotettu tapahtui. Meitä oli 8 aikuista ja 1 lapsi. Klubilaisia oli 4 sekä nuorineiti Jessica, Sinikka-ystäväni lapsenlapsi. Teatteri tapahtui Piikkiössä, joten oli lähdettävä varhain. Teimme treffit viideksi, jotta ehtisimme ensin yhteislaulutilaisuuteen puoli seitsemältä. Naantalista on Piikkiöön 30 km. Kotisairaanhoitajalta tuli matkaoppaaksi hänen siskonsa sekä tytär omilla autoilla, joten eksymisvaaraa ei tullut eteen. Sää suosi meitä, sillä taisi olla kesän lämpöisin päivä, suorastaan hellettä. Istuin etupenkillä, ja havaitsimme, että liikenne oli vilkasta. Ehkä kauppareissuja monella. Tapasimme Kaarinassa kotisairaanhoitajan siskon, joka johdatti meidät Sipilänmäen kesäteatteriin. Vastassa oli liikenteen ohjaajat, joten pääsimme pysäköimään hienosti riviin. Teatteriliput ostettuamme saavuimme katsomaan, mikä oli katettu, ja sinne mahtui 200 henkeä. Katsomo tuli aivan täyteen. Lauloimme puoli tuntia tuttuja kesälauluja. Tilaisuutta tuki Piikkiön Lionsit, ja lipputulo lahjoitettiin Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. Saimme käteemme ohjelmavihkosen, laulujen sanat sekä istumapehmikkeen. Kappaleen nimi oli Vanhan Kievarin kummitus, ja se oli tyypiltään hauska musiikkinäytelmä. Kummitus oli kolme vuosisataa toiminut urallaan, ja elon sattumat on soppa arvaamaton todettiin yhdessä näytelmän laulussa. Lavalla oli 25 näyttelijää ja, kappale oli sujuva. Taputimme paljon, sillä näyttelijäsuoritukset olivat tosi mainioita. Lava oli rakennettu kahden maalaisrakennelman keskelle. Taustalla kauempana oli orkesteri. Lapsia taisi olla kymmenkunta. Puolivälissä pidettiin tauko, ja me saimme Lions Ladyjen kahvit ja pullat. Illalla oli jo vähän viileämpää, muttei erikoisen kylmää. Jokainen meikäläinen oli tyytyväinen illan antiin, ja niinpä lähdimme kotia kohti. Saavuin kotiin kymmeneltä, ja taisin olla tosi tyytyväinen hyvin järjestettyyn teatteriretkeen. Marja Suominen
KARVETIN KLUBITALO L ähdimme joukolla Karvetista tuonne kesäretkelle saaristoon. Lähdimme kolmella tila-autolla sinne. Saimme aamukahvin talolla ja kaikki kävivät vessassa ennen ajoon lähtöä. Ajoimme sinne Nauvoon Turun ja Kaarinan kautta. Päivä oli lämmin ja kaikki olivat varustautuneet vesipullolla, joka olikin tarpeen, kun päivä oli kovasti kuuma Ajoimme sinne Nauvoon ja menimme siellä eräälle lammastilalle. Siellä oli kissa ja koira pihalla. Toiset syöttivät lampaita ja minä seurasin siitä sivusta. Siellä oli käsityömyymälä jossa oli myytävänä käsityötä mikä oli kovasti hintavaa. Minulla oli niin vähän rahaa mukanani, että sain katsella niitä vain sivusta. Siellä oli pari taideteosta pihalle ja talon emäntä esitteli meille tilaansa. Talon isäntäkin tuli esille. Tilalta lähdimme kohti Korppoota jossa oli tarkoitus ruokailla. Porukka oli jo Nauvossa nälkäisiä ja kyselivät kovasti koska syödään. Päivä oli niin lämmin että ajattelin että minulle ei ruoka maistuisi, mutta kun tulimme Korppooseen saimme maittavan lounaan pihveineen ja uusine perunoineen. Jälkiruoaksi oli kahvia ja hedelmäsalaattia. Veli-Pekka oli meitä vastassa ja lähdimme sieltä kohti Veli-Pekan asuntoa. Tulimme sinne ja Veli-Pekan vaimo oli meitä vastassa. Sielläkin saimme kahvia ja pullaa. Huvitti kun meillä oli Maijan pieni poika mukana ja hän halusi myös kahvia. Istui sielläkin vessassa. Vietimme jonkun aikaa siellä pihalla ennen kotimatkan alkua. Vesipulloni oli melkein lopussa ja menimme tutustumaan Nauvossa menimme kirkkoon. Itse en mennyt sinne sisälle vaan menin osaporukan kanssa sinne rannalle jossa sain uutta vettä pullooni. Toiset tekivät siellä ostoksia. Kristiina osti housut ja Pia kengät. Heikki oli ostanut jäätelön. Toiset ostivat kortteja sieltä ja Maija osti pienen veneen kummipojalleen. Nauvosta lähdimme kohti Naantalia ja jouduin toiseen autoon. Raisiolaiset vietiin erikseen. Tulimme kotiin ja sain lääkkeeni vielä haettua palvelutalolta. Menin onnellisena nukkumaan ja olin nukkua pommiin seuraavana aamuna, mutta Kristiina patisti minut klubille. Juhannusaattona Kirjoitti Terttu 15
16 KARVETIN KLUBITALO K esä on retkien aikaa. 13 kesäkuuta meillä oli ilo saada vieraita Karjaalta. He tulivat aamukymmenen jälkeen pikkubussilla pihalle 14 hengen porukalla. Naantalin aurinko suosi kerrankin vieraita koko loistollaan. Me toivotimme heidät tervetulleeksi jonka jälkeen alkoikin iloinen puheensorina ja tutustuminen. Jäsenet esittelivät innokkaasti taloa ja puutarhaa vieraille. Iloinen keskustelu jatkui myös ruokailun ajan. Ruokailun jälkeen kiiteltiin puolin ja toisin ja Fontanan väki lähti tutustumaan Naantalin nähtävyyksiin. Vaikka vierailu oli suht lyhyt jäi siitä hyvä mieli. Päätänkin tämän toivotukseen muillekin: Jos käytte täälläpäin, tervetuloa meille kylään. Toivoo Karvetin klubitalon jäsenet ja henkilökunta
KARVETIN KLUBITALO K eskuudestamme on poistunut taas yksi jäsen. Kuulin tänään, että keskuudestamme on poistunut Lepistön Erkki, klubin pitkäaikainen jäsen. Hän ei käynyt klubilla joka päivä, mutta käydessään hän oli usein tuolla keittiössä. Hän oli kuulemma kaatunut Raision keskustassa ja loukannut päänsä ja saanut aivoverivuodon. Kävimme hänen luonaan viime kesänä Pentin ja Riston ja Reiman kanssa yhtenä päivänä grillaamassa tuolla Raisiossa hänen asunnollaan. Silloin oli kaunis kesäpäivä. Erkki oli mukanamme myös Tampereen reissulla, jonka teimme muutama viikko sitten. Erkki poltteli sikareita ja oli aika rauhallinen kaveri. Alkoholi taisi kuitenkin olla hänen ongelmansa. Täältä on joka vuosi nyt kolmen vuoden aikana poistunut yksi jäsen per vuosi. Kaarina kuoli noin vuosi sitten juhannuksena ja sen jälkeen poistui Raimo saatuaan sydäninfarktin. Sitä ennen poistui Matti myös sydänkohtaukseen. Itsekin joudun ottamaan nitroja ja olen ajatellut, että en ole pitkäikäinen. Minulla on kyllä yli kahdeksankymmentä vanha täti Kemissä ja isäkin oli kuollessaan yli seitsemänkymmenen. Äitini kuoli kovin nuorena ja velikin oli vasta 40 kuollessaan. Kristiina hakee tuossa vieressä Erkistä kuvaa seuraavaan lehteen. Tänäänkin on tavallisen lämmin päivä ja olen kärsinyt vähän kuumuudesta. Erkki oli tuolla keittiössä usein, mutta ei kai käyttänyt kai ollenkaan tietokoneita. Itse en ole jaksanut mennä tuonne keittiöön ollenkaan. Ruuanlaittotaitoni on kyllä parantunut nyt kun olen muutaman kuukauden joutunut sitä tekemään. Ennen söin valmiita mikroruokia ja se tuli kalliiksi. Nyt keittelen perunoita ja teen kastikkeita itse. Lopettelen tämän juttuni sillä täällä tuli taas kova riita alakerrassa. Hautajaisista ja siihen osallistujista tuli kuulemma riita tuolla alhaalla. Kävijöitä on kyllä vähemmän nyt kuin talvella. En oikein jaksaisi käydä täällä joka päivä, mutta aika tulee pitkäksi siellä kotonakin. Sillä siivoan jatkuvasti ja pesen lattioitani. Nyt tämä juttu loppui tähän. Terttu 17
18 KARVETIN KLUBITALO Muista Vesijumppa alkaa taas maanantaina 28.08 klo 12.30 Ilmoittautumiset klubille
KARVETIN KLUBITALO 19 Muista B. Wirtanen Emmateatterissa torstaina 17.08 klo 19.00 Lippuja on varattu 20 kpl. Ilmoittaudu klubille torstaihin 03.08.2006 mennessä. Liput 22 /24
20 KARVETIN KLUBITALO Heinä- elo- ja syyskuu - Kahvila toimii sunnuntaisin klo 10.00-14.00. - Kirjastoreissut parittomien viikkojen tiistaisin klo 12.15. - Torireissut Parillisten viikkojen tiistaisin (säävaraus) klo. 12.15. 16.08. Metsäranta lähtö (7 henkilöä) klo 12.15. 17.08. B. Wirtanen teatteri Emmassa klo 19.00. 06.09. Raision vammaisneuvosto pitää kokouksen klubilla alk. 17.30. 22.09. MTKL 35v. seminaari Turussa Kesän ja alkusyksyn aikana teemme marja ja sieniretkiä innostuksen mukaan. Klubilta tarkempia tietoja.