Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013

Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2013

Sisältö 03 37 125 170 183 200 LIIKETOIMINTA KESTÄVÄ KEHITYS HALLINNOINTI SIJOITTAJAT HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS 2

LIIKETOIMINTA 03 04 06 LIIKETOIMINTA KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS WÄRTSILÄ LYHYESTI 18 21 25 26 SHIP POWER Liiketoimintaympäristö Strategia Ship Power ja kestävä kehitys 07 Liiketoimintaympäristö 28 Kehitys 2013 07 09 10 Konsernin strategia Taloudelliset tavoitteet POWER PLANTS 29 32 33 SERVICES Liiketoimintaympäristö Strategia 11 Liiketoimintaympäristö 34 Services ja kestävä kehitys 15 Strategia 35 Kehitys 2013 16 17 Power Plants ja kestävä kehitys Kehitys 2013 35 POWERTECH 3

LIIKETOIMINTA Konsernijohtajan katsaus Hyvät osakkeenomistajat, Aktiviteetti Wärtsilän eri loppumarkkinoilla oli vaihtelevaa vuonna 2013. Uusien laivojen tilaukset kasvoivat merkittävästi, kun taas voimantuotantomarkkinat supistuivat toista vuotta peräkkäin. Epäsuotuisat valuuttakurssit ja viivästyneet toimitukset vuoden loppupuolella heikensivät liikevaihdon kehitystä hieman odotetusta. Toisaalta kannattavuus kehittyi hyvin ja oli 11,2% koko vuodelta. Olen tyytyväinen siitä sinnikkyydestä, jolla saavutimme kannattavuustavoitteemme liikevaihdon alenemisesta huolimatta. Talouspoliittiset linjaukset globaalisti ja kehittyvien markkinoiden valuuttakurssien heilahtelut lykkäsivät asiakkaiden päätöksentekoa voimantuotantomarkkinoilla. Power Plants -liiketoimintamme tilauskertymä laskikin 15%. Saaduista tilauksista 82% perustui kaasuun, mikä osoittaa, että polttoainejoustaville ratkaisuillemme on yhä jatkuvaa kysyntää. Saamiimme suuriin tilauksiin kuuluivat 184 miljoonan euron monipolttoainevoimalaitos Jordaniaan ja maakaasua käyttävä 220 MW:n voimalaitos Oregoniin, Yhdysvaltoihin. Laivanrakennusteollisuudessa uusien alusten kilpailukykyiset rakennuskustannukset ja polttoainetehokkuus lisäsivät kiinnostusta kauppalaivainvestointeihin. Lisäksi öljyn hinnat tukivat offshore-alan toimintaa, myös haastavissa olosuhteissa ja syvillä vesialueilla. Tämän seurauksena uusien laivojen tilaukset kasvoivat ja tilausjakauma oli edellisvuosia tasaisempi. Markkinoiden yleistä aktiviteettitasoa myötäillen Ship Powerin tilauskertymä kehittyi hyvin ja kasvoi 14% vuonna 2013. Offshore-teollisuudessa saatiin useita merkittäviä tilauksia, ja monipolttoainemoottoreiden ja kaasunkäsittelyjärjestelmien kysyntä säilyi vilkkaana. Vuoden 2013 loppupuoliskolla esittelimme matalapaineista kaasua käyttävät 2-tahtiset monipolttoainemoottorimme. Saimme pian lanseerauksen jälkeen ensimmäinen tilauksen tälle teknologialle, joka saattaa hyvinkin olla kauppalaivoille käänteentekevä muutos. Merenkulun markkinoilla vallitseva ylikapasiteetti vaikutti yhä alusten globaaliin käyttöasteeseen, ja asiakkaidemme päähuomio keskittyi käyttökustannusten alentamiseen. Tätä kehitystä kompensoi voimalaitosten huoltopalvelujen edelleen hyvänä jatkunut kysyntä, joka paransi huoltomarkkinoiden yleistä vakautta. Voin tyytyväisenä todeta, että keskittymisemme pitkäaikaisiin huoltosopimuksiin osoittautui onnistuneeksi vuonna 2013. Sopimusten osuus Services-liiketoiminnan liikevaihdosta kasvoi vuoden aikana, ja useita merkittäviä sopimuksia solmittiin sekä voimalaitos- että merenkulkualan asiakkaiden kanssa. Kehittyvien maiden, kuten Kiinan ja Brasilian, vakiinnuttaessa asemaansa laivanrakennusteollisuudessa meidän on mukautettava omaa toimintaamme. Vuonna 2013 Wärtsilä ilmoitti rakentavansa uuden, yhtiön kokonaan omistaman tuotantolaitoksen Brasiliaan vastatakseen lisääntyvään paikalliseen kysyntään etenkin offshore-markkinoilla. Aloitimme myös uusimman yhteisyrityksemme Wärtsilä Yuchai Engine Co. Ltd:n tuotantolaitoksen rakennustyöt Kiinassa. Näiden hankkeiden ansiosta voimme parantaa paikallista asiakaspalveluamme ja siten vahvistaa kilpailukykyämme näillä keskeisillä markkinoilla. Vuonna 2012 panimme alulle organisaatiorakenteemme muutosprosessin pystyäksemme toimimaan joustavammin ja nopeammin. Näin meillä on paremmat valmiudet toimia muuttuvassa markkinaympäristössä. Onnistuneiden sopeuttamistoimien johdosta prosessissa päätettiin edetä yhdistämällä PowerTechin ja Ship Powerin nelitahtiorganisaatiot yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudelleenjärjestelyssä kaikki toiminnot tutkimus- ja kehitystyöstä valmistukseen ja myyntiin yhdistetään samaan organisaatioon. Muutos lisää osaltaan Wärtsilän toiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, mikä antaa meille paremmat valmiudet sekä asiakkaidemme tukemiseen että toimintamme tehostamiseen. Uskon, että nämä muutokset ovat välttämättömiä voidaksemme tarttua kasvumahdollisuuksiin, joita olemme tunnistaneet markkinoilla. 4

LIIKETOIMINTA Kansainvälisesti johtavana kokonaisvaltaisten elinkaariratkaisujen toimittajana Wärtsilällä on keskeinen rooli kestävien ratkaisujen tarjoamisessa merenkulku- ja voimantuotantoaloille. Meidän on panostettava vahvasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen säilyttääksemme kilpailukykymme. Hyötysuhteen parantaminen, polttoainejoustavuus ja ympäristösuorituskyky ovat keskeisiä painopistealueita T&K -investoinneissamme, jotka olivat 4,0% liikevaihdosta vuonna 2013. Vastuullinen liiketoiminta ja henkilöstömme turvallisuus ovat meillä aina etusijalla. Poissaoloon johtavia tapahtumia kuvaava indeksiluku kehittyi edelleen positiivisesti ja oli vuonna 2013 pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Olemme vahvasti sitoutuneita tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen periaatteita ihmisoikeuksista, työoikeuksista, ympäristöstä ja antikorruptiosta. Strategiset painopistealueemme vastaavat hyvin loppumarkkinoillamme tapahtuvia perustavanlaatuisia muutoksia. Maailma tarvitsee edelleen kestäviä ja luotettavia voimaratkaisuja, ja näemme kasvumahdollisuuksia kaasuvoimalaitoksissa osana Smart Power Generation -konseptiamme. Ympäristömääräykset lisäävät kiinnostusta kaasua kohtaan myös merenkulun markkinoilla, ja kaasulla kulkevien alusten osuuden odotetaankin kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Tällä hetkellä kaasun laajamittaisen käytön esteenä on lähinnä sen rajoitettu saatavuus. Jakeluinfrastruktuuria aiotaan osittain laajentaa investoimalla keskikokoisiin terminaaleihin, mikä tarjoaa Wärtsilälle kiinnostavia mahdollisuuksia. Suunnittelu-, hankinta- ja rakennusprojektiosaamisemme yhdistettynä tietotaitoomme LNG:n käsittelyssä antaa meille valmiudet tarjota LNG-terminaaleja kokonaisratkaisuna ja varmistaa meille hyvän aseman näillä nousevilla markkinoilla. Uudet päästömääräykset tulevat pian voimaan, ja alusten omistajat valmistautuvat uusien vaatimusten täyttämiseen. Edistyksemme ympäristöratkaisuissa eli se, että olemme saaneet tyyppihyväksynnät painolastivesijärjestelmillemme ja pidentäneet jo ennestään kattavaa referenssilistaamme rikkipesureissa, tukee kasvupyrkimyksiämme tällä alueella. Wärtsilällä on hyvät mahdollisuudet kasvuun myös nykyisessä haastavassa markkinaympäristössä. Tehokkuuden ja joustavuuden kasvattaminen organisaatiossamme maailmanlaajuisesti on kuitenkin välttämätöntä kannattavuutemme varmistamiseksi ja kilpailukykymme säilyttämiseksi myös jatkossa. Tähän perustuu vuoden 2014 alussa julkaistu koko konsernin kattava tehostamisohjelma. Markkinanäkymämme ovat edelleen varovaiset, vaikka joillakin alueilla onkin nähtävissä hienoista parannusta. Vuonna 2014 odotamme liikevaihdon kasvavan jonkin verran ja liikevoiton olevan noin 11%. Haluan tässä yhteydessä kiittää asiakkaitamme, jotka ovat luottaneet meihin näinä haastavina aikoina, sekä työntekijöitämme, jotka ovat väsymättä palvelleet asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Olen erittäin kiitollinen myös osakkeenomistajillemme heidän Wärtsilää kohtaan osoittamastaan kiinnostuksesta sekä heidän luottamuksestaan tulevaisuuden mahdollisuuksiimme. Björn Rosengren Konsernijohtaja 5

LIIKETOIMINTA Avainluvut Oikaistu MEUR 2013 Q4 / 2013 Q3 / 2013 Q2 / 2013 Q1 / 2013 2012 2011 2 Liikevaihto 4 654 1 533 1 209 1 152 882 4 725 4 209 Power Plants 1 459 468 421 369 202 1 498 1 365 Ship Power 1 325 425 340 315 245 1 301 1 022 Services 1 842 507 435 465 434 1 908 1 816 Poistot ja alaskirjaukset -123-29 -30-32 -32-139 -113 Liiketulos 1 520 201 138 111 70 517 469 Liiketulos 1, % 11,2 14,2 11,4 9,6 8,0 10,9 11,1 Tulos ennen veroja 507 181 126 104 96 453 429 Tulos/osake, EUR 1,98 0,74 0,48 0,39 0,37 1,00 1,00 Taseen loppusumma 5 211 5 211 5 030 5 038 4 990 5 036 4 600 Korolliset velat, brutto 276 276 581 549 668 794 652 Rahavarat 388 388 254 219 205 225 592 ROI % 21,2 - - - - 20,4 20,4 Velkaantumisaste 0,15 0,15 0,31 0,40 0,42 0,32 0,04 Tilauskanta kauden lopussa 4 426 4 426 4 568 4 763 4 998 4 492 4 007 Tilauskertymä 4 872 1 351 1 097 1 071 1 352 4 940 4 516 Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa 7 055 - - - - 6 454 4 402 Henkilöstö, lukumäärä kauden lopussa 18 663 18 663 18 776 18 620 18 674 18 887 17 913 1 Luvut on esitetty ennen kertaluonteisia eriä. 2 Vertailukauden 2011 lukuja ei ole oikaistu uudistetun IAS 19-standardin mukaisiksi. Wärtsilä lyhyesti Wärtsilä on kansainvälisesti johtava merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisujen toimittaja, joka tukee asiakasyrityksiä tuotteiden koko elinkaaren ajan. Wärtsilä maksimoi alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä teknologisiin innovaatioihin ja kokonaishyötysuhteeseen. Vuonna 2013 Wärtsilän liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 18.700. Yrityksellä on yli 200 toimipistettä lähes 70 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilän osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Power Plants Wärtsilä on nykyaikaisten, ympäristösuorituskyvyltään pitkälle kehitettyjen, tehokkaiden ja dynaamisten voimalaitosratkaisujen johtava toimittaja. Tarjoamme monipolttoainevoimalaitoksia perusvoimantuotantoon, kuormitushuippujen tasaamiseen ja kuormaa seuraavaan tuotantoon, sekä sähköverkkoa vakaavia voimalaitoksia ja huippunopeita varavoimaloita. Palvelemme niin nykyisiä kuin tuleviakin kapasiteettimarkkinoita. Teknisten etujen lisäksi nopeat voimaloiden kokonaistoimitukset ja pitkäaikaiset 6

LIIKETOIMINTA käyttö- ja kunnossapitosopimukset varmistavat, että asiakkaillamme on käytettävissään tarvitsemansa kokonaisratkaisut sekä kaupunkialueilla että vaativimmillakin syrjäseuduilla. Ship Power Wärtsilä tukee asiakkaidensa liiketoimintaa tarjoamalla meriteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa toimiville asiakkailleen turvallisia, ympäristömyötäisiä, tehokkaita, joustavia ja taloudellisia ratkaisuja. Asiakkaiden tarpeista lähtevät ratkaisumme koostuvat tuotteista, järjestelmistä ja palveluista. Alan teknologiajohtajuus ja kokenut, osaava ja omistautunut henkilöstö luovat meille edellytykset räätälöidä optimoituja ratkaisuja eri puolilla maailmaa toimiville asiakkaillemme. Services Wärtsilä tukee asiakkaitaan järjestelmän koko elinkaaren ajan optimoimalla laitteiston hyötysuhdetta ja suorituskykyä. Tarjoamme sekä energia- että merenkulkumarkkinoilla toimiville asiakkaillemme toimialan kattavimman palveluvalikoiman ja laajimman palveluverkoston. Olemme sitoutuneet tarjoamaan korkeaa laatua ja asiantuntevaa tukea sekä varmistamaan palvelujen saatavuuden mahdollisimman ympäristöystävällisesti kaikkialla, missä asiakkaamme toimivat. Wärtsilän liiketoimintaympäristö Epävarmuus maailmanlaajuisesta talouskehityksestä jatkui vuonna 2013 ja maailmanlaajuinen BKT-kasvu laski 2,9%:iin (3,2% vuonna 2012). BKT-kehitys oli vahvinta kehittyvillä markkinoilla, ja näiden osuus maailmantalouden kasvusta odotetaan jatkuvan merkittävänä. Kehittyvät markkinat ovat hyvin tärkeät Wärtsilälle. Yhtiön liikevaihdosta yli 50% tuli OECD-alueen ulkopuolisilta markkinoilta. Pääosa Power Plants - liiketoiminnan tilauksista tuli kehittyviltä markkinoilta ja suurin yksittäinen alue oli Aasia. Laivanrakennusmarkkinoita hallitsevat edelleen aasialaiset telakat Etelä-Koreassa ja Kiinassa. Talouskasvun hidastuminen sekä globaalit talouspoliittiset linjaukset ja kehittyvien markkinoiden valuuttakurssien johtivat alempiin investointeihin maakaasun ja nestemäisten polttoaineiden käyttöön perustuvaan voimantuotantoon. Ship Power -markkinoilla ylikapasiteetti on edelleen suurin este laajemmalle elpymiselle. Jotta tämä ylikapasiteetti häviää, tarvitaan vahvempaa BKT:n kasvua. Myös Services-liiketoiminta hyötyisi parantuneista maailmantalouden näkymistä. Merenkulun markkinoiden vallitsevista olosuhteista johtuen asiakkaat kuluttavat vähemmän harkinnanvaraisiin huoltotoimenpiteisiin ja investointeihin. Konsernin strategia Wärtsilän tavoitteena on olla koko elinkaaren kattavien voimaratkaisujen johtava toimittaja maailmanlaajuisilla merenkulun markkinoilla ja valituilla energiamarkkinoilla ympäri maailmaa. Näemme kasvumahdollisuuksia kaasuvoimalaitoksissa osana Smart Power Generation -konseptiamme, kaasukäyttöisissä moottoreissa ja niihin liittyvissä järjestelmissä merenkulun markkinoilla sekä nesteytetyn maakaasun keskisuuren infrastruktuurin kehityksessä. Tavoittelemme myös kasvua ympäristöratkaisuissa, kuten rikkipesureissa ja painolastiveden käsittelyjärjestelmissä. Vahvuutenamme on teknologinen johtajuus, integroitu tuote- ja huoltotarjoama, läheiset ja pitkäaikaiset asiakassuhteet sekä ylivertainen maailmanlaajuinen kattavuus. Etsimme jatkuvasti tapoja ylläpitää kustannustehokkuutta ja korkeaa laatua tuotanto- ja toimitusketjun 7

LIIKETOIMINTA ohjauksella.tämä tapahtuu usein yhteistyössä johtavien teollisuuspartnerien kanssa tärkeimmillä kasvumarkkinoilla. Vahva keskittyminen T&K-toimintoihin auttaa meitä pysymään alamme teknologian ja innovoinnin edelläkävijänä. Aiomme hyötyä kasvumahdollisuuksista loppumarkkinoillamme ja säilyttää samalla vakaan kannattavuuden. Kestävä kehitys Wärtsilän tavoitteena on täyttää osakkeenomistajien odotukset ja edistää yhteiskunnan hyvinvointia. Tämä edellyttää, että yhtiön toiminta on tehokasta, kannattavaa ja kilpailukykyistä. Hyvä taloudellinen tulos luo perustan muille kestävän kehityksen osa-alueille sosiaaliselle vastuulle ja ympäristövastuulle. Wärtsilän päätavoite on toimittaa voimaratkaisuja, joiden hyötysuhde on korkea ja ympäristökuormitus vähäinen. Pyrimme jatkuvasti parantamaan tuotteidemme ja palvelujemme ympäristösuorituskykyä sekä säilyttämään teknologiajohtajuutemme hyödyntämällä uutta tekniikkaa ja tekemällä yhteistyötä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Näin autamme osaltamme asiakkaitamme ja koko yhteiskuntaa saavuttamaan tiukentuvat kansainväliset ympäristövaatimukset ja -suositukset. Wärtsilä toimii hyvänä yrityskansalaisena kaikkialla missä yhtiö toimii. Liiketoimintamme ja sidosryhmäsuhteemme perustuvat toimintaperiaatteisiimme (Code of Conduct). Wärtsilä on vastuullinen työnantaja ja pyrkii tarjoamaan henkilöstölle mielenkiintoisen ja innostavan työpaikan, jossa vallitsevat avoimuus, toisten kunnioitus, luottamus, tasa-arvo sekä mahdollisuudet henkilökohtaiseen kehittymiseen. Tavoitteena on myös tarjota työolosuhteiltaan turvallinen työpaikka työntekijöille ja sopimuskumppaneille sekä minimoida Wärtsilän tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit. Toimitusketjun hallinta ja kehittäminen ovat olennainen osa toimintaamme. Arvot 8

LIIKETOIMINTA Taloudelliset tavoitteet Tavoite Kehitys Graafi Liikevaihto Tavoitteemme on kasvaa nopeammin kuin maailman BKT. Vuonna 2013 Wärtsilän liikevaihto laski 1% 4.654 milj. euroon. Wärtsilän keskimääräinen vuotuinen kasvu- % (CAGR) 2003-2013 oli 8%. Kasvu yli suhdannesyklin Liikevoitto Liikevoittotavoitteemme (EBIT%) on 14% suhdannesyklin huipulla. Syklin pohjalla tavoitteemme on säilyttää yli 10%:n liikevoitto. Vuonna 2013 liikevoittomme oli 520 milj. euroa, eli 11,2% liikevaihdosta. Kannattavuus 9

LIIKETOIMINTA Pääomarakenne Tavoitteemme on, että velkaantumisasteemme on alle 0,50. Vuonna 2013 velkaantumisasteemme oli 0,15. Nettovelkaantumisaste Osinko Tavoitteemme on jakaa 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona. Hallitus esittää, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta, mikä vastaa 53% osakekohtaisesta tuloksesta. Tulos/osake, osinko/osake Wärtsilä Power Plants Wärtsilä Power Plants luo asiakkailleen ylivertaista arvoa hajautetuilla, joustavilla, tehokkailla ja ympäristömyötäisillä energiaratkaisuilla. Toimitamme luotettavia voimaloita, jotka saattavat käsittää useita rinnakkaisia tuotantoyksiköitä. Lisäetuna ovat nopeat toimitukset. Joustavuuteen perustuva tarjonta Tarjoamme asiakkaille ratkaisuja pelkistä moottoritoimituksista aina kokonaisiin, avaimet käteen periaatteella toimitettuihin voimalaitoksiin. Käytännössä koetellut voimalamme ovat moduulirakenteisia, joten ne voidaan sijoittaa lähelle loppukäyttäjiä ja rakentaa vaiheittain asiakkaan tarpeiden mukaan. Ratkaisujemme polttoainejoustavuus mahdollistaa öljyn korvaamisen kaasulla, kun kiinnostus maakaasua kohtaan lisääntyy. 10

LIIKETOIMINTA Tuemme asiakkaitamme toimitetun järjestelmän koko elinkaaren ajan käyttö- ja huoltosopimusten kautta. Toimimme pääasiassa kehittyvillä markkinoilla; voimalaprojekteillemme on kuitenkin kysyntää myös kehittyneillä markkinoilla. Toimintamme jakautuu kolmeen segmenttiin Power Plants -liiketoiminnan kolme tärkeintä asiakassegmenttiä ovat sähkölaitokset, itsenäiset voimantuottajat ja teollisuus. Sähkölaitokset toimittavat sähköä asumisen, liiketoiminnan ja teollisuuden tarpeisiin. Itsenäiset voimantuottajat ovat puolestaan sijoittajia, jotka investoivat voimalaitoksiin ja myyvät sähköä sähkölaitoksille. Näiden asiakassegmenttien tarpeet vaihtelevat sen mukaan, millaiseen sovellukseen voimalaitosta käytetään. Perinteisessä perusvoimantuotannossa asiakkaat edellyttävät kilpailukykyisiä elinkaarikustannuksia, luotettavuutta, huippulaatuisia tuotteita sekä polttoaineen ja käyttötavan joustavuutta. Sähköverkkoa vakaavissa ja kuormitushuippuja tasaavissa sovelluksissa asiakkaan vaativat yleensä nopeaa käynnistystä ja kapasiteetin nostoa täydelle kuormalle, kykyä operoida vaihtelevilla kuormilla sekä kilpailukykyisiä sähköntuotanto- ja kapasiteettikustannuksia. Teollisuusasiakkaat koostuvat lähinnä esimerkiksi kaivos-, sementti- sekä öljy- ja kaasualalla toimivista yksityisyrityksistä, jotka investoivat omaan voimantuotantoon. Päätöksentekoon vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa luotettavuus, alhaiset energiakustannukset ja riippumattomuus valtakunnanverkosta. Smart Power Generation Wärtsilän Smart Power Generation -konsepti mahdollistaa olemassa olevan energiajärjestelmän tehokkuuden maksimoinnin tasoittamalla nykyisiä ja tulevia kuormavaihteluita tarjoten siten tuntuvia säästöjä. Konseptin kulmakiviä ovat erittäin korkea energiatehokkuus, erinomainen käytön joustavuus ja monipolttoainemahdollisuus. Nykyisissä ja tulevissa vähähiilisissä energiajärjestelmissä Smart Power Generation -konsepti tasapainottaa tuuli- ja aurinkoenergian suuria tuotantovaihteluja. Konseptia voidaan käyttää tehokkaaseen perusvoimantuotantoon, kuormitushuippujen tasaamiseen ja kuormaa seuraavaan tuotantoon sekä huippunopeana voimareservinä valtakunnallisissa energiajärjestelmissä. Lisätietoja Smart Power Generation konseptista löytyy osoitteesta www.smartpowergeneration.com. Smart Power Generation 11

LIIKETOIMINTA Power Plants -liiketoimintaympäristö Wärtsilän voimalaitoksia käytetään monenlaisissa sovelluksissa. Niitä ovat perinteinen perusvoimantuotanto kantaverkkoon, dynaamiset verkkoa vakaavat ratkaisut uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi sekä itsenäisesti toimivat saarekeajosovellukset. Voimalaitosratkaisujen maailmanlaajuisena toimittajana tiedostamme, että eri alueiden ja maiden energiainfrastruktuurimallit eroavat toisistaan merkittävästi. Wärtsilän Smart Power Generation -konseptin avulla ratkaisut voidaan mukauttaa kunkin infrastruktuurin tarpeisiin sopivaksi. Palvelemme pääasiassa neljää erityyppistä energiainfrastruktuuria: Nestemäisiin polttoaineisiin perustuva energiainfrastruktuuri, raskasöljyvoimalaitokset Energiainfrastruktuuri, jossa ollaan siirtymässä kaasuun nesteytetyn maakaasun kautta, monipolttoainevoimalaitokset Maakaasuun perustuva energiainfrastruktuuri, puhtaasti kaasua käyttävät joustavan perusvoimantuotannon voimalaitokset Energiainfrastruktuurit, joissa käytetään ajoittain runsaasti uusiutuvia energialähteitä ja jotka vaativat nopeasti reagoivia, dynaamisia, verkkoa vakaavia voimalaitoksia. Näillä markkinoilla tärkeimpiä asiakassegmenttejä ovat sähkölaitokset, itsenäiset voimantuottajat ja teollisuus, kuten sementti-, kaivos-, tekstiili- sekä öljy- ja kaasuteollisuutta harjoittavat asiakkaat. Voimalaitosinvestointien kysyntätekijät vaihtelevat asiakassegmenteittäin. Sähkön tuotanto ja myynti on sähkölaitosten ydinliiketoimintaa, joten voimalaitokset ovat niille strategista omaisuutta. Itsenäiset voimantuottajat hakevat voimalainvestoinneiltaan yleensä tuottoja, kun taas teollisuusasiakkaiden on varmistettava prosessiensa ja tehtaidensa voimahuolto. Yhteinen nimittäjä kaikille asiakassegmenteille on, että voimalaitosprojektit ovat usein merkittäviä investointeja. Wärtsilän voimalaitosprojektit rahoitetaan projektin tai asiakkaan omalla kassavirralla tai yleensä paikallisilta rahoitusmarkkinoilta saatavalla velkarahoituksella. Wärtsilän voimalaitoksia rahoitetaankin monilla maantieteellisillä markkina-alueilla. Wärtsilä ei tarjoa asiakkailleen rahoitusta, mutta antaa tukea rahoitusratkaisujen etsimisessä. Power Plants -markkinoiden yleiset kysyntätekijät Voimalakapasiteetin kysyntä riippuu ensisijassa väestönkasvusta ja talouden kehityksestä. Sähkönkulutuksen kasvaessa lisääntyy sekä uusien voimaloiden että vanhaa kapasiteettia korvaavien laitosten tarve. Jatkossa teollistumisen ja elintason kohoamisen odotetaan johtavan siihen, että kasvu on vahvempaa OECD:n ulkopuolisissa maissa. Suurin osa Wärtsilän Power Plants -liiketoiminnan saamista tilauksista tulee kehittyviltä markkinoilta. Kehittyvillä markkinoilla ja syrjäisillä alueilla joustavaan perusvoimantuotantoon käytettävien voimaloiden ja teollisuuden voimantuotannon kysyntää vauhdittavat sähkön kulutuksen kasvu ja mineraalien hinnan kehitys. Kaasu- ja monipolttoainevoimalaitosten kysyntä kasvaa kehittyvillä markkinoilla kaasuverkostojen rakentamisen myötä. 12

LIIKETOIMINTA Sähköntuotanto alueittain OECD-maissa talouden kasvulla ei ole niin suurta merkitystä kysyntätekijänä, mutta asennetun kapasiteetin ikääntyminen edellyttää uusia investointeja. Investointeja uusiutuvan energian suuntaan ohjaavia tärkeitä kysyntätekijöitä ovat tiukentuvat ympäristömääräykset ja pyrkimykset ottaa käyttöön vähähiilisiä voimantuotantoratkaisuja. Esimerkiksi tuulivoimaan perustuvat ratkaisut tuovat ennen näkemättömiä haasteita sähköverkon vakauden hallinnalle, mikä edellyttää lisää varavoimaa ja verkkoa tasapainottavaa kapasiteettia. Uusiutuvien energialähteiden laajamittainen käyttö lisää joustavan, luotettavan ja tehokkaan voimalakapasiteetin tarvetta ja siten Wärtsilän ratkaisujen kysyntää. Asennetun lämpö- ja ydinvoimakapasiteetin ikäjakauma alueittain 13

LIIKETOIMINTA Uusiutuvien voimalähteiden osuus sähköntuotannosta alueittain Kaasu on joustava, fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin polttoaine, joka mahdollistaa järjestelmän vakauttamisen, joten kaasun kysynnän odotetaan kasvavan. Kehitystä tukee osaltaan myös kaasun yhä parempi saatavuus nesteytetyn maakaasun investointien lisääntymisen ja vaihtoehtoisten kaasulähteiden, kuten liuskekaasun, käytön muuttuessa taloudellisesti kannattavaksi. Kaasuvoimalakapasiteetin odotetaan kasvavan 2,4% vuodessa, ja arviolta 65% kasvusta tulee muualta kuin OECD-maista. Wärtsilällä on hyvä asema näillä markkinoilla. Alueilla, joissa kaasuinfrastruktuuria rakennetaan parhaillaan, voimalaitostemme tärkeä etu on, että ne pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevia nestemäisiä polttoaineita, kunnes kaasua on varmasti saatavissa. Maailman sähköntuotanto lajeittain Power Plants -liiketoiminnan kilpailijat Suurissa kaasuun perustuvissa projekteissa Wärtsilän kilpailijoina ovat usein kaasuturbiinivalmistajat. Kaasuun perustuvissa pienemmissä projekteissa ja raskasöljyvoimaloissa Wärtsilän pääkilpailijoita ovat muut moottorivalmistajat. Suurimpien ja tehokkaimpien kaasu- ja monipolttoainemoottoreiden ansiosta meillä on moottoriteknologiassa johtava asema, joka perustuu kykyymme tarjota polttoainevalikoiman suhteen joustavia voimaloita kattavina kokonaistoimituksina sekä voimaloiden käyttö- ja huoltosopimuksia. Tarjoamistamme eduista merkittävimmät kaasuturbiiniteknologiaan verrattuna ovat parempi hyötysuhde 14

LIIKETOIMINTA vaihtelevalla kuormalla ja nopea käynnistys ilman lisäkustannuksia sekä kyky tarjota monipolttoaineratkaisuja maakaasuun siirtyville asiakkaille. Kaasuturbiini- ja moottorivalmistajat Wärtsilän Power Plants -liiketoiminnan tärkeimmät kysyntätekijät Talouden kehitys ja sähkönkulutuksen kasvu Lisääntyvä kaasun käyttö voimaloiden polttoaineena Kaasun saatavuuden epävarmuudesta johtuva polttoainejoustavuuden tarve Ympäristöasiat ja investoinnit uusiutuvaan energiaan Ikääntyvä tuotantokapasiteetti Power Plantsin strategia Tavoitteemme on, että meidät tunnetaan kansainvälisesti johtavana nestemäisiä polttoaineita ja kaasua käyttävien voimalaitosten toimittajana. Edistämme Smart Power Generation -konseptin käyttöä yhä dynaamisemmiksi ja ympäristötietoisemmiksi muuttuvilla globaaleilla energiamarkkinoilla ympäristön kannalta kestävämpien, edullisempien ja luotettavampien voimantuotantojärjestelmien mahdollistamiseksi. Säilytämme johtavan asemamme raskasöljy- ja monipolttoainevoimalaitoksissa vahvistamalla arvolupaustamme sekä kehittämällä valikoituja kohdemarkkinoita aktiivisesti ja vaikuttamalla niihin Kasvamme voimakkaasti suurten kaasuvoimalaitosten markkinoilla valtaamalla markkinaosuuksia polttoturbiineilta Kasvamme uusiutuvia polttoaineita käyttävien voimaloiden markkinoilla tarjoamalla mahdollisuuden käyttää useita eri polttoaineita Kasvamme erikoissovellusten - ydinvoimaloiden varavoimantuotannon, sähkön ja lämmön yhteistuotannon, öljy- ja kaasuteollisuuden ja LNG-infrastruktuurisovellusten - markkinoilla valikoiduissa asiakassegmenteissä arvolupauksemme avulla Ratkaisumme soveltuvat energiatehokkuutensa, polttoainejoustavuutensa ja joustavan käytettävyytensä ansiosta ihanteellisesti monentyyppisiin energiainfrastruktuureihin erilaisissa sovelluksissa. Tuotteemme perustuvat testattuihin ja hyviksi havaittuihin ratkaisuihin. Niiden keskeisiä etuja on modulaarisuus, joka takaa sekä laite- että kokonaistoimitusten kilpailukykyisyyden. 15

LIIKETOIMINTA Tavoitteemme on säilyttää johtava asemamme raskasöljy- ja monipolttoainevoimalaitoksissa. Pääsemme tähän tavoitteeseen vahvistamalla edelleen arvolupaustamme, johon sisältyy taattu suorituskyky, korkea hyötysuhde ja ainutlaatuinen joustavuus sekä polttoaineessa että operoinnissa. Haemme kasvua myös erikoissovelluksista, kuten LNG-terminaalien toimituksista, sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisuista, öljyja kaasuteollisuuden tilapäisestä voimantuotosta sekä ydinvoimaloiden varavoimantuotannon sovelluksista. Mahdollisuus käyttää monia eri polttoaineita moottoreissamme tukee kasvuamme uusiutuvia polttoaineita käyttävien voimalaitosten markkinoilla. Keskitymme tuotteisiin ja projekteihin, jotka tuovat kiistattomia ympäristöetuja ja ovat taloudellisesti järkeviä. Power Plantsin vahvuudet Ainutlaatuinen joustavuus sekä polttoaineissa että operoinnissa Energiatehokkuus ja päästömääräysten noudattaminen Kilpailukykyiset pääomakustannukset ja kyky toimittaa avaimet käteen -ratkaisuja Globaali huolto-organisaatio Power Plants ja kestävä kehitys Wärtsilä Power Plants osallistuu kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen hyväksi todetuilla, markkinoiden vaihteleviin tarpeisiin optimoiduilla ratkaisuilla. Kestävämmän energiainfrastruktuurin kehityksen taustalla vaikuttavat ilmastopolitiikka, energian saatavuus ja taloudelliset tekijät. Hiili-intensiivisiä energianlähteitä korvataan vähähiilisillä polttoaineilla, kuten maakaasulla ja uusiutuvilla energiaratkaisuilla. Energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä tuetaan, ja niitä edellyttäviä lakeja säädetään kaikilla tasoilla. Suuntaus on maailmanlaajuinen, vaikka lyhyen aikavälin toimenpiteet saattavat vaihdella alueittain. Wärtsilä on sitoutunut kestävään kehitykseen ja vastuulliseen liiketoimintaan ja on siksi omaksunut aktiivisen roolin markkinoilla ja ratkaisujen kehittämisessä. Wärtsilä neuvoo kansallisia päättäjiä energiamarkkinoiden muutoksia sekä teknisiä ja kaupallisia standardeja koskevissa asioissa ja edistää näin siirtymistä kestävämpiin voimantuotantojärjestelmiin. Wärtsilä pyrkii tulevaisuudessakin ymmärtämään syvällisesti markkinoiden vaatimuksia ja kehittämään ratkaisujaan siten, että ne osaltaan tehostavat eri alueiden voimantuotantojärjestelmien suorituskykyä. Wärtsilän energiaratkaisuissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla joustavuus, korkea hyötysuhde ja pienet päästöt. Mahdollisuus käyttää tehokkaasti monia eri polttoaineita, myös biopolttoaineita, auttaa vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. Wärtsilän Smart Power Generation -teknologia antaa mahdollisuuden kehittää luotettavaa ja kestävää kehitystä tukevaa energiainfrastruktuuria. Kohti kestävämpiä voimantuotantojärjestelmiä Ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi on vähennettävä hiileen perustuvaa voimantuotantoa merkittävästi ja lisättävä huomattavasti vähähiilistä voimantuotantoa, kuten tuuli- ja aurinkoenergian sekä maakaasuun perustuvien voimaloiden käyttöä. Uudenaikaisissa voimantuotantojärjestelmissä suurin osa sähköstä tuotetaan vastaisuudessa tuuli- ja aurinkovoimalla, kun taas lämpövoimalaitoksia käytetään yhä useammin vain järjestelmän tasapainottamiseen ja varavoimana. Uusiutuvan energiantuotannon vaihtelevuuden vuoksi varavoima- ja tasapainotuskapasiteetin on oltava joustavaa ja dynaamista. Aiemmin voimantuotantojärjestelmät suunniteltiin eri tarkoitukseen. Tarvittavan joustavan kapasiteetin varmistamiseksi järjestelmään on lisättävä uusia voimaloita, joiden joustavuus perustuu kolmeen ominaisuuteen: käytön joustavuuteen, energiatehokkuuteen ja polttoainejoustavuuteen. 16

LIIKETOIMINTA Käytön joustavuutta tarvitaan, jotta voidaan reagoida tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon nopeisiin muutoksiin. Voimaloilla on oltava muun muassa seuraavat ominaisuudet: mahdollisuus laitosten nopeaan ja usein toistuvaan käynnistykseen ja pysäytykseen laitteiden kulumatta syklinen käyttö nopeine kapasiteetin nostoineen ja laskuineen korkea hyötysuhde sekä täydellä että osakuormalla laaja kuormitusalue pienet CO2-päästöt. Energiatehokkuuden ansiosta sähköntuotantoon tarvitaan entistä vähemmän polttoainetta. Alhaisempi polttoaineen kulutus vähentää voimantuotannon CO2-päästöjä. Polttoainejoustavuus mahdollistaa siirtymisen kestävämpiin polttoaineisiin kun niitä on saatavissa. Tämä on yhä tärkeämpää investoitaessa uuteen voimantuotantokapasiteettiin, jotta voimalaitos ei ole sidottu käyttämään jotakin tiettyä polttoainetta enää silloin, kun saatavissa on muita ekologisesti kestävämpiä polttoaineita. Smart Power Generation -konsepti täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset ja mahdollistaa siten arvokkaiden uusiutuvien energialähteiden maksimaalisen käytön ja joustamattomien perusvoimantuotantoon tarkoitettujen lämpövoimalaitosten sujuvan toiminnan. Tulevaisuuden sähköntuotantojärjestelmistä tehtyjen mallinnusten mukaan Smart Power Generation - teknologia sekä lisääntynyt tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen vähentävät kokonaisjärjestelmän CO2-päästöjä merkittävästi. Wärtsilän Smart Power Generation -konsepti mahdollistaa koko energiantuotantojärjestelmän kustannustehokkaan, luotettavan ja kestävän optimoinnin seuraavasti: Mahdollistaa kokonaisjärjestelmän erittäin pienet hiilipäästöt mahdollistaa tuuli- ja aurinkovoiman maksimaalisen hyödyntämisen heikentämättä verkon vakautta mahdollistaa tehokkaan perusvoiman tuotannon ja siten pienimmät CO2-päästöt minimoi tuulivoiman tuotantorajoitukset ja auttaa välttämään negatiiviset hinnat vähentää tarvittavan varatehon määrää mahdollistaa biokaasun ja nestemäisen biopolttoaineen tehokkaan käytön Mahdollistaa koko järjestelmän kustannustehokkaimman toiminnan eliminoi kuluttavan syklisen kuormituksen laitoksissa, joita ei ole tähän suunniteltu, ja mahdollistaa niiden kustannustehokkaan käytön suuri hyötysuhde laajalla kuormitusalueella mahdollistaa joustavien voimaloiden kustannustehokkaimman toiminnan Varmistaa järjestelmän luotettavuuden äärimmäisissäkin olosuhteissa, kuten tuulen voimakkuuden vaihteluissa poikkeustilanteissa Mahdollistaa keskikuorma- ja huippukuormakapasiteetin hajauttamisen voimalaitosten koko ja laajennusmahdollisuus joustavasti paikallisten tarpeiden mukaan tuotantokapasiteetin rakentaminen kuormituskeskuksiin vähentää verkkohäviöitä ja suurjänniteverkon laajennusinvestointien tarvetta nopeat toimitukset takaavat nopean avun paikalliseen kapasiteettipulaan. 17

LIIKETOIMINTA Power Plantsin kehitys vuonna 2013 Voimantuotannon kokonaismarkkinoiden aktiviteetti laski vuonna 2013, kun makrotalouden epävakaisuus viivästytti investointipäätöksiä edelleen läpi vuoden. Myös monien kehittyvien maiden merkittävät valuuttakurssiheilahdukset, joita nähtiin toisen ja kolmannen neljänneksen aikana, vaikuttivat asiakkaiden päätöksentekoon. Kehittyvien markkinoiden talouskasvu tuki kuitenkin uuden voimantuotantokapasiteetin kysyntää. Wärtsilän tarjousaktiviteetti oli vuotta 2012 korkeammalla tasolla. Aktiviteetti keskittyi edelleen maakaasuun pohjautuvaan tuotantoon. Wärtsilän osuus kaasuun ja nestemäisiin polttoaineisiin pohjautuvien voimalaitosten markkinoista (sisältäen kaikki yli viiden MW:n kokoiset voimakoneet) kasvoi 5,8%:iin vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana (4,9% vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla). Kokonaismarkkinat olivat kooltaan 18,8 GW samalla ajanjaksolla. Vuonna 2013 Power Plants -liiketoiminnan tilauskertymä laski 15% 1.292 milj. euroon. Tämä on linjassa voimantuotannon kokonaismarkkinoiden laskun kanssa. 82% tilauksista MW:ssa mitattuna tuli kaasumarkkinoilta. Vuoden aikana Wärtsilä sai merkittäviä tilauksia 274 MW:n voimalaitoksesta Jordaniasta sekä 220 MW:n voimalaitoksesta Oregonista, Yhdysvalloista. Muita tärkeitä tilauksia saatiin Suomesta, Venäjältä ja Indonesiasta. Power Plants -liiketoiminnan liikevaihto laski 3% 1.459 milj. euroon, mikä vastaa 31% Wärtsilän liikevaihdosta. Wärtsilä Ship Power Wärtsilä Ship Powerilla on vahva asema merenkulkuteollisuudessa. Ship Power on yhä merkittävämpi toimija myös öljy- ja kaasuteollisuuden offshore-segmentissä. Tarjoamme optimoituja, ympäristömyötäisiä ja taloudellisesti järkeviä ratkaisuja, jotka on kehitetty asiakkaidemme tarpeiden pohjalta. Asiakkaiden liiketoiminnan syvällinen ymmärtäminen yhdistyneenä mittavaan verkostoomme ja laajaan tuotevalikoimaamme sekä valmiuteemme osallistua projekteihin jo alusten suunnitteluvaiheessa merkitsee sitä, että pystymme tukemaan asiakkaitamme laitteiden koko elinkaaren ajan. Ship Power on organisoitu tuotelinjoittain, ja yhteinen myyntiorganisaatio vastaa maailmanlaajuisesti asiakassuhteista ja asiakkaiden tarpeiden selvittämisestä sekä myyntiverkostosta. Organisaatiorakenne mahdollistaa toiminnan hallinnan alusta loppuun, mukaan lukien T&K -toiminta, suunnittelu ja valmistus. Vuoden 2014 alusta lähtien PowerTech toimii osana 4-tahtimoottorituotelinjaa. Tavoitteena on parantaa kilpailukykyä ja tehostaa asiakaspalvelua entisestään lisäämällä joustavuutta, nopeuttamalla päätöksentekoa ja hyödyntämällä resursseja optimaalisesti. Palvelemme sekä telakoita että varustamoita Ship Power -liiketoiminnan asiakkaita ovat sekä telakat että varustamot, ja näiden asiakasryhmien tarpeet ja vaatimukset eroavat toisistaan huomattavasti. Telakoiden päätöksiin vaikuttavat yleensä tuotteiden hinta, toimitusaika ja toimitusvarmuus, projektinhallinta ja asennuksen helppous sekä toimittajan kyky hallita laajoja toimituskokonaisuuksia. Varustamoiden vaatimuksia ovat luotettavuus, käytön taloudellisuus ja tuki sekä palveluiden saatavuus. Muita päätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat rahtihinnat, korkotaso ja laivan hinta. Kumpikin asiakasryhmä kiinnittää päätöksiä tehdessään lisäksi yhä enemmän huomiota hyötysuhteeseen ja ympäristömääräysten täyttymiseen. 18

LIIKETOIMINTA Olemme sitoutuneet vastaamaan kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin. Tähän päästään perehtymällä syvällisesti asiakkaiden liiketoimintaan, toimintamalleihin ja vaatimuksiin siten, että voimme tarjota tuotteita ja ratkaisuja, jotka parhaiten edistävät kunkin asiakkaan liiketoimintatavoitteita. Laaja tarjontamme kattaa kaikki tärkeimmät alussegmentit Ship Powerin toiminta kattaa kaikki merkittävät alustyypit. Ymmärrämme kunkin segmentin tarpeet ja vaatimukset aina suunnittelusta päivittäiseen käyttöön asti laitteiden koko elinkaaren ajan. Tarjontamme kattaa myös kaasujärjestelmät maalla toimiviin laitoksiin, esimerkiksi kaasuterminaalit. Meidät tunnetaan suunnitteluosaamisestamme, pitkästä kokemuksestamme alalta sekä teknologiajohtajuudestamme. Tarjontamme on alan laajin: Keskinopeat ja hidaskäyntiset diesel- ja monipolttoainemoottorit Propulsiolaitteet ja vaihteistot Tiivisteet ja laakerit Automaatiojärjestelmät Viestintä- ja ohjausjärjestelmät Sähkönjakelu- ja -hallintajärjestelmät Ympäristöratkaisut, mukaan lukien pakokaasujen puhdistusjärjestelmät, painolastiveden käsittelyjärjestelmät ja makeavesijärjestelmät Pumput ja venttiilit Kaasujärjestelmät, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun käsittely, suojakaasujärjestelmät, kompressorit, nesteytys ja uudelleenkaasutus Laivasuunnittelu Syvällinen asiantuntemuksemme alusten optimoinnista antaa asiakkaillemme mahdollisuuden saavuttaa alusten käyttöprofiilia vastaavan suorituskyvyn sekä parantaa alusten kustannustehokkuutta ja ympäristösuorituskykyä. Tarjontamme perustan muodostavat innovatiiviset ja kilpailukykyiset tuotteet, jotka toimitetaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Kykymme yhdistää tarjoamamme tuotteet laajoiksi järjestelmiksi ja ratkaisuiksi tukee strategiaamme olla asiakkaidemme tärkein alusten voimaratkaisujen toimittaja. Strategia luo lisäarvoa sekä telakka- että varustamoasiakkaillemme. Telakka-asiakkaamme hyötyvät yhteensopivuusongelmien vähenemisestä ja voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Varustamoasiakkaamme taas hyötyvät käyttöön ja huoltoon liittyvistä eduista. Segmentti Alustyyppi Päätuotteet* Kauppalaivat Säiliöalukset Konttialukset LNG-alukset Irtolastialukset Muut: rahti-, ro-ro-alukset, autonkuljetusalukset, LPG-alukset 2-tahtimoottorit, apumoottorit, kiinteälapaiset potkurit, keulaohjauspotkurit, pienten alusten 4-tahtimoottorit 2-tahtimoottorit, apumoottorit, kiinteälapaiset potkurit, keulaohjauspotkurit, laivasuunnittelu, pienten alusten 4-tahtimoottorit 4-tahtiset monipolttoainepäämoottorit, säätölapapotkurit, vaihteistot, keulaohjauspotkurit 2-tahtimoottorit, apumoottorit, kiinteälapaiset potkurit, keulaohjauspotkurit, pienten alusten 4-tahtimoottorit Kaikki edellä mainitut 19

LIIKETOIMINTA Offshore Matkustajalaivat Erikoisalukset Merivoimat Kelluvat öljynetsintäalukset: porausalukset, porauslautat jne. Kelluvat tuotantolaitokset: FPSO-, FSO-, LNG-alukset jne. Offshorehuoltoalukset (OSV, PSV), AHTS-, AHS-alukset Muut: nosturialukset, putkien asennusalukset, asuntoalukset Risteilyalukset Matkustajalautat Muut: ro-pax-alukset, jahdit Hinaajat Ruoppaajat Muut: kalastusalukset, jäänmurtajat, tutkimusalukset, työalukset, sisävesiliikenteen alukset Fregatit, korvetit, partioalukset, lentotukialukset, hävittäjäalukset, tukialukset 4-tahtimoottorit, ohjauspotkurit, keulaohjauspotkurit, alusten automaatio, sähkönjakelujärjestelmät, vaihteistot 4-tahtimoottorit, ohjauspotkurit, keulaohjauspotkurit, säätölapapotkurit, alusten automaatio, sähkönjakelujärjestelmät, vaihteistot 4-tahtimoottorit, ohjauspotkurit, keulaohjauspotkurit, säätölapapotkurit, sähköiset propulsiojärjestelmät, laivasuunnittelu, automaatio, vaihteistot Kaikki edellä mainitut 4-tahtimoottorit, kiinteälapaiset potkurit, keulaohjauspotkurit 4-tahtimoottorit, säätölapapotkurit, kiinteälapaiset potkurit, ohjauspotkurit, keulaohjauspotkurit Kaikki edellä mainitut 4-tahtimoottorit, kiinteälapaiset potkurit, ohjauspotkurit, keulaohjauspotkurit, alusten automaatio, laivasuunnittelu 4-tahtimoottorit, säätölapapotkurit, kiinteälapaiset potkurit, ohjauspotkurit, keulaohjauspotkurit, alusten automaatio Kaikki edellä mainitut Vesisuihkulaitteet, tiivisteet ja laakerit, keulaohjauspotkurit, 4-tahtimoottorit * Ilman Wärtsilä Hamworthyn tuotteita, joita voidaan asentaa lähes kaikentyyppisiin aluksiin. Kasvun pohjana kaasu- ja ympäristöratkaisut ja tehokkaat alukset Ship Powerilla on erinomaiset edellytykset kasvuun, jota tukee kaasun kasvava kysyntä laivojen polttoaineena, uudet ympäristömääräykset sekä polttoaineiden hinnannoususta johtuva hyvän hyötysuhteen omaavien alusten kasvava kysyntä. Tiukentuvat ympäristömääräykset lisäävät mielenkiintoa maakaasun käyttöön merenkulun polttoaineena sekä päästöjä vähentäviin teknologioihin, kuten rikkipesureihin ja painolastiveden käsittelyjärjestelmiin. Ship Power tarjoaa asiakkailleen ratkaisuvaihtoehtoja, joilla vaatimukset voidaan täyttää niin, että asiakkaiden liiketoiminnan ja liiketoimintamallin tarpeisiin vastataan parhaalla mahdollisella tavalla sekä uusien alusten rakennusprojekteissa että jo käytössä olevien alusten jälkiasennuksissa. 20

LIIKETOIMINTA Noudattaakseen IMO:n asettamia tulevia rikkimääräyksiä varustamoiden, joiden alukset toimivat ympäristöpäästöjen erityisalueilla, on käytettävä joko vähärikkisiä polttoaineita, kuten kevyttä polttoöljyä tai kaasua, tai pakokaasupesureita. Tarjontamme kaasumarkkinoille käsittää kaasumoottorit, kaasukonversiot sekä kaasun käsittelyjärjestelmät, kuten nesteytetyn maakaasun käsittely, nesteytys, uudelleenkaasutus, suojakaasujärjestelmät sekä pienten ja keskisuurten maalla toimivien kaasuteollisuuden laitosten laitteet. Olemme markkinajohtaja alusten kaasunkäsittelyjärjestelmissä ja monipolttoainemoottoreissa, joita olemme toimittaneet yli sataan LNG-alukseen ja joiden toimitukset lisääntyvät myös muille merenkulun ja öljy- sekä kaasuteollisuuden segmenteille, kuten matkustaja- ja FPSO-aluksiin. Tarjoamme nykyään alan laajimman valikoiman pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä, ja referenssimme ovat markkinoiden kattavimmat. Pakokaasujen puhdistusjärjestelmävalikoimamme käsittää makeavesikäyttöiset suljetun kierron järjestelmät, merivesikäyttöiset avoimen kierron järjestelmät sekä molempia teknologioita hyödyntävät hybridijärjestelmät. Ehdotetut painolastivettä koskevat määräykset edellyttävät, että aluksiin asennetaan painolastiveden käsittelyjärjestelmä, joka estää haitallisten vieraslajien leviämisen. Tarjoamme asiakkaillemme järjestelmiä, jotka perustuvat kahteen yleisimpään painolastiveden käsittelyteknologiaan: ultraviolettivalokäsittelyyn ja sähköklooraukseen. Polttoaineiden hinnannoususta johtuen varustamot ja laivayhtiöt kiinnittävät erityistä huomiota alusten hyötysuhteeseen. Autamme asiakkaitamme maksimoimaan alustensa hyötysuhteen useilla eri tasoilla: suunnittelemme aluksia, joiden hyötysuhde on maksimoitu tarkoitettuun käyttöprofiiliin, suunnittelemme integroituja voima-, propulsio- ja laitejärjestelmiä, jotka takaavat parhaan mahdollisen kokonaishyötysuhteen ja toimitamme luonnollisesti järjestelmän vaatimat erilliset tehokkaat tuotteet. Kattavat ohjaus- ja valvontajärjestelmämme sekä elinkaaripalvelumme takaavat alusten tehokkaan käytön koko niiden elinkaaren ajan. Ship Power -liiketoimintaympäristö Ship Power toimii kahdella alalla: merenkulkuteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa. Merenkulkualan pääsegmentit ovat kauppalaivat, matkustajalaivat sekä merivoimat ja erikoisalukset. Öljy- ja kaasuteollisuudessa keskitymme offshore-aluksiin sekä maalla toimiviin kaasuteollisuuden laitoksiin. Ship Powerin asiakkaita ovat sekä telakat että varustamot. Laivanrakennus- ja merenkulkumarkkinoiden yleiset kysyntätekijät Laivanrakennus- ja merenkulkualan kysyntään vaikuttavat pääasiassa maailmantalouden kehitys ja sen vaikutus kauppaan ja kuljetuskapasiteetin tarpeeseen. Maailmantalous vaikuttaa myös polttoaineiden hintoihin, joilla puolestaan on sekä suora että epäsuora vaikutus merenkulkualaan sekä öljy- ja kaasuteollisuuteen. Korkeat polttoaineiden hinnat vauhdittavat öljy- ja kaasuteollisuuden kehitystä, ja merenkulkualalla ne lisäävät tehokkaiden alusten kysyntää. Muita toimialaan vaikuttavia tekijöitä ovat telakoiden kapasiteetti, uusien alusten hinnat, vanhojen alusten käytöstä poistaminen ja romuttaminen, korkotaso ja rahtihinnat sekä ympäristömääräykset. Wärtsilän Ship Power -liiketoimintaan vaikuttaa eniten uusien alusten, varsinkin meriliikenteen rahtialusten, öljynporaus- ja öljynetsintäalusten ja niiden tukialusten, risteilyalusten, matkustajalauttojen sekä laivastoalusten maailmanlaajuinen kysyntä. Toinen tärkeä tekijä on ympäristömääräyksistä johtuva kysyntä ympäristöratkaisuille ja kaasun käytölle laivojen polttoaineena. Lisäksi öljyn ja kaasun kasvava kysyntä yhdessä perinteisten kenttien vähenevän tuotannon kanssa tukevat uusia öljy- ja kaasualan investointeja syvänmeren kohteisiin ja syrjäseuduille. 21

LIIKETOIMINTA Wärtsilän Ship Power -liiketoiminnan tärkeimmät kysyntätekijät Maailmanlaajuinen talouskehitys Maailmankaupan kehitys ja kuljetuskapasiteetin tarve Öljyn ja kaasun hintakehitys Ympäristömääräykset Uusien offshore-öljy- ja kaasukenttien kehitys Kilpailijat ja markkina-asema Wärtsilä Ship Power on jatkuvasti laajentanut tarjontaansa, joka kattaa nykyisellään laivakoneet ja propulsiolaitteet, sähkölaitteet, automaation, laivasuunnittelun, ympäristöratkaisut, kaasujärjestelmät sekä pumput ja venttiilit. Tarjonnan laajentamista tukee kykymme tarjota ympäristömyötäisiä ratkaisuja sekä parasta huoltopalvelua läpi koko tuotteen elinkaaren. Kilpailuetumme perustuu toimialan laajimpaan valikoimaan johtavia, innovatiivisia merenkulkualan tuotteita sekä täydellisiin integroituihin järjestelmiin ja suunnitteluun, joiden tukena on asiakkaitamme kaikkialla maailmassa palveleva ainutkertainen myynti- ja huoltoverkosto. Kilpailijakenttämme on laaja. Moottoreissa kilpailijoitamme ovat mm. MAN, Caterpillar ja kiinalaiset lisenssivalmistajat, potkureissa esimerkiksi Schottel ja Thrustmaster, ympäristö- ja apulaitteissa Alfa Laval, sähkö- ja automaatiojärjestelmissä Siemens ja Kongsberg sekä pumpuissa ja kaasujärjestelmissä Colfax ja Cryostar. Lisäksi kilpailijoihin lukeutuu kattavasti eri ratkaisuja tarjoavia yrityksiä, kuten Rolls-Royce ja Hyundai Heavy Industries. Wärtsilä tunnetaan merenkulku- sekä öljy- ja kaasumarkkinoilla luotettavana innovatiivisen ja kestävän teknologian toimittajana. Keskinopeiden monipolttoainemoottoreiden markkinoilla olemme johtava toimittaja, jolla on alan kattavimmat referenssit. Wärtsilän tarjonta Pääkäyttökohde* Pääkilpailijat** Wärtsilän markkinaasema 4-tahtiset keskinopeat päämoottorit Pienet kauppalaivat, offshore, erikoisalukset MAN D&T, MAK (CAT), Rolls- Royce, HiMSEN Wärtsilän osuus markkinoista on noin puolet (kw:ssa mitattuna) 4-tahtiset apumoottorit Kaikki alustyypit Markkinat ovat erittäin pirstoutuneet, hintasensitiiviset ja tiukasti kilpaillut. Pääkilpailijoita ovat MAN D&T ja sen paikalliset lisenssivalmistajat, Yanmar ja HiMSEN. Apumoottoreiden markkinoilla kilpailevat myös nopeakäyntisten Wärtsilä on markkinoiden haastaja: sen osuus kokonaismarkkinoista on noin 4% 22

LIIKETOIMINTA moottoreiden valmistajat. 2-tahtimoottorit (lisenssivalmisteiset) Suuret ja keskikokoiset kauppalaivat MAN D&T, Mitsubishi Heavy Industries Markkinoiden haastaja: Wärtsilän markkinaosuus on noin 10% (kw:ssa mitattuna) Propulsiojärjestelmät Säätölapapotkurit Kiinteälapaiset potkurit Ohjauspotkurit Keulaohjauspotkurit Kaikki alustyypit Rolls-Royce, Schottel, Hyundai Heavy Industries, Mitsubishi Heavy Industries, Mecklenburger Metallguss, Thrustmaster, Brunvoll, Kawasaki, Caterpillar (Berg Propulsion) Säätölapa- ja kiinteälapaisten potkurien markkinat ovat pirstoutuneet ja kilpailijoita on paljon. Wärtsilä on yksi vahvimpia toimijoita. Ohjauspotkurien markkinoilla Wärtsilä on yksi vahvimpia toimijoita. Keulaohjauspotkurien markkinat ovat erittäin pirstoutuneet. Wärtsilä on markkinoiden haastaja. Sähkö ja automaatio Low Loss -konsepti Pien- ja välijännitekeskukset Muuttuvanopeuksinen käyttö Putkijohtojen lämmitysjärjestelmät Alusten automaatiojärjestelmät Voimajärjestelmät Integroidut komentosiltaratkaisut Offshore, erikoisalukset ABB, Siemens, Kongsberg, Rolls- Royce, General Electrics Offshore-markkinoilla vakiintunut asema, muutoin markkinoiden haastaja Laivasuunnittelu OSV, kauppalaivat, erikoisalukset, kalastusalukset Skipsteknik, Marinteknik, MMC, Rolls- Royce, Ulstein Wärtsilä on johtavia itsenäisiä laivasuunnitteluyrityksiä Öljy- ja kaasujärjestelmät Uudelleenkaasutusjärjestelmät Kaasun uudelleennesteytysjärjestelmät Kaasun nesteytysjärjestelmät onshore-sovelluksiin Kaasun talteenottojärjestelmät Öljynerotusjärjestelmät Polttoainekaasujärjestelmät Offshore-kaasunkäsittelyja varastointialukset, LNG/ LEG/LPG -alukset, FPSOalukset, teolliset sovellukset, polttoainekaasujärjestelmät kaikkiin alustyyppeihin TGE Marine, Cryostar, Linde GAS - AGA, Kobelco, Moss Maritime, Daewoo Shipbuilding & Marine Engineering, Weir LGE, Cryonorm, John Zink, Black & Veatch, Air Liquid, Aker Solutions, FMC / CDS, Cameron / Concept Wärtsilä Hamworthy on yksi vahvimpia toimijoita 23

LIIKETOIMINTA Pumppujärjestelmät Syväkairauslastipumput Pumppuhuonejärjestelmät Konehuonejärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät Venttiilit Kaikki alustyypit, onshoreja offshore-öljyn- ja kaasunkäsittelylaitokset Niigata, Marflex, Framo, Hyundai Heavy Industries, Shinko, Colfax, Ellehammer Wärtsilä Hamworthy on yksi vahvimpia toimijoita Ympäristöratkaisut Pakokaasujen puhdistus Painolastivesijärjestelmät Suojakaasujärjestelmät Vedentuotantojärjestelmät Vedenpuhdistusjärjestelmät Kaikki alustyypit Alfa Laval, Green Tech Marine, Techcross, Panasia, Evac, Scanship GEA Westfalia, Marinfloc Wärtsilä on yksi vahvimpia toimijoita * Mainittu vain pääkäyttökohteet. ** Mainittu vain pääkilpailijat. Keskinopeiden päämoottoreiden markkina-asema Hidaskäyntisten päämoottoreiden markkina-asema 24

LIIKETOIMINTA Apumoottoreiden markkina-asema Ship Powerin strategia Wärtsilä Ship Powerin strateginen tavoite on olla johtava innovatiivisten tuotteiden ja integroitujen ratkaisujen toimittaja meri- sekä öljy- ja kaasuteollisuudelle. Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnämme syvällistä asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistämme ja vakiinnutamme selkeän johtavan aseman kaasukäyttöisiin aluksiin, ympäristömääräysten noudattamiseen ja hyötysuhteen optimointiin liittyvissä ratkaisuissa, kehitämme edelleen johtavaa asemaamme laivanrakennusteollisuuden järjestelmäintegraattorina, tarjoamme kilpailukykyisiä tuotteita meri- sekä öljy- ja kaasuteollisuuden kasvaviin tarpeisiin ja haemme lisää kasvua hyödyntämällä kykyämme tarjota asiakkaillemme tehokkaimmat elinkaariratkaisut. Ratkaisutoimittajana pystymme toimittamaan kaiken yksittäisistä tuotteista laivojen monitahoisiin voimajärjestelmiin sekä koko elinkaaren kattavaan tukeen aina konseptin kehittämisestä käyttöön. Wärtsilä Ship Power on alan ainoa toimija, jonka tarjonta kattaa merenkulun kaikki tarpeet, kuten laivakoneet, aggregaatit, alennusvaihteet, propulsiolaitteet, automaatio- ja voimansiirtojärjestelmät, tiivisteratkaisut, ratkaisut päästöjen hallintaan ja pienentämiseen, kaasun säilytys- ja käsittelyjärjestelmät, ohjauksen ja viestinnän sekä maailman vahvimman merenkulku- ja offshore-alan huoltoverkoston. Laajaa tuotevalikoimaamme tukevat maailmanluokan laivasuunnittelun, teknisen tuen ja projektitoimitusten resurssit. Niiden avulla pystymme luomaan ratkaisuja, jotka optimoivat asiakkaiden laitteiden lisäarvon niiden koko elinkaaren ajan. Kaasukäyttöisiin aluksiin, ympäristömääräysten noudattamiseen ja hyötysuhteen optimointiin liittyvissä ratkaisuissa näemme mittavia keskipitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Wärtsilällä on jo vahva asema näillä alueilla, sillä yhtiöllä on alan vahvin kokemus kaasumoottoreista, ainutlaatuinen päästöjen hallintaan ja pienentämiseen liittyvä tuotevalikoima (mm. rikkipesurit, painolastiveden käsittelyjärjestelmät, SCRkatalysaattorit) ja teknisten palveluiden ja laivasuunnitteluresurssien ansiosta kokonaisvaltainen malli laivan hyötysuhteen optimointiin. Wärtsilä Ship Power hakee kasvua orgaanisesti jota yritysostot ja kumppanuudet tukevat. Kehitämme innovatiivisten ja kilpailukykyisten tuotteidemme tarjontaa asiakassegmenttien tarpeiden ja alusten käyttöprofiilien pohjalta. Tarjoamme varustamoille ja laivayhtiöille luotettavuuden ja käytettävyyden takaavia integroituja elinkaariratkaisuja tiiviissä yhteistyössä Services-liiketoiminnan kanssa. 25

LIIKETOIMINTA Säilytämme johtavan asemamme laivanrakennusteollisuuden järjestelmäintegraattorina sekä vakiinnutamme yhtä vahvan aseman öljy- ja kaasuteollisuuden järjestelmäintegraattorina. Jatkamme myös panostuksia läsnäolomme vahvistamiseen sekä toimitusketjumme sekä suunnittelu- ja myyntiprosessiemme tehokkuuden maksimointiin etenkin tärkeimmillä laivanrakennusmarkkinoilla, kuten Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Brasiliassa. Ship Powerin vahvuudet Merenkulku- sekä öljy- ja kaasualan laajin valikoima luotettavia ja suorituskykyisiä tuotteita ja ratkaisuja, joiden tukena on alan vahvin maailmanlaajuinen huoltoverkosto Ylivoimaiset referenssit monipolttoaineteknologiaamme sekä kaasujärjestelmiämme hyödyntävien kaasukäyttöisten alusten toimittamisesta Kattavin valikoima vaihtoehtoja asiakkaiden polttoainejoustavuutta, suorituskykyä ja ympäristövaatimuksia koskeviin tarpeisiin vastaamiseksi Ainutlaatuinen synergia laivasuunnittelumme ja teknisen suunnittelumme välillä takaa alukselle parhaan suorituskyvyn sen koko elinkaaren aikana Vahva läsnäolo kaikilla tärkeimmillä segmenteillä pienentää laivanrakennusalan suhdannevaihteluiden vaikutuksia Ship Power ja kestävä kehitys Merenkulku- sekä öljy- ja kaasuteollisuus ovat yleismaailmallisten megatrendien keskiössä. Suuntaus on kohti monipuolisempia ja puhtaampia energialähteitä, läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa ympäristötoimintaa sekä tarvetta parantaa taloudellista kilpailukykyä huolimatta maailmantalouteen mahdollisesti liittyvistä epävarmuustekijöistä. Wärtsilän näkemyksen mukaan on selvää, että entistä paremmin kestävän kehityksen tarpeisiin vastaava toiminta on keskeisessä asemassa kaikissa näissä trendeissä. Maakaasun käyttö yleistyy Maailman energiaympäristö siirtyy kohti monipuolisempia ja kestävämpiä energialähteitä, ja maakaasulla fossiilisista polttoaineista puhtaimmalla on tässä suuntauksessa merkittävä rooli. Öljy- ja kaasuteollisuus on viime vuosina kokenut tuntuvan nousun maakaasun kysynnässä, ja myös maakaasuvarannot jatkavat kasvuaan. Muutos tuntuu myös merenkulkuteollisuudessa, missä kiinnostus kaasua kohtaan laivojen polttoaineena lisääntyy nopeasti. Ympäristösääntely tiukkenee Merenkulkuala toteuttaa nykyisten ympäristömääräysten edellyttämiä muutoksia ja arvioi vaihtoehtoja tulevien määräysten täyttämiseksi. Selvityksen alla ovat päästöt sekä ilmaan (CO2, NOx, SOx, PM, VOC ja muut) että veteen. Myös etenkin öljy- ja kaasuteollisuuden toiminnan turvallisuutta ja päästöjä koskevat määräykset ovat kiristymässä. Painopiste energiatehokkuudessa Maailmantalouden laskusuhdanne on lisännyt valtavasti etenkin merenkulun, mutta myös öljy- ja kaasuteollisuuden, kustannusrakenteeseen kohdistuvia paineita. Merenkulkualalla korkeat polttoainekustannukset vauhdittavat laitteiden modernisointia, toimintamallien uudistamista sekä uudenlaisten alusten tilauksia. Energiatehokkuuden parantamiseen suunnatut investoinnit tuovat sekä taloudellisia että ekologisia etuja. Wärtsilän tavoitteena on olla kaikkien asiakkaittensa arvostetuin kumppani, mikä tarkoittaa, että kestävän kehityksen on oltava Ship Powerin tuote- ja ratkaisukehitystyön keskiössä. T&K -työmme ja liiketoiminnan kehitystyömme perustuu näiden megatrendien asiakasvaikutusten syvälliseen ymmärtämiseen. Wärtsilä on 26

LIIKETOIMINTA vuosien varrella laajentanut ja kehittänyt tarjontaansa merenkulku- sekä öljy- ja kaasuteollisuudelle vastatakseen asiakkaidensa tarpeisiin. Kaasu, ympäristömääräysten noudattaminen ja hyötysuhde ovat Ship Powerin tarjonnan kolme tukijalkaa. Kaasu Kaasu on polttoaineena kustannustehokas ja puhdas, ja sen saatavuus on hyvä. Wärtsilä kehittää tuotteita ja palveluita, jotka mahdollistavat maakaasun turvallisen käytön, käsittelyn ja jakelun merenkulkualalla sekä öljyja kaasuteollisuudessa. Wärtsilä on merenkulkualan kiistaton johtaja kaasukäyttöisissä propulsiojärjestelmissä. Tähän mennessä keskinopeita monipolttoainemoottoreitamme on asennettu yli 150 alukseen (suurin osa LNG-tankkereita), ja niille on kertynyt yli 7 miljoonaa käyttötuntia eri sovelluksissa sekä maalla että merellä. Yksikään toinen moottorivalmistaja ei ole yltänyt vastaavaan lukuun. Maakaasun turvallisesta käytöstä LNG-tankkereissa on vahvat näytöt, mikä on lisännyt alan kiinnostusta laajentaa LNG:n käyttöä muihin alustyyppeihin. Wärtsilä ilmoitti vuonna 2013 laajentavansa monipolttoainemoottorivalikoimaansa hidaskäyntisiin 2-tahtimoottoreihin. Wärtsilä RT-flex50DF:n lanseeraus ja 2-tahtimoottoreiden koko valikoiman tuominen myyntiin monipolttoaineversioina tukevat merenkulkualan siirtymistä kaasun käyttöön. Uudet moottorit täyttävät IMO Tier III:n mukaiset päästövaatimukset kaasukäytössä. Wärtsilän koetetulla matalapaineista kaasua käyttävällä monipolttoaineteknologialla on useita etuja: Pienemmät päästöt (kun polttoaineena käytetään kaasua): NOx-päästöt vähenevät 85%, SOx -päästöt vähenevät 99%, hiukkaspäästöt pienenevät jopa 99%, CO2-päästöt vähenevät 20-30%, ei savua Polttoainejoustavuus lisää toimintavarmuutta ja kilpailukykyä. Mahdollisuus käyttää raskasta polttoöljyä, meridieseliä, biopolttoaineita ja raakaöljyä. 15-20% pienemmät investoinnit, koska matalapaineisen teknologian käyttö mahdollistaa yksinkertaisemmat (edullisemmat) kaasunkäsittelyjärjestelmät ja pakokaasujen puhdistukseen ei tarvita lisäjärjestelmiä. Jätemäärät pienenevät (nestemäinen jäte) Ei tarvita sekundäärisiä puhdistusjärjestelmiä (eikä niissä käytettäviä reagensseja) Varmennus ja turvallisuus Moottorin vakaa toiminta kaasukäytöllä kaikilla tehoalueilla, ei tarvetta siirtyä dieselpolttoaineen käyttöön alhaisella teholla Alhainen pilottipolttoaineen kulutus (vain 1% polttoaineen kokonaismäärästä). Wärtsilälle kaasun käytön mahdollistaminen laivojen polttoaineena merkitsee muutakin kuin hyväksi todetun kaasumoottoriteknologian toimittamista. Se merkitsee yhtiön johtavan aseman säilyttämistä kaasukäyttöisten alusten suunnittelussa, sekä luotettavien ja kilpailukykyisten kaasun säilytys- ja käsittelyjärjestelmien tarjoamista. Wärtsilä tukee myös laajemmin kaasun arvoketjun kehitystä öljy- ja kaasuteollisuudessa esimerkiksi nesteytys- ja uudelleenkaasutusratkaisuillaan. Ympäristömääräysten noudattaminen Wärtsilä tarjoaa useita ympäristömääräysten täyttämiseen liittyviä ratkaisuja, jotka sisältävät hyväksi todettua teknologiaa, nopean asennuksen sekä maailmanlaajuisen verkostomme tuen. Olemme sitoutuneet tarjoamaan asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle luotettavia ja turvallisia teknologioita, jotka täyttävät myös tulevat ympäristömääräykset. Voimme myös auttaa asiakkaitamme arvioimaan, mikä on heidän operatiivisten tarpeidensa kannalta paras ratkaisu ympäristömääräysten täyttämiseksi. 27

LIIKETOIMINTA Tarjontamme merenkulkualan ympäristömääräysten täyttämiseksi: SOx- ja NOx -määräykset: kaasumoottorit, kaasukonversiot, pakokaasujen puhdistusjärjestelmät (NOR, hybridipesurit, avoimen kierron pesurit) Painolastivesimääräykset: UV- ja sähkökemialliset järjestelmät EEDI-määräykset: yksittäisten tuotteiden parempi hyötysuhde, laivasuunnittelu Veteen joutuvia päästöjä koskevat määräykset: tiivistejärjestelmät Näiden lisäksi Wärtsilän tarjonta öljy- ja kaasuteollisuudelle sisältää seuraavat ratkaisut turvalliseen ja mahdollisimman päästöttömään toimintaan: VOC-päästöjen talteenotto Jätevesi- ja makeavesijärjestelmät Öljynerotus Soihdutuskaasun talteenotto Hyötysuhde Wärtsilän tavoitteena on optimoida laitteiden elinkaarikustannukset. Toimimme näin, koska se on asiakkaidemme talouden kannalta järkevää ja koska ymmärrämme paineet alentaa kustannuksia ja investoida merkittäviä säästöjä luovien tuotteiden ja ratkaisujen kehitykseen. Hyötysuhteen parantaminen parantaa myös ympäristösuorituskykyä. Meille yksi keino tehokkuuden parantamiseksi on tuotevalikoimamme uudistaminen. Wärtsilä ilmoitti vuonna 2013 tuovansa myyntiin uuden tehokkaiden potkureiden valikoiman ja jatkoi uusien X-sarjan 2-tahtimoottoreiden tuomista markkinoille. Molemmissa tapauksissa hyötysuhteessa on saavutettu merkittäviä parannuksia. Wärtsilä kehittää parhaillaan uuden sukupolven 4-tahtimoottoreita, joiden tärkeimpiä ominaisuuksia on entistä parempi hyötysuhde. Wärtsilä on kehittänyt myös erillisiä hyötysuhdetta parantavia tuotteita, kuten Energopac-peräsin ja Low Loss -konsepti (LLC). Wärtsilän syvällinen osaaminen kaikilla vaadittavilla aloilla, kuten automaatio, koneenrakennus, propulsio ja laivasuunnittelu, tarjoaa yhtiölle erinomaiset edellytykset parantaa alusten ja toimintojen kokonaishyötysuhdetta. Kun tämä osaaminen yhdistetään asiakkaiden toiminnan syvälliseen ymmärtämiseen, pystymme saavuttamaan tuntuvia parannuksia hyötysuhteessa. Ship Powerin kehitys vuonna 2013 Vuonna 2013 tehtiin sopimukset 2.201 alustilauksesta maailmanlaajuisesti. Markkina-aktiviteetti parantui merkittävästi vuodesta 2012, jolloin tiedossa olevien sopimusten tilausvolyymi oli 1.090 alusta. Tilausaktiviteetti oli hyvällä tasolla kaikilla merkittävillä alussegmenteillä, minkä ansiosta segmenttien välinen tilausjakauma oli tasaisempi vuoteen 2012 verrattuna. Kilpailukykyiset uudisrakentamisen hinnat ja uusien alusten polttoainetehokkuus lisäsivät kiinnostusta kauppalaivainvestointeihin. Lisäksi öljyn hinnat tukivat offshore-alan toimintaa, myös haastavissa olosuhteissa ja syvän veden alueilla. Kiinan ja Etelä-Korean osuudet vuoden 2013 aikana vahvistetuista sopimuksista olivat 41% ja 33% kompensoiduissa bruttorekisteritonneissa laskettuna. Japanin osuus oli 15%. Wärtsilän keskinopeiden päämoottoreiden markkinaosuus kasvoi 52%:iin (kolmannen neljänneksen lopussa 49%). Markkinaosuus hidaskäyntisissä moottoreissa pysyi 10%:ssa ja apumoottorimarkkinoilla Wärtsilän osuus laski hieman 4%:iin (10% ja 5% kolmannen neljänneksen lopussa). 28

LIIKETOIMINTA Ship Power -liiketoiminnan tilauskertymä kasvoi 14% 1.662 milj. euroon vuonna 2013, mikä kuvastaa yleisten merenkulun markkinoiden parannusta. Tilaukset olivat hyvällä tasolla offshore- ja erikoistuneen tonniston segmenteillä, sekä kauppalaivoissa. Kiinnostus kaasun käyttöön merenkulun polttoaineena jatkui läpi vuoden, ja Ship Power sai useita tilauksia monipolttoainemoottoreista ja kaasujärjestelmistä. Ympäristöratkaisujen tilausaktiviteetti piristyi hieman. Wärtsilä sai tilauksen AQUARIUS UV -painolastivedenkäsittelyjärjestelmän toimittamisesta Carboflotta Groupilta sekä useita rikkipesuritilauksia. Ship Power -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 2% 1.325 milj. euroon vuonna 2013, mikä vastaa 28% Wärtsilän kokonaisliikevaihdosta. Wärtsilä Services Wärtsilä Services tukee asiakkaitaan tarjoamalla toimialan kattavimman palveluvalikoiman tavoitteenaan asiakasyritysten liiketoiminnan ja laitosten koko elinkaaren aikaisen suorituskyvyn optimointi. Palveluverkostomme on alan laajin. Se käsittää tällä hetkellä noin 11.000 palveluammattilaista yli 160 toimipaikassa lähes 70 maassa. Tarjoamme asiantuntevia, merkkiriippumattomia ja ympäristöystävällisiä palveluita nopeasti ja lähellä asiakkaitamme. 29

LIIKETOIMINTA Laitosten koko elinkaaren aikaisen hyötysuhteen optimoinnin pääperiaatteet: Palvelutarjontamme Pyrimme kehittämään tiiviit suhteet asiakkaisiimme, jotta voimme perehtyä heidän tarpeisiinsa syvällisesti ja laajentaa tarjontaamme niiden mukaisesti. Services-liiketoimintamme tarjoaa kattavaa tuotteen koko elinkaaren aikaista tukea sekä Ship Power- että Power Plants -liiketoimintojen laitteistoille. Servicesliiketoiminnan pohjana ovat pääosin Wärtsilän suunnittelemat ja myymät laitteet, kuten moottorit, propulsiojärjestelmät sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Valmiudet jälkiasennus- ja huoltopalvelujen tarjoamiseen myös muiden valmistajien laitteille ovat olemassa. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja hankimme uutta osaamista strategisilta kasvualueilta, joita ovat esimerkiksi kaasumoottorit, offshore-öljy- ja -kaasuteollisuus, laitteistojen optimointijärjestelmät ja ympäristöratkaisut. Tavoitteenamme on nyt ja tulevaisuudessa laajentaa tarjontaamme kehittämällä valikoimaamme innovaatioiden avulla. Kasvua haetaan myös laajentamalla huoltosopimustarjontaa 30

LIIKETOIMINTA vastauksena asiakkaiden huoltokumppanuuksia kohtaan osoittamaan lisääntyneeseen kiinnostukseen. Näin asiakkaamme pystyvät sekä alentamaan kustannuksiaan että tehostamaan toimintaansa. Asiantuntemuksemme kattaa seuraavat osa-alueet: Moottorihuolto Tarjoamme huoltopalvelut keskinopeille ja hidaskäyntisille kaasu-, monipolttoaine- ja dieselmoottoreille ja muille niihin liittyville järjestelmille. Tarjontamme kattaa kaiken perushuollosta vanhojen moottorien suorituskyvyn optimointiin tähtääviin jälkiasennuksiin. Potkurihuolto Tarjoamme propulsiolaitteistoille täyden huoltopalveluvalikoiman laitteiston koko elinkaaren ajan. Propulsiolaitteistoja parantamalla voidaan optimoida aluksen polttoainetalous ja offshore-lauttojen luotettavuus. Tiiviste- ja laakerihuolto Tarjoamme laajan valikoiman tiiviste-, laakeri- ja vannasputkiratkaisuja integroituina järjestelminä, paketteina ja yksittäisinä tuotteina. Ne tehostavat merenkulun ja teollisuuden asiakkaiden toimintaa, alentavat heidän käyttökustannuksiaan ja pidentävät laitteiden ja laitteistojen käyttöikää. Sähkö- ja automaatiohuolto Huollamme ja modernisoimme kaikentyyppisiä voimalaitoksissa, laivoissa, öljy- ja kaasuteollisuuden laitoksissa sekä voimalaitosten ja alusten turvallisuusjärjestelmissä käytettäviä säätö- ja automaatiojärjestelmiä. Tarjontaamme täydentävät instrumentointijärjestelmät ja kokonaisratkaisuina toteutettavat suunnittelupaketit ja modernisointi- ja konversioprojektit. Kattiloiden huoltopalvelut Kattaviin palveluihimme sisältyvät kaikentyyppisten kattilalaitosten ja savukaasuesilämmittimien sekä niiden ohjausjärjestelmien tarkastukset, kuntoon perustuva huolto ja varaosatoimitukset. Ympäristöpalvelut Tarjoamme laajan valikoiman maalla toimiviin voimalaitoksiin ja laivoihin asennettuihin laitteisiin tarkoitettuja palveluja, joiden tavoitteena on hyötysuhteen parantaminen ja päästöjen vähentäminen. Ratkaisuihin sisältyvät polttoainekonversiot, NOx-päästöjä alentavat ratkaisut sekä propulsiotehoa parantavat palvelut. Lisäksi kenttähuolto-organisaatiomme tukee Ship Powerin jälkiasennusmarkkinoita ympäristömyötäisten ratkaisujen asennuksessa ja käyttöönotossa. Palvelusopimukset Räätälöimme palvelusopimukset asiakkaidemme tarpeiden mukaisiksi sopiva kumppanuustaso on täysin asiakkaan valittavissa. Tekniset hallinnointisopimukset sisältävät säännölliset tarkastukset, kuukausittaiset raportit ja varaosien vaihto-ohjelmat. Huoltosopimuksessa määritellään kiinteät hinnat tarkastuksille, tekniselle tuelle, varaosille, koulutukselle ja huoltotöille. Käyttö- ja hallinnointisopimukset voivat sisältää kaikki laitoksen käyttöön, hallinnointiin ja huoltoon liittyvät palvelut sekä taata laitoksen suorituskyvyn. 31

LIIKETOIMINTA Huoltoprojektit Projektinjohto-osaamisemme turvin pystymme optimoimaan asiakkaidemme laitosten suorituskyvyn päivitysten, modernisointien, polttoainekonversioiden ja turvallisuusratkaisujen avulla. Koulutuspalvelut Koulutuspalvelumme kattavat kaikki laitosten hallinnointiin, käyttöön, kunnossapitoon ja turvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Kurssit voidaan toteuttaa perinteisinä käytännönläheisinä koulutuksina paikan päällä tai nykyaikaisina etä- ja verkkokoulutuksina. Services-liiketoimintaympäristö Wärtsilä Services palvelee sekä merenkulku- että voimalaitosasiakkaita. Nykyisestä moottorikannasta noin neljännes on teholla mitattuna voimalaitos- ja kolme neljännestä laivamoottoreita. Services-liiketoiminnan liikevaihdosta noin 40% tulee voimalaitosasiakkailta ja 60% merenkulun asiakkailta. Palveluvalikoima kattaa kaiken varaosista ja kenttähuollosta aina käyttökustannuksia alentaviin ja hyötysuhdetta parantaviin edistyneempiin elinkaariratkaisuihin asti. Services-liiketoiminnan liikevaihdosta noin puolet tulee varaosista, neljännes kenttähuollosta ja neljännes palveluratkaisuista, kuten huoltosopimuksista ja huoltoprojekteista. Laitekanta liiketoiminnoittain Services-liikevaihto liiketoiminnoittain 32

LIIKETOIMINTA Services-liiketoiminnan yleiset kysyntätekijät Huoltotoiminnan tärkein kysyntätekijä on käytössä olevan laitekannan suuruus ja kehitys. Loppuasiakkaiden markkinatilanne vaikuttaa suoraan kaluston ja laitosten käyttöasteeseen ja toiminnassa olevien laitosten arvioituun käyttöikään. Laivahuollon keskeinen kysyntätekijä on alusten käyttöaste, johon vaikuttavat ankkurissa seisovien, käytöstä poissa olevien ja käytöstä lopullisesti poistettujen alusten määrä sekä alusten kulkunopeus. Moottorin elinkaaren vaihe vaikuttaa myös huoltotarpeisiin ja siten huoltopalveluiden kysyntään sekä laiva- että voimalaitosmoottoreiden kohdalla. Wärtsilä tarjoaa elinkaariratkaisuja pitkäaikaisten huoltosopimusten ja jälkiasennusprojektien yhteydessä. Elinkaariratkaisujen tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi eri polttoaineiden ja henkilöstön kustannusten ja saatavuuden vaihtelut sekä alusten ja voimalaitosten käytön edellyttämän teknisen asiantuntemuksen tason muutokset. Tarpeeseen vaikuttavat myös ympäristömääräysten muutokset ja turvallisuuden parantaminen. Huollon ja hallinnon ulkoistaminen on nykyisin merkittävä trendi voimalaitosten huoltomarkkinoilla. Tämän tekijän merkitys saattaa kasvaa tulevaisuudessa myös merenkulun markkinoilla, joilla kumppanuudet voivat selkeyttää tulevia kustannuksia ja parantaa kannattavuutta. Kilpailijat ja markkina-asema Wärtsilällä on vahva asema huoltomarkkinoilla. Vain harvat pienemmät toimijat pystyvät tarjoamaan samankaltaisia globaaleja palveluja, joten kilpailu on pääosin paikallista. Paikallisia kilpailijoita ovat lähinnä varaosamyyjät, korjaustelakat, paikalliset huoltoverstaat ja komponenttitoimittajat. Näitä toimijoita on melko paljon ja kilpailu pirstoutunutta, sillä jokaisella tuotteella on omat kilpailijansa. Voimalaitosten pitkäaikaisista huoltosopimuksista kilpailevat muutamat alueelliset toimijat, jotka pystyvät toimittamaan käyttöpalveluja myös eri teknologioita hyödyntäville laitoksille. Merenkulun markkinoilla osa asiakkaista huolehtii huollosta ja kunnossapidosta itse, ja myös laivayhtiöt voivat tarjota vastaavia huoltosopimuksia. Wärtsilä Services tekee tällä alalla yhteistyötä useiden yritysten kanssa ja tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja, jotta voidaan varmistaa loppukäyttäjän kannalta paras ratkaisu. Services-liiketoiminnan strategia Asiakkaamme pitävät Wärtsilää kilpailukykyisenä ja luotettuna huoltokumppanina, jonka kanssa on helppo asioida. Keskitymme asiakastarpeisiin ja kehitämme jatkuvasti tarjontaamme lisäarvoa tuovien tuotteiden kautta Tuemme asiakkaitamme paikallisesti osaavan globaalin kenttähuoltopalveluverkostomme avulla Kasvamme tarjoamalla huoltosopimuksia uusien Ship Power- ja Power Plants -toimitusten yhteydessä Tuemme asiakkaitamme heidän pienentäessään ympäristöjalanjälkeään ja edistämme asiakaslähtöistä laatukulttuuria ja turvallisia työmenetelmiä Services-liiketoiminnan koko ja laajuus luovat perustan tulevalle kasvulle. Tavoitteenamme on maksimoida osuutemme merenkulun ja voimalaitosten huoltomarkkinoista. Kehitämme palvelutarjontaamme ja prosessejamme, jotta voimme tarjota kustannustehokkaasti parempaa lisäarvoa asiakkaillemme. Luomme yhteistyössä asiakkaiden kanssa elinkaarioptimoituja ratkaisuja, jotka tehostavat asiakkaiden toimintaa ja parantavat sen kannattavuutta. Tarjoamme asiakkaille syvälliseen osaamiseen perustuvia logistiikka-, kunnossapito- ja käyttöpalveluja, valvontajärjestelmiä ja teknistä tukea globaalisti 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä sekä laadukasta reaaliaikaista tietoa ja analyysejä. Tarjontaamme sisältyy myös pitkälle kehitetty valikoima pitkäaikaisia sopimuksia, jotka antavat asiakkaille mahdollisuuden keskittyä ydinliiketoimintaansa. Pystymme toimittamaan asiakkaidemme muuttuvia tarpeita vastaavia huoltoprojekteja. 33

LIIKETOIMINTA Yhdistämme palveluratkaisut ja uusien laitteiden myynnin lisäarvoa tuottaviksi elinkaariratkaisuiksi. Ympäristöratkaisujen jälkiasennusmarkkinoilla tuemme Ship Power -liiketoimintaa ainutlaatuisen laajalla myyntiverkostollamme ja kenttäpalveluorganisaatiollamme. Tarjoamme myös ympäristösuorituskykyä parantavia ratkaisuja, kuten polttoainekonversioita, jotka parantavat laitteistojen hyötysuhdetta ja minimoivat päästöt. Services-liiketoiminnan vahvuudet Pitkäaikaiset asiakassuhteet ja asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen Laitteiden koko elinkaaren kattava tarjonta Toimialan laajin palvelutarjonta Globaali palveluverkosto Services ja kestävä kehitys Ympäristölainsäädäntö ja tarve parantaa energiatehokkuutta kannustavat asiakkaitamme kehittämään liiketoimintaansa kestävämpään suuntaan. Wärtsilä Services pyrkii olemaan edelläkävijä ja tukemaan asiakkaidensa pyrkimyksiä täyttää ja ylittää nykyiset ja tulevat liiketoiminnalle ja kestävälle kehitykselle asetettavat vaatimukset. Jatkuviin innovaatioihin perustuvat ympäristömyötäiset merenkulku- ja energiaratkaisut tulevat olemaan toimintamme kivijalka pitkälle tulevaisuuteen. Wärtsilä Services toimii vastuullisesti ja luo lisäarvoa toimittamalla palveluja lähellä asiakasta ja tarjoamalla työmahdollisuuksia sijaintipaikkakunnillaan. Merenkulun ja voimantuotantoalojen ratkaisut Wärtsilän Services-liiketoiminnan keskeinen tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä on tarjota palveluita, joilla voidaan taata laitosten luotettava ja tehokas käyttö, ympäristömyötäisyys sekä turvallisuus. Nestemäisten polttoaineiden ja kaasun saatavuus sekä tiukentuneet ympäristömääräykset luovat Servicesliiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Ratkaisujemme avulla uusinta teknologiaa voidaan soveltaa nykyisiinkin voimaloihin ja aluksiin, jotta ne täyttäisivät uudet lakisääteiset vaatimukset. Elinkaarioptimointi ohjaa ratkaisujemme kehittämistä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Tavoitteena on parantaa laitosten taloudellisuutta ja ympäristösuorituskykyä ja taata niiden turvallinen ja luotettava toiminta niiden koko elinkaaren ajan. Energiatehokkuus ja kunnossapito Kehitämme ja tarjoamme päivitys-, kunnostus-, polttoainekonversio- ja jälkiasennuspalveluja, jotka parantavat laitosten ympäristösuorituskykyä, täyttävät tiukatkin ympäristömääräykset ja pidentävät laitosten käyttöikää. Laitteiden hyvä huolto on materiaali- ja energiatehokkuuden keskeinen tekijä. Wärtsilän ennakoivan huollon ohjelmassa (DMP, Dynamic Maintenance Plan) moottoreiden huollon suunnittelu ja aikatauluttaminen perustuvat moottorin mekaanisen kunnon, suorituskyvyn, järjestelmätehokkuuden sekä muiden tietojen jatkuvaan etävalvontaan. Tietoja kerätään ja seurataan päivittäin, jolloin häiriöt pystytään tunnistamaan jo ennen moottorin vikaantumista. Jo käytössä oleviin laitoksiin ja laitteistoihin on saatavissa esimerkiksi seuraavat ensisijaisia menetelmiä hyödyntävät päivitysratkaisut: 34

LIIKETOIMINTA Moottorien ja propulsiolaitteistojen hyötysuhteen sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmien tehokkuuden päivityspaketit, jotka vähentävät polttoaineen ja/tai voiteluöljyn kulutusta ja siten myös päästöjä ja kustannuksia. NOx-päästöjä vähentävät ratkaisut, joissa yhdistellään erilaisia moottoreihin tehtäviä muutoksia tavoitteena ihanteellinen puristussuhteen sekä ruiskutuksen ajoituksen ja määrän yhdistelmä. Konseptin avulla pyritään saavuttamaan paras mahdollinen NOx-päästöjen vähennyksen ja polttoainekulutuksen tasapaino. Potkurinakselin tiivistejärjestelmien konversio päästöjä rajoittaviksi, jolloin veden saostumisen vaara voidaan eliminoida. Polttomoottoreiden kaasukonversiot, jotka vähentävät laitoksen tai laitteiston päästöjä huomattavasti. Raskasta polttoöljyä tai meridieselöljyä käyttävän laitoksen tai laitteiston konversio maakaasua käyttäväksi tuo monia etuja ja on koko toimialalle yhä kiinnostavampaa. Uusiin ja jo käytössä oleviin laitoksiin ja laitteistoihin on saatavissa toisisijaisia päästöjenvähentämismenetelmiä hyödyntäviä ratkaisuja, joilla järjestelmiin integroidaan lisälaitteistoja. Wärtsilä Services tarjoaa näille ympäristöratkaisuille vertaansa vailla olevan myyntikanavan sekä niiden asentamisen ja käyttöönoton edellyttämät kenttäasiantuntijat. Services-liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Huoltomarkkinat olivat kokonaisuudessaan tasaiset vuonna 2013. Voimalaitoshuollon kysyntä jatkui myönteisenä läpi vuoden, ja aktiviteetti oli hyvällä tasolla varsinkin Afrikassa. Merenkulun huoltomarkkinoiden aktiviteetti oli kokonaisuudessaan tyydyttävää. Vuoden 2013 lopussa Wärtsilän laitekanta oli 182.000 MW. Merenkulun laitekanta laski hieman, mikä johtui aluskannasta poistetuista kauppalaivoista, joissa on kaksitahtimoottoreita. Tätä kehitystä kompensoi nelitahtimoottoreiden laitekannan jatkunut kasvu etenkin voimalaitossovelluksissa. Vuonna 2013 Services-liiketoiminnan liikevaihto laski 3% 1.842 milj. euroon, mikä vastaa 40% Wärtsilän kokonaisliikevaihdosta. Huoltosopimusten ja ylläpitohuollon osuudet Services-liikevaihdon jakaumasta kasvoivat. Services-liiketoiminnan tilauskertymä laski 4% 1.885 milj. euroon. Kiinnostus huoltosopimuksia kohtaan jatkui vuonna 2013. Wärtsilä solmi tärkeitä pitkäaikaisia huolto- ja hallinnointisopimuksia voimalaitosasiakkaiden kanssa Afrikassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Wärtsilä sai myös sopimuksen Viking Linelta kaasulla kulkevan matkustaja-aluksen Viking Gracen ylläpidosta ja huollosta. PowerTech PowerTech palvelee sekä Ship Power- että Power Plants -liiketoimintojen markkina-alueita ja käsittää keskinopeiden moottoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä valmistuksen, hankintatoiminnon ja laatujohtamisen sekä Operational Excellence -toiminnon. Valmistus keskittyy pääasiassa tuotteiden kokoonpanoon, koeajoon ja viimeistelyyn. Toimintamallimme perustuu vahvasti laajaan toimittajaverkostoon, joka takaa kapasiteetin joustavuuden. Keskeistä on toiminta lähellä asiakasta ja laatuun keskittyminen sekä teknologiajohtajuuden jatkuva painottaminen T&K toiminnassamme. 35

LIIKETOIMINTA Keskittyminen kaasuun, ympäristöratkaisuihin ja Smart Power Generation -konseptiin ohjaa toimintamme kehittämistä. Tuotevalikoimamme käsittää keskinopeat moottorit, katalysaattorit ja päästöjen seurantatuotteet. Muut merenkulun markkinoille myytävät tuotteet kuuluvat Ship Power -tuotevalikoimaan. Tuotteissamme yhdistyvät luotettavuus, kustannustehokkuus, toimivuus, ympäristömyötäisyys ja johtavat teknologiat, ja ne voidaan integroida laajempiin kokonaisuuksiin tai toimittaa erillisinä laitteina. Vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla Wärtsilä aloitti PowerTechin integroinnin Ship Powerin 4-tahtimoottoriorganisaatioon. Tavoitteena on parantaa kilpailukykyä ja tehostaa asiakaspalvelua entisestäänkin lisäämällä joustavuutta, nopeuttamalla päätöksentekoa ja hyödyntämällä resursseja optimaalisesti. Uusi järjestely tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Wärtsilän maailmanlaajuinen toimittajaverkosto tuo valmistukseen joustavuutta Hyvä yhteistyö, erinomaiset suhteet ja tiedon jakaminen toimittajiemme kanssa takaavat varmat komponenttitoimitukset ja markkinoiden odotuksia vastaavat toimitusajat. Wärtsilällä on maailmanlaajuisesti noin 1.200 toimittajaa, ja toimittajaverkostoa kehitetään jatkuvasti. Hankintastrategianamme on keskittää yhteistyö huolellisesti valituille toimittajille, joiden valinnassa pääkriteereitä ovat suorituskyky, innovatiivisuus ja sijainti lähellä valmistusyksiköitämme ja yhteisyrityksiämme. Pyrimme jatkuvasti kehittämään ja vahvistamaan maailmanlaajuista toimitusketjuamme ja painotamme toiminnassamme voimakkaasti laatua sekä kustannuskilpailukykyä. PowerTechin tuotanto Wärtsilän valmistusmalli perustuu joustavaan maailmanlaajuiseen tuotantokapasiteettiin ja seuraa markkinoiden kysyntää. Keskinopeiden päämoottorien tuotanto on keskitetty kahteen toimituskeskukseen, Vaasaan ja Italian Triesteen. Koska loppumarkkinoillamme tapahtuu jatkuvasti rakennemuutoksia, keskitymme edelleen läsnäolomme vahvistamiseen avainmarkkinoillamme, kuten Kiinassa, Venäjällä ja Brasiliassa. Näin voimme parantaa paikallista asiakaspalveluamme ja siten vahvistaa asemaamme näillä kehittyvillä markkinoilla. Lisäksi paikallinen valmistustoiminta antaa meille mahdollisuuden säästää sekä tuotanto- että kuljetuskustannuksia. PowerTechillä on tällä hetkellä neljä yhteisyritystä eri puolilla maailmaa. Kiinassa yhteisyrityksemme Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd valmistaa keskinopeita apumoottoreita paikallisille markkinoille. Olemme myös perustamassa uutta tuotantolaitosta Zhuhaihin, Kiinaan, yhdessä Yuchai Marine Power Co:n kanssa. Yhteisyritys keskittyy keskinopeiden päämoottoreiden kokoonpanoon ja vahvistaa entisestään valmiuksiamme palvella Kiinan markkinoita. Koreassa valmistamme monipolttoainemoottoreita LNG-aluksiin yhteistyössä Hyundai Heavy Industries Co:n kanssa. Venäjällä monikäyttöisiä dieselmoottoreita valmistava yhteisyrityksemme Transmashholdingin kanssa on ylösajovaiheessa. PowerTech rakentaa myös parhaillaan täysin omassa omistuksessaan olevaa tuotantolaitosta Brasiliaan vastatakseen markkinoiden kasvavaan kysyntään erityisesti offshore-segmentissä. Tämä Açussa Brasiliassa sijaitseva moderni, monikäyttöisten moottorigeneraattoreiden ja propulsiolaitteiden kokoonpanotehdas aloittaa suunnitelmien mukaan toimintansa vuoden 2014 puolivälissä. 36

KESTÄVÄ KEHITYS 37 38 38 44 45 48 55 55 55 56 59 KESTÄVÄ KEHITYS WÄRTSILÄ JA KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen painopisteet Kestävän innovoinnin arvo Uusien ratkaisujen luominen Kestävän kehityksen kohokohtia 2013 KESTÄVÄN KEHITYKSEN JOHTAMINEN Tehtävät ja velvollisuudet Ohjaavat periaatteet Toimintaperiaatteet Laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuuspolitiikka 78 79 79 81 85 86 87 88 91 95 96 96 Wärtsilän T&K-toiminnan painopiste Luotettavuuden ja turvallisuuden varmistaminen Tehokkuuden parantaminen Ilmapäästöjen vähentäminen Vesipäästöjen vähentäminen Pitkän aikavälin tutkimustoiminta Ympäristövastuun tunnuslukuja Materiaalit, energia ja vesi Päästöt ja jätteet Lainsäädännön noudattaminen Ympäristökustannukset ja -vastuut HENKILÖSTÖ JA SOSIAALINEN VASTUU 59 Henkilöstökäytännöt 97 Henkilöstö 62 Työkalut ja prosessit 103 Työterveys ja -turvallisuus 62 Johtamisjärjestelmä 105 Ihmis- ja työelämän oikeudet 63 Toimitusketjun hallinta 106 Korruption ja lahjonnan torjunta 64 Lähestymistapa paikallisyhteisöihin 106 Poliittinen toiminta 65 Turvallisuusjohtaminen 107 Kilpailusäännökset 65 Tuotesuunnittelun periaatteet 107 Toimitusketjun kehitys ja arviointi 66 Sidosryhmäsuhteet 108 Tuotevastuu 68 TALOUDELLINEN VASTUU 108 Asiakastyytyväisyys 69 Asiakkaat 109 KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUKUJA 70 Toimittajat 109 Taloudelliset tiedot 71 Henkilöstö 110 Ympäristötiedot 72 Julkinen sektori 110 Sosiaaliset tiedot 73 73 74 74 76 Rahoittajat ja omistajat Yhteiskuntatuki Wärtsilä ja päästökauppa YMPÄRISTÖVASTUU Elinkaariajattelu 112 114 115 118 RAPORTOINTIMME Raportointiperiaatteet Riippumaton varmennusraportti GRI- JA UNGC-INDEKSI 37

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilä ja kestävä kehitys Kansainvälisesti johtavana merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisujen toimittajana Wärtsilällä on keskeinen rooli kestävien ratkaisujen tarjoamisessa merenkulku- ja energia-aloille. Tuemme tuotteitamme maailmanlaajuisesti niiden koko elinkaaren ajan. Tämä luo perustan kestävän kehityksen toiminnallemme, jota tukee sitoumuksemme vastuulliseen liiketoimintaan. Sitoumuksemme kestävään kehitykseen ja vastuulliseen liiketoimintaan perustuu missioomme, visioomme ja strategiaamme, jotka luovat perustan yhtiön toimintojen ja tuotteiden kehittämiselle yhdessä kestävän kehityksen tavoitteidemme kanssa. Wärtsilän strategia rakentuu kolmelle keskeiselle kasvualueelle: Smart Power Generation, kaasu polttoaineena ja ympäristöratkaisut, jotka kaikki osaltaan tukevat entistä kestävämpää tulevaisuutta energia- ja merenkulkualoilla. Vahvuutemme on teknologisessa johtajuudessa, ja teknologia on siten keskeisessä asemassa myös kestävän kehityksen toiminnassamme. Power Plants- ja Ship Power -liiketoiminnot keskittyvät kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja tarjoamiseen omille toimialoilleen, kun taas Wärtsilä Servicesin keskeinen tehtävä on tarjota tukea ratkaisuillemme sekä uusinta teknologiaa käytössä oleviin laitoksiin päivitys- ja modernisointikokonaisuuksien kautta. Wärtsilä määrittelee ja arvioi kestävän kehityksen riskinsä vuosittain. Nykyisen arvion mukaan riskit ovat alhaiset. Yleisesti ottaen kestävä kehitys nähdään Wärtsilässä mahdollisuutena. Wärtsilä kestävän kehityksen päämäärät Wärtsilän kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan kuuluu kolme toisiinsa läheisesti liittyvää elementtiä: talous, ympäristö ja sosiaalinen vastuu. Kestävän kehityksen osalta Wärtsilän pääpainopisteet ovat seuraavat: Talous: kannattavuus Ympäristö: ympäristömyötäiset tuotteet ja palvelut Sosiaalinen vastuu: vastuullinen liiketoiminta Muut tärkeät kestävän kehityksen osa-alueet esitetään kuviossa Wätsilän lähestymistapa kestävään kehitykseen. Wärtsilän ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun strategia esitetään Strategia-osassa. Tärkeimmille kestävän kehityksen osa-alueille asetetaan Wärtsilässä konsernitason tavoitteet. Kestävän kehityksen näkökulmasta Wärtsilälle merkittävimmät ympäristökysymykset liittyvät tuotteisiin. Wärtsilän tuotteiden käyttö vaikuttaa ympäristöön sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Muiden kestävän kehityksen näkökohtien osalta toiminnallamme on lähinnä paikallisia vaikutuksia. 38

KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen vaikutusalueet Paikallisesti Koko maailma Taloudellinen vastuu X Ympäristövastuu - tuotteisiin liittyvä X X - toimintaan liittyvä X Sosiaalinen vastuu X Wätsilän lähestymistapa kestävään kehitykseen 39

KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen tavoitteet Wärtsilän tavoitteet kasvihuonekaasujen ja muiden päästöjen vähentämiseksi Tavoite Aikataulu Tilanne Absoluuttisen energiankulutuksen (GWh) vähentäminen vähintään 10% vuoden 2005 keskikulutuksesta vuoteen 2016 mennessä. Ratkaisujen luominen nestemäisten polttoaineinfrastruktuurien korvaamiseksi pienen kokoluokan LNGteknologialla. 2016 Wärtsilän energia-auditointiohjelma päättyi vuonna 2013. Auditoinneissa tunnistettiin mahdollisuuksia sekä säästää energiaa että tehostaa energian käyttöä. Vuonna 2013 Wärtsilä jatkoi auditointien ulkopuolelle jääneiden yritysten energiansäästömahdollisuuksien kartoittamista. Energiansäästötoimenpiteitä seurataan vuosittain. Vuoteen 2013 mennessä energiasäästöjä on kertynyt 35,6 GWh, joka on noin 76% lopullisesta tavoitteesta. 2015 Oslossa käynnistettiin biokaasun nesteytyslaitos, joka tuottaa biopolttoainetta bussiliikenteelle. Laitoksen tuotanto korvaa dieselpolttoaineen jopa 135 bussissa ja vähentää CO2-päästöjä 10.000 tonnia vuodessa. Sopimus Tornioon rakennettavan LNG-terminaalin avaimet käteen -toimituksesta. Edellytysten luominen päästövähennyksille kaasukonversioiden avulla. 2015 Wärtsilä on vuodesta 2004 lähtien toteuttanut kaasukonversioita yli 23 voimalaan sekä yhteen alukseen, joiden yhteisteho on 886 MW. Vuonna 2013 järjestettiin useita kaasukonversiota käsitteleviä asiakasseminaareja sekä yksi maailmanlaajuinen webinaari, jonka aiheena oli kaasun polttoainekäyttö ja kaasukonversiot. Yksikiertoisten voimaloiden ja kombivoimaloiden kokonaissähköhyötysuhteen parantaminen syklisessä käytössä. 2015 Wärtsilä jatkaa moottoreiden nopean käynnistyksen ja sammutuksen ominaisuuksien kehittämistä. Sekä käynnistysettä sammutusajoissa on saavutettu merkittäviä parannuksia, jolloin myös syklinen hyötysuhde on parantunut niin yksikiertoisessa kuin kombivoimalakäytössä. W34-laitosten nopea käynnistys ja kuormitus julkistettu: käynnistyksestä täyteen kuormaan kahdessa 2 minuutissa. Wärtsilä on myös kehittänyt konsepteja, joilla voidaan minimoida vuosikohtaisten käyttösyklien määrästä riippuvia ympäristövaikutuksia. Tähän on päästy minimoimalla valmiustilan energiankulutus uusien teknologioiden ja parempien moottorin ohjausjärjestelmien avulla. Merkittävää kehitystä on lisäksi saavutettu kuorman otossa ja laskussa, minkä ansiosta polttoaineen kulutus voidaan optimoida 40

KESTÄVÄ KEHITYS tilapäisillä kuormilla ja varavoimamarkkinoilta saadaan maksimaaliset tulot. Dynaamisten sähkövoimamarkkinoiden kehitykseen vaikuttaminen uusiutuvien energianlähteiden laajamittaisen käytön edistämiseksi. Sähköpropulsion tehohäviöiden vähentäminen 3 5% keskijännitejärjestelmien avulla. Laivakoneiden hyötysuhdetta parantavien tehonhallintaratkaisujen kehittäminen eri alustyypeille. Kehitetään 10 uutta Wärtsilä Optimiser -ratkaisua, joiden avulla asiakkaat voivat optimoida laitoksensa koko elinkaaren aikaista suorituskykyä. Kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 3% parantamalla moottoreiden hyötysuhdetta. Kaasutuotevalikoiman laajentaminen. LNG-käyttöisten offshorehuoltoalusten yleistymisen edistäminen. 2015 Wärtsilä on osallistunut useisiin tutkimuksiin, joissa on arvioitu joustavan käytön merkitystä sähkövoimajärjestelmille. Wärtsilä on myös arvioinut erilaisia sähkömarkkinamalleja ja niiden kykyä turvata sähkövoimajärjestelmän riittävä joustavuus. Wärtsilä keskustelee aktiivisesti dynaamisten sähkövoimamarkkinoiden eri sidosryhmien kanssa. 2015 Wärtsilän ratkaisu on pilottimyynnissä. Täyden mittakaavan validointi ja suorituskyvyn todentaminen alkaa keskijännitetaajuusmuuttajan osalta vuoden 2014 alkupuoliskolla ja keskijännitteiden LLC-konseptin osalta vuoden 2014 jälkipuoliskolla. 2012 LNG-tankkereiden energiatehokkuuskonseptin kehitystyö etenee aikataulussa. Konseptin pilottivaihe toteutetaan vuonna 2014. 2015 Koko tuotealustan julkistaminen viivästyi vuonna 2013, mutta yksittäisten ratkaisujen kehittämistä jatkettiin. Alustan kehitystyön painopisteeksi valittiin W3C:n ja muiden energiatehokkuussovellusten ja -palveluiden tukeminen, esim. SEEMP-raportointi osana Marine Agreements -tarjonnan kehittämistä. 2015 Teknologiaa testattiin vuonna 2013 laboratorio-olosuhteissa. Uusi teknologia on tarkoitus tuoda markkinoille vuoden 2014 aikana. 2015 Vuonna 2013 myytiin 8 LNGPac-asennusta. 2015 Wärtsilä sai seuraavat tilaukset: - uusia LNG-ratkaisuja huoltoaluksiin Meksikonlahdelle - uusia LNG-ratkaisuja huoltoaluksiin Pohjanmerelle - uusia ratkaisuja LNG-tankkereihin maailmanlaajuiseen liikenteeseen - öljyn- ja kaasuntuotannon FPSO-aluksen kansirakenteen voimasovellukseen uusintatilaus. LNG-sovellusten laajentaminen nykyisistä alustyypeistä ja alusten LNG-konversioiden edistäminen. 2015 Alustilaukset alueelliseen liikenteeseen: - Monipolttoainekoneiden, propulsiolaitteiden ja lastinkäsittelylaitteiden uustuotantoa Evergasille. Tilaukset matkustajalauttoihin: - Societe des Traversies Quebec 41

KESTÄVÄ KEHITYS - Tanskan ensimmäinen kotimaanliikenteen kaasukäyttöinen alus Samsøn kunnalle. Ympäristösuorituskykyyn ja energiatehokkuuteen liittyvien konsultointiprojektien toteuttaminen: 10 projektia. 2015 Vuonna 2013 Wärtsilä keskittyi pääasiassa ilman ja veden pilaantumista vähentäviin konsultointiprojekteihin. Ympäristösuorituskykyyn ja energiatehokkuuteen liittyviä konsultointiprojekteja on myyty yhteensä 10 kappaletta. Yllä esitettyjen tavoitteiden lisäksi Wärtsilä on asettanut ympäristötuotteilleen sisäisiä myyntitavoitteita. Wärtsilän tavoitteet veteen joutuvien päästöjen vähentämiseksi Tavoite Aikataulu Tilanne Kuivajärjestelmien jatkokehitys tehokkaisiin kombivoimaloihin. 2015 Kombivoimaloihin tarkoitettujen kuivajärjestelmien kehittämisessä on saavutettu lupaavia tuloksia. Flexicycle-voimaloiden kuivakonseptin kehittämistä ja optimointia jatkettiin. Kustannuksia ja suorituskykyarvoja todennettiin uusimpien Flexicycle-projektien perusteella. Projekteissa on todennettu myös tehokkaiden höyryturbiinien suorituskykyä. Wärtsilän tavoitteet kokonaistulosten parantamiseksi Tavoite Aikataulu Tilanne Kolmen elinkaariarvioinnin suorittaminen. 2015 Elinkaariarvioinnin kannalta potentiaaliset tuoteryhmät on arvioitu. Ensimmäinen elinkaariarviointi aloitettiin vuonna 2013. Wärtsilän sosiaaliset tavoitteet Tavoite Aikataulu Tilanne Wärtsilän kehittäminen työpaikaksi, jossa kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus Jatkuva Täytetyt työpaikat: 54% sisäisellä haulla ja 46% ulkoisella haulla. 42

KESTÄVÄ KEHITYS urakehitykseen ja parhaan osaamisensa näyttämiseen yhtäläiset mahdollisuudet tarjoavan yrityksen rakentaminen. 4,1 koulutuspäivää/työntekijä vuonna 2013. Tavoite 2013: Yli 50% avoimista työpaikoista* täytetään sisäisellä haulla, mukaan lukien ylennykset ja siirrot. Tavoite 2013: Keskimäärin viisi koulutuspäivää/työntekijä. Uuden toimintatavan kehittäminen toimittajasuhteiden hoitoon Wärtsilän kestävän kehityksen sitoumuksen mukaisesti. Tavoite 2013: Uusitun toimittajien arviointi- ja kehittämismenettelyn käyttöönotto. 2015 Toimittajien arviointi- ja kehittämismenettely uudistettiin 2012 ja prosessi päivitettiin ja otettiin käyttöön vuonna 2013. Tärkeimmiltä toimittajilta vaaditaan nyt säännöllistä arviointia. Toimittajille jaettiin vuonna 2013 toimittajakäsikirja tehostamaan tiedotusta Wärtsilän toimittajia koskevista vaatimuksista. Käsikirjassa käsitellään laajalti toimittajia koskevia kestävän kehityksen vaatimuksia. Kehityskeskustelujen kattavuus 100%. Jatkuva Vuonna 2013 kehityskeskustelut kattoivat 91% henkilöstöstä. Sertifioidut ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät käyttöön kaikissa tytäryhtiöissä (lukuun ottamatta pelkkiä myyntiyhtiöitä). Pitkällä aikavälillä nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Jatkuva Jatkuva 3 uutta OHSAS 18001 sertifioitua yritystä ja 2 uutta ISO 14001 -sertifioitua yritystä vuonna 2013. Järjestelmien kattavuus esitetään johtamisjärjestelmiä käsittelevässä osassa. Vuonna 2013 jatkettiin toimenpiteitä Wärtsilän turvallisuuskulttuurin parantamiseksi, lujittamiseksi ja levittämiseksi. Yli 6.900 työntekijää suoritti 4-tuntisen verkkokurssin Wärtsilän nolla tapaturmaa -ajattelusta. Myönteinen kehitys jatkui: poissaoloon johtavien tapaturmien taajuusindeksi oli 4,4, kun se edellisvuonna oli 5,5. Koko organisaation sitouttaminen yhtiön toimintaperiaatteisiin. 2013 Koulutuksen oli suorittanut vuoden 2013 lopussa 16.950 työntekijää eli 91% kaikista työntekijöistä. Tavoite 2012 2013: 95% työntekijöistä suorittaa toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen. 43

KESTÄVÄ KEHITYS Lahjonnan vastaisia periaatteita/ itsenäisiä välittäjiä koskevan ohjeistuksen lisäkoulutus avainhenkilöstölle sekä lahjonnan vastaisen sitoumuksen saaminen kaikilta koulutetuilta avainhenkilöiltä. 2014 Vuonna 2013 julkaistiin korruptionvastainen verkkokoulutus Anti-Corruption ABC aluksi englanninkielisenä ja myöhemmin 10 muulla kielellä sekä verkossa että off-lineversiona. Verkkokoulutuksen oli suorittanut yhteensä 11.321 työntekijää vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoite 2012: Koulutukseen osallistuvien avainhenkilöiden nimeäminen (koko myyntihenkilöstö, yritysten johtajat ja controllerit) liiketoiminnoittain. Tavoite 2013: 85% avainhenkilöistä koulutettu. Tavoite 2014: 80% koko henkilöstöstä koulutettu. Kolmen yhteisötukiprojektin toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Työhyvinvoinnin parantaminen ja tuottavuuden lisääminen sairauspäiväkustannuksia alentamalla. Tavoite 2012: Analyysi ja parannustoimenpidesuunnitelma Saksassa, Suomessa, Espanjassa, Norjassa ja Italiassa. 2015 Wärtsilä on tukenut koulun rakentamista Etelä-Sudanissa. Koulu vihittiin käyttöön elokuussa 2013. Yhteensä toteutettiin 2 projektia. Wärtsilä ParticipAid -toimintakehys otettiin käyttöön, ja ensimmäinen pilottiyritys sovelsi sitä Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa. 2015 Analyysit ovat valmiit, toimintasuunnitelmasta on sovittu ja toteutus on käynnissä. Esimerkkejä toimenpiteistä: Henkilökohtainen terveydentilan kartoitus joka toinen vuosi Yhteistyö terveydenhoitopalveluiden tarjoajan kanssa. *Avoimet työpaikat tasoilla 3 6 Kestävän innovoinnin arvo Tärkein tehtävämme kestävän kehityksen edistämisessä on toimittaa ympäristömyötäisiä ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla asiakkaat pystyvät kehittämään omaa liiketoimintaansa kestävään suuntaan. Tämä edellyttää meiltä jatkuvia investointeja teknologian kehittämiseen ja yhä tehokkaampien ja ympäristömyötäisempien ratkaisujen löytämiseksi. 44

KESTÄVÄ KEHITYS Tutkimus- ja tuotekehityspanostus hyödyttää sekä Wärtsilän asiakkaita että ympäristöä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Energian kysynnän maailmanlaajuinen kasvu, jatkuvasti kiristyvät ympäristövaatimukset ja luonnonvarojen ehtyminen tekevät alan toimintaympäristöstä haastavan. Wärtsilä on vastannut näihin haasteisiin parantamalla tuotteidensa energiatehokkuutta ja pienentämällä samanaikaisesti niiden päästöjä. Osana kestävään kehitykseen tähtäävää innovaatiopanostustaan Wärtsilä myös arvioi nykyisten ratkaisujensa etuja järjestelmätasolla, esim. osana energiantuotantojärjestelmää. Wärtsilä panostaa erityisesti tuotteidensa ympäristövaikutuksia vähentävien teknologioiden kehittämiseen ja soveltamiseen. Asiakkaiden tarpeiden täyttäminen, tuleviin vaatimuksiin vastaaminen ja alan kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää Wärtsilän tuotekehitykseltä jatkuvaa innovatiivisuutta, määrätietoisuutta ja halua perehtyä uuteen tekniikkaan. Pyrimme kehittämään ympäristömyötäisiä tuotteita ja ratkaisuja monin eri tavoin, mm. parantamalla hyötysuhdetta, vähentämällä kaasumaisia ja nestemäisiä päästöjä ja jätteiden määrää, torjumalla melua sekä panostamalla jäte- ja painolastivesien puhdistukseen. Wärtsilä varautuu tuleviin vaatimuksiin kehittämällä niin primääristä kuin sekundääristä puhdistustekniikkaa sekä laajentamalla polttoainevalikoimaa. Wärtsilän ympäristömyötäisten ratkaisujen keskeisimpiä ominaisuuksia: luotettavuus, turvallisuus ja pitkä käyttöikä päästöjä vähentävät ratkaisut raskaalle polttoöljylle vaihtoehtoiset polttoaineet polttoaineiden joustava käyttö maksimaalisen hyötysuhteen ja alhaisimmat elinkaarikustannukset tarjoavat ratkaisut vedenkulutuksen minimoivat ratkaisut alusten suunnittelun ja käytön optimointi. Tarjontamme keskeisten ominaisuuksien ja järjestelmätason etujen kokonaisymmärrys antaa hyvät edellytykset kestävän kehityksen mukaisten laiva- ja voimalajärjestelmien kehittämiselle. Uusien ratkaisujen luominen Kaasun käyttö laivapolttoaineena Wärtsilän monipolttoaineteknologian (DF) avulla voidaan hyödyntää kaasumoottoreihin liittyviä ympäristöetuja. Tekniikka takaa alhaiset CO2-, NOx-, SOx- ja hiukkaspäästöt sekä riittävän käyttövarmuuden, sillä se sallii myös nestemäisten polttoaineiden käytön, jos kaasua ei ole saatavissa tai kun sen hyödyntäminen on kustannussyistä taloudellisempaa. DF-teknologian myötä voidaan valita kustannusten ja saatavuuden mukaan optimaalinen polttoaine. Kaasun käyttö DF-moottoreiden polttoaineena on optimaalinen ratkaisu aluksiin, jotka liikennöivät suuren osan ajasta päästöjen kontrollialueilla (ECA), sekä kaasua kuljettaviin aluksiin, kuten LNG-tankkereihin. Wärtsilä kehittää kattavaa keskinopeiden kaasumoottoreiden valikoimaa ja niihin liittyviä polttoaineenkäsittelyjärjestelmiä LNG-tankkereihin ja kaasukäyttöisiin aluksiin. Vuonna 2013 Wärtsilä toi markkinoille uuden 2-tahtisen monipolttoainemoottorin, joka valittiin teknologiaksi tanskalaisen tankkerioperaattorin Terntank Redri A/S kahteen uuteen alukseen. 45

KESTÄVÄ KEHITYS LNG:n käyttö polttoaineena ja lastinkäsittelyjärjestelmät yhdessä mahdollistavat polttoainesäästön LPG-aluksilla Wärtsilä kehittää LPG-säiliöaluksiin yhdistettyä LNG-polttoaine- ja lastinkäsittelyjärjestelmää, jossa hyödynnetään LNG:n kylmäenergiaa lastin höyryjen nesteyttämiseen matkan aikana. Pelkästään apumoottoreiden päästöjen odotetaan pienenevän noin 3,5-4,5 tonnia/päivä/alus. Samanaikaisesti Wärtsilä on kehittänyt teknologioita ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat aiemmin hyödyntämättömien kaasupäästöjen käytön energialähteenä. Ratkaisut perustuvat Wärtsilän patentoituun kaasun reformointiteknologiaan. Uraauurtava tekniikka vähentää päästöjä Wärtsilän ja ABB Turbo Systemsin yhteisen kehitysohjelman tavoitteena on luoda uusi, uraauurtava kaksivaiheinen turboahdinjärjestelmä isoihin dieselmoottoreihin. Kehittyneen moottoritekniikan ja kaksivaiheahtauksen yhdistelmä antaa mahdollisuuden merkittävästi pienempään polttoaineenkulutukseen ja päästöihin. Tässä ohjelmassa Wärtsilä keskittyy kehittämään moottoreita, joilla turboahdettuna saadaan mahdollisimman hyvät suoritusarvot ja asiakkaiden kannalta kustannustehokas kaupallinen ratkaisu. ABB Turbo Systems vastaa turboahdintekniikasta, jolle on asetettu ilmavirtaa sekä paine- ja hyötysuhdetta koskevat suorituskykyvaatimukset. Teknologiaa käytetään markkinasegmenteillä, joilla pääpaino on elinkaarikustannuksissa. Vuonna 2012 ensimmäinen kaupallinen moottori toimitettiin Vaasan tehtaalta, jossa myös moottorin suorituskyky ja valmistusprosessi on validoitu. Parantaakseen kaksivaiheahtauksen hyödynnettävyyttä, Wärtsilä on kehittänyt teknologioita, joilla voidaan optimoida moottori laajalla kuorma-alueella. Vuonna 2013 aloitettiin näiden teknologioiden, kuten säädettävien venttiili ja polttoainejärjestelmien, kaupallistamisen suunnittelu. Kun moottorin toiminta on optimoitavissa myös osakuormalla, Wärtsilän asiakkaat voivat vähentää operatiivisia kustannuksia. Teknologioiden hyödyt on voitu osoittaa käytännössä, mikä on johtanut kehitettyjen teknologioiden käyttöönottoon tuotannossa. Nesteytettyä biokaasua julkiseen liikenteeseen Wärtsilä toimitti marraskuussa 2013 Oslon kaupungille ensimmäisen biokaasun nesteyttämislaitoksen. Laitos on tuottanut nesteytettyä biokaasua heti laitoksen avaamisesta alkaen. Laitoksen ohjausjärjestelmä on täysin automatisoitu. Tämä on edellytys laitoksen kaupallistamiselle teolliseen käyttöön. Oslon julkisen liikenteen 135 linja-autoa käyttävät laitoksen tuottamaa bionestekaasua. Tämä tarkoittaa noin 10.000 tonnin CO2 päästövähennystä vuosittain. Ensimmäisestä biokaasulaitostoimituksesta saatua kokemusta on hyödynnetty biokaasunesteytys-prosessin ja -teknologian standardoinnissa. Wärtsilä voi toimittaa kapasiteetiltaan kolmen eri kokoluokan laitoksia. Standardoinnilla on ollut tärkeä merkitys kustannusten vähentämisessä ja tehokkuuden parantamisessa. VOC-päästöjen talteenottoon perustuvia laivojen voimaratkaisuja Wärtsilä tehostaa VOC-päästöjen talteenottoon perustuvia alusten voimaratkaisujaan integroimalla talteenottolaitoksen tiiviisti poltto- ja voimayksikköön. Järjestelmän kokonaishyötysuhde paranee 20-40%. Ratkaisua hyödynnetään öljynporauslauttojen tukialuksissa ja öljyterminaaleissa. Teknologia on suunniteltu ottamaan talteen 100% (VOC ) haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja uudelleen hyödyntämään niitä HFO:n ja dieselin korvaavana polttoaineena. 46

KESTÄVÄ KEHITYS Ratkaisut liuskekaasuperäisen nestekaasun tehokkaampaan uudelleen nesteyttämiseen Suuret kaasutankkerit kuljettavat keskimäärin 84.000 m3 nestekaasua. Nämä alukset on varustettu käsittelemään ja uudelleen nesteyttämään lastista höyrystyvää nestekaasua. Wärtsilä on kehittänyt uuden sukupolven prosessin lastista vapautuvan nestekaasuhöyryn nesteytykselle. Prosessi on tehokkaampi ja se mahdollistaa korkean etaanipitoisuuden sisältävän nestekaasun käsittelyn. Teknologiaa on kehitetty, jotta pystytään paremmin vastamaan kasvavien liuskekaasukuljetusten vaatimuksia. Uusi prosessi mahdollistaa jopa 8-9% etaanipitoisen nestekaasun käsittelyn. Aikaisempi pitoisuustaso oli 5%. Prosessia tehostamalla on voitu vähentää laitoksen energiankulutusta 15-20%, jonka seurauksena apumoottorien polttoaineenkulutus on vähentynyt. Polttoainejoustavuuden laajentaminen Wärtsilä tarjoaa polttoainejoustavia voimalaratkaisuja. Voimalat voidaan suunnitella monipolttoainevoimaloiksi tai ne voidaan jopa muuntaa elinkaaren aikana käyttämään toista polttoainetta. Wärtsilä uskoo suurten monipolttoainevoimaloiden kysynnän kasvavan etenkin markkinoilla, joilla parhaillaan kehitetään maakaasuinfrastruktuuria. Wärtsilän monipolttoainevoimalat voivat tuottaa sähköä aluksi nestemäisillä polttoaineilla ja vaihtaa kaasuun, kun sitä on saatavilla. Tämä takaa parhaan elinkaarenaikaisen käytettävyyden ja hyötysuhteen. Wärtsilä kohdentaa entistä enemmän voimavaroja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön osana ennakoivaa strategiaansa tarjota asiakkaille kustannustehokkaita, joustavia ja ympäristömyötäisiä ratkaisuja. Wärtsilän polttoainelaboratoriossa tutkitaan erilaisia polttoaineiden raaka-aineita, kuten kasviöljyjä, eläinrasvoja ja emulsioita. Viime vuosina olemme testanneet moottoreita, joiden polttoaineena on käytetty käytetyistä renkaista saatua pyrolyysiöljyä, palavankiven jalostuksessa syntyvää öljyä, erilaisia öljy- ja kaasulähteistä saatavia kondensaatteja, jatrofaöljyä, kalaöljyä, kanaöljyä, perinteisiä eläinrasvoja ja erilaisia synteettisiä öljyjä. Wärtsilä on myös testannut ja kehittänyt kondensaatteihin perustuvia ratkaisuja, joissa voidaan käyttää öljykentillä tarjolla olevia paikallisia polttoaineita ja soihdutuskaasuja ja jotka siten pienentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Vuonna 2013 Wärtsilä aloitti maailman suurimman kolmea polttoainetta käyttävän voimalan, IPP3, rakentamisen Jordaniaan. Voimalassa käytetään aluksi raskasta polttoöljyä, mutta voimala siirtyy käytännössä ilman muutostarpeita kaasuun heti, kun uusi kaasuverkko on rakennettu ja kaasua on saatavilla. Globaali siirtyminen kestävämpään sähköinfrastruktuuriin Wärtsilä kehittää tuotteitaan ja markkinakonseptiaan toimittaakseen korkeaa lisäarvoa tarjoavia ratkaisuja, joilla saavutetaan modernimpi ja kestävämpi energiainfrastruktuuri. Wärtsilän joustavien voimalaratkaisujen ansiosta sähköverkkoihin voidaan kytkeä paljon suurempia määriä vaihtelevaa, ei-säädettävää tuuli- ja aurinkovoimaa vaarantamatta verkon vakautta. Samat joustavat voimalaratkaisut tarjoavat ainutlaatuista lisäarvoa myös poikkeustilanteissa, joissa nopeavasteiset käynnistys- (alle viidessä minuutissa täydelle kuormalle), kuormitus- ja pysäytysominaisuudet ovat erittäin tärkeitä. Lisäetuina on korkea hyötysuhde laajalla kuormitusalueella, mahdollisuus käyttää eri polttoaineita, riippumattomuus vedensaannista sekä mahdollisuus sijoittaa laitos kuormituskeskittymiin eli kaupunkeihin - jopa Kaliforniassa, jossa päästörajat ovat erittäin tiukat. Tuulivoiman ja Wärtsilän dynaamisten kaasuvoimaloiden yhdistelmä tarjoaa runsaasti potentiaalia CO2-päästöjen merkittävälle maailmanlaajuiselle vähentämiselle. Wärtsilä on toimittamassa vuosien 2013-2014 välillä Viroon varavoimalan, jolla turvataan kansallinen sähkötuotanto myös hätätilanteissa. Voimala on mahdollista käynnistää jopa sellaisissa tilanteissa, joissa sähköä ei ole saatavissa. Voimala saavuttaa täyden tehonsa alle 10 minuutissa, joko käyttämällä kaasua tai kevyttä polttoöljyä polttoaineenaan. 47

KESTÄVÄ KEHITYS Huippusuorituskykyä ilman vettä Wärtsilän voimalaitoksissa on vakioratkaisuna suljettu jäähdytyskierto, mikä mahdollistaa huipputason suorituskyvyn ilman vedenkulutusta. Ominaisuus on saatavilla myös Wärtsilän Flexicycle-voimaloihin [TM], joissa hukkalämpöä höyryn muodossa käytetään lisävoimantuotantoon. Jatkuvan kehitystyön tavoitteena on lisätä laitoksen tehoa ja sähköhyötysuhdetta ilman vedenkulutusta. Dominikaanisen tasavallan sähköverkkoon tehtiin merkittävä kytkentä vuonna 2013, kun Wärtsilän toimittama Flexicycle-monipolttoainevoimala otettiin käyttöön. Huolimatta alueen äärimmäistä trooppisista olosuhteista, voimala palvelee tehokkaasti sekä kansallisen energiayhtiön että lähellä sijaisevan kultakaivoksen energiatarpeita. Voimalan hyöryturbiinia jäähdytetään jäähdytystornin avulla. Sama suljetunkierron jäähdytysjärjestelmäteknologia on saatavilla alueille, joissa vettä ei ole käytettävissä. 48

KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kohokohtia 2013 Q1 10.1. P-63, ensimmäinen kaasukäyttöinen FPSO-alus, jonka teho on yli 100 MWe, läpäisi täydellä kuormituksella suoritetut testit. Aluksessa on Wärtsilä 50 DF - monipolttoainemoottorit. 13.1. M/S Viking Grace, maailman suurin LNG:tä käyttävä matkustaja-alus, suoritti neitsytmatkansa. Aluksen moottorit toimitti Wärtsilä. 4.2. Wärtsilä sai sopimuksen 220 MW:n, maakaasua käyttävän voimalaitoksen toimittamisesta Oregoniin Yhdysvaltoihin. Voimala tasapainottaa uusiutuvan energiantuotannon nopeita vaihteluita. 8.2. Wärtsilä julkaisi kestävän kehityksen raportin osana vuoden 2012 vuosikertomusta. 18.3. Wärtsilä lanseerasi GasReformer-teknologian, jolla öljyntuotannossa syntyvät kaasut voidaan käyttää energiantuotantoon. 18.3. Wärtsilän monimuotoisuusaloite lanseerattiin. 49

KESTÄVÄ KEHITYS Q2 12.4. Yhdysvaltain ympäristönsuojelu-virasto EPA myönsi Wärtsilä 34DF - monipolttoainemoottorille sertifikaatin ympäristömääräysten täyttämisestä. 15.4. Wärtsilä allekirjoitti tanskalaisen varustamon kanssa sopimuksen kokonaisvaltaisten integroitujen ratkaisujen toimittamisesta maailman ympäristöystävällisimpiin LNGaluksiin. 15.4. Wärtsilä Propulsion Wuxilla tuli täyteen 800 päivää ilman poissaoloihin johtaneita tapaturmia. 6-9.5. Wärtsilän GasReformerteknologialle myönnettiin Offshore Technology -konferenssissa 2013 Spotlight -palkinto offshore-öljy- ja -kaasuteollisuuden kustannusten ja päästöjen alentamisesta. 16.5. Wärtsilän painolastiveden AQUARIUS EC - käsittelyjärjestelmä sai IMO:n lopullisen hyväksynnän. 22.5. Wärtsilä sai tilauksen Venäjän suurimman kaasumoottorivoimalan toimituksesta. 28.-29.5. Wärtsilä keskusteli kestävästä merenkulusta tärkeiden eurooppalaisten sidosryhmien kanssa kahdessa tilaisuudessa: Euroopan parlamentissa sekä Sustainable Shipping -aloitteen jäsenten kanssa. 4.6. Nor-Shipping-messuilla Oslossa juhlittiin LNG:n kymmenvuotista käyttöä polttoaineena. 50

KESTÄVÄ KEHITYS Q3 2.7. Wärtsilä ja CEVA Logistics palkittiin Lean & Green Star Award 2013 -tapahtumassa työstään CO2-päästöjen pienentämiseksi 60 prosentilla Wärtsilän varastotoiminnassa. 10.7. Afrikan suurin pelkällä maakaasulla toimiva voimala otettiin käyttöön Sasolburgissa, Etelä-Afrikassa. 25.7. Samsung Heavy Industries myönsi Wärtsilälle Excellent Partner 2013 -palkinnon. 6.8. Wärtsilä Brazil oli vuoden 2013 Great Place to Work - tutkimuksen mukaan 30 parhaan työnantajan joukossa Rio de Janeirossa Brasiliassa. 2.9. Wärtsilän vuosikertomus 2012 sijoittui korkealle Report Watchin kansainvälisessä kilpailussa. 27.9. Wärtsilän korruption vastainen verkkokurssi tuli tarjolle 11 kielellä. 51

KESTÄVÄ KEHITYS Q4 9.10. Wärtsilä lanseerasi uuden pitkäikäisen tiivisterenkaan ympäristön huomioivien EALluokiteltujen voiteluaineiden kanssa käytettäväksi. 9.10. Yhdysvaltain markkinoille tuotiin uusi ECA-alueiden päästörajojen mukainen Wärtsilä 20DF -monipolttoaine-moottori. 10.10. Wärtsilä Power Plantsin kaksi teknistä selontekoa palkittiin Power-Gen Asia 2013- ja Asian Power Awards 2013 - tilaisuuksissa. 17.10. Crisis Management Initiative (CMI) järjesti Wärtsilän tiloissa illallisen kerätäkseen varoja toiminnalleen. 18.10. Wärtsilän tukema koulu Etelä-Sudanissa vihittiin käyttöön. 29.10. Wärtsilän ensimmäinen, Containership VII -alukseen asennettu suljetun kierron rikkipesuri sai määräystenmukaisuussertifikaatin. 15.11. Wärtsilä Valves Ltd. Ison- Britannian Hullissa sai OHSAS 18001 -sertifikaatin. 18.11. Wärtsilän AQUARIUS UV -painolastivesijärjestelmä sai Yhdysvaltain rannikkovartioston AMS-hyväksynnän. 52

KESTÄVÄ KEHITYS 28.11. Wärtsilän vuoden 2013 MyVoice-työtyytyväisyyskyselyyn vastasi ennätysmäärä työntekijöitä, 78%. 2.12. Uusiin Terntanktankkereihin asennetaan hiljan lanseeratut matalapaineista kaasua käyttävät Wärtsilän 2-tahtiset monipolttoainemoottorit ensimmäisenä maailmassa. 4.12. Wärtsilä lanseerasi laivojen polttoaineenkulutusta merkittävästi pienentävän 2-nopeuksisen vaihteiston. 4.12. Asiakaswebinaari Flexibility brings value in energy market. 8.12. Norjalaisella Grunnavågenin tuotantoyksiköllä tuli täyteen 2000 työpäivää ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. 16.12. Wärtsilän AQUARIUS EC -painolastivesijärjestelmä sai IMO:n tyyppihyväksynnän. 31.12. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuusindeksi oli jälleen pienempi kuin koskaan. 53

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilä kestävän kehityksen indekseissä FTSE4Good Index OMX GES Sustainability Nordic Index & OMX GES Sustainability Finland Index ECPI Global Carbon Index & ECPI Global ESG Best in Class Equity Index Lisäksi oekom research on luokitellut Wärtsilän Prime-yritykseksi 54

KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen johtaminen Wärtsilän noudattamat maailmanlaajuiset periaatteet, kuten laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (QEHS) sekä liiketoimintaperiaatteet yhdessä yhtiön arvojen kanssa yhtenmukaistavat kestävän kehityksen toimintatavat. Wärtsilän sisäinen konsernikäsikirja sisältää edellä mainittujen lisäksi muut politiikat ja direktiivit, kuvauksen toimintatavoista ja vastuista sekä johtamisjärjestelmän rakenteesta. Wärtsilän hallinnointi- ja riskienhallintaperiaatteet sekä tärkeimmät kestävään kehitykseen liittyvät riskit on esitetty Hallinnointi-katsauksessa. Roolit ja vastuut Wärtsilän johtokunta kantaa kokonaisvastuuta yhtiön kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Johtokunta hyväksyy toimintaperiaatteet ja tarkistaa niiden sisällön säännöllisesti. Johtokunta määrittelee kestävän kehityksen tavoitteet ja valvoo asetettujen tavoitteiden täyttymistä. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan sekä johtokunnan että liiketoimintojen johtoryhmien katselmuksissa. Wärtsilän kestävän kehityksen toiminto vastaa johdon tarvitseman tiedon hankkimisesta, kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja kestävän kehityksen ohjelmien koordinoinnista sekä toiminnan ohjeistamisesta. Toiminto on läheisessä yhteistyössä sekä liiketoimintojen että tukifunktioiden kuten henkilöstö-, lakiasiain-, säännöstenmukaisuus-, laatu-, hankinta- ja kiinteistötoimintojen kanssa. Lisäksi toiminto kerää tytäryhtiöiltä kestävää kehitystä koskevat tiedot ja laatii niistä konsernitason yhteenvedon. Vastuut on määritelty tarkkaan, ja niiden tukena on tarvittava ohjeistus ja koulutus. Koulutuksessa käsiteltäviä aiheita ovat mm. toimintaperiaatteet, korruption vastaiset periaatteet sekä ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasiat. Wärtsilä seuraa kestävään kehitykseen liittyvän toiminnan tuloksellisuutta hyödyntämällä eri työkalujen ja toimintojen, kuten sisäisten auditointien ja säännöstenmukaisuusprosessien, tuottamaa tietoa. Ohjaavat periaatteet Wärtsilän konsernikäsikirja antaa lyhyen kuvauksen Wärtsilän työtavoista ja sisältää ydinpolitiikat, suositukset ja ohjeet jotka ovat sovellettavissa konserninlaajuisesti. Nämä politiikat täydentävät konsernikäsikirjaa, joka m.m. määrittelee vaatimukset korkeimman mahdollisen lain ja eettisyyden säilyttämisen standardeista Wärtsilän liiketavoissa. 55

KESTÄVÄ KEHITYS Vapaaehtoiset sitoumukset Wärtsilä on mukana Sustainable Shipping -aloitteessa ja YK:n Global Compact -aloitteessa. Wärtsilä on myös allekirjoittanut vuonna 2008 sopimuksen, jossa Suomen teollisuus vapaaehtoisesti sitoutuu energiatehokkuuden parantamiseen. Wärtsilä North America Inc. sitoutui vuonna 2003 tulli- ja rajavartiolaitoksen sekä liikemaailman vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen terrorismia vastaan (C- TPAT). Wärtsilän toimintaperiaatteet Yleistä Wärtsilä on sitoutunut kestävään liiketoimintaan. Edistääkseen konsernin ja sen sidosryhmien pitkän aikavälin etuja Wärtsilä pyrkii liiketoiminnassaan ylläpitämään korkeimpia juridisia ja eettisiä normeja. Jokaisen Wärtsilän työntekijän odotetaan toimivan vastuullisesti ja rehellisesti sekä noudattavan näitä periaatteita ja niihin liittyviä politiikkoja ja ohjeita. Lainmukaisuus Wärtsilä sitoutuu kaikessa liike- ja muussa toiminnassaan noudattamaan soveltuvaa lainsäädäntöä ja toimimaan hyvänä yrityskansalaisena kaikkialla missä yritys toimii. Kunkin työntekijän odotetaan noudattavan Wärtsilän toimintaa ja hänen omia tehtäviään koskevien lakien ja määräysten vaatimuksia sekä Wärtsilän periaatteita hyvästä yrityskansalaisuudesta. 56

KESTÄVÄ KEHITYS Avoimuus Wärtsilä edistää avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa asiakkaat, muut liikekumppanit, osakkeenomistajat, henkilöstö, viranomaiset, yhteiskunta ja tiedotusvälineet mukaan luettuina. Pörssisäännöt ja kilpailunäkökohdat saattavat kuitenkin rajoittaa tätä avoimuutta. Wärtsilä pyrkii avoimeen ja täsmälliseen viestintään sidosryhmiensä kanssa, ja Wärtsilän työntekijöiden on noudatettava samaa periaatetta omissa lausunnoissaan. Ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen Wärtsilä tukee ja kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Työntekijät eivät saa rikkoa näitä oikeuksia millään tavoin, suoraan tai välillisesti. Wärtsilä tukee Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia ja huolehtii näin ollen yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden ylläpitämisestä. Mikäli paikallinen lainsäädäntö rajoittaa näitä oikeuksia, Wärtsilä pyrkii tarjoamaan työntekijöille vaihtoehtoisia menetelmiä näkemystensä esittämiseen. Wärtsilä ei hyväksy minkäänlaista pakkotyötä eikä lapsityövoiman käyttöä. Oikeudenmukaiset työsuhdekäytännöt Wärtsilä ei syrji ketään rodun, etnisen tai kansallisen alkuperän, ihonvärin, sukupuolen, siviilisäädyn, sukupuolisen suuntautuneisuuden, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän, poliittisen mielipiteen tai jonkin muun lain suojaaman ominaisuuden perusteella. Wärtsilä tukee tasavertaisia mahdollisuuksia, ja työntekijät valitaan ja heitä kohdellaan heidän pätevyytensä ja osaamisensa perusteella. Wärtsilä ei hyväksy työntekijöiltään syrjintää, häirintää tai kiusaamista missään muodossa. Työterveys ja -turvallisuus Wärtsilän tavoitteena on luoda turvallinen työpaikka työntekijöilleen, aliurakoitsijoilleen sekä muille eri toimipaikoissa työskenteleville soveltamalla korkeita työterveys- ja työturvallisuusnormeja. Wärtsilä pyrkii varmistamaan tuotteidensa ja ratkaisujensa turvallisuuden maailmanluokan tuote- ja ratkaisunkehitysprosesseillaan. Kukin työntekijä on vastuussa työturvallisuusohjeiden noudattamisesta ja tarvittaessa henkilösuojaimien käytöstä sekä turvallisuusohjeiden tai -toimenpiteiden noudattamiseen liittyvien puutteiden raportoinnista. Eturistiriidat Wärtsilä odottaa työntekijöiltään täydellistä lojaalisuutta. Työntekijöiden tulee välttää tilanteita, joissa heidän henkilökohtaiset etunsa saattavat olla ristiriidassa Wärtsilän etujen kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijöiden ei ole sallittua hyväksyä sidosryhmiltä lahjaa tai vieraanvaraisuutta lukuun ottamatta satunnaista, arvoltaan nimellistä lahjaa tai vieraanvaraisuutta, joka ei aiheuta eturistiriitatilannetta. Lahjonnan ja lahjusten torjunta Yksikään Wärtsilän yhtiö tai sen työntekijä ei saa, suoraan tai välillisesti, luvata, tarjota, maksaa, pyytää tai vastaanottaa minkäänlaisia lahjuksia tai kynnysrahoja, kuten rahaa, etuja, palveluja tai muuta asiaa, jolla on 57

KESTÄVÄ KEHITYS arvoa. Tällaiset maksut ja edut voidaan katsoa lahjonnaksi, joka rikkoo paikallista lainsäädäntöä ja kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita korruption ja lahjonnan estämiseksi. Ympäristö Wärtsilän tavoitteena on kehittää ja tuottaa asiakkailleen edistyksellisiä ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja ja palveluita, jotka täyttävät olennaiset vaatimukset, esimerkiksi vähäpäästöisyyteen ja hyvään hyötysuhteeseen liittyen. Kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa pyritään raaka-aineiden, prosessien, tuotteiden, jätteiden ja päästöjen osalta hyödyntämään uusinta tekniikkaa. Jokaisen työntekijän on noudatettava ympäristönsuojelua koskevia politiikkoja ja ohjeita. Viranomais- ja paikallisyhteisösuhteet Wärtsilä ylläpitää rakentavaa yhteistyötä viranomaisten ja sääntelyelinten kanssa sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. Wärtsilä haluaa osaltaan auttaa paikallisyhteisöjen tarpeisiin vastaamisessa aina kun mahdollista. Innovointi ja luottamuksellisen tiedon suojeleminen Wärtsilä tukee ja rohkaisee työntekijöiden innovatiivisuutta kaikissa toiminnoissaan. Wärtsilän teollisoikeudet kuuluvat yhtiön arvokkaimpaan omaisuuteen, ja patentteja, tavaramerkkejä, tekijänoikeuksia, liikesalaisuuksia ja muuta luottamuksellista tietoa on suojeltava. Wärtsilän työntekijöiden on kunnioitettava myös muiden teollisoikeuksia. Kirjanpidon virheettömyys Wärtsilän kirjanpidon on oltava kaikilta olennaisilta osiltaan virheetöntä ja luotettavaa. Varojen kirjaamatta jättäminen on kiellettyä. Väärien, harhaanjohtavien tai tekaistujen tietojen kirjaaminen ei ole sallittua. Kilpailu ja reilu liiketoiminta Kilpailulainsäädännön tarkoitus on suojella kuluttajia ja yrityksiä epäreiluilta liiketoimintatavoilta. Jokaisen työntekijän on noudatettava kyseisiä lakeja. Osallistuminen kartelliin, määräävän markkina-aseman väärinkäyttö sekä hintatietojen tai muun kaupankäyntiin liittyvän tiedon vaihtaminen kilpailijoiden kesken on kiellettyä. Wärtsilän työntekijöiden on kiinnitettävä kilpailuasioihin erityistä huomiota tilanteissa, joissa kilpailijoita tai potentiaalisia kilpailijoita voi olla läsnä. Petosten torjunta Wärtsilä ei hyväksy vilpillistä käytöstä tai toimintaa, kuten kavaltamista, väärentämistä tai varastamista. Tällaiset rikkomukset johtavat työsuhteen välittömään irtisanomiseen ja voivat johtaa rikosseuraamuksiin. Toimeenpano Wärtsilä soveltaa näitä periaatteita aktiivisesti, edistää niiden täytäntöönpanoa viestittämällä niiden sisällöstä työntekijöilleen tehokkaasti ja valvoo niiden noudattamista yhtiön sisällä. Toimittajat ja liikekumppanit ovat tärkeä ja olennainen osa konsernin tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua ja niiden edellytetään noudattavan samoja korkeita juridisia ja eettisiä normeja sekä 58

KESTÄVÄ KEHITYS liiketoiminnan käytäntöjä, joita Wärtsilä itsekin noudattaa. Wärtsilä edistää näiden periaatteiden soveltamista valvomalla toimittajiensa ja liikekumppaneidensa toimintaa. Näiden periaatteiden tulkintaan tai noudattamiseen liittyvissä kysymyksissä on otettava yhteyttä Wärtsilän lakiasiainosastoon. Konsernin johtokunta arvioi periaatteiden soveltuvuutta aika ajoin ja päättää tarvittaessa muutoksista tai tulkinnoista. Rikkomusten raportointi Wärtsilän työntekijöiden on raportoitava toimintaohjeiden vastaisesta toiminnasta joko omalle esimiehelleen tai Wärtsilän lakiasiainosastolle. Kyseessä olevan tytäryhtiön toimitusjohtajalle on ilmoitettava rikkomuksesta, ellei hän ole osallinen väitettyyn rikkomukseen, missä tapauksessa on otettava yhteyttä Wärtsilä Oyj Abp:n lakiasiainjohtajaan. Wärtsilä tutkii kaikki raportoidut asiat luottamuksellisesti. Wärtsilä ei ryhdy minkäänlaisiin vastatoimiin periaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa raportoinutta henkilöä vastaan. Seuraamukset Toimintaperiaatteiden rikkominen voi johtaa varoitukseen, työsuhteen päättymiseen ja korvausvelvollisuuteen. Luonteeltaan rikollinen periaatteiden rikkomus voi johtaa myös rikosseuraamuksiin, kuten sakkoihin tai vankilatuomioon. Wärtsilän laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuuspolitiikka Voimaratkaisumme ja palvelumme täyttävät tai ylittävät koko elinkaarensa ajan asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme odotukset ollen: luotettavia ja turvallisia tehokkaita ja ympäristömyötäisiä asiaankuuluvien lakien ja säännösten mukaisia. Parannamme jatkuvasti suorituskykyämme ja vähennämme haitallisia ympäristövaikutuksia johdon asettamilla päämäärillä tyydyttääksemme asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme. Työtilamme luovat turvallisen ja terveellisen työympäristön työntekijöillemme ja kumppaneillemme. Osaava organisaatiomme toimii hyvän yrityskansalaisen periaatteita noudattaen. Wärtsilän johtokunta on hyväksynyt politiikan 15.3.2012. 59

KESTÄVÄ KEHITYS Henkilöstökäytännöt Kaikkien Wärtsilän yhtiöiden henkilöstökäytäntöjen yhtenäisyys perustuu tasavertaisia mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia työsuhdekäytäntöjä koskevaan konsernitason politiikkaan, joka sisältää seuraavat osiot: tasavertaiset mahdollisuudet, ihmis- ja työoikeudet, hyvinvointi työpaikalla, ehdoton häirintäkielto, palkitseminen, toimeenpano ja rikkomukset. Tasavertaiset mahdollisuudet Wärtsilä on sitoutunut kaikkien työntekijöiden ja -hakijoiden tasavertaiseen kohteluun. Työntekijät valitaan ja heitä kohdellaan heidän pätevyytensä ja osaamisensa perusteella ja heille taataan tasavertaiset mahdollisuudet. Wärtsilän periaatteena on työntekijöiden tasavertainen kohtelu heidän pätevyytensä perusteella. Ketään ei syrjitä rodun, etnisen tai kansallisen alkuperän, ihonvärin, sukupuolen, siviilisäädyn, sukupuolisen suuntautuneisuuden, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai poliittisen kannan perusteella. Henkilöstön etuudet ja palkitseminen Palkkauksen perusperiaatteena on, että yhtiössä maksetaan samaa palkkaa samasta työstä ja samasta suorituksesta. Palkan tulee olla oikeudenmukainen, reilu ja kannustava. Nämä tavoitteet saavutetaan käyttämällä päätöksenteon pohjana työn vaativuutta. Pätevyys-, kokemus- ja suorituserot näkyvät eri henkilöiden ei sukupuolten välisinä palkkaeroina. Määräaikaisessa ja osapäiväisessä työsuhteessa oleville tarjotaan yleisesti ottaen samat etuudet kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleville. Joissakin maissa oikeus etuuksiin riippuu palvelukuukausista tai -vuosista. Tällaiset erot johtuvat yleensä paikallisen lainsäädännön mukaisista työehtosopimuksista. Henkilökohtaiset palkat tarkistetaan vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä ja vuosittaisten palkankorotusohjeiden mukaisesti. Yhtiö voi maksaa henkilöstölle vuosittaisen bonuksen yhtiön sääntöjen mukaisesti ja erillisten bonussopimusten perusteella. Bonus määritellään kerran vuodessa perustuen taloudelliseen tulokseen ja henkilökohtaiseen suoritukseen. Henkilöstölle voidaan maksaa erityisbonuksia poikkeuksellisen hyvästä suorituksesta. Etuudet, kuten työsuhdeauto, palvelusvuosipalkkiot ja hyvinvointi-, kuntoilu- ja terveydenhuoltopalvelut, suunnitellaan ja toteutetaan paikallisesti sekä yhtiön ohjeistuksen että kansallisten käytäntöjen mukaan. Vähimmäisirtisanomisaika Wärtsilä noudattaa Euroopan unionin direktiivejä, yhteistoiminnasta yrityksissä ja yhteisöissä annettuja paikallisia lakeja, työehtosopimuksia ja muita vastaavia henkilöstön kuulemista ja työehtosopimuksia koskevia määräyksiä. Työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa Wärtsilä noudattaa kansallisia työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä. Tapauksissa, joilla on kansainvälisiä tai merkittäviä liiketoiminnallisia tai sosiaalisia vaikutuksia, kuten henkilöstön irtisanomiset, tuotantolaitoksen tai sen osan siirtäminen toiseen paikkaan ja rakennemuutokset, kuullaan Eurooppa-toimikunnan työkomiteaa ja/tai henkilöstön paikallisia edustajia ennen kuin asiassa tehdään päätöksiä, tai jollei se ole mahdollista, mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on tiedottaa kaikista merkittävistä toimintaa koskevista muutoksista jo niitä suunniteltaessa. 60

KESTÄVÄ KEHITYS Osaamisen johtaminen Wärtsilän osaamisen johtamisen ja kehittämisen kehys on järjestelmällinen tapa kehittää pitkäjänteisesti liikeja tukitoimintojen osaamista. Wärtsilä on määritellyt 16 maailmanlaajuista tehtäväryhmää, jotka koostuvat seitsemästä vaatimustasosta. Työkuvauksissa määritellään työn kannalta tärkeimmät osaamisalueet, ja näitä käytetään henkilökohtaisten tehtävien osaamisvaatimusten perustana. Vuosittaisten kehityskeskusteluiden yhteydessä henkilökohtaiset osaamiset arvioidaan työ- ja tehtäväprofiilin mukaan. Arvioimalla henkilöstön osaamista ja vertaamalla sitä tavoitteisiin pystytään analysoimaan osaamisessa olevia puutteita ja laatimaan tarvittavia kehittämissuunnitelmia. Kaikella Wärtsilän henkilöstön koulutus- ja kehittämistoiminnalla pyritään kehittämään, ylläpitämään ja päivittämään strategiamme toteuttamiseen tarvittavaa lyhyen ja pitkän aikavälin osaamista. Tarkoituksenmukaisen osaamisen oikea-aikainen saatavuus ja kyky sopeutua jatkuvasti muuttuvaan liiketoimintaympäristöön ovat tärkeitä menestystekijöitä Wärtsilälle. Yhteistoiminta ja sisäinen tiedottaminen Wärtsilän yhteistoiminta ja sisäinen tiedottaminen on järjestetty jokaisessa maassa paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Wärtsilän toimintaperiaatteiden mukaisesti avointa vuorovaikutusta ylläpidetään yhtiön johdon ja työntekijöiden edustajien välillä yt-toimikunnissa ja organisaatio pidetään tietoisena sekä konsernin että kyseessä olevan yhtiön tilanteesta. Myös sellaisissa maissa, joissa ei ole varsinaisia yt-toimikuntia, henkilöstön ja yhtiön johdon välillä käydään avointa keskustelua. Wärtsilän yhtiöiden toimintatapoihin kuuluvat säännölliset tiedotustilaisuudet. Yhteistoimintaa harjoitetaan myös työsuojelussa. Useimmissa Wärtsilän yksiköissä on työsuojelutoimikunta, joissa on edustus kaikista henkilöstöryhmistä. Paikallisen yhteistoiminnan lisäksi Eurooppa-toimikunnassa käsitellään kysymyksiä, jotka koskevat vähintään kahta EU:n alueella toimivaa yhtiötä, sekä koko konsernia koskevia kysymyksiä. Eurooppa-toimikunnalla ja sen työkomitealla on aktiivinen rooli konsernitason kysymysten käsittelyssä ja edistämisessä. Yksilötason vuoropuhelu tapahtuu vähintään kerran vuodessa pidettävissä kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelun aiheita ovat konsernin ja oman yksikön tavoitteet, ko. henkilön työnkuva, osaamisen kehittäminen, uravaihtoehdot, henkilökohtaiset tavoitteet ja palaute. Kehityskeskustelut käydään lähtökohtaisesti kaikkien työntekijöiden kanssa. Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa välittömästi yrityksen toiminnan kehittämiseen kehitysehdotustoiminnan kautta. Jokainen wärtsiläläinen voi tehdä toiminnan parannusehdotuksia joko jatkuvan parantamisen prosessin (Continuous improvement process, CIP) tai aloitetoiminnan kautta. CIPehdotukset käsitellään yhdessä ja toteutetaan yhteisellä päätöksellä. Henkilökohtaiset aloitteet annetaan yhtiön asiantuntijoiden arvioitavaksi, minkä jälkeen toteuttamiskelpoiset ideat toteutetaan. Toinen globaali kanava uusien ideoiden esittämiseen on Idea Management portaalissa oleva MyDea-työkalu. Sen kautta esitettävät uudet ideat, jotka koskevat tuotteita ja ratkaisuja, toiminnan kehittämistä ja liiketoimintaa, ohjataan asianomaisille henkilöille kommentoitaviksi ja vietäväksi eteenpäin. Henkilöstölle annetaan säännöllisin väliajoin päivityksiä liiketoiminnan tuloksista Wärtsilän osavuosiraportoinnin yhteydessä. Yrityksen intranet "Compass" ja henkilöstölehti "Wattsup" ovat yhteisiä maailmanlaajuisen sisäisen viestinnän kanavia. Tunnustus erinomaisista suorituksista Wärtsilä kannustaa henkilöstöään innovatiivisuuteen myöntämällä vuosittain teknologiapalkinnon joko yksittäiselle työntekijälle tai työryhmälle parhaasta teknologisesta innovaatiosta. Palkintokriteerit ovat innovatiivisuus, ympäristömyötäisyys, teknologiajohtajuus, tuote- tai prosessiparannus ja kustannusten vähentämismahdollisuudet. Wärtsilä myöntää myös vuosittain Customer Care -palkinnon yksittäiselle 61

KESTÄVÄ KEHITYS työntekijälle tai työryhmälle, joka on ollut aktiivisesti myötävaikuttamassa liiketoimintatapojen kehittymiseen, laadun parantamiseen, asiakassuhteiden hoitoon, asiakastyytyväisyyteen tai Wärtsilän arvojen toteutumiseen. Työkalut ja prosessit Wärtsilä hyödyntää lukuisia työkaluja ja prosesseja hallinnoidakseen ja kehittääkseen kestävän kehityksen mukaista toimintaansa. Kestävän kehityksen avaintyökalut esitellään alla olevassa taulukossa. Wärtsilän kestävän kehityksen työkalut Perusperiaatteet Järjestelmät ja prosessit Muut Visio, missio ja strategia Laatujärjestelmä Kestävän kehityksen tavoitteiden asettaminen Corporate Governance Ympäristöjärjestelmä Johdon katselmukset Konsernin politiikat ja periaatteet: toimintaperiaatteet, laatu-, ympäristö-, sekä työterveys- ja turvallisuuspolitiikka, tasavertaisia mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia työsuhdekäytäntöjä koskeva politiikka, korruption vastainen politiikka, säännöstenmukaisuuden raportointia koskeva politiikka ym. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä Liiketoiminnan kehittämisen työkalut: due diligence, ympäristötutkimukset Konsernikäsikirja Toimittajahallintajärjestelmä Sidosryhmävuoropuhelu Toimittajavaatimukset Riskienhallintaprosessi Kestävää kehitystä koskeva raportointi Wärtsilän johtamisjärjestelmä Wärtsilän johtamisjärjestelmän tavoitteena on luoda lisäarvoa yhtiön sidosryhmille, saavuttaa yhtiön strategiset tavoitteet, tukea kestävän kehityksen mukaista toimintaa, hallita toimintaan liittyviä riskejä sekä parantaa yhtiön suorituskykyä jatkuvan parantamisen periaatetta noudattamalla. Johtamisjärjestelmä sisältää erilaisia työkaluja, kuten järjestelmät laadun, ympäristövastuun sekä työterveyden ja -turvallisuuden hallintaan. Eri organisaatiotasoilla suoritettavissa johdon katselmuksissa seurataan järjestelmän toimivuutta, tavoitteiden toteutumista sekä avaintunnuslukujen kehittymistä. Wärtsilän prosesseja kehitetään liiketoiminnoissa, liiketoiminta-alueilla, divisioonissa ja muissa toiminnoissa. Näitä kehitysprojekteja johtavat Wärtsilän Controller-kokous, toiminnankehityksen johtoryhmä, Wärtsilän toimitusjohtajan ja liiketoimintalinjojen laatukatselmukset sekä toimintojen johtoryhmät. 62

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilän johtokunta vastaa keskeisten strategioiden, periaatteiden ja politiikkojen määrittämisestä ja itse johtamisjärjestelmästä. Johtokunta seuraa säännöllisesti johtamisjärjestelmän toimivuutta ja tuloksia. Vastuut on jaettu linjaorganisaatioon kaikilla organisaatiotasoilla, ja jokaiselle wärtsiläläiselle on määritetty oma vastuualue johtamisjärjestelmässä. Sekä konsernitasolla että useimmissa tytäryhtiöissä on erilliset työryhmät johtamisjärjestelmän kehittämiseksi. Konsernitasolla seuraavat työryhmät koordinoivat tuotteisiin ja toimintaan liittyvää kehitystyötä: Työryhmä Painopiste Päätehtävät Wärtsilän toimitusjohtajan laatukatselmus Wärtsilän Controller-kokous Liiketoimintalinjojen laatukatselmukset Wärtsilän toiminnankehityksen johtoryhmä Wärtsilän EHSjohtoryhmä Laatu Strateginen toiminnan kehittäminen Laatu Toiminnan kehittäminen Ympäristö, työterveys ja turvallisuus (EHS) Kokonaisvastuu Wärtsilän laadusta, laatuprosessien parantamisesta ja strategisten laatutavoitteiden saavuttamisesta Kokonaisvastuu Wärtsilän toiminnan kehittämisestä ja toiminnankehittämissuunnitelmista, IM-toiminnan ja prosessien kehityksen ohjaaminen Tukee ja valvoo laadun kehitystä perustuen asiakkaan käsitykseen laadustamme sekä näkemykseen koko elinkaaresta. Keskittyy alueisiin, joilla tehtävillä parannuksilla on suurin vaikutus asiakkaisiin. Toimintojen rajat ylittävä päätöksenteko tehokkuuden parantamiseksi ja päätösten nopeuttamiseksi Liiketoiminnan strategiaan ja tavoitteisiin sekä toiminnankehittämisprosessin yleisvastuuseen perustuvien toiminnan kehittämisen toimintasuunnitelman, tavoitteiden ja ohjeiden valmistelu Wärtsilän Controller-tiimin hyväksyttäväksi, divisioonien rajat ylittävä toiminnankehittämistyön koordinointi ja yhtenäistäminen Kokonaisvastuu Wärtsilän EHS-asioista, EHS-johtamisjärjestelmän kehittäminen, konsernitason kokonaisvastuu laadun mittaamisesta ja tavoitteiden asettamisesta sekä lainsäädännön kehityksen seuraaminen Johtamisjärjestelmät Sertifioitujen yhtiöiden osuus ISO 9001 79% ISO 14001 65% ISO 18001 62% 63

KESTÄVÄ KEHITYS Toimitusketjun hallinta Wärtsilä on määritellyt prosessit tavaran- ja palveluntoimittajien valitsemiseksi, vaatimusten määrittelemiseksi ja toimitussuhteen kehittämiseksi. Wärtsilä tarjoaa toimittajilleen molempien osapuolien kilpailukykyä vahvistavaa kumppanuutta. Kumppanuuden edellytys on avoin ja jatkuva vuorovaikutus. Kumppanuusajattelua sovelletaan myös Wärtsilän tutkimus- ja kehitystyössä, jossa toimitaan usein tiiviissä yhteistyössä yliopistojen ja keskeisten toimittajien kanssa. Wärtsilän toimittajavaatimukset kattavat sekä yleiset asiat että laatuun, tuotekohtaisiin vaatimuksiin, ympäristöasioiden hoitoon, työterveyteen ja työturvallisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen ja lainsäädännön noudattamiseen liittyvät näkökohdat. Nämä vaatimukset sisältyvät vakiotoimitussopimuksiin. Vaatimusten noudattamista valvotaan jatkuvasti suorituskykymittareilla ja auditoinneilla. Toimittajien tulee noudattaa asetettuja vaatimuksia saavuttaakseen hyväksytyn toimittajan aseman. Wärtsilän toimittaja-arviointien painopisteet liittyvät toimittajien valintaan, vaatimustenmukaisuuteen ja suorituskyvyn katselmointiin. Wärtsilä arvioi toimittajiaan ja hoitaa toimittajasuhteitaan toimittajien hallintajärjestelmän avulla. Toimittajaarviointeja järjestetään säännöllisesti. Toimittaja-arvioinnit jaetaan kolmeen luokkaan, jotka ovat alkutarkastus, auditointi ja katselmus. Alkutarkastus tehdään potentiaalisille uusille toimittajille ennen toimitussuhteen aloittamista. Auditointi tehdään uusille toimittajille ja toimittajille, joiden suorituskyvyssä on havaittu puutteita Wärtsilän vaatimuksiin nähden. Katselmointi suoritetaan poikkeamien havaitsemiseksi ja selvittämiseksi. Toimittajiensa arvioinnissa Wärtsilä keskittyy kriittisiin indikaattoreihin, joissa toimittajilta odotetaan korkeita standardeja ja hyvää suorituskykyä. Niitä ovat asiaankuuluvan lainsäädännön noudattaminen, ympäristö-, työterveys-, työturvallisuus- ja laatuasioiden hoito, prosessikartoitus, riskienhallinta, laatusuunnitelmat ja sosiaalinen vastuu. Yhteiskuntasuhteet Wärtsilän tavoitteena on edistää hyvinvointia yhteisöissä, joissa yhtiö toimii. Tavoitteeseen päästään esimerkiksi luomalla työpaikkoja, maksamalla veroja ja sosiaalimaksuja, tarjoamalla työntekijöille koulutusta, tekemällä yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa ja tukemalla paikallista kehitystä. Wärtsilän toimintaperiaatteiden lähtökohtana on avoimuus ja rakentava yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa. Tämä koskee niin paikallisia viranomaisia kuin työntekijöiden perheitä, yhtiön naapureita, oppilaitoksia että mediaa. Keinoina on käytetty mm. avointen ovien päiviä, lehdistötilaisuuksia ja erimuotoista viestintää eri kohderyhmille. Wärtsilän toiminta on kansainvälistä ja yhtiön ratkaisuja on toimitettu yli 160 maahan. Wärtsilä takaa ratkaisuilleen käyttäjätuen koko niiden elinkaaren ajaksi, mikä usein tarkoittaa jopa 30 vuotta. Näin ollen Wärtsilä voi joskus joutua toimimaan myös alueilla, joilla esiintyy kapinaliikkeitä, etnisiä konflikteja, aluekiistoja tai ihmisoikeusrikkomuksia. Paikallisessa toiminnassa yritystoiminnan vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään. Valtiot ja kansainvälinen yhteisö määräävät yritysten asianmukaisen toiminnan rajat. Wärtsilä noudattaa sitä koskevaa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Wärtsilä noudattaa toiminnassaan kaikkia asiaankuuluvia OECD:n ja Kansainvälisen Kauppakamarin ohjeita sekä YK:n ja EU:n asettamia pakotteita tukemalla niiden täytäntöönpanoa. Wärtsilän liiketoimintaperiaatteet koskevat yhtiön kaikkia työntekijöitä. Olemme sitoutuneet kestävään kehitykseen ja vastuulliseen yritystoimintaan vaikutuspiirissämme YK:n Global Compact -aloitteen kymmenen periaatteen mukaisesti. 64

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilän vaikutus työllisyyteen ja julkiseen sektoriin sekä yhtiön hyväntekeväisyystoiminta on esitetty Taloudellinen vastuu -osiossa. Wärtsilän tytäryhtiöiden toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutukset paikallisyhteisöihin arvioidaan tapauskohtaisesti. Turvallisuusjohtaminen Wärtsilällä on konsernitason turvallisuuspolitiikka ja erilaisia ohjeita, jotka sisältävät ihmisoikeusasiat ja kansainväliset parhaat käytännöt. Konsernin turvallisuusjohtamisen valiokunta (CSMC) tarkistaa ja arvioi yhtiön turvallisuudenhallinnan periaatteet ja strategiat. Valiokunta koostuu liiketoimintojen edustajista sekä turvallisuuden- ja riskienhallinnan ammattilaisista. Puheenjohtajana toimii varatoimitusjohtaja. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi yhtiön turvallisuusriskien johtamiseen liittyvistä toimenpiteistä johtokunnalle. Wärtsilän turvallisuusjohtaminen on jaoteltu neljään alueeseen: henkilöstö, toimitilat (fyysinen turvallisuus), tieto ja automaatio. Operatiivinen turvallisuusjohtaminen näillä alueilla hoidetaan liiketoiminto- ja paikallistasolla. Wärtsilän verkostoon kuuluvien yritysten toimitusketjun hallintajärjestelmille on myönnetty sertifiointeja, esimerkiksi C-TPAT ja AEO. Wärtsilän turvallisuusasiantuntijat osallistuvat ASIS International yhdistyksen ja sen turvallisuusjohtajien yhteisön (CSO Roundtable) toimintaan. Tuotesuunnittelun periaatteet Wärtsilä pyrkii kehittämään asiakkailleen ympäristömyötäisiä, luotettavia ja turvallisia tuotteita. Wärtsilä tukee asiakkaidensa toimintaa tuotteidensa käyttöiän ajan tarjoamalla niiden koko elinkaaren kattavia huolto-, kunnostus- ja jälkiasennuspalveluita. Moottoreiden ja komponenttien kunnostaminen pidentää tuotteiden luotettavaa käyttöikää. Modernisointi voi parantaa käytössä olevien laitosten suorituskykyä ja auttaa asiakkaita vastaamaan tuleviin, entistä tiukempiin viranomaisvaatimuksiin. Wärtsilän tuotteita ja ratkaisuja koskevat kansainväliset ympäristöperiaatteet ja vaatimukset määritellään lähinnä seuraavissa organisaatioissa: Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE) sekä Maailmanpankki. Kansallisella ja alueellisella tasolla organisaatiot kuten Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA ja Euroopan komissio sekä Saksan, Japanin ja Intian markkinaalueet ovat Wärtsilän tuotteiden kannalta tärkeimpiä periaatteiden ja säännösten laatijoita. IMO vastaa meriliikenteen turvallisuutta sekä meren saastumisen ja alusten päästöjen hallintaa koskevien standardien laadinnasta, asettaa rajat typen ja rikin oksidipäästöille sekä sääntelee painolastiveden käsittelyä ja rajoituksia. Maailmanpankin IFC-organisaatio laatii yleisiä sekä toimialakohtaisia ohjeita hyvistä kansainvälisistä käytännöistä, joista esimerkiksi lämpövoimalaitosten EHS-ohjeet (ympäristö, terveys ja turvallisuus) määrittelevät nykyään kansainvälisten voimalaitosprojektien ympäristövaikutuksia koskevat vähimmäisvaatimukset. Kyseisten ohjeiden noudattamista edellytetään useimmissa kehittyvien markkinoiden projektien rahoitusehdoissa. EU:n teollisuuspäästöjä koskevassa direktiivissä määritellään vaatimukset, joilla minimoidaan teollisesta toiminnasta johtuva saastuminen koko Euroopan Unionin alueella. Wärtsilän moottorit on suunniteltu Euroopan komission konedirektiivin, SOLAS-yleissopimuksen ja muiden keskeisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Propulsiotuotteet on suunniteltu SOLAS:n sekä keskeisten luokituslaitosten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Uusien moottorityyppien tulee täyttää myös kansainväliset turvallisuusvaatimukset. Ennen markkinoille tuloa uusille tuotteille hankitaan tyyppihyväksyntä 65

KESTÄVÄ KEHITYS luokituslaitoksilta. Wärtsilä Ship Design noudattaa suunnitteluprosessissaan luokituslaitosten ja lippuvaltioiden sääntöjä varmistaakseen, että asiakkaille suunnitellut tuotteet ovat turvallisia ja säännösten mukaisia. Ennen aluksen rakentamisen aloittamista asiakkaalle toimitettaville piirustuksille ja laskelmille on hankittava luokituslaitoksen hyväksyntä. Wärtsilän tuotteiden mukana toimitetaan asianmukaiset käyttöoppaat, jotka sisältävät muun muassa tarvittavat tuotteiden perustiedot ja kattavat käyttöohjeet. Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen myös asianmukaista koulutusta varmistaakseen tuotteidensa ympäristön kannalta parhaan ja turvallisen päivittäisen käytön. Wärtsilä seuraa aktiivisesti ympäristölainsäädäntöä koskevia aloitteita ja muutoksia voidakseen valmistautua yhtiön toiminnalle tulevaisuudessa asetettaviin rajoituksiin. Wärtsilä keskittyy tuotekehityksessään ympäristömyötäisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin, jotka vastaavat muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Sidosryhmäsuhteet Wärtsilä ylläpitää aktiivisesti suhteitaan eri sidosryhmiin rakentavan ja avoimen vuorovaikutuksen kautta. Wärtsilän lähtökohta on, että avoin keskustelu sidosryhmien kanssa on olennaisen tärkeää toiminnan, tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. Konsernitasolla Wärtsilä on määritellyt merkittävimmiksi sidosryhmikseen asiakkaat, omistajat, alihankkijat, henkilöstön ja yhteiskunnan. Tytäryhtiöt määrittelevät itse merkittävimmät sidosryhmänsä, joita ovat edellä mainittujen lisäksi mm. tuotantolaitosten naapurusto, oppilaitokset ja viranomaiset. Painotukset vaihtelevat tytäryhtiöittäin. Wärtsilä kehittää jatkuvasti raportointiaan sekä omaehtoisesti että sidosryhmiltä saamansa palautteen perusteella. Wärtsilän sidosryhmien keskeiset odotukset ja Wärtsilän tavoitteet 66

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilä kehittää aktiivisia yhteyksiä asiakkaisiin esimerkiksi järjestämällä eri puolilla maailmaa asiakaspäiviä nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Tilaisuuksissa käydään läpi ajankohtaisia aiheita sekä paikallisesta että globaalista näkökulmasta ja keskustellaan nykyisistä ja tulevista tarpeista ja haasteista. Vuonna 2013 Ship Power ja Power Plants olivat mukana järjestäjinä tai osallistujina noin 260:ssa alan tilaisuudessa eri puolilla maailmaa. Tilaisuudet käsittivät kansainvälisiä ja kansallisia seminaareja, näyttelyjä ja konferensseja, ja niihin osallistui nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita sekä muita sidosryhmiä, mm. sijoittajia, konsultteja, alihankkijoita, opiskelijoita ja muita aiheista kiinnostuneita. Työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutus on Wärtsilässä hyvin monimuotoista. Aktiivista ja osallistavaa henkilöstödialogia tukevia menettelyjä ja prosesseja selostetaan tarkemmin osassa Yhteistoiminta ja sisäinen tiedottaminen. Wärtsilä pyrkii avoimeen ja hyvään keskusteluyhteyteen niin paikallisten kuin kansainvälisellä tasolla toimivien viranomaisten kanssa. Tavoitteena on tiedon jakaminen ja säännöksien laadun parantaminen. Wärtsilä osallistuu julkisiin konsultaatioihin yhtiölle tärkeissä asioissa. Wärtsilä järjestöissä Wärtsilä osallistui vuonna 2013 useiden kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Wärtsilän kannalta tärkeimmät järjestöt ja Wärtsilän osallistumisen luonne esitetään alla olevassa taulukossa. Sidosryhmä Järjestö Toiminnan luonne Etujärjestöt Teollisuusjärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Kauppakamari (ICC Suomi), Teknologiateollisuus ry Cogen Europe, Cruise Line International Association (CLIA), EnergyVaasa, Moottorivalmistajien yhdistys (EMA), EURELECTRIC, European Sustainable Shipping Forum (ESSF), European Cruise Council (ECC), Euroopan polttomoottoriteollisuuden liitto (Euromot), Exhaust Gas Cleaning System Association (EGCSA), Polttomoottoritekniikan kansainvälinen järjestö (CIMAC), World Alliance for Decentralized Energy (WADE), Verband Deutscher Maschinen- und Anlagenbau (VDMA), Indian diesel engine manufacturers association (IDEMA), Confederation of Indian Industry (CII), WaterBorne TP, Brazilian Association of Flexible Energy Generation (ABRAGEF), The Brazilian Thermoelectric Generators Association (ABRAGET), Hong Kong Shipowner Association, Association of Singapore Marine Jäsenyys ja toimintaan osallistuminen. Hallituksen jäsenyys ja työryhmien toimintaan osallistuminen (CIMAC, WADE, Euromot, VDMA, Cogen Europe, Italcogen, Cogen Turkey). Jäsenyys ja toimintaan osallistuminen (CII, CLIA, ESSF, EURELECTRIC, EMA, EGSA, ECC, WaterBorne TP, ABRAGET, ABRAGET, Association of Singapore Marine Industries, IBP). 67

KESTÄVÄ KEHITYS Standardisoimisjärjestöt Kansainväliset järjestöt Muut Industries, Brazilian Institute of Oil and Gas (IBP) Euroopan standardointikomitea (CEN), Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO) Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO), YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE) Euroopan laatujohtamissäätiö (EFQM), European Energy Forum (EEF), Global Reporting Initiative (GRI), YK:n Global Compact - aloitteen pohjoismainen verkosto Toimintaan osallistuminen. Toimintaan osallistuminen kansallisten valtuuskuntien kautta (IMO). Osallistuminen toimintaan (UNECE). Toimintaan osallistuminen (EFQM, EEF, YK:n Global Compact -aloitteen pohjoismainen verkosto). GRI:n sidosryhmäjäsen. Taloudellisen lisäarvon luominen Wärtsilän päämääränä on luoda lisäarvoa eri sidosryhmilleen. Painopisteitä ovat hyvä kannattavuus ja omistaja-arvon kasvattaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Wärtsilän tulee täyttää muidenkin sidosryhmien odotukset, kuten kehittää ja toimittaa asiakkaille korkealaatuisia ja ympäristömyötäisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, rakentaa pitkäaikaisia kumppanuussuhteita toimittajiin, tarjota työntekijöille kilpailukykyinen palkkaus ja hyvät työolosuhteet sekä edistää paikallisyhteisöjen hyvinvointia Wärtsilän toimipaikoilla. Hyvä taloudellinen tulos luo perustan muille kestävän kehityksen osa-alueille sosiaaliselle vastuulle ja ympäristövastuulle. Maailmantalouden vaikeista olosuhteista huolimatta Wärtsilä on suoriutunut hyvin vuonna 2013. Kannattavuus säilyi vankkana ja oli 520 miljoonaa euroa, 11,2% liikevaihdosta.wärtsilän liikevaihto oli 4.654 miljoonaa euroa, laskua oli 1% edelliseen vuoteen verrattuna.aasian osuus liikevaihdosta oli 38%, Euroopan 29%, Amerikan 23% ja muiden 11%. Pitkän aikavälin tavoitteemme on kasvaa nopeammin kuin maailman BKT. Liikevoittotavoitteemme (EBIT%) on 14% suhdannesyklin huipulla. Syklin pohjalla tavoitteemme on säilyttää yli 10%:n liikevoitto. 68

KESTÄVÄ KEHITYS Taloudellisen lisäarvon luominen sidosryhmille MEUR 2013 2012 2011 2010 2009 Asiakkaat Liikevaihto 4 654 4 725 4 209 4 553 5 260 Toimittajat Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut -2 901-3 007-2 694-2 927-3 593 Lisäarvon jakaminen Luotu lisäarvo 1 753 1 717 1 514 1 626 1 667 Jaettu sidosryhmille Työntekijät Palkat 903 887 770 773 735 Julkinen sektori Verot ja sosiaalimaksut 314 317 322 326 337 Luotonantajat Nettorahoituskulut 19 30 16 13 34 Omistajat Osinko 207 197 178 271 173 Yhteisöt Lahjoitukset 1 1 1 1 1 Liiketoiminnan kehittämiseen 310 285 228 242 388 Asiakkaat Wärtsilä luo asiakkailleen lisäarvoa toimittamalla näiden tarpeita ja odotuksia vastaavia tuotteita, ratkaisuja ja palveluja. Korkealaatuisten, luotettavien ja ympäristömyötäisten ratkaisujen ja palvelujen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä ja jatkuvaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Tarjoamamme huoltopalvelu ylläpitää tuotteiden suorituskykyä läpi koko niiden elinkaaren. Lisäksi vanhojen tuotteiden käyttöikää voidaan pidentää modernisoinnilla. Liikevaihto markkina-alueittain 69

KESTÄVÄ KEHITYS Liikevaihto/työntekijä Toimittajat Toimittajilla on merkittävä rooli Wärtsilän toimitusprosesseissa. Pyrimme tiiviisiin ja erinomaisiin suhteisiin tärkeimpien toimittajiemme kanssa ja siten varmistamaan, että molemmat osapuolet ymmärtävät hyvin toisiaan ja pystyvät vastaamaan tiukkoihin vaatimuksiin niin prosessien kuin tuotteidenkin suhteen. Taloudellisen hyödyn lisäksi tiiviit suhteet tuovat toimittajille lisäarvoa Wärtsilän tarjoamana osaamis- ja kehitystukena, ja vastaavasti Wärtsilä hyötyy toimittajien osaamisesta. Onnistuneet suhteet voivat myös johtaa paikallisen toimittajan kansainvälistymiseen tämän päästessä osaksi maailmanlaajuista toimitusketjuamme. Wärtsilän vuonna 2013 ostamien tuotteiden, materiaalien ja palveluiden arvo oli 2.901 milj. euroa. Wärtsilän yli 3.700 aktiivisesta tavarantoimittajasta suurin osa toimii Euroopassa, jossa ovat myös suurimmat tuotantoyksikkömme. Panostamme jatkuvasti myös vahvan toimitusketjuverkoston kehittämiseen Aasiassa. Ostetut tuotteet, materiaalit ja palvelut 70

KESTÄVÄ KEHITYS Henkilöstö Wärtsilän henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 18.663. Lisäksi toimittajaketjumme työllisti epäsuorasti tuhansia ihmisiä. Tavoitteemme on tarjota työntekijöille kilpailukykyiset palkat, mahdollisuudet jatkuvaan henkilökohtaiseen kehitykseen sekä hyvät työolosuhteet. Näihin nojautuen pyrimme palkkaamaan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä. Työntekijöiden taitojen ja pätevyyden kehittäminen on erityisen tärkeää sekä liiketoiminnallemme että yhtiön henkilöstön kehitykselle. Wärtsilä maksoi vuonna 2013 palkkoja yhteensä 903 miljoonaa euroa. Luku sisältää peruspalkkojen lisäksi erilaisiin voittopalkkio- ja kannustinjärjestelmiin perustuvat maksut. Näiden järjestelmien piirissä on noin 65% henkilöstöstä. Eläketurva Wärtsilän työntekijöiden eläketurva perustuu kunkin maan lainsäädäntöön ja voimassa oleviin sopimuksiin. Suomessa valtaosa eläkevelvoitteista hoidetaan työeläkejärjestelmän (TyEL) kautta. Suurimmat etuuspohjaiset eläkejärjestelmät ovat Alankomaissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa. Suurin osa etuuspohjaisista eläkejärjestelmistä on eläkesäätiöiden hallussa, eivätkä niiden varat sisälly konsernin varoihin. Wärtsilän tytäryhtiöiden maksut eläkesäätiöille suoritetaan kunkin maan lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Valtuutetut aktuaarit ovat kussakin maassa suorittaneet etuuspohjaisiin eläkejärjestelmiin liittyvät vakuutuslaskelmat. Lisätietoja konsernin eläkevelvoitteista on tilinpäätöksen liitetiedossa 20. Eläkevelvoitteet. Palkkataso Wärtsilä soveltaa ja noudattaa kaikissa maissa paikallista työlainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia, joissa useimmiten määritellään minimipalkka. Lisäksi alkupalkkoja verrataan tehtäväkohtaisesti ja koulutuksen mukaan alan yleiseen palkkatasoon. Laki ja muut määräykset asettavat minimitason, mutta todelliset palkat ovat usein tätä suurempia. Kokonaispalkkaus ja palkitseminen perustuvat Wärtsilän palkitsemispolitiikkaan ja -ohjeisiin sekä maakohtaisiin käytäntöihin. Peruspalkka määräytyy paikallisten olosuhteiden, työn vaativuuden ja työntekijän pätevyyden ja työsuorituksen mukaan. Palkat ja palkkiot markkina-alueittain 71

KESTÄVÄ KEHITYS Rekrytointiperiaatteet Periaatteessa kaikista avoinna olevista tehtävistä ilmoitetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti, jotta varmistetaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hakea Wärtsilässä avoimeen tehtävään. Rekrytoinnissa otetaan huomioon ensisijaisesti paikalliset hakijat, jollei ole nimenomaista syytä palkata tehtävään ulkomaista työntekijää, esimerkiksi tarvittaessa osaamisen siirtoa toisesta maasta. Tämä periaate pätee myös ylempään johtoon. Ylempään johtoon luetaan globaalien toimialojen johto, konsernin johtajisto ja paikallisten tytäryhtiöiden johtotehtävät. Julkinen sektori Wärtsilä maksaa erilaisia sosiaalimaksuja ja veroja useille eri valtioille. Vuoden 2013 talousjaksolla tuloverot ja sosiaalimaksut olivat 314 miljoonaa euroa. Työntekijöiden sosiaalimaksuilla rahoitetaan eläkkeet, työttömyysturva ja muut sosiaaliset edut, jotka luovat turvallisuutta ja parantavat yhtiön työntekijöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua. Wärtsilän yhtiöt saavat myös tukia julkiselta sektorilta. Julkisen sektorin tukien määrä vuonna 2013 oli 6 miljoonaa euroa, ja ne liittyivät muun muassa tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin. Saadut julkisen sektorin tuet 72

KESTÄVÄ KEHITYS Verot ja sosiaalikustannukset markkina-alueittain Rahoittajat ja omistajat Rahoittajat Vuonna 2013 Wärtsilän nettorahoituserät olivat -19 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa Wärtsilän nettomääräinen korollinen lainapääoma oli 276 miljoonaa euroa sekä omavaraisuusaste 43,9% ja velkaantumisaste 0,15. Omistaja-arvo Osakkeenomistajille esitetään jaettavaksi osinkona 207 milj. euroa. Wärtsilän tavoitteena on jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 50% operatiivisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osakekohtainen osingonjako on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,98 euroa, ja yhtiön markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 7.055 miljoonaa euroa. Yhteiskuntatuki Wärtsilä tukee kansallisella tasolla kansalaistoimintaa, kulttuuria ja hyvinvointia. Wärtsilän hallitus on tukenut lapsi- ja nuorisotyötä, ympäristönsuojelua, maanpuolustustyötä, sotainvalideja sekä lääketieteellistä ja teknistä tutkimusta. Hallitus lahjoitti näihin tarkoituksiin vuonna 2013 yhteensä 111.200 euroa. Lisäksi monet Wärtsilän yrityksistä tukevat paikallisten organisaatioiden vastaavaa toimintaa maissa joissa yrityksillä on toimintaa. 73

KESTÄVÄ KEHITYS Hallituksen myöntämät lahjoitukset TEUR 2013 2012 2011 2010 2009 Yhteensä 111 104 60 670 70 Lahjoitukset paikallisyhteisöjen toimintaan¹ TEUR 2013 2012 2011 2010 2009 Yhteensä 609 456 940 421 527 1 Luvut sisältävät viidentoista suurimman yhtiön sekä emoyhtiön tiedot. Wärtsilä ja päästökauppa Wärtsilä Italia S.p.A on ainoa EU:n päästökaupan (ETS) piiriin kuuluva tytäryhtiö. Syynä on tehtaan lämpövoimala. Päästökauppa ei ole vaikuttanut yhtiön kannattavuuteen. Wärtsilän vastaus ilmastonmuutokselle on kehittää ja toimittaa tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla asiakkaat voivat vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Lisäksi neuvomme ja tuemme asiakkaita näiden soveltaessa Kioton joustomekanismeja (JI ja CDM) voimalaprojekteissaan. Lisätietoa ilmastonmuutokseen liittyvistä Wärtsilän ratkaisuista on Ympäristövastuu-osiossa. Ilmastonmuutokseen ja Wärtsilän tuotteisiin liittyvät liiketoimintariskit käsitellään Hallinnointi-katsauksen Riskienhallinta-osan kohdassa Kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Ympäristövastuu Wärtsilä korostaa kestävään kehitykseen tähtäävässä toiminnassaan ympäristövastuuta. Meille ympäristövastuulla on kaksi ulottuvuutta: tuotteet ja toiminta. Ympäristösuorituskykymme parantaminen tapahtuu - myös toimintamme osalta - pitkälti tuotekehityksen ja tuotteiden jatkuvan parantamisen kautta. Työtä tukee myös operatiivisen toiminnan kehittäminen, joka perustuu tiukkoihin ympäristövaatimuksiin ja jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Yhtiön toiminnan ympäristösuorituskyvyn jatkuva parantaminen vaatii organisaatioltamme jatkuvaa järjestelmällistä työtä. Työtä ohjaavat yhtiön strategia, ympäristötavoitteet, toimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekä laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja -turvallisuuspolitiikka, ja sitä koordinoivat ja valvovat Wärtsilän laatujohtokunta ja EHS-johtoryhmä. Toimintamme, prosessiemme ja tuotteidemme kehittämisessä sovelletaan uusinta saatavilla olevaa tekniikkaa ja pienennetään siten materiaalien ja energian kulutusta sekä vähennetään ja hallitaan syntyviä päästöjä ja jätteitä. Wärtsilä on määritellyt prosessin tuotteita koskevan ympäristöstrategian ja siihen liittyvien tavoitteiden laatimiseksi. Prosessissa tunnistetaan tuotteiden vaikutukset ja keinot vaikutusten pienentämiseksi sekä 74

KESTÄVÄ KEHITYS mahdollistavat ja rajoittavat reunaehdot, analysoidaan tiedot ja laaditaan sekä jalkautetaan itse strategia ja tavoitteet. Operatiivisia toimintoja ja tuotteita kehitetään ja parannetaan jatkuvasti sertifioitujen ympäristöjärjestelmien avulla. Periaatteenamme on noudattaa ISO 14001- ja OHSAS 18001 -ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmiä (EHS-johtamisjärjestelmiä) kaikkialla konsernissa. Tämä ei kuitenkaan koske puhtaasti myyntiin keskittyviä yhtiöitä, joissa sovelletaan Wärtsilän sisäistä EHS-mallia. EHSjohtamisjärjestelmämme kattavat kaikki tytäryhtiöidemme toiminnot, mikä osaltaan edistää ympäristönsuojelua ja pienentää kattavasti toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia. Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmässä kiinnitetään huomiota erityisesti lakimääräisten vaatimusten täyttämiseen, toiminnan ympäristönäkökohtien tunnistamiseen ja ympäristövaikutusten ja -riskien torjuntaan, henkilöstön koulutukseen ja selkeästi määriteltyihin vastuisiin, toiminnan ja menettelytapojen kattavaan dokumentointiin, toimintaan poikkeustilanteissa sekä ympäristösuorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen. Tytäryhtiöt asettavat omat tavoitteensa, joissa otetaan huomioon niiden toiminnan kannalta merkittävät ympäristönäkökohdat. Ne myös seuraavat johtamisjärjestelmiensä toiminnan tuloksellisuutta. Vuoden 2013 lopussa 50:llä Wärtsilän yhtiöllä oli sertifioitu ympäristöjärjestelmä. Sertifioitujen ympäristöjärjestelmien piirissä on noin 91% Wärtsilän koko henkilöstöstä. Wärtsilän ympäristöstrategia jatkuva prosessi 75

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilän ympäristöjohtaminen Elinkaariajattelu Wärtsilän tuotteiden pitkän käyttöiän vuoksi laitteiden elinkaaren aikaisten vaikutusten tunnistaminen on kokonaisympäristövaikutusten ymmärtämisen kannalta keskeistä. Tehtyjen elinkaariarviointien tulokset osoittavat, että dieselmoottorin elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista valtaosa syntyy moottorin käytön aikana. Niistä suurin osa johtuu moottorin käytönaikaisista päästöistä ilmaan sekä käyttöön liittyvästä polttoaineen toimitusketjusta. Wärtsilä hallitsee tuotteidensa elinkaarta tuotesuunnittelulla, toimittajien valinnalla, valmistusmenetelmillä, kuljetusten optimoinnilla, käytönaikaisella huollolla ja korjauksilla sekä asiakkaiden koulutuksella ja opastuksella. Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen huoltosopimuksia ja lanseeraa tuotteita, jotka auttavat heitä optimoimaan toimintansa. Wärtsilä myös tukee aktiivisesti asiakkaita sopivien ratkaisujen valinnassa aikaisessa vaiheessa projektia. Elinkaariarviointien lisäksi Wärtsilä on hyödyntänyt myös muita, esimerkiksi loppukäyttäjä- ja järjestelmätasoilla tehtyjä arviointeja selvittääkseen tarjoamiensa ratkaisujen kehitystarpeita sekä nykyteknologian kehityspotentiaalia uusilla sovellusaloilla. 76

KESTÄVÄ KEHITYS Monitasoinen arviointimalli Ympäristövaikutukset tuotteen elinkaari 77

KESTÄVÄ KEHITYS Tutkimus- ja tuotekehitys -toiminnan painopiste Wärtsilän pysyvä tavoite on teknologiajohtajuus. Siihen pyritään kehittämällä asiakastarpeisiin vastaavia tuotteita, jotka perustuvat luotettaviin, tehokkaisiin ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiin teknologioihin. Wärtsilän tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan tavoitteena ovat teknologiat, tuotteet ja ratkaisut, jotka ovat koko elinkaarensa ajan polttoainetehokkaita, luotettavia, turvallisia, itsediagnostisoivia, edullisia käyttää ja ympäristökuormitukseltaan vähäisiä. Wärtsilä suojelee innovaatioitaan ja kilpailukykyään kiinnittämällä erityistä huomiota aineettoman omaisuuden hallintaan ja yhtiön sisäisen avainosaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Kehitämme verkostoja ja klustereita, joiden avulla laajennamme tietojamme, taitojamme ja kapasiteettiamme solmimalla pitkäaikaisia suhteita tavarantoimittajiin, konepajayhtiöihin, yliopistoihin sekä lisenssivalmistajiin ja muihin OEM-valmistajiin (Original Equipment Manufacturer). T&K-resursseja varataan ja käytetään tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen ja suunnittelemiseen, ja yhä enenevässä määrin keskitytään simulointiin sekä virtuaaliseen koekäyttöön ja validointiin. Wärtsilä kehittää aktiivisesti tuotealustoja ja suunnittelee tuotteita, jotka on helppo valmistaa ja huoltaa. Merkittävä osa tuotekehitysinvestoinneista käytetään ympäristömääräysten noudattamisen varmistamiseen, mistä on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä hyötyä koko arvoketjulle ja viime kädessä ympäristölle. Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset MEUR 2013 2012 2011 2010 2009 185 188 162 141 141 Tutkimus- ja tuotekehityskustannukset 78

KESTÄVÄ KEHITYS Luotettavuuden ja turvallisuuden varmistus Luotettavuuden ja turvallisuuden merkitys korostuu, kun otetaan huomioon tuotteidemme pitkä käyttöikä sekä niiden käyttökohteet. Wärtsilän tuotekehitysprosessi on suunniteltu varmistamaan lopputuotteen luotettavuus- ja turvallisuusominaisuudet. Tuotteemme läpäisevät kattavat validointi- ja testausvaiheet ennen niiden lopullista lanseerausta. Uusien teknologioiden validointi suoritetaan sekä T&K -laboratorioissa että toiminnassa olevissa laitoksissa yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Etupainoisen kehittämisprosessin avulla uudet ratkaisut saadaan markkinoille nopeammin tinkimättä niiden luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Yksittäiset komponentit testataan jo niiden suunnitteluvaiheessa käyttämällä kehittyneitä laskentamenetelmiä ja simulointityökaluja. Näin Wärtsilä havaitsee parantamista kaipaavat alueet jo prosessin alkuvaiheessa, mikä edelleen vähentää komponenttien testaustarvetta. Varsinainen komponenttien ja teknologian testaus mahdollistaa järjestelmän tehokkaan validoinnin, mikä nopeuttaa kehitysprosessia ja uudet tuotteet saadaan markkinoille ripeämmässä aikataulussa. Validointitestaus toiminnassa olevissa laitoksissa yhteistyössä asiakkaidemme kanssa antaa meille mahdollisuuden parantaa ratkaisujemme suorituskykyä ja löytää uusia, parempia ratkaisuja. Asiakas hyötyy saadessaan ensikäden tuntumaa uuteen tekniikkaan, ja Wärtsilä saa pitkäaikaista kokemusta valvotuissa olosuhteissa. Tyypillinen kenttälaitteisto käy 6.000 tuntia vuodessa. Tuote tuodaan markkinoille vasta, kun se on läpäissyt prosessin kaikki vaiheet ja sen suorituskyky täyttää Wärtsilän korkeat vaatimukset. Tuotekehitysprosessi Tehokkuuden parantaminen Tuotteiden ja ratkaisujen energiatehokkuus on aina ollut Wärtsilälle tärkeä tavoite, jossa on vuosien mittaan saavutettu huomattavaa edistystä. Alusten kokonaishyötysuhde Laivojen kokonaishyötysuhteen parantaminen alentaa elinkaarikustannuksia ja vähentää päästöjä. Kun automaatio-, kone- ja propulsiojärjestelmiin ja niiden ohjaukseen liittyvä osaaminen yhdistetään optimoitua laivasuunnittelua hyödyntäen kokonaisratkaisuksi, voidaan saavuttaa todella korkea kokonaishyötysuhde. Energiatehokkuuden pitkän aikavälin parannuspotentiaaliksi on arvioitu 30-50%. Tähän päästään 79

KESTÄVÄ KEHITYS optimoimalla komponenttien suoritusarvot, alusten suunnittelu, hukkalämmön ja muiden häviöiden talteenotto ja sää- ja matkareititys sekä hyödyntämällä uusia potentiaalisia teknologioita. Laivojen hyötysuhdetta voidaan parantaa myös esimerkiksi seuraavilla konsepteilla: Low Loss -konsepti, joka alentaa sähköisen voimalinjan häviöitä 30-50% runkomallin optimointi. Wärtsilällä on meneillään asiakkaidensa kanssa useita yhteisiä kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on käyttökustannusten merkittävä alentaminen. Järjestelmäintegrointi parantaa hyötysuhdetta edelleen, ja asiakkaat hyötyvät saadessaan samalta toimittajalta testatut ja hyviksi todetut ratkaisut. Koko elinkaaren kattavan tuen ansiosta telakat pystyvät optimoimaan rakennusaikataulunsa ja varustamot saavat luotettavat, helpommin hallinnoitavat ratkaisut. Moottorien hyötysuhteen parantaminen Wärtsilän diesel- ja kaasumottoreiden hyötysuhde on mallista riippuen 42-52%. Parhaiden moottoreiden 52%:n hyötysuhde huippukuormituksella lukeutuu nykyisten voimakoneiden parhaimmistoon. Päästömääräysten jatkuva tiukkeneminen tekee suoritusarvojen parantamisesta kuitenkin haastavampaa. Wärtsilä on käynnistänyt useita ohjelmia, joiden tavoitteena on varmistaa sekä moottoreiden korkea hyötysuhde että moottoripäästöjen merkittävä pienennys. Menestykseemme ovat merkittävästi vaikuttaneet integroidut tekniset ratkaisut, jotka mahdollistavat pienet päästöt ja moottoreiden korkean hyötysuhteen. Tuloilmaa ja polttoaineensyöttöä säätelevä automatisoitu järjestelmä takaa kaikissa käyttöolosuhteissa optimaalisen palamistapahtuman. Komponenttien suunnittelusta kertyneen laajan kokemuksensa turvin Wärtsilä on kehittänyt polttokammiot, jotka kestävät kovia sylinteripaineita ja korkeita lämpötiloja, mikä suoraan parantaa moottorin hyötysuhdetta. Kaksivaiheiseen turboahdintekniikkaan liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on myös tärkeässä osassa tavoitellessamme ympäristösuorituskyvyltään ja polttoainetehokkuudeltaan yhä parempia ratkaisuja. Wärtsilän moottoreiden polttoainehyötysuhteen kehittäminen Yksittäisen komponentin hyötysuhteen parantaminen ei kuitenkaan välttämättä takaa parasta mahdollista kokonaistulosta. Merenkulun sovelluksissa parempia tuloksia voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisella 80

KESTÄVÄ KEHITYS laivasuunnittelulla, järjestelmäintegroinnilla ja koneiden optimoinnilla. Vastaavasti voimalaitoksissa voidaan eri teknologioita yhdistämällä saavuttaa 90%:n kokonaishyötysuhde. Parannuksia lämmön talteenotossa ja energiakonversioissa Polttoaineen energiasisältö voidaan hyödyntää tehokkaammin käyttämällä lämmön talteenottokonsepteja ja toisiokiertoa. Höyryyn perustuvaa kombikytkentää käytetään yleisesti dieselmoottorisovelluksissa, ja sen odotetaan saavan jalansijaa myös isoissa kaasumoottorivoimaloissa. Lisäparannuksia voidaan saada aikaan suunnittelemalla moottoreihin toisiokiertoja. Potkurien hyötysuhteen nostaminen Potkurin hyötysuhde on eräs tärkeä tekijä alusten taloudellisen liikennöinnin kannalta. Potkurin likaantuminen, pinnan karheneminen ja käytöstä johtuvat reunojen vauriot voivat alentaa hyötysuhdetta 3-7%. Ikääntyneiden potkureiden korvaaminen uusilla, viimeisimpään osaamiseen perustuvilla potkurimalleilla ja aluksen käyttöprofiiliin optimoiduilla potkureilla voi tuoda merkittäviä säästöjä, jolloin myös investoinnin takaisinmaksuaika jää lyhyeksi. Esimerkiksi öljytankkereissa ja konttialuksissa, joiden vuosittaiset polttoainekustannukset voivat olla yli viisi miljoonaa euroa, huonokuntoinen potkuri saattaa helposti aiheuttaa useiden satojen tuhansien eurojen vuosikustannukset. Meneillään olevien, potkurien käytönaikaisia hyötysuhdehäviöitä tutkivien projektien tuloksena kehitetään potkurin kuntoon perustuvaa kunnossapitoa, joka parantaa aluksen kokonaishyötysuhdetta sen koko elinkaaren ajan. Wärtsilä tarjoaa monenlaisia, myös jälkiasennukseen soveltuvia ratkaisuja, kuten siivekkeillä varustettu potkurin EnergoproFin-napa, Energopacperäsimet ja HR-suulakkeet. Ilmapäästöjen vähentäminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kasvihuonekaasupäästöt ovat todistetusti merkittävin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä. Niistä tärkeimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), typen oksidi- (NOx) ja metaanipäästöt (CH4). Ratkaisujensa hyötysuhteen parantamisen ohella Wärtsilä kehittää jatkuvasti teknologioita sekä diesel- että kaasumoottorien kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi. Wärtsilä kehittää esimerkiksi kaasumoottoreihin ns. Ultra Low THC (Total Hydro Carbons) -teknologiaa, jossa moottorin kokonaishiilivetypäästöjä (THC) voidaan alentaa primääristen ja sekundääristen tekniikoiden avulla 30 90%:lla. Pitkäjänteiset investoinnit tutkimukseen ja pyrkimys ympäristön kannalta parempiin ratkaisuihin on tuonut lukuisia konkreettisia tuloksia. Etenkin vajaalla kuormalla ajettaessa syntyvän palamattoman metaanin osuutta on saatu alennettua jopa 75%. Monet kyseisistä moottoreiden optimointiratkaisuista voidaan asentaa myös käytössä oleviin vanhempiin moottoreihin. Ratkaisuihin liittyviä toimenpiteitä ovat mm. palotilan optimointi, polttotapahtumaa ohjaavan tietokoneohjelmiston päivitys ja koneiston tehonhallinnan yleinen optimointi. 81

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilän moottoreiden hiilidioksidin ominaispäästöjen kehitys Rikkidioksidipäästöjen vähentäminen Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti vuonna 2008 alentaa laivapolttoaineiden rikkipitoisuutta (MARPOL-yleissopimuksen liite VI). Nykyinen polttoaineen rikkipitoisuusraja on 1,0 painoprosenttia, ja vuodesta 2015 lähtien rikkipitoisuuden erityisalueilla (SECA) liikennöivien alusten noudatettava päästörajoja, jotka vastaavat polttoaineen 0,1 prosentin rikkipitoisuutta. Erityisalueiden ulkopuolella raja on 3,5 painoprosenttia ja vuodesta 2020 lähtien 0,5 painoprosenttia. Merenkulun rikkipäästöjä voidaan alentaa kolmella menetelmällä: pienentämällä käytetyn polttoaineen rikkipitoisuutta poistamalla rikkiä pakokaasuista vaihtamalla polttoaineeksi esimerkiksi maakaasu. Pakokaasujen rikinpoistoon on tarjolla useita menetelmiä. Märkäpesurin käyttö on laivoissa luonnollinen vaihtoehto, koska pesuvettä on helposti saatavilla ja suojakaasujärjestelmien pesuriteknologiasta on jo 50 vuoden kokemus. Useita uusia, entistä kompaktimpia ratkaisuja tilattiin matkustajalaivoille vuonna 2013. Wärtsilä on myös jatkanut investointeja suunnittelu- ja asennuskapasiteettiin ja pystyy nyt tarjoamaan uusia palveluita, kuten perussuunnittelua sekä täydellisen avaimet käteen ratkaisun pakokaasujen puhdistukseen. 82

KESTÄVÄ KEHITYS Päästömääräykset IMO:n enimmäisraja polttoaineen rikkipitoisuudelle Tavanomaisten NO x :n, SO x :n ja hiukkasten ominaispäästöjen vertailu eri polttoaineilla Typen oksidipäästöjen vähentäminen IMO:n NOx-päästöjä koskevat Tier II -vaatimukset astuivat voimaan vuonna 2011. Tier II NOx-päästöraja on 20% tiukempi kuin vuoden 2010 päästöraja. Kaikki Wärtsilän valikoimaan kuuluvat tuotteet täyttävät Tier II - vaatimukset. Seuraavan vaiheen päästörajoitukset (IMO Tier III) tulevat voimaan viimeistään vuonna 2021. Ne edellyttävät NOx-päästöjen valvonta-alueilla 80%:n leikkausta päästöihin Tier I -tasoon verrattuna. NOxpäästöjen 80%:n leikkaus edellyttää rajua muutosta moottoriteknologiaan ja tuotevalikoimaan. Wärtsilä tutkii eri ratkaisuja, joita ovat muun muassa: moottorin sisäiset teknologiat jälkikäsittelyteknologiat polttoaineeseen (kaasuun) liittyvät teknologiat 83

KESTÄVÄ KEHITYS Kaasumoottoreiden NOx-päästöt vastaavat jo IMO:n Tier III -vaatimuksia, mutta muita teknologioita ja niiden integrointia toisiinsa on kehitettävä. Ratkaisujen elinkaarikustannukset ovat keskeinen tekijä tässä työssä. Dieselmoottorit saavuttavat Tier III -typenoksidirajoitukset lähinnä kahden teknologian avulla: SCRkatalysaattoreilla ja pakokaasujen takaisinkierrätyksellä (EGR). SCR-katalysaattoreiden (Selective Catalytic Reduction) merkitys kasvaa tulevaisuudessa. On olennaisen tärkeää varmistaa, että SCR-tekniikkaa ja rikkipesureita voidaan soveltaa yhdessä. Wärtsilällä on kokemusta SCR-katalysaattoreista useiden polttoaineiden yhteydestä. Wärtsilä pystyy toimittamaan SCR-ratkaisuja, joita voidaan käyttää myös korkeilla rikkitasoilla ja jotka toimivat varmasti yhdessä rikkipesureiden kanssa. Kehitys- ja kaupallistamistyötä jatketaan, jotta järjestelmä voidaan optimoida laajemmalle käyttöalueelle ottaen huomioon eri sivuvaikutukset ja reunaehdot. Dieselmoottorien polttoaineen ominaiskulutuksen ja NO x -päästöjen kehitys Päästömääräykset laivasovellukset (IMO) 84

KESTÄVÄ KEHITYS Rikin ja typen oksidien kontrollialueet (SECA/NECA) Rikkipitoisuuden kontrollialueet (SECA) 85

KESTÄVÄ KEHITYS Vesipäästöjen vähentäminen Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2004 koskevan painolastiveden ja sedimentin käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka velvoittaa niin uusia kuin käytössä olevia aluksia. Yleissopimuksen tavoitteena on ehkäistä vierasperäisten lajien leviämistä uusiin elinympäristöihin. Vieraslajit voivat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja sekä mittavia valvonnasta ja puhdistamisesta aiheutuvia kustannuksia ja pienentää kalansaaliita. Painolastiveden kulkeutuminen alueelta toiselle aiheuttaa vuosittain kustannukset, joiden arvo nousee arviolta noin 1,4 biljoonaan dollariin. Wärtsilä odottaa yleissopimuksen astuvan voimaan 2014. Lisäksi Yhdysvaltain rannikkovartiosto otti joulukuussa 2013 käyttöön uudet määräykset (VGP 2013), joiden mukaan kaikkien Yhdysvaltain vesillä liikennöivien alusten (lukuunottamatta huvialuksia sekä sotaaluksia) on käsiteltävä painolastivetensä rannikkovartioston säännöksen 33 CFR osa 151 mukaisesti. Yhdysvaltain rannikkovartioston vaatimukset vastaavat IMO:n yleissopimuksen vaatimuksia, mutta niissä kuitenkin edellytetään laitteiden tiukempaa testausta Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (USEPA) Equipment Test Validation (ETV) protokollan mukaisesti. Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen uutena painolastivesijärjestelmänä Hamworthy-kaupan myötä vuonna 2012 tuotevalikoimaan tullutta AQUARIUS -järjestelmää. Wärtsilä AQUARIUS UV painolastivesijärjestelmälle myönnettiin IMO:n tyyppihyväksyntä joulukuussa 2012 ja Yhdysvaltain rannikkovartioston Alternate Management System (AMS) hyväksyntä lokakuussa 2013. AMS-hyväksyntä on ensimmäinen vaihe Yhdysvaltain rannikkovartioston myöntämän täydellisen tyyppihyväksynnän saamiseksi. Hyväksyntä tarkoittaa sitä, että kaikki alukset, joilla on käytössä Wärtsilän AQUARIUS UV järjestelmä, voivat liikennöidä Yhdysvaltojen aluevesillä ja laskea käsitellyn painolastiveden mereen viiden vuoden ajan. Määräaika lasketaan aluskohtaisesti järjestelmän asennuspäivämäärästä alkaen. AQUARIUS EC painolastivesijärjestelmälle myönnettiin IMO:n tyyppihyväksyntä joulukuussa 2013. Täten varustamoasiakkaamme voivat valita useista kustannustehokkaista painolastivesiteknologioista. Modulaarinen ja joustavasti asennettavissa oleva järjestelmä on jälleen yksi osoitus yhtiön sitoutumisesta meriteollisuuden kestävien ympäristöratkaisujen kehittämiseen. Pitkän aikavälin tutkimustoiminta HERCULES-ohjelma EU:n kuudenteen ja seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluva pitkäaikainen tutkimus- ja kehitysohjelma HERCULES sai alkunsa vuonna 2002. Kaksi johtavaa hidaskäyntisten ja keskinopeiden moottoreiden valmistajaa Wärtsilä ja MAN Diesel & Turbo ovat tehneet yhteisen visionsa mukaisesti yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden kumppaneiden kanssa uuden merimoottoriteknologian kehittämiseksi. Hankkeen kolmannessa vaiheessa eli vuonna 2012 alkaneessa HERCULES-C-projektissa tavoitteena on kehittää merimoottoriteknologiaa askelta kestävämmäksi energiantuotannon ja kokonaisenergiatalouden kannalta, mikä edellyttää hankkeen kahden ensimmäisen vaiheen eli HERCULES-A- ja HERCULES-B-projektien aikana kehitettyjen uusien tekniikoiden laajamittaista integraatiota. Haasteeseen vastataan ottamalla käyttöön kokonaisratkaisu, joka sisältää moottoreiden termisen prosessin optimoinnin ja järjestelmien integroinnin sekä moottoreiden luotettavuuden parantamisen ja käyttöiän pidentämisen. Projektilla on seuraavat erityiset tavoitteet: 86

KESTÄVÄ KEHITYS Oleellisesti pienempi polttoaineen kulutus sekä optimaaliset suoritusarvot ja käytettävyysominaisuudet Lähes nollapäästöt Tasaisen hyvä suorituskyky moottorin koko käyttöiän ajan. HERKULES-C-projekti käsittää 47 alaprojektia yhteensä kymmenellä osa-alueella, jotka kattavat laivojen dieselmoottoriteknologian koko kirjon. Kolmivuotiseksi (2012-2014) suunnitellun projektin budjetti on 17 miljoonaa euroa. Projekti on saanut EU:n seitsemänneltä puiteohjelmalta rahoitusta 9,4 miljoonaa euroa. CLEEN Cluster for Energy and the Environment CLEEN Oy on strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), joka ylläpitää ja kehittää huipputason avointa innovaatioalustaa yritysten ja akateemisen maailman yhteisen markkinalähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseksi. Wärtsilä osallistuu CLEEN Oy:n Tulevaisuuden polttomoottorivoimalaitokset (Future Combustion Engine Power Plant, FCEP) -tutkimusohjelmaan, joka käynnistyi 1.1.2010. Ohjelman keskeisiä tutkimus- ja kehitysalueita ovat mäntämoottoriteknologiat ja niihin liittyvät voimalateknologiat. Tutkimukset painottuvat palamisprosessien, energiatehokkuuden, päästöjen vähentämismenetelmien, lämmön talteenottojärjestelmien sekä voimakonversioteknologioiden parantamiseen. Muita keskeisiä tutkimusalueita ovat automaatio- ja ohjaustekniikka, polttoainejoustavuus ja uusiutuvien polttoaineiden käyttö polttomoottoreissa. Teollisuus ja tutkimuslaitokset ovat yhdessä määritelleet ohjelman tavoitteet ja laajuuden, joten ohjelma on voitu toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ja saavutettuja läpimurtoinnovaatioita on pystytty edistämään laajalti. FCEP-ohjelman budjetti on 37,8 miljoonaa euroa. Osa rahoituksesta kuuluu ohjelmaan osallistuvien yritysten (12,9 miljoonaa euroa) ja tutkimuslaitosten (5,1 miljoonaa euroa) vastuulle. Loppurahoitus, 19,8 miljoonaa euroa, tulee Tekesiltä. Ohjelma on jatkunut menestyksellisesti jo neljä vuotta ja viimeisenä vuonna erityisenä painopisteenä on rakennettujen verkostojen ja infrastruktuurien hyödyntäminen uusien tulosten ja teknisten ratkaisujen löytämiseksi. FCEP-konsortio koostuu johtavista polttomoottori- ja voimalaitteistovalmistajista, joiden tukena on paikallisia tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. Konsortion muodostavat 17 kumppania edustavat erittäin korkeatasoista teknistä ja tieteellistä asiantuntemusta. Ympäristövastuun tunnuslukuja Wärtsilän toiminnan ympäristövaikutuksista merkittävä osa aiheutuu valmistustoiminnasta. Valmistuksen merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät energian ja luonnonvarojen käyttöön ja näin ollen myös toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Valmistuksen lisäksi ympäristöä kuormittaa tuotekehityksen edellyttämä tuotteiden ja komponenttien testaustoiminta. Tuotteiden ympäristösuorituskyvyn parantamisen myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin merkittävästi suuremmat kuin testauksen aiheuttama ympäristökuormitus, kun otetaan huomioon tuotteiden koko elinkaari. Tärkeimmät syyt joidenkin raportissa esitettyjen ympäristövastuun tunnuslukujen huomattaviin vuosittaisiin vaihteluihin ovat: muutokset tuotantomäärissä muutokset T&K-testausohjelmissa muutokset organisaatiorakenteessa (yritysostot ja -myynnit) muutokset raportoinnin laajuudessa ja kattavuudessa. 87

KESTÄVÄ KEHITYS Tunnuslukujen yhteydessä käytetyt ympäristöindeksit ovat sidoksissa liikevaihdon kehitykseen. T&Kinvestointien suurempi määrä jonakin vuonna ei siis vaikuta liikevaihtoon mutta voi kasvattaa tunnusluvun sekä siihen liittyvän indeksin absoluuttista arvoa. Ympäristövaikutusten tarkkailu Wärtsilän toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan seuraavasti: ilmanlaatutarkkailuun osallistuminen muiden paikallisten sidosryhmien kanssa ilmaan vapautuvien päästöjen mittaaminen melutasojen kartoittaminen säännölliset jätevesianalyysit maaperäanalyysit leviämisselvitykset ja bioindikaattoritutkimukset. Materiaalit, energia ja vesi Materiaalit Tärkeimmät Wärtsilän tuotteissa käytetyt materiaalit ovat metalleja: valurauta, seos- ja rakenneteräkset, alumiiniseokset ja pronssi. Kierrätysmateriaalin osuus vaihtelee metallin ja toimittajan mukaan. Kierrätysmateriaalia, kuten loppuun kuluneita kolikoita ja pronssipotkureita, käytetään esimerkiksi uusien potkureiden valamiseen. Vuonna 2013 materiaalien kokonaiskulutus oli 91.720 tonnia (99.570). Tärkeimmät materiaaliryhmät olivat eri metallit 76% (71), hiekka 18% (21) ja erinäiset kemikaalit 4% (7). Materiaalit 88

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilän keskinopeiden moottorien paino/teho-suhde 6-sylinterisille rivimoottoreille Energia Kokonaisenergiankulutus Kokonaisenergiankulutus (terajouleina, TJ) kattaa Wärtsilän yhtiöiden viime vuosina kuluttaman sähkön, lämmön ja polttoaineet. Polttoaineita käytetään pääasiassa moottoreiden testaustoiminnassa. Muut käyttötarkoitukset ovat lämmitys, tuotanto ja kuljetus. Vuosittainen kokonaisenergian käyttö Sähkö Sähköä käytetään valmistustoiminnassa, esimerkiksi komponenttien koneistuksessa, sekä huoltoverstailla ja toimistoissa. Moottoreiden koeajoissa syntyvää sähkö- ja lämpöenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Wärtsilän tavoitteena on käyttää tuotettu sähköenergia omiin tarkoituksiinsa ja myydä osa paikalliselle energiayhtiölle. Moottoreiden koeajotoiminnan luonteen vuoksi sähköntuotanto ja yhtiön sähkön tarve eivät ole tasapainossa, minkä vuoksi ylijäämäenergiaa voidaan myydä paikalliselle energiayhtiölle. 89

KESTÄVÄ KEHITYS Sähkötase 2013 Vuosittainen sähkönkulutus Lämpö Wärtsilä kuluttaa lämpöä lähinnä kiinteistöjen lämmitykseen. Koeajoissa tuotettua lämpöä pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään lämmityksessä. Osa kiinteistöistä kuuluu kaukolämpöverkkoon, osalla on oma lämpökeskus ja osa on sähkölämmitteisiä. Vesi Wärtsilän käyttämä vesi voidaan jakaa kahteen kategoriaan: talousvesi ja jäähdytysvesi. Talousvettä käytetään pääasiassa valmistustoiminnoissa, kuten osavalmistuksen työstö- ja pesukoneissa, ja muutamilla tehtailla myös valumuottien tuotannossa sekä suljetun kierron jäähdytysjärjestelmissä. Wärtsilä käyttää merivettä moottoreiden ja prosessien jäähdytykseen. Tällöin jäähdytysvesijärjestelmä on erillinen järjestelmä, jossa lämpö on ainoa luonnonvesistöön vapautuva päästö. Jätevedet viemäröidään ja johdetaan paikallisille jätevesien puhdistamoille tai puhdistetaan paikan päällä. Mikäli jätevedet eivät ole viemäröintikelpoisia, ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, esimerkiksi ongelmajätelaitokselle. Vuosittainen vedenkulutus Vuosittaisen vedenkulutuksen kokonaismäärä jaoteltuna käyttötarkoituksen mukaan. Jäähdytysvedestä noin 99% saadaan paikallisista pintavesistä, jonne vapautuu ainoastaan lämpöä puhtaan veden mukana, ja noin 90

KESTÄVÄ KEHITYS 1% jäähdytysvedestä hankitaan kunnallisilta vesilaitoksilta. Wärtsilän kokonaisvedenkulutuksesta vuonna 2013 noin 89% oli jäähdytysvetenä käytettyä merivettä, noin 11% oli vesijohtovettä, noin 0,08% kerättyä ja varastoitua sadevettä, noin 0,06% toiselta organisaatiolta saatua, uudelleenkäytettyä jätevettä ja noin 0,01% otettiin suoraan pohjavedestä. Päästöt ja jätteet Päästöt ilmaan Valmistusprosessista aiheutuva melu syntyy pääasiassa moottoreiden koeajoista ja tuotantolaitosten katolla olevista ilmanvaihtolaitteista. Melu on pääasiassa matalataajuista ja siten ihmiskorvalla heikosti havaittavissa. Wärtsilä on panostanut meluntorjuntaan käyttämällä asianmukaisia teknisiä ratkaisuja ja onnistunut alentamaan melutasoja huomattavasti. Meluntorjuntatyö on kuitenkin jatkuvaa ja edellyttää säännöllistä seurantaa. Ilmaan vapautuvat päästöt aiheutuvat pääasiassa moottoreiden koeajoista ja valmiiden moottoreiden tai muiden tuotteiden maalaamisesta. Koeajojen päästöt muodostuvat typen oksideista (NOx), rikkidioksidista (SO2), hiilidioksidista (CO2) ja hiukkasista sekä vähäisemmässä määrin muista päästökomponenteista. Moottoreiden ja muiden tuotteiden maalauksessa syntyy haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-päästöjä (VOC= volatile organic compounds, haihtuva orgaaninen yhdiste). Moottoripäästöjä vähennetään tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tuotetestauksen avulla. Nämä toimenpiteet aiheuttavat myös päästöjä, mutta niiden tulokset vähentävät valmistettujen moottoreiden tulevia päästöjä. Suorien CO2 -päästöjen lisäksi Wärtsilän toiminnasta aiheutuu epäsuoria CO2-päästöjä. Vuonna 2013 laskennalliset sekundääriset CO2-päästöt (ostosähköstä ja lämmöstä) olivat 57.040 tonnia (54.011) ja lentämisestä aiheutuneet CO2-päästöt olivat 40.596 tonnia (39.033). Wärtsilä on ryhtynyt toimenpiteisiin vähentääkseen epäsuoria CO2-päästöjä. Energiatehokkuussitoumuksen tavoitteena on energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen. Lisäksi Wärtsilän keskeisenä tavoitteena on matkustamisen vähentäminen tiukan matkustuspolitiikan ja virtuaalikokoustyökalujen avulla. Työkaluista kolme tärkeintä ovat: Office Communicator, joka mahdollistaa kahden tai useamman henkilön välisen reaaliaikaisen yhteydenpidon; Live Meeting, jonka avulla useat henkilöt voivat kokoontua verkossa ja jakaa esitysmateriaalin, sekä Telepresence-videokokousjärjestelmä. Wärtsilä Live ja Telepresence ovat päivittäisessä käytössä. Live-kokouksia järjestetään päivittäin noin 3.000 ja Wärtsilän toimistoissa on yhteensä 35 Telepresence-videokokoustilaa 18 maassa. 91

KESTÄVÄ KEHITYS Jätehuolto Tuotantotoiminta synnyttää monenlaista jätettä, joka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ongelmajätteet ja tavanomaiset jätteet. Ongelmajätteet sisältävät lastuamisnesteet, erilaiset jäteöljyt, maali- ja liuotinjätteet, öljyiset jätteet, kiinteät jätteet jne. Tavanomaiset jätteet sisältävät romumetallin, metallilastut, puujätteen, yhdyskuntajätteen, kartongin ja jätepaperin. Kaikki Wärtsilän yhtiöt lajittelevat jätteensä paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Yleisesti ottaen jäteluokat ovat poltettava jäte, kaatopaikalle loppusijoitettava jäte ja kierrätettävä jäte. Wärtsilällä on neljä jätehuoltoon liittyvää päämäärää, jotka ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: vähentää prosesseissa syntyvän jätteen määrää hyödyntää jäte raaka-aineena hyödyntää jäte energianlähteenä hävittää jäte ympäristöä säästävällä tavalla. Vuosittaiset VOC-päästöt Vuosittaiset typen oksidipäästöt 92

KESTÄVÄ KEHITYS Vuosittaiset rikkidioksidipäästöt (SO 2 ) Vuosittaiset hiilidioksidipäästöt (CO 2e ) Vuosittaiset hiukkaspäästöt 93

KESTÄVÄ KEHITYS Epäsuorat CO 2 -päästöt Kokonaishiilivedyt 94

KESTÄVÄ KEHITYS Vuosittaiset jätemäärät Lainsäädännön noudattaminen Wärtsilän yhtiöt noudattavat paikallista ympäristölainsäädäntöä. Wärtsilän tuotantoyhtiöiden toiminta edellyttää voimassa olevia ympäristölupia, jotka konserniyhtiöillä myös on ja joiden ehdot yleisesti ottaen täytetään. Poikkeamat on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Ympäristöhäiriöt ja valitukset Häiriötilanteiden, valitusten ja poikkeamien lukumäärä on esitetty alla. Raportoidut häiriötilanteet kattavat tapahtumat, joissa Wärtsilän yhtiö on pääsääntöisesti ollut velvollinen raportoimaan tilanteesta viranomaisille. Wärtsilän toimipaikoissa tapahtuivat vuonna 2013 seuraavat merkittävät ympäristöhäiriöt: 2 tulipaloa 3 öljyvuotoa. Kaikki yllä esitetyt häiriötilanteet tutkittiin, ja asiaankuuluvat korjaavat toimenpiteet toteutettiin. Naapureilta saatiin yksi ympäristövalitus, jonka syynä oli savu. Valitus tutkittiin ja todettiin perusteettomaksi. Poikkeamat Wärtsilä Azerbaijan LLC myöhästyi ympäristölupansa uusimisen määräajasta. Lupa hoidettiin kuntoon välittömästi puutteen tultua havaituksi. Havaittiin, että Wärtsilä de Mexico S.A:lta puuttuu Cd. Del Carmenin suojelualueella vaadittava ympäristövaikutusten arviointi. Yhtiö maksoi 3.328 euron sakon, ja arviointi toimitetaan viranomaisille vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä. 95

KESTÄVÄ KEHITYS Häiriötilanteet, valitukset ja poikkeamat Edellisessä raportissa esitetyt poikkeamat Wärtsilä India Ltd. täyttää korjaavien toimenpiteiden tuloksena vedenkulutuksen lupaehdot. Ympäristökustannukset ja -vastuut Wärtsilän toimintaan liittyvät kustannukset on määritelty ympäristökustannuksiksi, jos ne liittyvät ilman-, maaperän- tai vesiensuojeluun, jätehuoltoon, ympäristöasioiden hallintaan tai meluntorjuntaan. Wärtsilän kiinteistöt ja ympäristövastuut Wärtsilän omistamat tai vuokraamat kiinteistöt sijaitsevat pääsääntöisesti taajama-alueilla. Yhtiön tiedossa ei ole kiinteistöjä, jotka sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla. Ympäristöriskit ja - vastuut tunnistetaan ja selvitetään osana yleistä riskienhallintaa. Wärtsilän toiminnasta johtuvat mahdolliset vastuut liittyvät ensisijaisesti yhtiön kiinteistöihin. Ympäristövastuut tutkitaan järjestelmällisesti jokaisen kiinteistökaupan yhteydessä. Wärtsilä on tunnistanut joitakin tapauksia, joihin saattaa tulevaisuudessa liittyä ympäristövastuita, mutta niillä ei oleteta olevan merkittävää taloudellista vaikutusta Wärtsilälle. Ympäristöinvestoinnit ja ympäristökäyttökustannukset MEUR 2013 2012 2011 2010 2009 Ympäristöinvestoinnit 0,6 0,8 0,9 2,9 1,1 Ympäristökäyttökustannukset 5,1 6,3 6,1 5,5 4,2 96

KESTÄVÄ KEHITYS Henkilöstö ja sosiaalinen vastuu Wärtsilän tavoitteena on tarjota asiakkailleen parasta lisäarvoa ja palvelua kehittämällä jatkuvasti osaamistaan ja työskentelytapojaan. Wärtsilän sosiaalisen vastuun ja henkilöstöstrategian tavoitteena on muuttaa liiketoimintastrategia teoiksi kehittämällä jatkuvasti yhtiön organisaatiota ja osaamista muuttuvien liiketoimintatarpeiden täyttämiseksi. Tavoitteenamme on, että yhtiön työntekijät ovat tarmokkaita, osaavia ja motivoituneita ja työskentelevät innostavissa, mielekkäissä ja etenemismahdollisuuksia tarjoavissa tehtävissä erinomaisten esimiesten johdolla. Annamme tunnustusta hyvistä suorituksista ja kunnioitamme erilaisuutta. Yhtiön tavoitteena on myös tarjota työntekijöilleen, aliurakoitsijoilleen sekä muille eri puolilla konsernia työskenteleville henkilöille turvalliset työolosuhteet asettamalla toiminnalle korkeatasoiset työterveys- ja turvallisuusvaatimukset. Hyvä yrityskansalaisuus voidaan saavuttaa aktiivisella yhteistyöllä, avoimella viestinnällä ja hyvillä suhteilla sidosryhmiin. Wärtsilän liiketoiminta ja sidosryhmäsuhteet perustuvat yhtiön toimintaperiaatteisiin (Code of Conduct), joita jokainen Wärtsilän yhtiö ja työntekijä on velvollinen noudattamaan. Henkilöstö numeroina vuonna 2013 Henkilöstön määrä 31.12.2013 18 663 Henkilöstön kansallisuudet 120 Henkilöstömäärän muutos (nettotyöllisyysvaikutus) -477 Henkilöstön keski-ikä vuotta 39,7 Henkilöstön sukupuolijakauma: miehet/naiset % 85/15 Miesten/naisten osuus johtotehtävissä % 90/10 Henkilöstön vaihtuvuus (irtisanoutuneet) % 7,7 Kokonaispalkkakustannukset MEUR 903 Eri bonusjärjestelmien kattavuus yhteenlaskettuna % 65 Vuotuisten kehityskeskustelujen toteutuminen % 91 Henkilöstö Rakennemuutokset vuonna 2013 Wärtsilä avasi uuden palvelukeskuksen Niteróissa, Rio de Janeirossa Brasiliassa 27.2.2013. Uudet tilat vahvistavat Wärtsilän läsnäoloa Brasiliassa ja antavat sille valmiudet tukea asiakkaita tarjoamalla heille laajan palveluvalikoiman ja nopeat vasteajat. Uusi keskus korvaa yrityksen aikaisemmat tilat Rio de Janeiron São Cristóvãossa ja tuo logistiikkaetuja niin Wärtsilälle kuin sen asiakkaillekin. Tiloihin tulee muun muassa automaatioon ja elektroniseen polttoaineenruiskutukseen erikoistunut laboratorio ja laivapotkuriyksikkö. Lisäksi palveluvalikoimaa laajennetaan kattamaan suurten moottorien korjaukset ja laivojen propulsiojärjestelmien huolto. Uudessa keskuksessa työskentelee noin 200 henkilöä, joista 120 pystyy työskentelemään offshore-tehtävissä. Tiimi on yhteydessä Wärtsilän maailmanlaajuiseen tekniseen tukeen ja täydentää kansainvälisten teknikkojen verkostoa, joka pystyy tukemaan paikallisia projekteja ympäri maailman. 97

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilä ilmoitti 29.8.2013, että PowerTech ja Ship Powerin nelitahtimoottoriorganisaatio yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Uusi organisaatio tuli voimaan 1.1.2014. Ship Powerin uusi 4-tahtiorganisaatio vastaa kaikkien nelitahtimoottorien T&K-toiminnasta ja tuotannosta sekä Ship Power että Power Plants -markkinoille. Tämän lisäksi yksikkö vastaa suunnittelusta, projektinhallinnasta ja nelitahtimoottorien myynnistä Ship Power -markkinalle. Aiemmat PowerTech-toimituskeskukset jatkavat toimintaansa osana uusia tuoteyhtiöitä. Syyskuussa 2013 Ship Powerin Environmental Solutions toiminto ilmoitti Geesthachtissa Saksassa sijaitsevan Wärtsilä Serck Como -yhtiön uudelleenorganisoinnista vuosia jatkuneen liiketoiminnallisen tuloksen heikkenemisen johdosta. Suunnitteilla on toiminnan supistaminen pelkästään strategiseen ydinliiketoimintaan makean veden tuottamiseen merenkulku- ja offshore-segmenteille, uusien järjestelmien toimituksiin sekä huoltopalveluihin. Wärtsilä avasi uuden, tulevaisuuden propulsiotuotteiden ja -teknologian testauslaitoksensa marraskuussa 2013. Laitos on toteutettu tiiviissä yhteistyössä VTT:n kanssa. Testauslaitoksen on perustanut ja rahoittanut Wärtsilä, mutta laitoksen toiminnasta vastaa VTT. Tuusulassa sijaitseva laitos vahvistaa Wärtsilän tuotevalidointi- ja tutkimustoimintaa. Uuden laitoksen ansiosta Wärtsilä pystyy nopeuttamaan uusien korkealaatuisten, tehokkaiden ja ympäristöystävällisten propulsiotuotteiden kehitystä yhdessä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja laitetoimittajien kanssa. Laitoksella on jatkossa merkittävä rooli yhtiön propulsiotuotteisiin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä. Testauslaitosta käytetään erityisesti mekaanisen voimansiirron toiminnallisuus- ja kestävyyskokeiden suorittamiseen. Uusi testauslaitos varmistaa, että Wärtsilä pysyy propulsioteknologian kehityksen kärjessä meriteollisuuden vaatimusten muuttuessa. Henkilöstö Suoran työllistämisen lisäksi Wärtsilän toimipaikoilla toimi aliurakoitsijoita, joiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus oli 2.813 henkilötyövuotta. Suomen-yksiköissä työskenteli 3.662 työntekijää. Henkilöstö maittain 98

KESTÄVÄ KEHITYS Henkilöstö liiketoiminnoittain Henkilöstö markkina-alueittain Toimialojen henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Power Plants 1 053 121 Ship Power 3 612 1 473 Services 10 785-378 PowerTech 2 449-1 362 Muut 764-79 Muutos 99

KESTÄVÄ KEHITYS Kokopäiväiset / osapäiväiset työsuhteet Toistaiseksi voimassa olevat / määräaikaiset työsuhteet Ikärakenne 100

KESTÄVÄ KEHITYS Vuonna 2013 Wärtsilän palveluksesta lähti globaalisti kaikkiaan noin 2.531 työntekijää eri syistä. Lisäksi osaa päättyneistä määräaikaisista työsuhteista ei jatkettu eikä yhtiön vapaaehtoisesti jättäneiden ja eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden tilalle palkattu uusia työntekijöitä. Samalla Wärtsilä jatkoi kohdennettua rekrytointia kriittisen tärkeillä osaamisalueilla. Suuri osa avoimista tehtävistä täytettiin sisäisellä haulla. Joulukuussa johto ja ammattiliittojen edustajat Wärtsilän tuoteyhtiössä Triestessä Italiassa sopivat lomautusohjelmasta tehtaan työtilanteen väliaikaisen heikkenemisen johdosta. Ajanjaksolla 1.1. 11.4.2014 toteutetaan lomautuksia, jotka painottuvat perjantai- ja maanantaipäiviin. Wärtsilän henkilöstömäärä vuoden 2013 lopussa oli 18.663 (18.887). Henkilöstöjohtaminen vuonna 2013 Wärtsilän henkilöstöstrategian päätavoitteena on tukea konsernin liiketoimintastrategioita ja toteuttaa ne kehittämällä yhtiön organisaatiota ja osaamista vastaamaan liiketoiminnan tarpeita. Henkilöstöstrategian tärkeimmät painopistealueet ovat edelleen johtajuuden ja johtamiskulttuurin kehittäminen sekä vahvan tuloksentekokulttuurin rakentaminen koko organisaatioon edistämällä työntekijöiden aitoa sitoutumista avoimeen viestintään, rehellisyyteen ja innovointiin perustuvan kulttuurin avulla sekä varmistamalla, että liiketoiminnoilla on käytettävissään riittävästi resursseja sekä osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Tämä merkitsee organisaatiosuunnittelun ja -muutosten tukemista, osaamisen jatkuvaa kehittämistä, vahvempaa tavoitejohtamisprosessia, toimivaa palauteprosessia ja kokonaissuorituksen arviointia sekä hyvästä suorituksesta palkitsemista. Vuonna 2013 Hamworthyn integrointi Wärtsilään jatkui suunnitellusti. Ship Powerin ja PowerTechin organisaatioiden muutokset ja yhdistyminen ovat olleet suuria projekteja, ja ne ovat vaatineet paljon huomiota myös henkilöstötoiminnolta. Näiden globaalien haasteiden lisäksi saatiin päätökseen myös monia paikallisia muutosaloitteita. Wärtsilän henkilöstötoiminto jatkoi yhtenäisten henkilöstöjohtamisen prosessien ja työkalujen sekä yhteisten toimintatapojen kehittämistä yli maa- ja yksikkörajojen. Ihmisten johtamiseen liittyvien esimiestaitojen kehittämiseen on panostettu voimakkaasti käynnistämällä kaikille linjaesimiehille tarkoitettu Management Focus koulutusohjelma. Vuonna 2013 tähän kolmesta moduulista koostuvaan koulutukseen osallistui 80% kaikista linjaesimiehistä. Wärtsilän henkilöstötoiminto jatkoi investointeja teknologioihin ja työkaluihin, jotka mahdollistavat nopean pääsyn verkkoraportteihin, henkilöstön tietoihin ja vuosittaiseen palkkauksen suunnitteluun sekä paikallisille että monessa eri maassa toimiville tiimeille. Monimuotoisuusaloite Monimuotoinen henkilöstö tekee parempaa tulosta, pystyy paremmin ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia ja tarjoaa yrityksen käyttöön laajemman osaamispohjan. Wärtsilän vuonna 2012 käynnistämän monimuotoisuusaloitteen tavoitteena on edistää osallistavaa yrityskulttuuria kaikilla tasoilla yhtiön globaalien vaatimusten täyttämiseksi. Monimuotoisuuteen panostaminen ja eri-ikäisten, eri sukupuolta olevien ja persoonallisuudeltaan ja koulutustaustaltaan erilaisten ihmisten tukeminen tekee Wärtsilästä innovatiivisemman liikekumppanin ja vetovoimaisemman työnantajan. Monimuotoisuusaloitteen tarkoituksena on varmistaa, että Wärtsilä kehittää jatkuvasti proaktiivista suhtautumista monimuotoisuuteen. Aloitteen ensimmäiseksi painopistealueeksi valittiin sukupuolten välinen tasapaino, ja yhdeksi sen ensimmäisistä tavoitteista muotoutui nostaa naispuolisten työntekijöiden osuus 20 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä (2013: 15 %). Wärtsilän konsernijohtajan Björn Rosengrenin mukaan tavoitteen saavuttamiseksi tulee ryhtyä toimenpiteisiin, naisten urakehitystä tulee tukea ja heidän pääsyään esimiestehtäviin yhtiössä tulee edistää. Tutkimustulokset osoittavat, että naisjohtajien ja parempien taloudellisten tulosten välillä on yhteys. 101

KESTÄVÄ KEHITYS Monimuotoisuusaloitteen osana kaikissa Wärtsilän tytäryhtiöissä toteutettiin monimuotoisuustutkimus sukupuolten näkökulmasta vuoden 2013 aikana. Vastauksia saatiin lähes 5.000 eri puolilta maailmaa, mikä osoittaa, että sukupuolten välisen tasapainon parantaminen koetaan tärkeäksi koko organisaatiossa. Organisaatiokulttuuri ja naisten urakehitys määriteltiin tulevan kehityksen painopistealueiksi. Perustettiin monimuotoisuusfoorumi, jossa voidaan keskustella, ideoida ja kehittää menetelmiä ja työkaluja monimuotoisuuden lisäämiseksi yhtiössä. Foorumiin kuuluu 10 kumpaakin sukupuolta, eri kansallisuuksia ja eri koulutus- ja ammattitaustoja edustavaa wärtsiläläistä. Foorumi alkoi kokoontua säännöllisesti ja aloitetta vietiin eteenpäin sekä sisäisesti että ulkoisesti. Monimuotoisuusfoorumi suoritti myös vertailuja muihin yrityksiin, jotka olivat osallistuneet vastaavaan toimintaan. Monimuotoisuusaloitteen käynnistymisen jälkeen tietoisuus monimuotoisuusasioista on lisääntynyt. Seurantaanalyysit ovat osoittaneet, että yleinen suhtautuminen aloitteeseen on myönteistä ja että monimuotoisuudesta on tullut keskeinen aihe Wärtsilässä. Monimuotoisuusfoorumi jatkaa toiminnan kehittämistä globaalilla ja paikallisella tasolla sekä sisäisesti että ulkoisesti tavoitteenaan monimuotoisempi ja tasapainoisempi yhtiö. Tavoitejohtaminen Tavoitejohtamisprosessi tukee Wärtsilää liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa jalkauttamalla liiketoimintastrategiat tiimi- sekä yksilötason tavoitteisiin. Jokaisen on tunnettava ja ymmärrettävä Wärtsilän liiketoiminnan strategiset tavoitteet ja ennen kaikkea myös oman yksikkönsä tavoitteet sekä oman työnsä päätavoitteet. Kunkin työntekijän kokonaissuorituksen arviointi kuuluu olennaisena osana tavoitejohtamisprosessiin. Kokonaissuorituksen arviointi otetaan huomioon palkkausta koskevissa päätöksissä suoritusperusteisen palkitsemisen periaatteen mukaisesti. Oppiminen ja osaamisen kehittäminen Wärtsilä jatkoi johtamistaitojen kehittämistä monilla alueilla. Linjaesimiehille on kehitetty uusia oppimisratkaisuja, joilla linjaesimiehiä pyritään tukemaan ihmisten johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Marraskuussa järjestettiin vuosittainen ylimmän johdon kehittämisohjelma, ja vuonna 2013 järjestettiin yhteensä kuusi muuta globaalia johtamisen kehittämisohjelmaa. Johdon koulutuspäiviä seurataan säännöllisesti yhtenä HR-tunnuslukuna. Vuonna 2013 Wärtsilässä järjestettiin yhteensä 6.743 koulutuspäivää esimiehille. Myyntiin, projektinjohtamiseen ja teknologiaan liittyvillä ydinosaamisalueilla on kehitetty ja järjestetty jatkuvasti uusia oppimisratkaisuja, jotka ovat ovat osa koulutustarjontaamme myös vuonna 2014. Työssäoppiminen, itseoppiminen, mentorointi, valmentava johtaminen ja työkierto sekä tehtävien jakaminen siten, että osaamista voidaan kehittää ja sitä saadaan siirrettyä kokeneilta tekijöiltä nuoremmille, ovat olennainen osa oppimista ja osaamisen kehittämistä Wärtsilässä. Työntekijöille annetaan muodollista lähikoulutusta organisaation kaikilla tasoilla tulokkaiden perehdytyksestä aina yrityksen ylimpään johtoon. Wärtsilässä järjestettiin yhteensä 75.177 koulutuspäivää, mikä merkitsee keskimäärin 4,08 koulutuspäivää työntekijää kohti. Koulutusohjelmista monet räätälöidään vastaamaan liiketoimintojen strategisia erityistarpeita. 102

KESTÄVÄ KEHITYS Koulutuspäivät Koulutuspäivät henkilöstöryhmittäin jaoteltuna Päivää/työntekijä 2013 2012 2011 2010 2009 Johto 4,6 3,3 3,4 3,2 3,9 Muut toimihenkilöt 4,1 3,9 2,5 2,9 3,8 Työntekijät 3,6 3,0 3,4 3,3 3,5 Henkilöstön sitouttaminen Kehityskeskustelujen järjestämisessä jatkui myönteinen suuntaus. Kehityskeskustelut kattoivat vuositasolla globaalisti keskimäärin 91% henkilöstöstä. Henkilöstön yhä vahvempi sitouttaminen viestimällä aktiivisesti strategiasta on ollut yksi kaikkien Wärtsilän yksiköiden päätavoitteista. Eri viestintäaloitteiden myönteinen vaikutus näkyi myös lokakuussa 2013 järjestetyssä seitsemännessä globaalissa MyVoicetyötyytyväisyyskyselyssä. Vuoden 2013 MyVoice-kyselyn vastausprosentti oli kaikkien aikojen korkein, 78. Työtyytyväisyys on yleisesti ottaen hyvällä tasolla kaikkialla Wärtsilässä, vaikkakin maantieteellisten alueiden ja organisaatiokokonaisuuksien välillä on eroja. Työterveys ja -turvallisuus Wärtsilän työterveys- ja turvallisuusperiaatteet määritellään yhtiön laatu-, työterveys- ja työturvallisuus- ja ympäristöpolitiikassa (QEHS) sekä ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusdirektiivissä (EHS). Wärtsilän tytäryhtiöillä tulee olla QEHS-politiikan sekä EHS-direktiivin mukainen johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmien keskeisiä painopisteitä ovat toiminnan lainmukaisuus, työterveys- ja työturvallisuusriskien tunnistaminen ja minimointi, henkilöstön koulutus, tehokkaiden terveys- ja turvallisuusohjelmien ja ohjeiden käyttöönotto, sattuneiden poikkeamien kirjaaminen ja selvittäminen sekä työterveys- ja työturvallisuustason jatkuva parantaminen. 103

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilän tytäryhtiöiden OHSAS 18001 sertifiointien määrä kasvoi vuonna 2013. Vuoden 2013 lopussa Wärtsilän yrityksistä 48:llä oli sertifioitu työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä. Nämä järjestelmät kattavat noin 82% Wärtsilän henkilöstöstä. Johtamisjärjestelmän lisäksi Wärtsilä-yhtiöissä on käytössä paikallisen lainsäädännön edellyttämiä työsuojeluohjelmia, jotka kehitetään yleensä yhtiöiden johdon ja henkilöstön edustajien muodostamissa työsuojelutoimikunnissa. Wärtsilän yhtiöistä 82%:lla on työsuojelutoimikunta. Työsuojelun toteutumista mitataan tunnusluvuin, joita ovat esimerkiksi tapaturmien määrä, sairauspoissaolojen määrä sekä tapaturmataajuus. Wärtsilä on asettanut konsernitason tavoitteeksi poissaoloon johtavien tapaturmien nollatason. Tavoite osoittaa yhtiön pitkäjänteistä sitoutumista turvallisuuskulttuurin lujittamiseen ja edellyttää toimenpiteitä kaikilta Wärtsilän yhtiöiltä ja työntekijöiltä. Turvallisuusasioita seurataan yhtiöissä kuukausittain, ja tulokset käsitellään johtokunnassa. Vuonna 2013 Wärtsilä jatkoi globaalin Zero Injury koulutusohjelman toteuttamista. Ohjelma koostuu neljän tunnin verkkokoulutuksesta sekä neljän tunnin käytännön harjoituskerrasta. Koulutuksen kohderyhmä on Wärtsilän eturivin henkilöstö, joka työskentelee tuotantolaitoksissa, verstaissa sekä asiakkaan tiloissa. Verkkokoulutusosio on käännetty yhdelletoista pääkielelle tehokkaan koulutuksen varmistamiseksi eri maissa. Vuonna 2013 verkkokoulutuksen oli suorittanut yli 3.700 työntekijää ja käytännön koulutuksen oli suorittanut yli 1.000 työntekijää. Wärtsilän turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi yhtiön johtokunta päätti vuonna 2012 käynnistää turvallisuuskierrokset, jotka edellyttävät, että johtokunnan ja divisioonien johtoryhmien jäsenet sekä Wärtsilän tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vierailevat säännöllisesti Wärtsilän toimipaikoissa ja keskustelevat työntekijöiden kanssa turvallisuuteen liittyvistä aiheista. Käytäntö otettiin täyteen käyttöön vuonna 2013, ja vuoden 2013 loppuun mennessä oli tehty yli 400 turvallisuuskierrosta. Wärtsilän ensimmäinen turvallisuusaiheinen webinaari järjestettiin 16.4.2013. Webinaari oli tarkoitettu Wärtsilän tytäryhtiöiden toimitusjohtajille, tietyille liiketoimintajohtajille ja QEHS-organisaatiolle. Live-webinaari keräsi noin 180 osallistujaa eri puolilta Wärtsilän verkostoa. Webinaarin teemana oli esimiehen rooli turvallisuudessa. Tilaisuudessa käsiteltiin Wärtsilän ja asiakkaiden odotuksia turvallisuuden suhteen ja esiteltiin käytännön esimerkkejä onnistuneesta turvallisuusjohtamisesta sekä annettiin vinkkejä turvallisuuskierrosten toteuttamiseen. Vuonna 2013 Wärtsilä käynnisti projektin nimeltä WeCare aktivoidakseen ja yhtenäistääkseen vaara- ja läheltä piti tilanteiden raportointia kaikkialla yhtiössä. Osana projektia Wärtsilä hankki ja kustomoi ohjelmiston, jota käytetään globaalisti poikkeamien raportointiin ja selvittelyyn ja toimenpiteiden käsittelyyn. Vuoden 2013 lopussa ohjelmiston pilotointi alkoi Wärtsilä Norwayssa, Wärtsilä Shanghai Services yksikössä ja Wärtsilä Indiassa. Täysimääräinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2014 ensimmäisellä puolisolla. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien myönteinen kehitys jatkui. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuusindeksi oli 20% pienempi vuonna 2013 kuin edellisvuonna. Katsauskaudella tapahtui valitettavasti yksi kuolemaan johtanut tapaturma. Wärtsilän työntekijä kuoli liikenneonnettomuudessa Ranskassa palatessaan kotiin asiakastapaamisesta. Katsauskauden aikana Wärtsilän tytäryhtiössä todettiin yksi poikkeama. Wärtsilä Moss AS:illa ilmeni meluntorjunnan säännöksiin liittyvä tapaus. Vaadittavat toimenpiteet asian korjaamiseksi on tehty ja vahvistus viranomisilta saatu. 104

KESTÄVÄ KEHITYS Tapaturmien määrä ja tapaturmataajuus Sairaspoissaolojen määrä / tapaturmien aiheuttamien poissaolojen määrä Ihmis- ja työelämän oikeudet Wärtsilä tukee ja kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen perustuvia ihmisoikeuksia. Wärtsilä tukee myös YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta, joista kuusi liittyy ihmisoikeuksiin ja työelämän oikeuksiin. Wärtsilän työntekijät edustavat 120 kansallisuutta, ja yhtiö tukee koko henkilöstönsä tasapuolista kohtelua. Wärtsilä tukee kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemiä työhön liittyviä oikeuksia ja huolehtii yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden ylläpitämisestä yhtiössä. Niissä maissa, joissa paikallinen lainsäädäntö ei tunnusta näitä oikeuksia, yhtiö pyrkii tarjoamaan henkilöstölleen muita keinoja näkemystensä esittämiseen. 105

KESTÄVÄ KEHITYS Wärtsilä ei hyväksy missään muodossa tapahtuvaa pakkotyötä eikä lapsityövoiman käyttöä. Wärtsilän tiedossa ei ole tapauksia, jotka liittyvät ihmisoikeuksien rikkomiseen, syrjintään, työelämän oikeuksien rikkomiseen tai pakko- tai lapsityövoiman käyttöön. Katsauskaudella todettiin seuraavat poikkeamat: Wärtsilä Service (Shanghai) Ltd., Co:lla sattui marraskuussa 2012 yksittäinen tapaus, jossa ylityön lakisääteinen yläraja ylittyi. Viranomaiset vaativat ylityön rajoittamista tammikuusta 2013 alkaen. Yhtiö otti käyttöön menettelytavat, joilla ehkäistään määräysten rikkominen vastaisuudessa. Wärtsilä India Ltd. ja sen aliurakoitsijayritys löivät laimin rakennusmääräysten mukaisen rekisteröinnin O&M Power Plantin työmaalla Tuticorissa Etelä-Intiassa. Wärtsilä India ja aliurakoitsija hankkivat vaadittavan rekisteröinnin O&M:n työmaalle ja maksoivat 148 euron sakon. Wärtsilä Korea Ltd. sai 9.639 euron sakon, koska yhtiö ei täyttänyt lakisääteistä velvoitetta, jonka mukaan vähintään viisi prosenttia kaikista työntekijöistä on oltava vajaakuntoisia henkilöitä. Yhtiö työllistää lähinnä tuotantotyöntekijöitä, mikä vaikeuttaa vajaakuntoisille sopivien tehtävien löytymistä. Koska Wärtsilä edellyttää omien toimintaperiaatteidensa mukaista toimintaa myös yhteistyökumppaneiltaan ja toimittajiltaan, myös niiden on noudatettava vastaavaa toimintatapaa. Yhtiöllä on yhteiset vaatimukset toimittajilleen, ja niiden toteuttamista valvotaan säännöllisesti erilaisilla suorituskykymittareilla ja auditoinneilla. Vaatimusten täyttäminen on edellytys hyväksytyn toimittajan statuksen saavuttamiselle. Wärtsilä arvioi kaikki fuusioitavat ja yrityskauppojen kohteena olevat yritykset. Olennainen osa näitä due diligence -arviointeja on asiaan kuuluvan lainsäädännön noudattaminen. Lisätietoa toimittajien suorituskyvystä on Toimittajat-osiossa. Korruption ja lahjonnan vastaiset menettelyt Wärtsilän toimintaperiaatteet, korruption vastainen politiikka ja itsenäisiä välittäjiä koskeva ohjeistus (Broker Directive) nimenomaisesti kieltävät yhtiötä ja sen työntekijöitä ottamasta ja tarjoamasta minkäänlaista lahjuksena pidettävää etua sekä ryhtymästä minkäänlaisiin toimiin, jotka voisivat johtaa eturistiriitaan tai luottamuksen rikkoutumiseen. Ohjeissa velvoitetaan noudattamaan paikallisia korruption vastaisia lakeja kaikissa maissa, joissa Wärtsilä toimii tai aikoo toimia, sekä raportoimaan mahdollisista rikkomuksista. Wärtsilä järjestää henkilöstölleen laajalti ja jatkuvasti koulutusta lahjonnan vastaisista periaatteista ja lainsäädännöstä sekä yhtiön niitä koskevista politiikoista ja toimintatavoista. Toukokuussa 2009 Wärtsilä Finland Oy:n entistä ylemmän johdon jäsentä vastaan nostettiin Pohjanmaan (aiemmin Mustasaaren) käräjäoikeudessa syyte törkeästä lahjonnasta. Syyte liittyi erään voimalaitosprojektin yhteydessä Keniassa vuonna 1997 tehtyyn konsulttisopimukseen. Tämän seurauksena Wärtsilä Finland Oy, joka oli Wärtsilää edustava sopimusosapuoli ja johtajan entinen työnantaja, joutui lokakuussa 2009 syytteeseen törkeästä lahjuksen antamisesta (yhteisörangaistusvaatimus). Syyttäjä vaati, että Wärtsilä Finland Oy tuomitaan yhteisösakkoon. Sekä entinen johtaja että Wärtsilä Finland pitivät syytteitä perusteettomina. Wärtsilä teki koko tutkinnan ajan yhteistyötä viranomaisten kanssa. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja vaatimukset 18.12.2009. Pitkittyneen valitusprosessin jälkeen juttu palautettiin prosessioikeudellisista syistä käräjäoikeuteen uutta käsittelyä varten, koska käräjäoikeuden todisteiden arviointi oli ollut puutteellista. Asiaa toistamiseen käsitellyt Pohjanmaan käräjäoikeus antoi päätöksensä 21.3.2013. Oikeus hylkäsi Wärtsilä Finland Oy:tä vastaan nostetut syytteet, mutta tuomitsi entisen johtajan 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseen vankeustuomioon törkeästä lahjuksen antamisesta. Entinen johtaja on valittanut saamastaan tuomiosta, ja syyttäjä on valittanut Wärtsilä Finland Oy:n syytteiden hylkäämisestä. Valitukset ovat vireillä Vaasan hovioikeudessa; tapauksen kuulemiset päättyivät 21.1.2014 ja hovioikeuden päätöstä odotetaan 30 päivän sisällä. 106

KESTÄVÄ KEHITYS Poliittinen vaikuttaminen Wärtsilän periaatteena on avoimuus ja hyvä keskusteluyhteys niin paikallisten kuin kansainvälisellä tasolla toimivien viranomaisten kanssa. Keskustelun tavoitteena on tiedon jakaminen ja säännöksien laadun parantaminen. Wärtsilä osallistuu julkiseen konsultaatioon yritykselle tärkeillä alueilla. Vuoden 2013 aikana Wärtsilä ei tehnyt lahjoituksia poliittisille puolueille. Kilpailusäännökset Wärtsilällä on kilpailuoikeudellisten riskien hallintaan tarkoitettu lainnoudattamisohjelma. Johto on vahvasti sitoutunut ohjelman toteuttamiseen. Toimintaohjelman kulmakiviä ovat kilpailuoikeudellinen käsikirja, joka on pidetty ajan tasalla ja jossa on kuvaus kilpailuoikeuden säännöistä, sekä yhtiön sisäiset menettelytapaohjeet. Kuten aikaisemminkin, Wärtsilässä järjestettiin myös vuonna 2013 kilpailuoikeudellista koulutusta avainhenkilöille. Tavoitteena on lisätä kilpailulainsäädännön tuntemusta ja siten varmistaa lakien ehdoton noudattaminen. Toimittajat Wärtsilä on ryhtynyt säännöllisesti seuraamaan tavaran- ja palveluntoimittajiensa toimintaa. Toimittajat luokitellaan toimittaja-arviointien yhteydessä Wärtsilän toimittajavaatimusten perusteella. Luokitusta varten arvioidaan, miten toimittaja noudattaa Wärtsilän asettamia vastuullisuusvaatimuksia koskien lakien ja määräysten noudattamista, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioiden hoitoa sekä sosiaalista suorituskykyä. Luokitus perustuu esivalintakyselyihin ja suoritettuihin auditointeihin. Luokituksen perusteella toimittaja voidaan hyväksyä, hyväksyä tietyin rajoituksin tai huomautuksin tai hylätä. Vuonna 2013 luokiteltiin 209 toimittajaa ensimmäistä kertaa, ja 239 toimittajan luokitus uusittiin. Vuoden 2013 loppuun mennessä Wärtsilä oli luokitellut 793 tärkeintä toimittajaansa (yhteensä 1.124), mikä vastaa 95% konsernin hankintatoiminnon (WSM) hankinnoista. Luokitus on osa WSM:n neljännesvuosittain suorittamia toimittajakatselmuksia. Luokitus tarkistetaan säännöllisesti samoin kuin toteutettujen auditointien tulokset. Vuonna 2013 yksi toimittaja hylättiin, koska se ei täyttänyt Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioiden hoidolle asettamia vaatimuksia tai koska se ei noudattanut toiminnassaan lakeja. Wärtsilän toimittajien kehittämiseen tähtäävää toimintaa on jatkuvasti käynnissä eri puolilla maailmaa. Yksi esimerkki tällaisesta globaalista toiminnasta vuonna 2013 oli uuden toimittajakäsikirjan esittäminen toimittajille. Käsikirjassa selvennetään Wärtsilän odotuksia toimittajiaan kohtaan. Toimittajille asetettavilla vastuullisuusvaatimuksilla on merkittävä painoarvo. Uutena vaatimuksena Wärtsilä ottaa käyttöön luettelon aineista, joiden käyttö on joko kielletty tai sallittu vain rajoitetusti yhtiön tuotteissa, materiaaleissa ja prosesseissa. Tämä ns. Wärtsilän musta ja harmaa -lista perustuu kansainvälisiin määräyksiin ja yleissopimuksiin sekä Euroopan unionin REACH-asetukseen (Registration, Evalutation, Authorisation & Restriction of Chemicals). 107

KESTÄVÄ KEHITYS Tuotevastuu Wärtsilän työsuojelu- ja -turvallisuuspolitiikka määrittelee tuoteturvallisuuteen liittyvät toimintatavat. Lisätietoja tuoteturvallisuuskysymyksistä annetaan kappaleessa tuotesuunnittelun periaatteet. Raportointijaksolla ei havaittu tuotevastuuseen liittyviä poikkeamia. Asiakastyytyväisyys Wärtsilän toiminnan asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan käyttämällä integroitua asiakaspalautteen käsittelyjärjestelmää. Tavoitteena on luoda asiakkaisiin erinomaiset, pitkäjänteiset suhteet kuuntelemalla heidän palautettaan ja reagoimalla siihen. Liiketoimintaympäristömme on haastava, mutta kuuntelemalla asiakkaita ja vastaamalla proaktiivisella tavalla heidän tarpeisiinsa voimme kehittää asiakassuhteita. Saamme asiakkailta arvokasta palautetta projektien toimitusvaiheessa sekä laitteiden käytön aikana. Varmistaaksemme, että vastaamme asiakkaidemme odotuksiin, palautetta seurataan jatkuvasti ja siihen reagoidaan niin operatiivisella tasolla kuin johdon taholta. Lisäksi Wärtsilä kerää palautetta eri tapahtumissa ja kanssakäymisissä asiakkaiden kanssa. Saimme vuonna 2013 yli 3.900 asiakaspalautetta, joista yli 480:aan etulinjan henkilöstömme reagoi välittömästi korjaavilla toimenpiteillä. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset Kokonaistyytyväisyysindikaattori Asiakastyytyväisyystutkimuksen keskiarvotulokset 2013 2012 2011 2010 2009 Power Plants 8,5 8,5 8,4 8,3 8,1 Ship Power 8,2 8,1 8,1 7,6 7,4 Services 8,5 8,4 8,3 7,9 7,9 Vastaajia 3 911 3 022 2 188 1 933 1 859 Arviointi suoritetaan asteikolla 1-10, jossa 10 on paras arvosana. Yllä esitetty indeksi on kaikista vuoden aikana saaduista palautteista laskettu keskiarvo. 108

KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen lukuja Toiminnallista suorituskykyä kuvaava tieto on kerätty tähän raporttiin Wärtsilä-yhtiöiden taloudellisista, ympäristö- ja sosiaalisista tiedostoista. Vaikka tiedon kattavuuden ja virheettömyyden varmistamiseksi on tehty kovasti työtä, tietoa ei kuitenkaan voida pitää yhtä luotettavana kuin tilinpäätöksessä julkaistua tietoa. Taloudelliset tiedot Asiakkaat 2013 2012 2011 2010 2009 Liikevaihto (MEUR) 4 654 4 725 4 209 4 553 5 260 Liikevaihto markkina-alueittain (MEUR) Toimittajat Eurooppa 1 329 1 202 1 249 1 266 1 654 Aasia 1 759 2 009 1 594 1 754 1 937 Amerikka 1 068 994 845 1 034 1 176 Afrikka 405 398 443 390 399 Muut 93 122 77 109 94 Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut (MEUR) 2 901 3 007 2 694 2 927 3 593 Työntekijät Palkat ja palkkiot (MEUR) 903 887 770 773 735 Palkat ja palkkiot markkina-alueittain (MEUR) Eurooppa 649 631 552 565 549 Aasia 138 145 119 111 106 Amerikka 91 91 80 78 66 Afrikka 14 12 11 12 9 Muut 10 8 7 6 4 Liikevaihto/työntekijä (TEUR) 248 250 238 253 279 Julkinen sektori Yhteisö Verot ja sosiaalikustannukset (MEUR) 314 317 322 326 337 Verot ja sosiaaliset kustannukset markkina-alueittain (MEUR) Eurooppa 232 234 240 253 264 Aasia 34 39 41 35 37 Amerikka 39 36 38 31 32 Afrikka 8 6 2 5 3 Muut 2 2 1 2 1 Saadut julkisen sektorin tuet (TEUR) 6 331 5 543 8 263 7 406 13 725 Nettorahoituserät (MEUR) -19-30 -16-13 -34 Hallituksen myöntämät lahjoitukset (TEUR) 111 104 60 670 70 Wärtsilän yhtiöiden myöntämät lahjoitukset (TEUR) 609 456 940 421 527 Kustannukset Tutkimus- ja kehitysmenot (MEUR) 185 188 162 141 141 Ympäristömenot Ympäristöinvestoinnit (MEUR) 0,6 0,8 0,9 2,9 1,1 Ympäristökäyttökustannukset (MEUR) 5,1 6,3 6,1 5,5 4,2 109

KESTÄVÄ KEHITYS Ympäristötiedot Materiaalit Energia Vesi Päästöt Jätteet 2013 2012 2011 2010 2009 Käytetyt materiaalit, yhteensä (t) 91 720 99 570 98 142 100 896 129 320 Metallit (t) 69 991 70 323 65 263 69 194 85 351 Hiekka (t) 16 537 21 279 23 072 20 739 27 157 Kemikaalit (t) 3 865 6 730 7 963 8 500 12 932 Muut (t) 1 327 1 238 1 844 2 462 3 880 Kokonaisenergiankulutus (TJ) 1 613 1 691 1 735 1 916 2 194 Sähkönkulutus (MWh) 143 833 143 810 145 078 149 047 164 022 Ostetty sähkö (MWh) 136 098 125 761 129 885 131 562 148 780 Tuotettu sähkö (MWh) 7 735 18 007 15 109 17 485 15 242 Myyty sähkö (MWh) 23 527 22 568 36 893 39 958 60 881 Lämmönkulutus (J) 29 077 27 910 31 805 41 401 37 060 Kevyt polttoöljy (t) 4 765 5 096 3 409 3 623 5 662 Raskas polttoöljy (t) 3 755 5 920 7 652 9 020 15 652 Maakaasu (t) 9 806 9 767 10 486 12 347 11 792 Muut polttoaineet (t) 4 214 4 025 4 173 3 729 3 326 Kokonaisvedenkulutus (1 000 m³) 7 534 9 546 9 775 10 292 8 128 Vesijohtovesi (1 000 m³) 744 799 830 840 808 Jäähdytysvesi (1 000 m³) 6 790 8 747 8 945 9 452 7 320 Typen oksidipäästöt (t) 549 697 765 826 1 290 Hiiilidioksidipäästöt (t) (suora) 59 631 63 762 68 897 80 234 96 749 Hiilidioksidipäästöt (t) (epäsuora) 57 040 54 011 56 610 58 002 62 211 Hiilidioksidipäästöt (t) (epäsuora - lentäminen) 40 596 39 033 37 459 35 060 37 882 Rikin oksidipäästöt (t) 91 145 265 277 595 Hiilivetypäästöt (t) 130 180 166 211 230 Hiukkaspäästöt (t) 10 13 20 19 28 VOC-päästöt (t) 49 51 58 61 170 Jätteet yhteensä (t) 44 741 62 517 85 153 43 566 55 803 Tavanomaiset jätteet (t) 33 623 39 512 42 865 38 391 49 946 Ongelmajätteet (t) 11 118 23 005 42 288 5 175 5 857 Kaatopaikkajäte (t) 16 875 21 988 27 808 21 628 20 752 Kierrätettävä jäte (t) 14 622 15 423 12 444 14 221 26 332 Poltettava jäte (t) 2 125 2 101 2 614 2 542 2 862 Loppusijoitettava ongelmajäte (t) 6 360 17 376 38 054 1 127 852 Kierrätettävä ongelmajäte (t) 2 796 3 200 2 082 2 161 2 305 Poltettava ongelmajäte (t) 1 963 2 429 2 152 1 887 2 699 Lainsäädännön noudattaminen Häiriötilanteet 5 3 6 8 8 Poikkeamat 2 2 6 3 0 Valitukset 1 7 5 5 7 110

KESTÄVÄ KEHITYS Sosiaaliset tiedot Henkilöstö 2013 2012 2011 2010 2009 Henkilöstömäärä vuoden lopussa 18 663 18 887 17 913 17 528 18 541 Henkilöstö liiketoiminnoittain Services 10 785 11 163 11 168 11 150 11 219 Ship Power 3 612 2 139 999 969 1 140 Power Plants 1 053 932 855 835 835 PowerTech 2 449 3 811 4 091 4 210 4 911 Muut 764 842 800 364 436 Henkilöstö markkina-alueittain Eurooppa 10 507 10 490 9 813 9 790 10 889 Aasia 5 628 6 084 5 830 5 503 5 610 Amerikka 1 876 1 693 1 700 1 700 1 610 Afrikka 563 533 484 443 410 Muut 89 87 86 92 78 Henkilöstön keski-ikä 39,7 39,4 38,8 38,9 38,8 Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet (%) 88 88 88 90 88 Määräaikaiset työsuhteet (%) 12 12 12 10 12 Kokopäiväiset työsuhteet (%) 97 97 97 97 98 Osapäiväiset työsuhteet (%) 3 3 3 3 2 Henkilöstön vaihtuvuus (irtisanoutuneet) (%) 7,7 6,9 8,6 9,8 10,5 Nettotyöllisyysvaikutus -477-416 -191-814 -310 Koulutuspäivät (päivää/työntekijä) 4,1 3,4 3,0 3,1 3,7 Johto 4,6 3,3 3,4 3,2 3,9 Muut toimihenkilöt 4,1 3,9 2,5 2,9 3,8 Työntekijät 3,6 3,0 3,4 3,3 3,5 Vuotuisten kehityskeskustelujen toteutuminen (%) 91 84 89 72 78 Sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma: miehet/naiset (%) 85/15 84/16 86/14 86/14 86/14 Miesten/naisten osuus johtotehtävissä (%) 90/10 91/9 90/10 90/10 87/13 Alueellinen monimuotoisuus Kansallisuudet 120 107 114 109 110 Tapaturmat Tapaturmien määrä 730 742 987 971 1 169 Poissaolon aiheuttavien tapaturmien määrä (yli yhden päivän), yhteensä 199 238 267 333 470 Poissaolon aiheuttavat tapaturmat - työpaikalla 162 194 221 274 Poissaolon aiheuttavat tapaturmat -työmatkaliikenteessä 37 44 46 59 Poissaolon aiheuttavien tapaturmien määrä / miljoona työtuntia 4,4 5,5 6,3 7,8 12,9 Poissaolot Sairauksien aiheuttamat poissaolot (% tehdyistä työtunneista) 2,1 2,0 2,1 2,3 2,4 Tapaturmien aiheuttamat poissaolot (% tehdyistä työtunneista) 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 Työperäisten sairauksien aiheuttamat poissaolot (% tehdyistä työtunneista) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuolemantapaukset Kuolemantapaukset, yhteensä 1 0 1 1 2 Työntekijät 1 0 1 0 1 Alihankkijat 0 0 0 1 1 111

KESTÄVÄ KEHITYS Lainsäädännön noudattaminen Tapaukset, joissa ei ole noudatettu lainsäädäntöä 4 3 4 2 4 Maksetut sakot (EUR) 9 787 45 079 7 869 26 157 17 659 Asiakastyytyväisyys Ship Power 8,2 8,1 8,1 7,6 7,4 Services 8,5 8,4 8,3 7,9 7,9 Power Plants 8,5 8,5 8,4 8,3 8,1 Vastaajia 3 911 3 022 2 188 1 933 1 859 Raportoinnin laajuus Wärtsilän kestävän kehityksen raportointi 2013 noudattaa GRI:n (Global Reporting Initiative) G3-ohjeistoa kestävän kehityksen raportoinnista. Raportoidut suorituskykymittarit ovat Wärtsilän toiminnalle, tuotteille ja sidosryhmille oleellisimpia. Vuosikertomuksen Kestävä kehitys -osa käsittelee Wärtsilän ympäristövastuuta sekä taloudellista ja sosiaalista vastuuta. Valitut indikaattorit ovat merkityksellisiä konsernitasolla, ja ne perustuvat G3-ohjeiston keskeisimpiin indikaattoreihin. Tuotteiden suorituskykyä käsittelevä raportointi on pääasiassa esitetty internetissä (www.wartsila.com). Raportointi kuvaa Wärtsilän tuotteiden ympäristönäkökohtia ja -vaikutuksia, Wärtsilän toimenpiteitä vaikutusten vähentämiseksi sekä Wärtsilän kehittämiä edistyksellisiä ratkaisuja. Raportin kattavuus Raportin tiedot kattavat Wärtsilän liiketoiminnat. Yhtiötasolla raportti sisältää emoyhtiön lisäksi Wärtsilän tytäryhtiöt, mukaan lukien tuotanto-, huolto- ja myyntiyksiköt. Raportti ei sisällä Wärtsilän osakkuusyhtiöitä, yhteisyrityksiä tai toimitusketjun yhtiöitä. Wärtsilän liiketoiminnat ovat Ship Power, Power Plants, Services sekä PowerTech. Näistä kolme ensimmäistä tuottavat ulkoisen liikevaihdon; viimeinen on Wärtsilän sisäinen toiminto. Taloudellisen vastuun tiedot kattavat kaikki Wärtsilän yhtiöt. Ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun tiedot kattavat kaikki Wärtsilän yhtiöt lukuun ottamatta seuraavia yhtiöitä: Wärtsilä Tanzania Ltd. Cedervall Söner AB Wärtsilä Egypt Power S.A.E Wärtsilä Mocambique Lda Antique Energy Operators Ltd. Wärtsilä Operations Guyana Inc. Kyseiset yhtiöt liittyvät kestävän kehityksen raportointiin tulevina vuosina. Wärtsilän kestävän kehityksen raportointi on osa vuosiraportointia, joten kestävän kehityksen tiedot julkaistaan vuosittain. Rakenteelliset muutokset yhtiössä Rakenteelliset muutokset on esitetty liiketoimintakatsauksessa. 112

KESTÄVÄ KEHITYS Toiminnallisten tietojen kattavuus Toiminnalliset tiedot, osuus yhtiöistä, % 2013 2012 2011 2010 2009 Talous 100 100 100 100 100 Ympäristö 93 79 92 93 84 Sosiaaliset tiedot 93 79 92 93 84 Toiminnalliset tiedot, osuus henkilöstöstä, % 2013 2012 2011 2010 2009 Talous 100 100 100 100 100 Ympäristö 99 94 98 98 98 Sosiaaliset tiedot 99 94 98 98 98 Toiminnalliset tiedot, osuus valmistuksesta, % 2013 2012 2011 2010 2009 Talous 100 100 100 100 100 Ympäristö 99 93 100 100 100 Sosiaaliset tiedot 99 93 100 100 100 Raportointiprofiili Tiedonkeräys Tuotteiden ympäristösuorituskykyä kuvaavat tiedot perustuvat mittaustuloksiin. Toiminnan suorituskykyä kuvaavat tiedot, jotka liittyvät ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen, on kerätty Wärtsilä-yhtiöiltä kyselylomakkeella. Taloudellisen vastuun indikaattorit perustuvat pääasiassa tilintarkastettuun tietoon. 113

KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen tiedot kerätään ja raportoidaan erityisen sisäisen ohjeiston mukaisesti, joka sisältää tarvittavat määritelmät ja ohjeet kerättävästä tiedosta. Ympäristökustannukset ja -investoinnit kirjataan Eurostatin ohjeiden mukaisesti. Jokaisella yhtiöllä on nimetty vastuullinen koordinaattori, joka vastaa tiedon keräämisestä, konsolidoinnista sekä tiedon laadusta ja luotettavuudesta. Kunkin yhtiön johto hyväksyy yhtiötään koskevat tiedot ennen niiden konsolidointia konsernin luvuiksi. Kestävän kehityksen tiedot raportoidaan Wärtsilän CSM-nimisellä raportointijärjestelmällä. Raportoidut tiedot tarkastetaan sekä paikallisesti että konsernitasolla ennen konsolidointia. Wärtsilän johtokunta on katselmoinut ja hyväksynyt kestävän kehityksen raportin tiedot. KPMG Oy Ab on varmentanut kestävän kehityksen raportin GRI:n raportointiperiaatteita vastaan koskien sisällön ja laadun määritystä. Osana varmistusprosessia KPMG arvioi tiedonkäsittelyä ja prosesseja paikallistasolla, pääkonttorille raportoidun tiedon merkitystä ja luotettavuutta sekä sitä, miten hyvin Wärtsilän raportointiohjeistus on ymmärretty ja miten niitä noudatetaan. Tämä toteutetaan toimipaikkakohtaisilla varmennuskäynneillä ja videokokousten välityksellä. Toimipaikkakohtainen varmennuskäynti suoritettiin Wärtsilä Water Systemsissa Poolessa, Englannissa. CME Zhenjiang Propeller Co, Wärtsilä China, Wärtsilä Switzerland ja Wärtsilä Japan varmennettiin videokokousten avulla. Wärtsilän oman arvion mukaan raportti vastaa GRI G3 -ohjeiston soveltamistasoa A+. KPMG on tarkistanut raportointimme ja vahvistanut sen vastaavan tasoa A+. Muut tietolähteet Wärtsilä on julkaisut seuraavat raportit: Wärtsilän ympäristöraportti 2000 Wärtsilän kestävän kehityksen raportti 2002 Wärtsilän kestävän kehityksen raportti 2004 Wärtsilän kestävän kehityksen raportti 2005 Wärtsilän vuosikertomus 2006 Wärtsilän vuosikertomus 2007 Wärtsilän vuosikertomus 2008 Wärtsilän vuosikertomus 2009 Wärtsilän vuosikertomus 2010 Wärtsilän vuosikertomus 2011 Wärtsilän vuosikertomus 2012. Raportit ja kestävän kehityksen tiedot on esitetty Wärtsilän internet-sivuilla osoitteessa: www.wartsila.com. Marko Vainikka Director, Corporate Relations and Sustainability (yhteyshenkilö: marko.vainikka@wartsila.com) Harri Mäkelä Sustainability Officer Natalia Valtasaari Director, Investor Relations Minna Kröger Manager, Corporate Relations 114

KESTÄVÄ KEHITYS Raportoinnin periaatteet Taloudellisen vastuun tiedot Taloudellisen vastuun tiedot perustuvat tilintarkastettuun tietoon ja kattavat Wärtsilän kaikki tytäryhtiöt, ellei toisin mainita. Lahjoitukset: vuoden 2013 lukuun sisältyvät Wärtsilän 15 suurimman tytäryhtiön ja emoyhtiön tiedot. Tuet: vuoden 2013 lukuun sisältyvät Wärtsilän 15 suurimman tytäryhtiön ja emoyhtiön tiedot. Ympäristövastuun tiedot Kokonaisenergiankulutus sisältää sekä suoran että välillisen energiankulutuksen. Suora energiankulutus kattaa Wärtsilän tytäryhtiöiden kuluttaman polttoaineen. Välillinen energiankulutus kattaa ostetun sähkön ja lämmön. Koska ostetun sähkön ja lämmön tuotannon tehokkuutta ei tunneta, energiamuunnos perustuu suoraan ostoarvoihin. Lämpö- ja sähkötiedot perustuvat joko laskuihin tai mitattuihin arvoihin. Vedenkulutusluvut perustuvat joko mitattuihin arvoihin tai laskuihin. Jäähdytysveden käyttö voidaan joissakin yksiköissä laskea myös lämpökuormasta. Päästötiedot perustuvat lähinnä mitattuihin arvoihin, joiden perusteella ominaispäästökertoimet on laskettu. Ominaispäästökertoimet määritetään erikseen eri polttoaineille ja moottorimalleille. Lämpökattiloiden päästöt perustuvat joko mittauksiin tai laskelmiin. Ajoneuvojen päästöt lasketaan VTT:n Lipasto-tietokannan päästökertoimia käyttäen. Välillisten CO2-päästöjen (scope 2) laskennassa sovelletaan GHG Protocol - ohjeistuksen päästökertoimia. Lentomatkustamisesta aiheutuvat CO2-päästöt perustuvat Wärtsilän matkatoimiston laskelmiin ja Ison-Britannian ympäristöasioista vastaava ministeriö DEFRAn kertoimiin. Ympäristövahingoiksi luokitellaan merkittävät tapaukset, joista pääasiallisesti on tiedotettava paikallisviranomaisille. Sosiaalisen vastuun tiedot Tapaturmat: Luvut sisältävät kaikki raportoidut tapaturmat, jotka eivät ole johtaneet yli päivän poissaoloon. Poissaoloon johtaneet tapaturmat: Luvut sisältävät kaikki vähintään päivän poissaoloon johtaneet raportoidut tapaturmat. Tapaturmataajuus: Luku ilmaisee poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti. Työtunneiksi lasketaan palkallinen työaika. Tapaturmataajuus ei sisällä kodin ja työpaikan välisellä matkalla tapahtuneita tapaturmia. Henkilöstön vaihtuvuus lasketaan vakituisista työntekijöistä. Yhtiön jättäneiden vakituisten työntekijöiden määrä jaetaan vakituisten työntekijöiden määrällä raportointikauden alussa. 115

KESTÄVÄ KEHITYS Riippumaton varmennusraportti Käännös alkuperäisestä englanninkielisestä raportista Wärtsilä Oyj Abp:n johtokunnalle Olemme Wärtsilä Oyj Abp:n (myöhemmin Wärtsilä) johtokunnan pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet Wärtsilän sähköisessä vuosikertomuksessaan 2013 raportoimat kestävän kehityksen tiedot raportointiajanjaksolta 1.1. -31.12.2013. Rajoitetun varmuuden antavan varmennuksen kohteena olleet tiedot (myöhemmin kestävän kehityksen tiedot) sisältävät ne luvut ja tekstit, jotka on esitetty vuosikertomuksen Kestävä kehitys -osiossa ja sen alaosioissa sekä Liiketoiminta -osion seuraavissa alaosioissa: Ship Power ja kestävä kehitys, Power Plants ja kestävä kehitys sekä Services ja kestävä kehitys. Kestävän kehityksen tiedot sisältävät myös ne luvut ja tekstit, jotka on esitetty Kestävän kehityksen varmennus 2013 -merkinnällä varustetuissa Inside Stories teksteissä. Wärtsilän johtokunta vastaa esitetyistä kestävän kehityksen tiedoista, sekä niiden laatimisesta ja esittämisestä Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines -ohjeiston 3.0 -ohjeiston mukaisesti. Wärtsilän johtokunta on hyväksynyt esitetyt kestävän kehityksen tiedot. Meidän velvollisuutenamme on suorittaa rajoitetun varmuuden antava varmennustoimeksianto ja esittää siinä tehdyn työn perusteella johtopäätökset varmennuksen kohteena olevista kestävän kehityksen tiedoista. Olemme toteuttaneet toimeksiannon The International Auditing and Assurance Standards Boardin antaman kansainvälisen varmennusstandardin (ISAE 3000) Assurance engagements other than audits or review of historical financial information mukaisesti. Emme vastaa työstämme, raportista tai johtopäätöksistämme muille tahoille kuin Wärtsilälle. Varmennuksemme arviointikriteereinä on Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.0 -ohjeisto. Toimeksiannon rajoitukset Varmennusraporttiamme lukiessa tulee ottaa huomioon kestävään kehitykseen liittyvien tietojen luonteeseen kuuluvat, tiedon tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoitukset. Esitettyjä kestävän kehityksen tietoja tulee arvioida yhdessä Wärtsilän antamien tietojen keräämiseen, laskemiseen ja arvioimiseen liittyvien selvitysten kanssa. Varmennusraporttiamme ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Wärtsilän suoriutumista määrittelemiensä kestävään kehitykseen liittyvien periaatteiden toteuttamisessa. Wärtsilän taloudellisen aseman ja toiminnan tuloksen arvioimiseksi tulee tutustua Wärtsilän tilintarkastettuun tilinpäätökseen 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta. Toimeksiannossa tehdyt toimenpiteet Varmennustoimenpiteemme on suunniteltu antamaan rajoitettu varmuus siitä, ovatko varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot olennaisilta osiltaan Global Reporting Initiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines 3.0 -ohjeiston mukaisesti esitetty. Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto toteutetaan tekemällä tiedusteluja pääasiassa henkilöille, joiden tehtävänä on laatia esitetyt kestävän kehityksen tiedot, sekä soveltamalla analyyttisia ja muita asianmukaisia evidenssin hankkimismenetelmiä. Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa yllä mainitut evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat vähemmän kattavia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä annetaan alemman tason varmuus. 116

KESTÄVÄ KEHITYS Toimeksiannossamme olemme suorittaneet seuraavat toimenpiteet: Olemme haastatelleet kahta ylimmän johdon edustajaa, vahvistaaksemme ymmärrystämme Wärtsilän kestävään kehitykseen liittyvien toimien yhteydestä Wärtsilän liiketoimintastrategiaan ja toimintoihin, sekä kestävälle kehitykselle asetetuista tavoitteista. Olemme arvioineet esitettyjen kestävän kehityksen tietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen pääkonttorilla käytettyjä tiedonhallinnan prosesseja, tietojärjestelmiä ja käytännön menettelytapoja, sekä tutkineet niihin liittyviä Wärtsilän sisäisiä dokumentteja. Olemme verranneet esitettyjä kestävän kehityksen tietoja niiden taustalla oleviin toimintaohjeisiin, johtamis- ja raportointijärjestelmiin sekä dokumentointiin. Olemme arvioineet esitettyjen kestävän kehityksen tietojen GRI-raportointiperiaatteiden mukaisuutta. Olemme käyneet läpi esitetyt, varmennustoimeksiannon kohteena olleet kestävän kehityksen tiedot ja väittämät, ja arvioineet tietojen laatua ja laskentarajojen määrittelyä. Olemme arvioineet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä käymällä läpi tytäryhtiöiltä saadut alkuperäiset numeeriset tiedot sekä testaamalla otospohjaisesti konsernin tietojärjestelmistä saatuja tietoja. Olemme arvioineet tytäryhtiöiden paikallisia raportointiprosesseja otospohjaisesti suorittamalla yhden toimipaikkakäynnin ja neljä videoneuvottelua kohteisiin, jotka valittiin sekä laadulliset että numeeriset tiedot huomioivan riskianalyysin perusteella. Johtopäätökset Tekemämme varmennustyön perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät olisi olennaisilta osiltaan Global Reporting Initiative:n Sustainability Reporting Guidelines 3.0 -ohjeiston mukaisesti esitetty. Helsinki, 10. helmikuuta 2014 KPMG OY AB Virpi Halonen KHT Nathalie Clément Senior Manager, Advisory 117

KESTÄVÄ KEHITYS GRI- ja UNGC-indeksi 1 Strategia ja analyysi GRI Sisällysluettelo Linkit Huomiot GRI / UNGC 1.1 Konsernijohtajan lausunto Konsernijohtajan katsaus 1.2 Keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Riskit ja riskien hallinta Konsernin strategia Power Plants ja kestävä kehitys Ship Power ja kestävä kehitys Services ja kestävä kehitys Wärtsilä ja vastuullisuus Ks. myös liiketoimintastrategiaosiot 2 Organisaation profiili 2.1 Organisaation nimi Wärtsilä lyhyesti 2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tuotemerkit Wärtsilä lyhyesti Liiketoimintaympäristö Power Plants -katsaus Ship Power -katsaus Services-katsaus PowerTech-katsaus 2.3 Operatiivinen rakenne Wärtsilä lyhyesti Liiketoimintaympäristö Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2.4 Yhtiön pääkonttorin sijainti Osakkeet ja osakkeenomistajat Helsinki, Suomi 2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti 2.6 Omistussuhteet ja juridinen muoto Wärtsilä lyhyesti Liiketoimintaympäristö Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, liite 30 Osakkeet ja osakkeenomistajat http://www.wartsila.com/fi/ Home 2.7 Markkinat Wärtsilä lyhyesti Liiketoimintaympäristö 2.8 Organisaation toiminnan laajuus Wärtsilä lyhyesti Osakkeenomistajat Liiketoimintaympäristö 2.9 Merkittävimmät muutokset raportointikaudella 2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Hallituksen toimintakertomus Kestävän kehityksen kohokohtia 2013 3 Raportointiprosessin kuvaus 3.1 Raportointiajanjakso Raportointimme 3.2 Edellisen raportin julkistamisajankohta Raportointimme 3.3 Raportointitiheys Raportointimme 3.4 Yhteystiedot Raportointimme 3.5 Raportin sisällön määrittelyprosessi Raportointimme 118

KESTÄVÄ KEHITYS 3.6 Raportin laskentaperiaatteet Raportointimme 3.7 Laskentaperiaatteisiin liittyvät rajoitteet 3.8 Laskentaperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden jne. tietojen raportoinnille 3.9 Mittaus- ja laskentamenetelmien kuvaus 3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa 3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentaperiaatteissa tai mittausmenetelmissä 3.13 Periaate ja käytäntö ulkopuolisen varmennuksen käytölle Raportointimme Raportointimme Raportointimme Raportointiperiaatteet Raportointimme Raportointimme Raportointimme 4 Hallinto, vastuut ja vuorovaikutus 4.1 Organisaation hallintorakenne Hallinnointi 4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema 4.3 Ulkopuolisten, riippumattomien jäsenten osuus hallituksessa 4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikuttamiskanavat hallitukseen Hallitus Hallitus Varsinainen yhtiökokous 4.5 Johdon palkitseminen Palkat ja palkitseminen 2013 4.6 Eturistiriitojen ehkäiseminen Hallinnointi 4.7 Arviointiprosessit hallituksen pätevyydelle ja asiantuntemukselle 4.8 Sisäiset kannanotot, arvot ja toimintaperiaatteet 4.9 Prosessit, joiden avulla hallitus valvoo yritysvastuutyötä 4.10 Hallitustyön arviointi liittyen yritysvastuutyön tuloksiin 4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen 4.12 Vapaaehtoisten aloitteiden ja sitoumusten tukeminen 4.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä 4.14 Luettelo yrityksen sidosryhmistä 4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta 4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Hallinnointi Konsernin strategia Wärtsilä ja vastuullisuus Ohjaavat periaatteet Toimintaperiaatteet Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus Hallinnointi Hallituksen toimintakertomus Riskit ja riskien hallinta Wärtsilä ja vastuullisuus Ympäristövastuu Strategia: vastuullisuus Ohjaavat periaatteet Sidosryhmäsuhteet Sidosryhmäsuhteet Sidosryhmäsuhteet Sidosryhmäsuhteet 119

KESTÄVÄ KEHITYS 4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksen myötä esiin tuleviin keskeisiin kysymyksiin vastaaminen Sidosryhmäsuhteet Wärtsilä ja vastuullisuus 5 Johtaminen ja tunnusluvut Taloudellisen vastuun tunnusluvut Johtamistapa EC1 Välittömän lisäarvon syntyminen ja jakautuminen EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus EC4 Merkittävät valtionavustukset EC5 Organisaation pienin aloituspalkka verrattuna minimipalkkaan merkittävissä toimintamaissa EC6 Ostot paikallisilta toimittajilta EC7 Paikalliset rekrytoinnit EC8 Investoinnit paikalliseen infrastruktuuriin EC9 Merkittävät välilliset vaikutukset Taloudellinen vastuu Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen vastuu Riskit ja riskien hallinta Wärtsilä ja päästökauppa Henkilöstö Julkinen sektori Henkilöstö Toimittajat Henkilöstö Yhteiskuntatuki Kestävän kehityksen kohokohtia 2013 Taloudellinen vastuu Yhteiskuntasuhteet Ympäristövastuun tunnusluvut Johtamistapa EN1 Materiaalien käyttö (paino tai volyymi) Wärtsilän vastuullisuustavoitteet Ympäristövastuu Materiaalit, energia ja vesi www.wartsila.com/ sustainability EN2 Kierrätysmateriaalien käyttö Materiaalit, energia ja vesi Raportointijärjestelmä kehitteillä EN3 Välitön energiankulutus EN4 Välillinen energiankulutus EN5 Energiatehokkuuden parantumisen myötä säästetty energia EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden lisäämiseksi tuotannossa ja palveluissa EN7 Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi EN8 Käyttöönotetun veden kokonaismäärä EN9 Vesilähteet, joiden ekosysteemiin vedenotto vaikuttaa Materiaalit, energia ja vesi Materiaalit, energia ja vesi Wärtsilän vastuullisuustavoitteet Kestävää kehitystä edistävien innovaatioiden arvo Wärtsilän vastuullisuustavoitteet Wärtsilän T&K-toiminnan painopiste Hyötysuhteen parantaminen Päästöt ja jätteet Materiaalit, energia ja vesi Materiaalit, energia ja vesi www.wartsila.com/ sustainability 120

KESTÄVÄ KEHITYS EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö - EN11 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhtiön hallussa olevat alueet, niiden sijainti ja koko EN12 Yhtiön toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla EN13 Suojellut ja kunnostetut elinympäristöt EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallinta EN15 Uhanalaisten lajien määrä organisaation toiminta-alueilla EN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt EN17 Muut merkittävät kasvihuonepäästöt EN18 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät aloitteet EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Ympäristökustannukset ja -vastuut Ympäristökustannukset ja -vastuut Päästöt ja jätteet Päästöt ja jätteet Päästöt ja jätteet Wärtsilän vastuullisuustavoitteet Wärtsilän T&K-toiminnan painopiste Hyötysuhteen parantaminen Ei sovellettavissa Ei sovellettavissa - Ei sovellettavissa - Ei sovellettavissa - Raportointijärjestelmä kehitteillä www.wartsila.com/ sustainability Ei sovellettavissa - EN20 NOx-, SOx- ja muut merkittävät päästöt ilmaan EN21 Päästöt vesistöihin EN22 Jätteiden kokonaismäärä EN23 Merkittävät vuodot EN24 Kuljetetun, maahan tuodun, maasta viedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä EN25 Päästöjen vaikutus vesialueisiin EN26 Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten pienentäminen EN27 Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen tuotteiden määrä EN28 Ympäristömääräysten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen ja sanktioiden määrä EN29 Kuljetuksiin liittyvät ympäristövaikutukset EN30 Ympäristökustannukset ja - investoinnit Päästöt ja jätteet Materiaalit, energia ja vesi Päästöt ja jätteet Lainsäädännön noudattaminen Power Plants -katsaus Ship Power -katsaus Services-katsaus Ympäristövastuu Lainsäädännön noudattaminen Ympäristökustannukset ja -vastuut Ei sovellettavissa - Ei sovellettavissa - www.wartsila.com/ sustainability www.wartsila.com/ sustainability - Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Työvoimakäytännöt ja ihmisarvoinen työ 121

KESTÄVÄ KEHITYS Johtamistapa LA1 Työvoima jaoteltuna työsuhteen ja työsopimuksen mukaan LA2 Työvoiman vaihtuvuus LA3 Työntekijöiden etuudet LA4 Kollektiivisten työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden määrä LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisirtisanomisaika LA6 Työntekijöiden edustus työsuojelutoimikunnissa LA7 Tapaturmatiheys, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työpaikalla aiheutuneet kuolemantapaukset LA8 Työntekijöille suunnattu vakaviin sairauksiin liittyvä koulutus ja neuvonta Henkilöstö ja sosiaalinen vastuu Wärtsilän vastuullisuustavoitteet Henkilöstö Henkilöstökäytännöt Henkilöstökäytännöt Henkilöstökäytännöt Henkilöstökäytännöt Työterveys ja -turvallisuus Työterveys ja -turvallisuus Työterveys ja -turvallisuus www.wartsila.com/ sustainability 57% Wärtsilän työntekijöistä kuului kollektiivisten työehtosopimusten piiriin vuonna 2013. Osa TTT-järjestelmiä, jotka kattavat Wärtsilän työntekijät LA9 Terveys- ja turvallisuusasioita koskevat sopimukset ammattiliittojen kanssa - LA10 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa LA11 Koulutusohjelmat LA12 Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus LA13 Hallintoelinten ja henkilöstötyöryhmien koostumus LA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde Henkilöstö Henkilöstö Henkilöstökäytännöt Sosiaaliset tiedot Hallinnointi Henkilöstö Henkilöstökäytännöt Henkilöstö Henkilöstökäytännöt Ihmisoikeudet Johtamistapa Henkilöstö ja sosiaalinen vastuu Kestävän kehityksen painopisteet HR1 Ihmisoikeuksien huomioon ottaminen investointipäätöksissä Ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet HR2 Niiden alihankkijoiden määrä, joille on tehty ihmisoikeusarviointi Toimittajat HR3 Ihmisoikeuskysymyksiin liittyvä koulutus Toimintaperiaatteet Osa liiketoimintaperiaatekoulutusta - HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät toimenpiteet Ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet HR5 Järjestäytymis- ja työehtosopimusneuvotteluoikeuksien tukeminen riskialueilla Ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet 122

KESTÄVÄ KEHITYS HR6 Lapsityövoiman käytön estäminen riskialueilla HR7 Pakkotyövoiman käytön estäminen riskialueilla HR8 Ihmisoikeuksiin liittyvä koulutus turvahenkilöstölle HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja niihin liittyvät toimenpiteet Wärtsilä ja vastuullisuus Ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet Wärtsilä ja vastuullisuus Ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet Turvallisuusjohtaminen Ihmisoikeudet ja työelämän oikeudet Yhteiskunta Johtamistapa SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat SO2 Korruptioriskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä SO3 Korruptionvastainen koulutus SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet SO5 Organisaation julkiset kannanotot ja poliittinen lobbaus SO6 Poliittisille puolueille ja poliitikoille annetut lahjoitukset SO7 Kilpailunvastaiseen toimintaan, kartelleihin ja monopoliaseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet SO8 Lakien ja määräysten rikkomisesta aiheutuneet sakot Henkilöstö ja sosiaalinen vastuu Wärtsilän vastuullisuustavoitteet Yhteiskuntasuhteet Korruption vastaiset menettelyt Riskit ja riskien hallinta Korruption vastaiset menettelyt Wärtsilän vastuullisuustavoitteet Korruption vastaiset menettelyt Poliittinen toiminta Poliittinen toiminta Kilpailusäännökset Sosiaaliset tiedot Tuotevastuu Johtamistapa PR1 Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi PR2 Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten rikkomukset PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio PR4 Tuoteinformaatioon ja - merkintöihin liittyvien määräysten rikkomukset PR5 Asiakastyytyväisyys PR6 Markkinointiviestinnän, mainonnan ja sponsoroinnin lainmukaisuuden täyttäminen Henkilöstö ja sosiaalinen vastuu Tuotevastuu Tuotevastuu Luotettavuuden ja turvallisuuden varmistaminen Tuotevastuu Tuotevastuu Tuotevastuu Asiakastyytyväisyys Tuotevastuu 123

KESTÄVÄ KEHITYS PR7 Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten rikkomukset PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen liittyvät valitukset PR9 Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneet sakot Tuotevastuu Tuotevastuu Tuotevastuu = Raportoitu = Osittain raportoitu - = Ei raportoitu = UNGC raportoitu = Perusindikaattori = Lisäindikaattori 124

HALLINNOINTI 125 126 126 128 129 130 135 137 138 138 142 143 147 HALLINNOINTI HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Varsinainen yhtiökokous HALLITUS Hallituksen tehtävät Hallituksen CV:t Hallituksen valiokunnat JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja Johtokunnan CV:t MUU JOHTAJISTO Liiketoimintojen johtoryhmät Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 147 147 149 151 152 152 153 153 157 159 163 166 167 167 SISÄPIIRIHALLINTO TARKASTUS SISÄINEN VALVONTA Arvot ja valvontaympäristö Liiketoimintaprosessit Ohjeistus ja viestintä Seuranta PALKAT JA PALKITSEMINEN 2013 RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Strategiset riskit Operatiiviset riskit Vahinkoriskit Rahoitusriskit Riskiprofiilit ja vastuut 125

HALLINNOINTI Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Wärtsilä Oyj Abp noudattaa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain sekä NASDAQ OMX:n Helsingin pörssin antamia, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Lisäksi Wärtsilä noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance Code) 2010. Koodi on julkisesti saatavissa internetosoitteessa www.cgfinland.fi. Wärtsilä ei ole poikennut yhdestäkään koodin suosituksesta. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaan laadittu selvitys Wärtsilän hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan myös erillisenä kertomuksena Wärtsilän internetsivustolla ja yhtiön vuosikertomuksessa. Tämä vuosikertomuksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä -osion sisältö vastaa täysin edellä mainittua selvitystä. Wärtsilän tarkastusvaliokunta on tarkastanut hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen, ja yhtiön tilintarkastaja on valvonut selvityksen antamista ja tarkastanut, että kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä vastaa tilinpäätöstä. Toimielimet Wärtsilän käyttämän yksitasoisen hallintomallin mukaan konsernin johtamisesta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja, joiden tehtävät määräytyvät pääosin Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiökokous valitsee hallituksen ja tilintarkastajat. Hallitus vastaa yhtiön strategisesta johtamisesta. Hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa yhtiön päivittäisestä operatiivisesta johtamisesta. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtokunta. Toimielimet 126

HALLINNOINTI Yhtiökokous Yhtiökokous on Wärtsilän korkein päättävä elin. Se päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä, joita ovat: tilinpäätöksen vahvistaminen osingonjaosta päättäminen vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta hallituksen ja tilintarkastajien valinta ja näille maksettavista palkkioista päättäminen. Wärtsilä Oyj Abp:n yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Tarvittaessa yhtiö voi järjestää myös ylimääräisen yhtiökokouksen. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan vähintään kahdessa hallituksen määräämässä, Suomessa yleisesti julkaistavassa päivälehdessä aikaisintaan kaksi kuukautta ennen yhtiökokousta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän päivää ennen osakkeenomistajien täsmäytyspäivää. Tämän lisäksi Wärtsilä julkaisee yhtiökokouskutsun pörssitiedotteena sekä kotisivuillaan internetissä, missä julkaistaan myös yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat ja päätösesitykset. Yhtiökokouskutsu sisältää kokouksen työjärjestykseksi ehdotettavan asialistan. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Asiaa koskeva vaatimus on esitettävä hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Wärtsilä julkaisee kotisivuillaan internetissä hyvissä ajoin määräpäivän, johon mennessä osakkeenomistajan tulee ilmoittaa vaatimuksestaan hallitukselle, sekä posti- tai sähköpostiosoitteen, johon ilmoitus tulee lähettää. Vaatimuksen katsotaan saapuneen ajoissa, jos hallitukselle on ilmoitettu vaatimuksesta viimeistään neljä viikkoa ennen yhtiökokouskutsun lähettämistä. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on kaikilla osakkeenomistajilla, jotka viimeistään täsmäytyspäivänä on merkitty osakkeenomistajiksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Yhtiökokous järjestetään siten, että mahdollisimman monet osakkeenomistajat voivat osallistua siihen. Kokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja ja tarvittava määrä hallituksen jäseniä. Ensi kertaa hallituksen jäseneksi ehdolla olevan henkilön tulee olla läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa, jollei hänellä ole hyvin perusteltua syytä poissaoloon. Yhtiökokouksessa ovat läsnä myös toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet. Varsinainen yhtiökokous 2013 Wärtsilän varsinainen yhtiökokous pidettiin 7.3.2013. Kokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 1.330 osakkeenomistajaa, joiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 105.191.509. Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja yhtiön toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2012. Yhtiökokous vahvisti osingoksi hallituksen ehdotuksen mukaisesti 1,00 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 19.3.2013. Yhtiökokouksen pöytäkirja ja muut kokoukseen liittyvät asiakirjat ovat saatavissa yhtiön internetsivuilla www.wartsila.com > Sijoittajat > Governance > Yhtiökokous > Yhtiökokous 2013. 127

HALLINNOINTI Hallitus Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu 5-10 varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi, ja heidät valitsee yhtiökokous. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 14 mukaan enemmistön hallituksen jäsenistä on oltava yhtiöstä riippumattomia, ja vähintään kahden mainittua enemmistöä edustavan jäsenen on oltava myös riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiökokouskutsussa on ehdotus hallituksen kokoonpanoksi. Samoin kokouskutsuun sisällytetään vähintään 10% yhtiön osakkeiden tuomasta äänimäärästä edustavien osakkeenomistajien tekemä ehdotus hallituksen kokoonpanosta edellyttäen, että ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa ja että ehdotus on toimitettu yhtiölle riittävän ajoissa, jotta se voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Kokouskutsun julkaisemisen jälkeen asetetut ehdokkaat julkistetaan erikseen vastaavalla tavalla. Wärtsilä julkistaa ehdokkaiden henkilötiedot internetsivuillaan yhtiökokouskutsun yhteydessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimintaa ja päättää keskeisistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja strategioista. Hallituksen käytännön työssä noudatettavat periaatteet on vahvistettu hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Hallitus on hyväksynyt myös hallituksen valiokuntien työjärjestykset, joissa määritellään valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan sen kokouksissa ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työtapojaan sisäisenä itsearviointina. Itsearvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten hallitus on vuoden aikana toiminut, sekä toimia perustana hallitustyöskentelyn kehittämiselle. Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti 7-10 kertaa vuodessa, minkä lisäksi hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kaikista kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Hallitus vuonna 2013 7.3.2013 alkaen hallituksessa oli seuraavat yhdeksän jäsentä: Maarit Aarni-Sirviö, Kaj-Gustaf Bergh (varapuheenjohtaja), Sune Carlsson, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Mikael Lilius (puheenjohtaja), Gunilla Nordström, Markus Rauramo ja Matti Vuoria. 7.3.2013 saakka hallituksessa oli seuraavat yhdeksän jäsentä: Maarit Aarni-Sirviö, Kaj-Gustaf Bergh, Alexander Ehrnrooth, Paul Ehrnrooth, Lars Josefsson, Mikael Lilius (puheenjohtaja), Gunilla Nordström, Markus Rauramo ja Matti Vuoria (varapuheenjohtaja). Tärkeänä aiheena hallituksen asialistalla vuonna 2013 oli Wärtsilän strateginen kehittäminen. Muiden tehtävien ohella hallituksen asialistalla oli Wärtsilän toimintaympäristöön ja rahoitusasemaan liittyvän kehityksen seuraaminen. Hallitusjäsenten riippumattomuus Kaikki yhdeksän hallituksen jäsentä arvioitiin riippumattomiksi yhtiöstä ja viisi arvioitiin riippumattomiksi merkittävistä osakkeenomistajista. Neljä merkittävistä osakkeenomistajista ei-riippumattomiksi arvioitua hallituksen jäsentä olivat Fiskars Oyj Abp:n hallituksen jäseninä toimivat Kaj-Gustaf Bergh, Alexander Ehrnrooth ja Paul Ehrnrooth sekä Investor AB:n hallituksen jäsenenä toimiva Sune Carlsson. Vuonna 2013 Fiskars Oyj Abp ja Investor AB toteuttivat Wärtsiläomistustensa juridisen yhdistämisen yhteisyritykseen. Yhteisyritys Avlis AB ja sen täysin omistama tytäryhtiö Avlis Invest AB omistivat yhteisyritystä perustettaessa 128

HALLINNOINTI yhteensä 42.948.325 Wärtsilän osaketta, eli 21,77% Wärtsilän osakkeista ja äänistä. Fiskarsin osuus Avlis AB:stä oli 59,7% ja Investorin 40,3%. Hallitusjäsenten kokousosallistumiset Wärtsilän hallitus kokoontui 12 kertaa vuonna 2013. Kaikkien jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 97%. Hallitusjäsenten kokousosallistumiset 2013 Hallituksen kokoukset Osallistuminen % Mikael Lilius, puheenjohtaja 11/12 92 Kaj-Gustaf Bergh, varapuheenjohtaja 12/12 100 Maarit Aarni-Sirviö 11/12 92 Sune Carlsson 10/10 100 Alexander Ehrnrooth 12/12 100 Paul Ehrnrooth 12/12 100 Gunilla Nordström 11/12 92 Markus Rauramo 12/12 100 Matti Vuoria 12/12 100 7.3.2013 saakka Lars Josefsson 2/2 100 Hallituksen tehtävät Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista se lain, muiden säädösten ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti vastaa. Näistä keskeisimpiä ovat: tilinpäätös ja osavuosikatsaukset yhtiökokoukselle esitettävät asiat toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen nimittäminen, mikäli sijainen nimitetään taloudellisen valvonnan järjestäminen. Hallituksen tehtävänä on myös käsitellä sellaiset asiat, jotka ovat konsernin toiminnan huomioon ottaen niin laajakantoisia, ettei niitä voida katsoa konsernin juoksevaan hallintoon kuuluviksi. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi: konsernin strategisen suunnitelman ja pitkän aikavälin tavoitteiden vahvistaminen konsernin vuosittaisen liiketoimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen päättäminen investoinneista, yritysostoista sekä omaisuuden luovutuksista, jotka ovat merkittäviä tai joissa poiketaan konsernin strategiasta strategisesti merkittävien tuotekehityshankkeiden ja kehitysohjelmien hyväksyminen lainan ottaminen ja takauksen tai muun vastaavan sitoumuksen antaminen, kun vastuun määrä on merkittävä riskienhallinnan periaatteiden hyväksyminen 129

HALLINNOINTI konsernin organisaatiorakenteesta päättäminen johtokunnan jäsenten nimittäminen ja heidän palkka- ja eläke-etujensa hyväksyminen toimitusjohtajan toiminnan seuraaminen ja arvioiminen yhtiön hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen hallituksen valiokuntien nimittäminen avustusten myöntäminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Hallituksen CV:t Mikael Lilius Keskeinen työkokemus Fortum Oyj, toimitusjohtaja, 2000 2009; Gambro AB, toimitusjohtaja, 1998 2000; Incentive AB, toimitusjohtaja, 1991 1998; KF Industri AB (Nordico), toimitusjohtaja, 1989 1991 ja Huhtamäki Oy, Pakkausdivisioonan johtaja, 1986 1989. Muut luottamustehtävät Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen puheenjohtaja. Syntynyt 1949, diplomiekonomi. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2010, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2011. Metso Oyj, Mehiläinen Oy, hallitusten puheenjohtaja; Ambea AB, Evli Pankki Oyj, hallitusten jäsen; Ab Kelonia Oy, hallintoneuvoston jäsen; East Office of Finnish Industries, hallituksen varajäsen. 130

HALLINNOINTI Kaj-Gustaf Bergh Keskeinen työkokemus Skandinaviska Enskilda Banken, johtoryhmän jäsen, 2000 2001; SEB Asset Management, johtaja, 1998 2000; Ane Gyllenberg Ab, toimitusjohtaja, 1986 1998; Oy Bensow Ab, johtaja, varatoimitusjohtaja, 1985 1986; Ane Gyllenberg Ab, hallintopäällikkö, 1984 1985 ja Ky von Konow & Co, hallintopäällikkö, 1982 1983. Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista johtuen Fiskars Oyj Abp:n hallituksen jäsenyydestä. Syntynyt 1955, diplomiekonomi, oikeustieteen kandidaatti. Föreningen Konstsamfundet r.f:n toimitusjohtaja. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2008, hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2013. Muut luottamustehtävät Hallitusten puheenjohtajuudet: Sponda Oyj, Finaref Group Ab, Fiskars Oyj Abp, Ab Forum Capita Oy ja KSF Media Holding Ab. Hallitusjäsenyydet: Julius Tallberg Oy Ab ja Ramirent Oyj. Tärkeimmät aikaisemmat luottamustehtävät Hallitusten puheenjohtajuudet: Ålandsbanken Abp 2011 2013 ja Aktia Abp 2005 2009. Hallitusjäsenyys: Stockmann Oyj Abp 2007 2013. 131

HALLINNOINTI Maarit Aarni-Sirviö Keskeinen työkokemus Rahapaja Oy, toimitusjohtaja, 2008 2010; Borealis Group, erilaisia ylimmän johdon tehtäviä 1994 2008, joista viimeisin Fenoli-liiketoimintayksikön johtaja 2001 2008 ja Olefiini-liiketoimintayksikön johtaja 1997 2001 Kööpenhaminassa, Tanskassa ja Neste Oyj, 1977 1994. Muut luottamustehtävät Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1953, diplomiinsinööri, emba. Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri; Boardview Oy:n toimitusjohtaja; Eera Oy:n Senior Adviser. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2007. Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry, hallituksen jäsen. ecoda (The European Confederation of Directors Associations), hallituksen jäsen. Tärkeimmät aikaisemmat luottamustehtävät Hallitusjäsenyydet: Rautaruukki Oyj, 2005 2012; Ponsse Oyj, 2007 2010 ja Vattenfall AB, Ruotsi, 2004 2007. Sune Carlsson Keskeinen työkokemus AB SKF, toimitusjohtaja 1998 2003; ABB Ltd, varatoimitusjohtaja 1988 1998 ja ASEA AB, varatoimitusjohtaja 1977 1988. Muut luottamustehtävät Atlas Copco AB:n hallituksen puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista johtuen Investor AB:n hallituksen jäsenyydestä. Syntynyt 1941, diplomiinsinööri. Investor AB:n hallituksen varapuheenjohtaja. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2013. Tärkeimmät aikaisemmat luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Stena AB, 2009 2011; Autoliv Inc., 2003 2011 ja Scania AB, 2004 2006. 132

HALLINNOINTI Alexander Ehrnrooth Keskeinen työkokemus Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja 1995. Muut luottamustehtävät Fiskars Oyj Abp, hallituksen varapuheenjohtaja; Aleba Corporation ja Belgrano Investments Oy, hallituksen puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista johtuen Fiskars Oyj Abp:n hallituksen jäsenyydestä. Syntynyt 1974, kauppatieteiden maisteri, MBA. Virala Oy Ab:n toimitusjohtaja. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2010. Tärkeimmät aikaisemmat luottamustehtävät Hallitusten puheenjohtajuudet: Oral Hammaslääkärit Oyj, 2006 2007; Turvatiimi Oyj, 2008 2010. Paul Ehrnrooth Keskeinen työkokemus Savox Oy, toimitusjohtaja 1999 2007; erilaisia johtotehtäviä Wärtsilä-konsernissa 1994 1999 ja Kone-konsernissa 1993 1994. Muut luottamustehtävät Riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista johtuen Fiskars Oyj Abp:n hallituksen jäsenyydestä. Syntynyt 1965, kauppatieteiden maisteri. Turret Oy Ab:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2010. Fiskars Oyj Abp ja Ixonos Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja; Savox Oy, hallituksen puheenjohtaja. 133

HALLINNOINTI Gunilla Nordström Keskeinen työkokemus Ylimmän johdon tehtäviä Telefonaktiebolaget LM Ericssonissa ja Sony Ericssonissa Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa vuosina 1983 2007. Muut luottamustehtävät Atlas Copco AB, Ruotsi, hallituksen jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1959, diplomiinsinööri. Johtaja, Electroluxin kodinkoneet, Aasia/ Tyynimeri, sijoituspaikka Singapore. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2012. Tärkeimmät aikaisemmat luottamustehtävät Hallitusjäsenyydet: Luulajan yliopisto, Ruotsi, 2007 2010 ja Videocon Industries Limited, Intia, 2009 2010. Markus Rauramo Keskeinen työkokemus Stora Enso Oyj Helsinki, talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2008 2012; Stora Enso International, Lontoo, konsernin rahoitusjohtaja 2004 2008; Stora Enso Oyj Helsinki, johtaja, strategia ja investoinnit 2001 2004; Stora Enso Financial Services, Bryssel, johtaja, varainhankinta 1999 2001, Enso Oyj Helsinki, useita rahoitustehtäviä 1993 1999. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1968, valtiotieteiden maisteri. Fortum Oyj:n talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2011. Muut luottamustehtävät Oy Proselectum AB ja Teollisuuden Voima Oyj, hallitusten jäsen. 134

HALLINNOINTI Matti Vuoria Keskeinen työkokemus Fortum Oyj, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 1998 2003; Kauppa- ja teollisuusministeriö, kansliapäällikkö 1992 1998. Muut luottamustehtävät Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Syntynyt 1951, varatuomari, humanististen tieteiden kandidaatti. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja. Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen jäsen vuodesta 2005. Sampo Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja; Stora Enso Oyj, Finanssialan Keskusliitto ry ja Työeläkevakuuttajat TELA ry, hallitusten jäsen; Arvopaperimarkkinayhdistys ry, hallituksen puheenjohtaja. Tärkeimmät aikaisemmat luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtajuus: Pohjoismainen Investointipankki, Danisco A/S, Orion Oyj ja Nokian Renkaat Oyj. Hallituksen valiokunnat Hallitus asettaa vuosittain yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan sekä tarvittaessa muita valiokuntia. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajan. Hallituksella on myös oikeus erottaa valiokuntien jäseniä. Valiokuntien jäsenet nimitetään hallituksen toimikauden ajaksi. Valiokuntien jäsenten lisäksi myös muut hallituksen jäsenet voivat niin halutessaan osallistua valiokuntien kokouksiin. Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa päätettäväksi tulevia asioita. Valiokunnilla ei ole omaa itsenäistä päätösvaltaa. Tarkastusvaliokunta Hallitus nimittää tarkastusvaliokunnan avustamaan hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa. Hallitus valitsee keskuudestaan tarkastusvaliokuntaan vähintään kolme jäsentä. Valiokunnan jäsenillä tulee olla tehtävään tarvittava pätevyys. Hallitus määrittelee tarkastusvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan työjärjestyksessä. Tarkastusvaliokunta seuraa tilinpäätösraportoinnin prosessia, valvoo taloudellista raportointiprosessia sekä seuraa sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Lisäksi valiokunta tarkastaa kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seuraa 135

HALLINNOINTI tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta sekä valmistelee päätösehdotuksen tilintarkastajan valinnasta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarvittaessa. Hän myös esittelee valiokunnan ehdotukset hallitukselle ja raportoi säännöllisesti hallitukselle valiokunnan kokouksista. Tarkastusvaliokunta vuonna 2013 Puheenjohtaja Markus Rauramo; jäsenet Maarit Aarni-Sirviö ja Alexander Ehrnrooth. Kaikki jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia, ja kaksi on riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2013. Kaikkien jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100. Nimitysvaliokunta Hallitus nimittää nimitysvaliokunnan avustamaan hallitusta tehtävissään. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokuntaan vähintään kolme jäsentä. Enemmistön valiokunnan jäsenistä tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Hallitus määrittelee nimitysvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan työjärjestyksessä. Nimitysvaliokunta on tarpeen mukaan yhteydessä merkittäviin osakkeenomistajiin hallituksen jäsenten valintaan liittyvissä asioissa. Nimitysvaliokunta voi myös tarvittaessa valmistella yhtiökokouksen käsiteltäväksi tulevia hallituksen jäsenten nimityksiä koskevia ehdotuksia. Nimitysvaliokunta valmistelee hallituksen jäsenten palkitsemista koskevia asioita. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarvittaessa. Hän myös esittelee valiokunnan ehdotukset hallitukselle ja raportoi säännöllisesti hallitukselle valiokunnan kokouksista. Nimitysvaliokunta vuonna 2013 Puheenjohtaja Mikael Lilius; jäsenet Kaj-Gustaf Bergh ja Matti Vuoria. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, ja kaksi on riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitysvaliokunta kokoontui 2 kertaa vuonna 2013. Kaikkien jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100. Palkitsemisvaliokunta Hallitus nimittää palkitsemisvaliokunnan avustamaan työtään. Hallitus nimittää keskuudestaan valiokuntaan vähintään kolme jäsentä. Enemmistön valiokunnan jäsenistä tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Hallitus määrittelee palkitsemisvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunta valmistelee tarpeen mukaan toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä muiden johtokunnan jäsenten nimitysasiat ennen hallituksen käsittelyä. Palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksen käsiteltäväksi toimitusjohtajan ja ylimmän johdon kannustinjärjestelmiä sekä heidän palkitsemistaan koskevia ehdotuksia. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja kutsuu valiokunnan koolle tarvittaessa. Hän myös esittelee valiokunnan ehdotukset hallitukselle ja raportoi säännöllisesti hallitukselle valiokunnan kokouksista. Palkitsemisvaliokunta vuonna 2013 Puheenjohtaja Mikael Lilius; jäsenet Paul Ehrnrooth ja Matti Vuoria. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä, ja kaksi on riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Palkitsemisvaliokunta kokoontui 2 kertaa vuonna 2013. Kaikkien jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 100. 136

HALLINNOINTI Hallitusjäsenten osallistuminen valiokuntakokouksiin 2013 Tarkastusvaliokunta Nimitysvaliokunta Palkitsemisvaliokunta Mikael Lilius - 2 2 Kaj-Gustaf Bergh - 2 - Maarit Aarni-Sirviö 5 - - Sune Carlsson - - - Alexander Ehrnrooth 5 - - Paul Ehrnrooth - - 2 Gunilla Nordström - - - Markus Rauramo 5 - - Matti Vuoria - 2 2 7.3.2013 saakka Lars Josefsson 1 - - Johtokunta Yhtiön johtokunnassa on kahdeksan jäsentä: toimitusjohtaja, Ship Power-, Power Plants- ja Servicesliiketoimintojen johtajat, talous- ja rahoitusjohtaja, viestintäjohtaja, henkilöstöjohtaja sekä yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaava johtaja. Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän palkka- ja muut sopimusehtonsa. Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Johtokunta käsittelee konsernin ja liiketoimintojen strategia-asioita, investointeja, tuotepolitiikkaa, konsernirakennetta ja ohjausjärjestelmiä sekä valvoo yhtiön toimintaa. Talous- ja rahoitusjohtajan päävastuita ovat konsernin taloushallinto, rahoitustoiminta (mukaan lukien projektija asiakasrahoitus), verotus ja prosessien kehittäminen sekä konsernin suunnittelu- ja kiinteistö- sekä tiedonhallintatoiminnan tukitoiminnot. Liiketoimintojen johtajat vastaavat kukin oman globaalin toimialansa myyntivolyymista ja kannattavuudesta apunaan konsernin eri maissa toimivat tytäryhtiöt. Konsernin yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaavan johtajan päävastuita ovat yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat, aineettoman omaisuuden hallinta, kestävä kehitys, ympäristöasiat sekä työterveys- ja työturvallisuusasiat. Konsernin henkilöstöjohtaja vastaa henkilöstöjohtamisen prosesseista. Konsernin viestintäjohtajan päävastuuna on sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä brändin rakentaminen. Johtokunnan jäsenten henkilötiedot, vastuualueet ja omistukset on esitetty osassa Johtokunnan jäsenten CV:t sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevassa selvityksessä. Johtokunta vuonna 2013 Johtokunta kokoontui 14 kertaa vuonna 2013. Tärkeimpiä johtokunnan käsittelemiä asioita olivat markkinoiden kehittyminen ja liiketoimintastrategia, yhtiön kasvu ja kannattavuus sekä kilpailukyvyn kehittämiseen ja kustannuksiin liittyvät asiat. Tärkeä painopistealue oli myös Wärtsilän organisaatiorakenteen kehittäminen ja organisaatiomuutosten implementointi. Johtokunta kiinnitti erityistä huomiota myös markkinoiden, toimintaympäristöä säätelevien määräysten, tilauskertymän ja tuotantokapasiteetin kehitykseen sekä alihankkija- ja muihin sidosryhmäsuhteisiin. Muita tärkeitä asioita johtokunnan asialistalla olivat henkilöstön ja johtoresurssien kehittäminen maailmanlaajuisesti sekä sisäisten globaalien prosessien ja 137

HALLINNOINTI toimintatapojen kehittäminen. Johtokunta kiinnitti paljon huomiota Hamworthy plc:n ostoon ja sen integrointiin. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja Yhtiön hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on johtokunta. Toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdot määritellään kirjallisesti hänen työsopimuksessaan. Yhtiön toimitusjohtaja on Björn Rosengren. Toimitusjohtajan sijaisena toimii Ship Powerin johtaja Jaakko Eskola edellisen varatoimitusjohtajan ja talousja rahoitusjohtaja Raimo Lindin jäätyä eläkkeelle 31.7.2013. Johtokunnan CV:t Björn Rosengren Keskeinen työkokemus Varatoimitusjohtaja, Atlas Copco AB ja liiketoimintaalueen johtaja, Atlas Copco Construction and Mining Technique 2002 2011; johtaja, Atlas Copco Rock Drilling Equipment -divisioona 2001 2002; johtaja, Atlas Copco Craelius -divisioona 1998 2001; johtaja, Nordhydraulic, Nordwin AB, Ruotsi 1995 1998; eri tehtäviä ESAB Groupissa 1985 1995. Wärtsilä Oyj Abp:n konsernijohtaja vuodesta 2011. Syntynyt 1959, diplomi-insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011. Luottamustehtävät Danfoss A/S, Tanska, hallituksen jäsen. 138

HALLINNOINTI Jaakko Eskola Keskeinen työkokemus Wärtsilä Oyj Abp, Power Plants -liiketoiminta, myynti- ja markkinointijohtaja 2005 2006; Wärtsilä Development & Financial Services Oy, toimitusjohtaja 1998 2005; PCA Corporate Finance, johtaja 1997 1998; Kansallis-Osake-Pankki, erilaisia kansainvälisen projektirahoituksen johtotehtäviä 1986 1997; Teollistamisrahasto, yritystutkija 1984 1986; VTT, tutkija 1983 1984. Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2013. Johtaja, Ship Power vuodesta 2006. Syntynyt 1958, diplomi-insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1998. Luottamustehtävät ALMACO Group, hallituksen jäsen; Meriteollisuus ry, hallituksen puheenjohtaja. Tärkeimmät aikaisemmat luottamustehtävät European Marine Equipment Council (EMEC), puheenjohtaja, 2008 2011. Pierpaolo Barbone Keskeinen työkokemus Johtaja, Services 1.10.2013 alkaen. Syntynyt 1957, diplomi-insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1996. Wärtsilä Oyj Abp, Services-liiketoiminnan johtaja, Etelä-Eurooppa ja Afrikka, tammi-syyskuu 2013; Wärtsilä Oyj Abp, Services-liiketoiminnan johtaja, Lähi-itä & Aasia 2010 2013; Wärtsilä Italia S.p.A., johtaja 2000 2003; Ciserv Group, toimitusjohtaja 2001 2006; Wärtsilä Oyj Abp, kenttähuollon johtaja 1997 2009; Wärtsilä Italia S.p.A., johtaja Servicesliiketoiminnassa 1997 2003; Fincantieri C.N.I. S.p.A., Isotta Fraschini diesel-moottoriyksikön myyntipäällikkö 1989 1996. 139

HALLINNOINTI Päivi Castrén Keskeinen työkokemus Wärtsilä Oyj Abp, henkilöstöjohtaja (Vice President, Human Resources) 2005 2011; Nokia Oyj, henkilöstöjohtaja, Nokia Finland 2002 2005; Nokia Networks, HR-johtaja 2000 2002; Nokia Networks, Networks Systems, HR-johtaja 1999 2000; Nokia Networks, HR-päällikkö 1995 1998; Valmet Paper Machinery, HR-päällikkö 1988 1995. Henkilöstöjohtaja vuodesta 2012, syntynyt 1958, psykologian maisteri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2005. Luottamustehtävät Elinkeinoelämän keskusliitto EK, koulutus- ja työvoimatyöryhmän puheenjohtaja; Teknologiateollisuus ry, koulutus- ja työvoimatyöryhmän puheenjohtaja; Wilhelm Wahlforss -säätiö, hallituksen puheenjohtaja; AinoActive Oy, hallituksen jäsen. Kari Hietanen Keskeinen työkokemus Wärtsilä Oyj Abp, henkilöstöstä ja lakiasioista vastaava johtaja 2002 2011; Wärtsilän Powertoimialat, päälakimies 2000 2002; Wärtsilä Diesel - ryhmä, päälakimies 1994 1999; Metra Oyj Abp ja Wärtsilä Diesel -ryhmä, lakimies 1989 1994. Luottamustehtävät Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat vuodesta 2012. Hallituksen sihteeri vuodesta 2002. Syntynyt 1963, oikeustieteen kandidaatti. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari ja Suomalais-Korealainen Kauppayhdistys ry, hallitusten varapuheenjohtaja; East Office of Finnish Industries Oy, hallituksen jäsen; Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja. 140

HALLINNOINTI Atte Palomäki Keskeinen työkokemus Nordea Bank AB (publ.), viestintäjohtaja 2007 2008; Suomen viestinnän johtaja 2005 2006; Kauppalehti, taloustoimittaja 2002 2005; MTV3, erikoistoimittaja/ talous 2000 2002; uutispäällikkö 1995 2000; uutistoimittaja/uutisankkuri 1993 1995. Luottamustehtävät Viestintäjohtaja vuodesta 2008. Syntynyt 1965, valtiotieteiden maisteri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008. Talentum Oyj, hallituksen jäsen; Finnfacts, neuvottelukunnan jäsen. Vesa Riihimäki Keskeinen työkokemus Johtaja, Power Plants vuodesta 2009. Syntynyt 1966, diplomi-insinööri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1992. Voimalateknologian johtaja 2004 2009; johtaja, sähkö- ja automaatiojärjestelmät 2002 2003; Wärtsilä Finland Oy, suunnittelupäällikkö, voimantuotantojärjestelmät 2000 2002, Wärtsilä NSD Finland Oy, suunnittelupäällikkö, sähköjärjestelmät 1997 2000; pääsuunnitteluinsinööri, projektiosasto 1993 1997, Wärtsilä Diesel Oy, suunnitteluinsinööri, projektiosasto 1992 1993. 141

HALLINNOINTI Marco Wirén Keskeinen työkokemus SSAB, talous- ja rahoitusjohtaja 2008 2013; SSAB, Business Control -johtaja 2007 2008; Eltel Networks, talous- ja rahoitusjohtaja ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja 2002 2007; NCC, liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja ja talousjohtaja 1995 2001. Talous- ja rahoitusjohtaja 1.8.2013 alkaen. Syntynyt 1966, kauppatieteiden maisteri. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2013. Lars Hellberg Johtaja, PowerTech 30.9.2013 saakka. Raimo Lind Christoph Vitzthum Talous- ja rahoitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 31.7.2013 saakka. Johtaja, Services 30.9.2013 saakka. Johtajisto Yhtiön johtajistoon kuuluvat johtokunnan jäsenten lisäksi seuraavat konsernihallinnon eri toiminnoista vastaavat johtajat. Riitta Hovi Lakiosaston apulaisjohtaja Syntynyt 1960, oikeustieteen kandidaatti, MBA Anu Hämäläinen Talousjohtaja Syntynyt 1965, KTM Philip Maguire Laatujohtaja Syntynyt 1957, tekniikan kandidaatti 142

HALLINNOINTI Johan Jägerroos Sisäisen tarkastuksen johtaja Syntynyt 1965, KTM Esa Kivineva Tietohallintojohtaja (CIO) Syntynyt 1961, TkT Markus Pietikäinen Rahoitusjohtaja Syntynyt 1975, KTM Liiketoimintojen johtoryhmät Kunkin liiketoiminnon johtajan tukena on johtoryhmä. Power Plants Vesa Riihimäki Power Plants -liiketoiminnan johtaja Syntynyt 1966, diplomi-insinööri Tore Björkman Myyntijohtaja, Eurooppa ja Afrikka Syntynyt 1957, insinööri Minna Blomqvist Henkilöstöjohtaja Syntynyt 1969, diplomi-insinööri Frank Donnelly Myyntijohtaja, Amerikka Syntynyt 1953, insinööri Jussi Heikkinen Johtaja, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen Syntynyt 1955, diplomi-insinööri Thomas Hägglund Johtaja, voimalateknologia Syntynyt 1962, diplomi-insinööri Antti Kämi Johtaja, projektihallinta Syntynyt 1964, diplomi-insinööri 143

HALLINNOINTI Caj Malmsten Talous- ja rahoitusjohtaja Syntynyt 1972, KTM Markus Pietikäinen Rahoitusjohtaja Syntynyt 1975, KTM Rakesh Sarin Myyntijohtaja, Lähi-itä ja Aasia Syntynyt 1955, insinööri Laura Susi-Gamba Johtaja, lakiasiat Syntynyt 1963, oikeustieteen kandidaatti Niklas Åberg Laatujohtaja Syntynyt 1967, diplomi-insinööri Ship Power Jaakko Eskola Ship Power -liiketoiminnan johtaja, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Syntynyt 1958, diplomi-insinööri Lars Anderson Johtaja, 4-tahtimoottorit 31.8.2013 saakka Syntynyt 1968, koneinsinööri, MBA Arjen Berends Talous- ja rahoitusjohtaja Syntynyt 1968, MBA Aaron Bresnahan Johtaja, Ship Power -myynti Syntynyt 1969, MBA & MA (Strategic Studies) Per Hansson Johtaja, strategia Syntynyt 1967, diplomi-insinööri Roger Holm Johtaja, 4-tahtimoottorit 1.9.2013 alkaen Syntynyt 1972, KTM Sinikka Ilveskoski Johtaja, lakiasiat ja sopimushallinta Syntynyt 1967, oikeustieteen kandidaatti 144

HALLINNOINTI Timo Koponen Johtaja, pumppu- ja kaasuratkaisut Syntynyt 1969, KTM Juha Kytölä Johtaja, ympäristöratkaisut Syntynyt 1964, diplomi-insinööri Arto Lehtinen Johtaja, propulsiolaitteistot Syntynyt 1971, diplomi-insinööri Magnus Miemois Johtaja, ratkaisut Syntynyt 1970, diplomi-insinööri Minna Rahkamaa Henkilöstöjohtaja 28.2.2013 alkaen Syntynyt 1968, KTM Mikael Simelius Markkinointijohtaja Syntynyt 1964, KTM Martin Wernli Johtaja, 2-tahtimoottorit Syntynyt 1960, oikeustieteen tohtori Services Pierpaolo Barbone Services-liiketoiminnan johtaja 1.10.2013 alkaen Johtaja, Etelä-Eurooppa ja Afrikka 31.10.2013 saakka Syntynyt 1957, kaivosinsinööri Fred van Beers Johtaja, Pohjois-Eurooppa Syntynyt 1962, insinööri Peter Bjurs Talousjohtaja Syntynyt 1965, KTM Javier Cavada Johtaja, Etelä-Eurooppa ja Afrikka 1.11.2013 alkaen Syntynyt 1975, tekniikan tohtori Stefan Fant Johtaja, sopimus- ja projektihallinta Syntynyt 1955, insinööri 145

HALLINNOINTI Tomas Hakala Johtaja, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka Syntynyt 1968, insinööri Roger Holm Johtaja, tiivisteet ja laakerit 31.8.2013 saakka Syntynyt 1972, KTM Christer Kantola Johtaja, huoltoratkaisut Syntynyt 1952, insinööri Michel Kubbinga Johtaja, Lähi-itä ja Aasia Syntynyt 1960, diplomi-insinööri Ralf Lindbäck Lakiasiainjohtaja Syntynyt 1958, oikeustieteen kandidaatti Stefan Nysjö Johtaja, huoltotoimitukset Syntynyt 1970, insinööri Philip Maguire Laatujohtaja Syntynyt 1957, tekniikan kandidaatti Nelli Paasikivi Johtaja, strategia, laatu, ympäristö, terveys ja turvallisuus ja toiminnan kehittäminen Syntynyt 1968, diplomi-insinööri Sini Spets Henkilöstöjohtaja Syntynyt 1974, psykologian maisteri PowerTech Roger Holm Johtaja, PowerTech 1.10.2013 alkaen Johtaja, 4-tahtimoottorit, Ship Power Syntynyt 1972, KTM Hannu Mäntymaa Johtaja, Operational Excellence Syntynyt 1977, diplomi-insinööri Paolo Tonon Johtaja, tutkimus ja kehitys Syntynyt 1970, diplomi-insinööri 146

HALLINNOINTI Sergio Razeto Johtaja, 4-tahtimoottoreiden toimitusyksikkö Syntynyt 1950, diplomi-insinööri Stefan Damlin Johtaja, talous ja liiketoiminnan kehittäminen Syntynyt 1968, KTM Kai Kamila Henkilöstöjohtaja Syntynyt 1960, kasvatustieteiden maisteri Vuoden 2013 jälkipuoliskolla Wärtsilä aloitti Power Tech -organisaation integroimisen osaksi Ship Powerin 4-tahtimoottoriorganisaatiota. Uusi organisaatio astui voimaan vuoden 2014 alusta. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että paikalliset resurssit ovat oikeassa suhteessa liiketoiminnan tarpeisiin, henkilöstöä kehitetään asianmukaisesti, toiminta täyttää konsernin laatujärjestelmän asettamat vaatimukset, toiminnassa noudatetaan soveltuvia lakeja ja kauppatapoja ja tytäryhtiön viestintä vastaa konsernin tavoitteita. Sisäpiirihallinto Wärtsilä noudattaa lakimääräisen sisäpiirisääntelyn lisäksi NASDAQ OMX:n Helsingin pörssin hyväksymää listayhtiöiden sisäpiiriohjetta sekä Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Wärtsilän pysyvään sisäpiiriin kuuluvat lakimääräiset sisäpiiriläiset eli hallitus, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja päävastuullinen tilintarkastaja. Näiden lisäksi pysyviä, ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat johtokunnan jäsenet. Yrityskohtaiseen ei-julkiseen sisäpiirirekisteriin kuuluu lisäksi osa muusta johtajistosta ja toimihenkilöstöstä toimenkuvansa mukaisesti. Merkittävien projektien valmisteluvaiheessa yhtiö pitää hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Sisäpiiriläisille annetaan kirjallinen ilmoitus sisäpiiriin kuulumisesta sekä ohjeet sisäpiiriläisen velvollisuuksista. Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla 14 päivän (Wärtsilän suositus 30 päivän) aikana ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkaisemista. Wärtsilän sisäpiirirekisteriä ylläpitää emoyhtiön lakiasiainosasto, joka myös huolehtii tietojen päivittämisestä. Yhtiön ilmoitusvelvollisten pysyvien sisäpiiriläisten sekä näiden lähipiirin omistustiedot ovat saatavissa Wärtsilän kotisivuilla. 147

HALLINNOINTI Tarkastus Sisäinen tarkastus Konsernin sisäisen tarkastuksen hoitaa yhtiön sisäinen tarkastusyksikkö, joka raportoi toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on analysoida yrityksen toimintaa ja sen prosesseja sekä valvonnan tehokkuutta ja laatua. Lisäksi sisäinen tarkastus osallistuu tarvittaessa tarkastuksiin yritysostojen yhteydessä sekä hoitaa tarvittaessa erityistehtäviä. Sisäisen tarkastuksen toimialaan kuuluvat kaikki organisaatiotasot ja tytäryhtiöt. Merkittävimmissä tytäryhtiöissä suoritetaan sisäinen tarkastus vuosittain ja verkostoyhtiöissä kolmen vuoden välein. Sisäinen tarkastus laatii vuosiohjelman, jonka mukaan se tekee itsenäisesti tarkastuksia eri puolilla konsernia, mutta se voi suorittaa myös erikoistarkastuksia. Vuosiohjelman hyväksyy tarkastusvaliokunta, jolle sisäinen tarkastus myös raportoi säännöllisesti. Lisäksi tarkastajilla on aina mahdollisuus ottaa tarvittaessa suoraan yhteyttä tarkastusvaliokunnan tai hallituksen jäseniin. Tilintarkastus Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan tilikauden tilit. Tilintarkastajan tehtävät päättyvät seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyhtiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastajan on yleisten kelpoisuusedellytysten lisäksi täytettävä tietyt lain mukaiset esteettömyysvaatimukset, jotka ovat takeena riippumattoman ja luotettavan tilintarkastuksen toimittamiselle. Tilintarkastaja vuonna 2013 Yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi vuodeksi 2013 KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Virpi Halonen. Kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajille maksettiin vuonna 2013 palkkioina yhteensä 2,7 milj. euroa. Tilintarkastukseen liittymättömiä konsulttipalkkioita maksettiin tilintarkastajille yhteensä 1,5 milj. euroa. Nämä palkkiot liittyivät pääasiassa verokonsultointiin. 148

HALLINNOINTI Sisäinen valvonta Wärtsilän sisäisen valvonnan päätekijät Wärtsilän sisäisen valvonnan tavoitteet perustuvat kansainväliseen COSO-malliin. Wärtsilän määritelmän mukaan sisäinen valvonta on Wärtsilän hallituksen, johdon, konserniyhtiöiden hallitusten ja muun henkilöstön toteuttama prosessi, jonka tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus yhtiön toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäisen valvonnan piiriin kuuluvat Wärtsilän kaikki politiikat, prosessit, käytännöt ja organisaatiorakenteet, jotka auttavat johtoa ja viime kädessä hallitusta varmistamaan, että Wärtsilän asettamat tavoitteet täyttyvät, että liiketoimintaa hoidetaan eettisesti ja kaikkien soveltuvien lakien ja määräysten mukaisesti, että yhtiön omaisuutta, brändi mukaan lukien, hoidetaan vastuullisesti ja että taloudellinen raportointi on asianmukaista. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi tai toimintakokonaisuus vaan olennainen osa Wärtsilän kaikkea toimintaa. Sisäisen valvonnan järjestelmä toimii konsernin kaikilla tasoilla. Sisäisen valvonnan järjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä päämääränä on entistä tuloksellisempi liiketoiminta ja samalla lakien ja määräysten noudattaminen kaikissa maissa, joissa Wärtsilällä on toimintaa. Tavoitejohtaminen Suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen ovat kiinteä osa Wärtsilän tavoitejohtamista. Ne ovat normaalia johtamistoimintaa eivätkä kuulu yhtiön sisäisen valvonnan järjestelmään. Tavoitteiden asettaminen on kuitenkin sisäisen valvonnan tärkeä edellytys. Tavoitejohtamisprosessin kautta asetetaan vuosittain Wärtsilän konsernitason taloudelliset ja muut tavoitteet. Konsernitason tavoitteista johdetaan liiketoimintojen, konserniyhtiöiden ja viime kädessä yksittäisten työntekijöiden tavoitteet. Vuositavoitteiden saavuttamista seurataan kuukausittaisessa johdon raportoinnissa. Liiketoimintojen tuloksia ja vuositavoitteiden saavuttamista tarkastellaan kuukausittain näiden johtoryhmien kokouksissa. Johtokunta 149

HALLINNOINTI seuraa konsernin, liiketoimintojen tuloksia ja tavoitteiden saavuttamista kuukausittain. Johtoryhmät ja johtokunta valvovat myös Wärtsilän taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Wärtsilän taloudellista raportointia hoidetaan yhtenäisin menetelmin kaikissa konserniyhtiöissä hyödyntäen esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmää (ERP) ja yhteistä tilikarttaa. Koko konsernissa sovelletaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS). Wärtsilän tilinpäätös- ja valvontaprosessilla on sisäisen valvonnan toimivuudelle oleellisen tärkeä merkitys. Taloudellisen raportoinnin luotettavuus edellyttää taloushallinnon ja laskentatoimen prosessien asianmukaista valvontaa. Hallitus arvioi säännöllisesti Wärtsilän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Hallituksen vastuulla on myös varmistaa, että laskentatoimen ja taloushallinnon sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta vastaa Wärtsilä Oyj Abp:n hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernin talous- ja valvontatoiminnon vastuulla on tiedottaa asiaankuuluville johdon jäsenille, jos tulokset poikkeavat suunnitelmista, sekä analysoida poikkeamien syyt ja ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Talous- ja valvontatoiminto tukee liiketoimintoja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämässä päätöksenteossa ja analyyseissä. Talous- ja valvontatoiminto vastaa myös yhtiön tavoitejohtamisprosessien ylläpidosta ja kehittämisestä niin, että eri organisaatiotasojen johto saa ajoissa luotettavaa ja asianmukaista tietoa organisaation tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi talous- ja valvontatoiminto vastaa taloudellisen raportointiprosessin ja siihen liittyvien valvontajärjestelyiden kehittämisestä. Lain- ja säännöstenmukaisuuden johtaminen Lain- ja säädöstenmukaisuuden johtamisessa sovellettavilla käytännöillä ja prosesseilla on keskeinen merkitys Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmässä. Wärtsilä noudattaa paikallista lainsäädäntöä ja muita määräyksiä kaikkialla, missä sillä on toimintaa. Lain- ja säännöstenmukaisuuden johtamiseen liittyviä asioita hoidetaan ennen muuta ennakoivasti. Lakiasiainosasto tukee toimitusjohtajaa ja toimialoja näiden analysoidessa ja tehdessä päätöksiä asioissa, joihin liittyy sopimuspolitiikkaa, riskienhallintaa ja viranomaismääräyksiä koskevia näkökohtia. Keskeistä on myös säännöstenmukaisuuden johtaminen ja asianmukaista toimintaa ja käyttäytymistä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin korostavan yrityskulttuurin vahvistaminen ja turvaaminen. Säännöstenmukaisuuden johtaminen perustuu yhtiön toimintaperiaatteisiin ja asianomaisiin konsernitason politiikkoihin ja ohjeisiin. Koko yhtiötä koskevat valvontamekanismit ja -prosessit ovat osa sisäistä valvontaa. Henkilöstöjohtaminen Henkilöstöjohtamisen käytännöt ja prosessit ovat merkittävä osa Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmää. Sisäisen valvonnan kannalta tärkeimmät henkilöstöjohtamisen prosessit koskevat palkkausta ja työsuhdeetuja, henkilöstön kehittämistä, rekrytointia, resursoinnin hallintaa ja henkilökohtaista tavoitejohtamista sekä henkilöstön palauteprosesseja. Henkilöstötoiminto vastaa yhtiön henkilöstöjohtamisen prosessien ylläpidosta ja kehittämisestä niin, että ne tukevat tehokasta sisäistä valvontaa myös työntekijätasolla. Muut johtamisjärjestelmät Johtokunta on vastuussa Wärtsilän johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja soveltamisesta, järjestelmän toiminnan jatkuvasta parantamisesta sekä järjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamisesta. Wärtsilän johtamisjärjestelmä kattaa yhtiön kaikki globaalit prosessit ja johtamiskäytännöt, joiden tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaiden odotukset täyttyvät. Johtamisjärjestelmän kaikin puolin moitteeton toiminta eri osa-alueilla, joita kuvataan seuraavassa, varmistaa osaltaan Wärtsilän sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisen. 150

HALLINNOINTI Laatu Wärtsilän ratkaisujen laatu, ja siten laatujohtamisen tuloksellisuus, on yhtiölle ensiarvoisen tärkeää. Wärtsilän ISO 9001:2000 -laatujärjestelmän noudattamista edellytetään kaikessa konsernin toiminnassa, ja sitä myös valvotaan kurinalaisesti. Kestävä kehitys Wärtsilä on sitoutunut vahvasti kestävään kehitykseen. Wärtsilän toiminnan kestävän kehityksen mukaisuus perustuu yhtiön visioon, missioon ja arvoihin sekä taloudelliseen kannattavuuteen. Runsaasti huomiota kiinnitetään myös Wärtsilän yhteiskunta- ja ympäristövastuuseen. Ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät ovat käytössä maailmanlaajuisesti tulosten parantamiseksi entisestään. Riskienhallinta Wärtsilän sisäisen valvonnan tarkoituksena on tukea yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on tunnistettava ja arvioitava, jotta niitä voidaan hallita. Riskien tunnistaminen ja arviointi ovat siis sisäisen valvonnan perusedellytyksiä. Wärtsilän sisäisen valvonnan mekanismit ja käytännöt antavat johdolle varmuutta siitä, että riskienhallintaa toteutetaan suunnitellulla tavalla. Wärtsilä on määritellyt ja toteuttanut yksikkö- ja prosessitasojen valvontatoimenpiteet sekä tietojärjestelmien valvonnan. Eri tasojen valvontatoimenpiteitä tarvitaan, jotta kaikentasoisia riskejä voidaan suoraan torjua. Wärtsilän riskienhallinnan prosessit käsittävät konsernitason riskiarvioinnit ja riskienhallintaprosessit sekä projektikohtaiset riskiarvioinnit ja projektien riskienhallinnan. Konsernitason riskiarviointiprosessin tuloksena laaditaan toimintasuunnitelmia tunnistettujen ja ensisijaisiksi katsottujen riskien varalta. Kukin liiketoiminto raportoivat tärkeimmistä riskeistään johtokunnalle. Johtokunta myös seuraa määriteltyjen riskienhallintasuunnitelmien toteutusta säännöllisesti. Wärtsilä Oyj Abp:n hallitus on vastuussa konsernin kokonaissietokyvyn määrittelystä eri riskien suhteen. Tarkoituksena on varmistaa, että Wärtsilällä on riittävät välineet ja resurssit riskien hallintaan. Toimitusjohtaja on johtokunnan avustuksella vastuussa Wärtsilän koko toiminnan riskienhallinnan organisoinnista ja sen asianmukaisuuden varmistamisesta. Liiketoimintojen johdon vastuulla on laatia toimintasuunnitelmat tärkeimpien riskiensä varalta. Wärtsilän keskeisimmät strategiset ja operatiiviset riskit ja rahoitusriskit on esitetty osassa Riskit ja riskienhallinta. Tietohallinto Tietohallinnolla on keskeinen merkitys Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmässä. Tietojärjestelmät ovat tehokkaan sisäisen valvonnan kannalta kriittisen tärkeitä, sillä monet valvontatoimenpiteet perustuvat tietotekniikkaan. Arvot ja valvontaympäristö Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmän perustana ovat yhtiön arvot: energia, innostus ja erinomaisuus. Yhtiön arvot heijastuvat päivittäiseen kanssakäymiseen toimittajien, asiakkaiden ja sijoittajien kanssa sekä myös Wärtsilän sisäisiin ohjeistuksiin, politiikkoihin, käsikirjoihin, prosesseihin ja käytäntöihin. Sisäinen valvontaympäristö määrää sisäisen valvonnan periaatteet ja vaikuttaa henkilöstön tietoisuuteen valvonnasta. Valvontaympäristö tuo kurinalaisuutta ja antaa perusteet kaikille muille sisäisen valvonnan komponenteille. 151

HALLINNOINTI Wärtsilän valvontaympäristön elementit sisältyvät yrityskulttuuriin, siis henkilöstön rehellisyyteen, eettisiin arvoihin ja ammattitaitoon, sekä henkilöstön hallitukselta saamaan huomioon ja ohjaukseen. Wärtsilän arvot ja valvontaympäristö antavat hallitukselle ja johdolle kohtuullisen varmuuden siitä, että sisäisen valvonnan tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtaja ja johtokunta määrittelevät Wärtsilän arvot ja eettiset periaatteet (joita toimintaperiaatteet heijastavat) ja näyttävät esimerkkiä asianmukaisesta yrityskulttuurista. Arvot, eettiset periaatteet ja yrityskulttuuri luovat yhdessä pohjan sisäiselle valvonnalle. Toimitusjohtaja ja johtokunta vastaavat yhdessä liiketoimintojen johdon kanssa Wärtsilän arvojen välittämisestä koko organisaatioon. Liiketoimintaprosessit Wärtsilän liiketoimintaprosesseihin nivotut valvontamekanismit ovat sisäisen valvonnan tehokkuuden kannalta keskeisen tärkeitä. Liiketoimintaprosessien valvonta auttaa varmistamaan, että kaikki Wärtsilän sisäisen valvonnan tavoitteet saavutetaan. Tämä pätee erityisesti toiminnan tehokkuuden ja Wärtsilän kannattavuuden ja maineen turvaamiseen. Liiketoimintojen johto on velvollinen varmistamaan, että määritellyt konsernitason prosessit ja valvontamekanismit ovat käytössä heidän vastuualueellaan ja että niitä noudatetaan. Jos konsernitason prosesseja tai valvontamekanismeja ei ole, liiketoimintojen johto on velvollinen varmistamaan, että ko. tarkoitusta varten on määritelty ja otettu käyttöön liiketoiminnon omat prosessit, jotka takaavat riittävän valvonnan. Ohjeistus ja viestintä Ohjeet ja käsikirjat Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmän, kuten esimerkiksi hallinnointijärjestelmän, johtamisjärjestelmän, tavoitejohtamisprosessin ja muiden liiketoiminta-, ym. prosessien, osa-alueet on kuvattu erilaisissa ohjeissa ja käsikirjoissa. Tärkeimmät konsernitason politiikat ja ohjeet on koottu Wärtsilän konsernikäsikirjaan. Konsernin laskentatoimen käsikirja sisältää kaikissa konserniyhtiöissä noudatettavat laskentatoimen ja taloudellisen raportoinnin ohjeistukset. Käsikirja tukee Wärtsilän taloudelliselle raportoinnille asetettujen luotettavuustavoitteiden saavuttamista. Wärtsilän johtokunnan jäsen hyväksyy konsernitason politiikat ja niiden muutokset. Konsernitason ohjeiden ja käsikirjojen lisäksi liiketoiminnoilla on kunkin tarpeita vastaavia omia ohjeistuksia. Liiketoimintojen ohjeet ja käsikirjat ovat yhdenmukaisia konsernin ohjeiden ja käsikirjojen kanssa siten, että ristiriitaisuuksia ei ole. Tiedotus ja viestintä Tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä vaatii riittävää, oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa, jotta johto pystyy arvioimaan yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Tarvitaan sekä taloudellista että muuta tietoa niin yhtiön sisäisistä kuin ulkoisistakin tapahtumista ja toiminnasta. Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa johdolle (esim. suoraan lakiasiainosastolle, säännöstenmukaisuustoiminnolle tai sisäiselle tarkastukselle) vapaamuotoista palautetta ja kertoa havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedotuspolitiikan mukaisesti. 152

HALLINNOINTI Seuranta Seurannalla tarkoitetaan prosessia, jonka avulla Wärtsilän sisäisen valvonnan järjestelmää ja sen suorituskykyä arvioidaan pitkällä aikavälillä. Omaa toimintaa seurataan Wärtsilässä toisaalta jatkuvasti ja toisaalta erillisten arviointien, kuten sisäisten tarkastusten, tilintarkastusten ja laatuauditointien, avulla. Liiketoimintojen johdon vastuulla on varmistaa, että kunkin vastuualueella noudatetaan soveltuvia lakeja ja määräyksiä. Wärtsilän johto seuraa sisäistä valvontaa osana normaalia johtamistyötä. Hallituksen tarkastusvaliokunta arvioi ja varmentaa Wärtsilän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden. Sisäinen tarkastus avustaa tarkastusvaliokuntaa Wärtsilän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden arvioinnissa ja varmentamisessa tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia konsernin tukitoiminnoissa ja juridisesti itsenäisissä yksiköissä. Wärtsilän sisäistä valvontaa arvioivat myös yhtiön tilintarkastaja ja muut varmentavat tahot, mm. laatuauditointien suorittajat. Konsernin talous- ja valvontatoiminto valvoo taloudellisen raportoinnin prosessien ja valvonnan noudattamista. Talous- ja valvontatoiminto seuraa myös ulkoisen ja sisäisen talousraportoinnin oikeellisuutta. Lakiasiainosasto ja säännöstenmukaisuustoiminto seuraavat konsernitason politiikkojen noudattamista. Ulkoinen tilintarkastaja tarkastaa ulkoisen vuositalousraportoinnin oikeellisuuden. Palkat ja palkitseminen vuonna 2013 Hallituksen jäsenten palkkiot Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista toimikaudeksi kerrallaan. Yhtiökokous hyväksyi vuodelle 2013 seuraavat hallitusten jäsenten palkkiot: jäsenet 60.000 euroa/vuosi varapuheenjohtaja 90.000 euroa/vuosi puheenjohtaja 120.000 euroa/vuosi. Vuosipalkkiosta noin 40% maksetaan Wärtsilän osakkeina. Lisäksi kullekin jäsenelle maksetaan kokouspalkkiota 400 euroa hallituksen kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Puheenjohtajan kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena. Kullekin nimitysvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsenelle maksetaan kokouspalkkiota 500 euroa valiokunnan kokoukselta, jossa on ollut läsnä ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 1.000 euroa valiokunnan kokoukselta, jossa on ollut läsnä. Puheenjohtajan kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena. Wärtsilän hallituksen jäsenille maksettiin 31.12.2013 päättyneeltä tilivuodelta palkkioita rahana yhteensä 702.500,00 euroa. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön optio-ohjelmaan eivätkä bonusjärjestelmään. 153

HALLINNOINTI Hallitukselle maksetut palkkiot (TEUR) Kokouspalkkiot Vuosipalkkiot Yhteensä Hallitus 2013 2012 2013 2012 2013 2012 Mikael Lilius, puheenjohtaja 12 18 120 120 132 138 Kaj-Gustaf Bergh, varapuheenjohtaja 6 10 90 60 96 70 Maarit Aarni-Sirviö 8 8 60 60 68 71 Sune Carlsson 4 0 60 0 64 0 Alexander Ehrnrooth 9 11 60 60 69 71 Paul Ehrnrooth 6 8 60 60 66 68 Gunilla Nordström 4 2 60 60 64 62 Markus Rauramo 14 17 60 60 74 77 Matti Vuoria 6 8 60 90 66 98 7.3.2013 saakka Lars Josefsson 2 10 0 60 2 70 Vuonna 2013 Wärtsilän osakkeina maksetut palkkiot Hallitus Osakkeita, kpl Mikael Lilius, puheenjohtaja 1 281 Kaj-Gustaf Bergh, varapuheenjohtaja 960 Maarit Aarni-Sirviö 640 Sune Carlsson 640 Alexander Ehrnrooth 640 Paul Ehrnrooth 640 Gunilla Nordström 640 Markus Rauramo 640 Matti Vuoria 640 Hallituksen jäsenten Wärtsilä-osakkeiden omistus 31.12.2013 Hallitus Osakkeita, kpl Mikael Lilius, puheenjohtaja 14 451 Muutos 2013 1 281 Kaj-Gustaf Bergh, varapuheenjohtaja 6 742 Muutos 2013 960 Maarit Aarni-Sirviö 7 830 Muutos 2013 640 Sune Carlsson 640 Muutos 2013 640 Alexander Ehrnrooth 3 854 Muutos 2013 640 Paul Ehrnrooth 3 828 Muutos 2013 640 Paul Ehrnrooth, määräysvaltayhteisön kautta 730 000 Muutos 2013 0 154

HALLINNOINTI Gunilla Nordström 1 443 Muutos 2013 640 Markus Rauramo 2 554 Muutos 2013 640 Matti Vuoria 12 026 Muutos 2013 640 Toimitusjohtajan ja johtokunnan palkitseminen Hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkitsemisesta ja sen perusteista. Toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkka muodostuu kuukausipalkasta ja bonuksesta. Bonuspalkkion ehdot päättää yhtiön hallitus vuosittain. Toimitusjohtajan ja johtokunnan bonuspalkkiot maksetaan tilikaudelle asetettujen kannattavuustavoitteiden saavuttamisen perusteella. Tulospalkan osuus kokonaispalkasta voi olla korkeintaan 43% toimitusjohtajan ja yksi kolmannes muiden johtokunnan jäsenien osalta. Lisäksi hallitus on päättänyt pitkäaikaisesta, yhtiön osakkeiden kurssikehitykseen sidotusta bonusohjelmasta konsernin ylimmälle johdolle. Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Hänen eläkkeensä määräytyy maksuperusteisen eläkejärjestelmän mukaisesti. Eläkemaksu on tietty prosenttiosuus vuosipalkasta. Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä 6 kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi maksettavan korvauksen määrä vastaa 18 kuukauden palkkaa. Johtokunnan jäsenillä on yhtiökohtainen eläkejärjestelmä. Eräiden johtokunnan jäsenten valinnainen eläkeikä on 60 vuotta. Näiden henkilöiden lisäeläke perustuu siihen julkiseen eläkejärjestelmään, jonka piirissä kyseessä olevat henkilöt ovat. Heidän eläkkeensä määräytyy etuus- tai maksuperusteisen eläkejärjestelmän mukaisesti. Toimitusjohtaja Björn Rosengrenin taloudelliset edut: Palkka ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet vuonna 2013: 660 tuhatta euroa Bonukset vuonna 2013: 300 tuhatta euroa Osakkeen markkina-arvon kehitykseen perustuvat tulospalkkiot: 138 tuhatta euroa Valinnainen eläkeikä: 60 Irtisanomisaika: 6 kuukautta Yhtiön toimesta tapahtuvan irtisanomisen yhteydessä maksettava korvaus: 18 kuukauden palkka + 6 kuukauden irtisanomisajan palkka. Lisätietoja johtokunnan palkitsemisesta on konsernitilinpäätöksessä, liite 27: Lähipiiritapahtumat. Johtokunnan jäsenten Wärtsilä-osakkeiden omistus 31.12.2013 Johtokunta Osakkeita, kpl Björn Rosengren 6 000 Muutos 2013 0 Jaakko Eskola 0 Muutos 2013 0 Pierpaolo Barbone 0 155

HALLINNOINTI Muutos 2013 0 Päivi Castrén 0 Muutos 2013 0 Kari Hietanen 144 Muutos 2013 0 Atte Palomäki 600 Muutos 2013 0 Vesa Riihimäki 0 Muutos 2013 0 Marco Wirén 0 Muutos 2013 0 Kuukausittain päivitettävät tiedot toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten omistamista osakkeista ovat saatavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.wartsila.com. Kannustinjärjestelmät Toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten kannustinjärjestelmistä ja niiden perusteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus päättää myös mahdollisista ylimmän johdon pitkäaikaisista kannustinohjelmista, elleivät ne lain mukaan kuulu yhtiökokouksen päätettäviksi. Muiden johtajien ja päälliköiden bonusjärjestelmistä päättää johtokunta. Johdon lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmät Konsernissa on globaalisti kaikissa liiketoiminnoissa käytössä oleva bonusjärjestelmä. Bonus perustuu konsernin kannattavuuteen ja sovittuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Bonusjärjestelmän piirissä on noin 2.000 johtajaa ja päällikköä. Konsernin toimihenkilöt ja työntekijät kuuluvat erilaisten bonus- tai tulospalkkiojärjestelmien piiriin. Kussakin maassa toimitaan asianomaisen maan palkkiojärjestelmistä säädettyjen lakien tai sopimusten mukaisesti. Konsernin bonusjärjestelmien ja muiden tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu yhteensä noin 65% konsernin henkilöstöstä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Hallitus on päättänyt pitkäaikaisesta, yhtiön osakkeiden kurssikehitykseen sidotusta bonusohjelmasta konsernin ylimmälle johdolle. Bonusohjelman piirissä on noin 100 johtajaa. Bonuksen suuruus riippuu osakkeiden kurssikehityksestä ennalta määrätyllä aikavälillä. Bonukselle asetetaan yläraja. Bonusjärjestelmä huomioi 50% maksetuista osingoista. Vuoden 2010 bonusohjelma päättyi vuoden 2012 lopussa, ja ohjelman bonukset maksettiin huhtikuussa 2013. Vuoden 2011 bonusohjelma käsitti 1.765.250 bonusoikeutta. Bonuksen suuruus riippuu kurssikehityksestä kolmen vuoden pituisen jakson aikana; perusteena on 23,34 euron kurssinoteeraus. Bonuksen yläraja on 10,00 euroa bonusoikeutta kohti, ja bonus huomioi 50% maksetuista osingoista. Vuoden 2011 bonusohjelman bonukset erääntyvät maksettavaksi helmikuussa 2015. Johtokunnan jäsenten on käytettävä kolmannes mahdollisesta bonuksesta Wärtsilän osakkeiden hankintaan. Vuoden 2012 bonusohjelma käsitti 1.979.000 bonusoikeutta. Bonuksen suuruus riippuu kurssikehityksestä kolmen vuoden pituisen jakson aikana; perusteena on 33,28 euron kurssinoteeraus. Bonuksen yläraja on 10,00 euroa bonusoikeutta kohti, ja bonus huomioi 50% maksetuista osingoista. Vuoden 2012 bonusohjelman bonukset erääntyvät maksettavaksi helmikuussa 2016. Johtokunnan jäsenten on käytettävä kolmannes mahdollisesta bonuksesta Wärtsilän osakkeiden hankintaan. 156

HALLINNOINTI Riskit ja riskienhallinta Wärtsilän normaaliin toimintaan liittyy kaiken yritystoiminnan tapaan erilaisia riskejä. Liiketoiminnasta odotettavissa olevat tuotot on suhteutettava niihin liittyviin riskeihin. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa yhtiön strategian tehokas toteutuminen ja tavoitteiden toteutuminen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Olennaista on tunnistaa tavoitteiden saavuttamisen mahdollisesti estävät riskit ja arvioida, ovatko ne hyväksyttävällä tasolla. Riskien välttäminen, lieventäminen, siirtäminen ja jopa vain valvonta edellyttävät joka tapauksessa toimenpiteitä. Tätä varten luotuun järjestelmälliseen riskienhallintaprosessiin kuuluu aktiivisia, ennakoivia, suojaavia ja ehkäiseviä työkaluja, joilla sekä suojaudumme uhilta että käännämme osan riskeistä mahdollisuuksiksi. Riskejä voi hallita vain, jos ne tunnistetaan ja ymmärretään etukäteen ja niiden hallitsemiseksi laaditaan suunnitelmia. Riskienhallinta on siksi olennainen osa Wärtsilän strategista ja operatiivista johtamista. Riskienhallinnan periaatteet Riskienhallinnan tehtävä on arvioida ja hallita jatkuvasti kaikkia yritystoiminnassa esiintyviä mahdollisuuksia ja uhkia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Riskienhallinnan perustana ovat Wärtsilän toimintojen ja tuotteiden koko elinkaaren aikainen korkea laatu sekä jatkuvat, systemaattiset ponnistelut vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi kaikilla organisaatiotasoilla periaatteella jokainen on vastuunkantaja. Pitkällä aikavälillä vain näin menetellen voidaan alentaa riskeihin littyviä kustannuksia. Hallitus ja johtokunta tekevät päätökset ja antavat ohjeet strategisissa asioissa. Liiketoiminnat vastaavat omien strategisten tavoitteidensa saavuttamisesta sekä riskiensä hallinnasta ja torjunnasta. Konsernin riskienhallintatoiminto on osa rahoitustoimintoa, joka raportoi talous- ja rahoitusjohtajalle. Toiminto on vastuussa riskiraportointiprosessista ja riskiarviointien toteuttamisesta liiketoimintojen sekä niiden eri organisaatioiden kanssa.se koordinoi konsernin riskienhallintatoimintaa, kartoittaa eri liiketoiminta-alueiden riskit, valmistelee riskienhallintapolitiikan ja tekee liiketoiminta-alueiden kanssa yhteistyötä käytännön riskientorjunnassa. Lisäksi se kehittää yhdessä vakuutusyhtiöiden ja meklareiden kanssa tarvittavat globaalit ja paikalliset vakuutusratkaisut. Tarkastusvaliokunta tarkastaa ja arvioi riskienhallinnan riittävyyden. Sisäinen tarkastus on vastuussa riskienhallintaprosessin tarkistamisesta vuosittain. 157

HALLINNOINTI Riskiraportointi Riskien torjunta kuuluu normaaliin liiketoiminnan johtamiseen. Kunkin liiketoiminnan johto pitää vuosittain johtokunnan kokouksessa katsauksen, joka käsittää myös riskit ja riskientorjunnan. Syksyllä ennen budjetointikierrosta järjestetään taloutta koskeva johdon katsaus, jossa esitetään konsernin ja kaikkien liiketoimintojen riskikartat. Riskit määritellään joko sisäisiksi tai ulkoisiksi ja kvantifioidaan euromääräisiksi, ja niiden todennäköisyys arvioidaan. Sen jälkeen valmistellaan konsernin riskiraportti ja esitellään se hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintojen johtamisprosesseja ja liiketoimintojen johtoryhmien normaalia työjärjestystä. Liiketoiminnat ovat vastuussa niihin kuuluvien maantieteellisten liiketoiminta-alueiden, tuotelinjojen ja toimitusyksiköiden riskienhallinnan organisoinnista ja raportoinnista sekä seurannasta. Riskikategoriat Määrittelemme riskin epävarmuuden vaikutukseksi tavoitteisiimme. Mahdollisuuden hyödyntämättä jääminen on myös potentiaalinen riski. Riskin suuruus määritellään tapahtuman todennäköisyyden ja siitä todennäköisesti aiheutuvien vahinkojen tuloksena. Wärtsilän keskeisimmät riskit on jaettu neljään kategoriaan: strategiset, operatiiviset, vahinko- ja rahoitusriskit. Todennäköiset vahingot ovat suurimmat strategisissa ja operatiivisissa riskeissä ja pienimmät vahinko- ja rahoitusriskeissä. Riskikategorioiden tärkeimmät riskit määritellään Wärtsilän riskiluotaimen avulla. Riskiluotaimet laaditaan liiketoimintojen ja konsernin riskienhallintatoiminnon vuosittaisissa riskienarviointikokouksissa liiketoimintojen johtoryhmien käyttöön ja arvioitavaksi. Liiketoimintojen johtoryhmät myös katselmoivat ja päivittävät ne säännöllisin väliajoin. Liiketoimintakohtaiset luotaimet yhdistetään yhdeksi konsernin riskiluotaimeksi, joka esitellään hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle vuosittain. Tarkoituksena on tukea riskeihin liittyvää keskustelua ja tarjota nopea katsaus alueista, joihin riskienhallinnan tulisi painottua. Wärtsilän nykyisiä strategisia, operatiivisia ja vahinkoriskejä käsitellään tarkemmin seuraavissa osioissa. Rahoitusriskit on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31. 158

HALLINNOINTI Riskiluotain Strategiset riskit Strategisten riskien kartoitus on osa konsernin strategista suunnitteluprosessia. Wärtsilälle strategisia riskejä ovat sellaiset riskit, joilla voi toteutuessaan olla pitkäaikaisia vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit Maailmantalouden ja omien asiakastoimialojemme syklisyys vaikuttaa tuotteidemme kysyntään sekä rahoitusasemaamme ja liiketulokseemme. Wärtsilän asemaa syklisillä markkinoilla vakauttavat tietyssä määrin kapasiteetin ulkoistamiseen perustuva joustava, useita tuotteita käsittävä tuotantomalli sekä vakaa liiketoimintarakenne, jossa suuri osa liikevaihdosta tulee Services-liiketoiminnasta. Tärkeitä Wärtsilään ja sen asiakkaisiin ja toimittajiin epäsuorasti vaikuttavia taloudellisia seikkoja ovat mm. rahoituslaitosten likviditeetti ja omavaraisuus, ja näin ollen niiden mahdollisuus ja halukkuus myöntää luottoa, valtiolliset elvytysohjelmat varsinkin energia- ja infrastruktuurisektoreilla, monenkeskisten instituutioiden kuten IFC:n (International Finance Corporation) toiminnan tehostuminen sekä vientiluottojen ja -takuiden saatavuus. Wärtsilän suhteellisen suuri tilauskanta antaa aikaa sopeuttaville toimenpiteille. Ympäristömääräysten toimeenpano merkitsee huomattavaa kasvupotentiaalia Wärtsilälle. Tästä syystä mahdollisia muutoksia ympäristömääräysten aikataulussa ja laajuudessa seurataan jatkuvasti. 159

HALLINNOINTI Markkina- ja asiakasriskit Power Plants -liiketoiminnassa markkina-aktiviteetti laski vuoden 2013 aikana odotettua pienemmän BKT:n kasvun johdosta. Makrotalouden epävakaisuus ja monien kehittyvien maiden merkittävät valuuttakurssivaihtelut viivästyttivät investointipäätöksiä. Yleisesti ottaen OECD-alueen ulkopuoliset markkinat olivat edelleen aktiivisia, mutta OECD-maissa hidas kasvu vaikutti edelleen kysyntään. Power Plants - liiketoiminnalla on kolme asiakassegmenttiä: teollisuusasiakkaat, itsenäiset voimantuottajat ja sähkölaitokset. Kaikki asiakastyypit olivat edustettuina saaduissa tilauksissa, mutta teollisuusasiakkaiden osuus aleni pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Tilauksia saatiin kaikilta maantieteellisiltä markkina-alueilta. Merenkulku- ja laivanrakennusteollisuuden markkina-aktiviteetti vahvistui vuonna 2013. Liiketoimintaympäristö on kuitenkin edelleen haastava, ja maailman talouskehitykseen liittyvät huolet aiheuttavat edelleen epävarmuutta. Ylikapasiteetti on yhä yleinen ongelma kauppalaivasegmentillä, mutta kilpailukykyiset uudisrakentamisen hinnat ja uusien alusten polttoainetehokkuus ovat lisänneet kiinnostusta kauppalaivainvestointeihin. Offshore-alan ja erikoistuneen tonniston segmentien tilaukset ovat säilyneet aktiivisina. Eteläkorealaiset ja kiinalaiset telakat hallitsevat laivanrakennusmarkkinoita. Lisäksi Brasilia on Wärtsilän offshore-segmentille tärkeä markkina. Wärtsilällä on hyvä asema kaikilla laivanrakentamisen päämarkkinoilla ja kaikissa merkittävissä alustyypeissä, mikä pienentää yksittäiseen asiakkaaseen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä riskejä. Ship Powerin markkinat kärsivät edelleen finanssikriisin jälkimainingeista. Tämän ohella täyden elpymisen tiellä olevista ongelmista suurimpia on tällä hetkellä merenkulkumarkkinoiden ylikapasiteetti. Services-liiketoiminnan volyymi säilyi vakaana vuonna 2013, ja aktiviteetin uskotaan lisääntyvän sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä samaa tahtia moottorikannan ja maailmantalouden yleisen kehityksen kanssa. Merenkulun markkinoiden nykytilanne on kuitenkin edelleen haasteellinen. Wärtsilällä on yli 10.000 palvelu- ja varaosa-asiakasta ja noin 182.000 MW:n aktiivinen moottorikanta, joten riippuvuutta yksittäisistä asiakkaista tai asiakassegmenteistä ei juuri ole. Wärtsilä on viime vuosina keskittynyt voimakkaammin luotonhallintaprosesseihinsa voidakseen paremmin hallita tiettyjen asiakassegmenttien kasvavasta velkaantumisasteesta ja heikentyneestä kannattavuudesta aiheutuvia riskejä. Yksittäisistä asiakkaista aiheutuvat riskit ovat pieniä, mutta koko toimialan tilanteen heikkeneminen voisi heikentää Wärtsilän Services-liiketoiminnan kannattavuutta. Kilpailutilanne- ja hintariski Nestemäisiä polttoaineita käyttävien voimalaitosten markkinoilla Wärtsilän pääkilpailijoita ovat MAN Diesel, Caterpillar (MAK) ja Rolls-Royce. Maakaasuun perustuvassa voimantuotannossa pääkilpailijoita ovat kaasuturbiinien valmistajat, kuten GE ja Siemens. Maakaasuun ja nestemäisiin polttoaineisiin perustuvien voimaloiden kokonaismarkkinat pienenivät huomattavasti vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Haastavassa markkinatilanteessa Wärtsilän osuus kokonaismarkkinoista kasvoi 5,8%:iin. Wärtsilän menestyksen taustalla on joustava voimantuotantoratkaisu, joka käy moniin eri sovelluksiin ja voimalakokoluokkiin. Ship Power -liiketoiminnassa hintakilpailu jatkui tiukkana. Kilpailutilanne säylyi pitkälti muuttumattomana vuonna 2013. Merkittävimmät kilpailijat päämoottoreissa ovat MAN Diesel, Caterpillar (MAK) ja Hyundai Heavy Industries (HiMSEN). Wärtsilällä on vahva asema keskinopeissa päämoottoreissa 52%:n markkinaosuudella vuonna 2013. Wärtsilän markkinaosuudet hidaskäyntisissä päämoottoreissa ja apumoottorimarkkinoilla olivat 10% ja 4%. Propulsiolaitteistoissa kilpailutilanne on hajanainen, ja eri tuotekategorioissa on eri kilpailijoita. Yksi tärkeimmistä kilpailijoista näissä tuotteissa on Rolls-Royce. Ympäristöratkaisuissa sekä pumppu- ja kaasuratkaisuissa markkinat ovat erittäin pirstoutuneet. Näillä tuotealueilla tärkeimpiä kilpailijoita on Alfa Laval. Kokonaisratkaisujen myynti pelkkien yksittäisten tuotteiden sijaan vähentää hintavaihteluita. Wärtsilän kehittyminen järjestelmäintegraattoriksi, jolla on automaatio- ja laivasuunnitteluosaamista, on osoittautunut erittäin tärkeäksi uusista, entistä laajemmista ja enemmän 160

HALLINNOINTI lisäarvoa tuottavista projekteista kilpailtaessa. Suuret projektit saattavat kuitenkin lisätä liiketoiminnan volyymin vaihtelua projektin ajoituksesta riippuen. Services-liiketoiminnassa Wärtsilällä ei ole suoranaisia kilpailijoita, jotka pystyisivät yksinään tarjoamaan yhtä laajan valikoiman palveluja. Muiden moottoritoimittajien verkostoja lukuun ottamatta huoltomarkkinoilla on vain harvoja globaaleja toimijoita. Etenkin kauppalaivasegmentissä käyttökustannuksiin kohdistuvat paineet voivat lisätä kilpailua huoltopalveluissa. Hintakilpailu jatkuu etenkin tietyissä asiakasryhmissä ja sovelluksissa, mutta ryhmän koko ei kuitenkaan ole muuttunut merkittävästi. Poliittiset ja lainsäädännölliset riskit Wärtsilälla on toimintaa yli 200 paikkakunnalla lähes 70 maassa, ja voimalaitoksia on toimitettu yli 169 maahan. Poliittisen ympäristön sekä lainsäädännön kehittymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia Wärtsilän liiketoimintaan. Wärtsilä seuraa aktiivisesti eri markkina-alueiden poliittista kehitystä ja lainsäädäntöä ja on vuorovaikutuksessa eri toimielimien kanssa konsernin liiketoiminnalle merkittävissä hankkeissa. Merkittävä osa vaikuttamisesta tapahtuu etu- ja toimialajärjestöjen kautta. Poliittisen ympäristön ja lainsäädännön kehittymistä seurataan sekä konsernitasolla että tytäryhtiöissä. Ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät riskit Wärtsilä on arvioinut kestävään kehitykseen liittyviä riskejään, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä, sekä strategisissa että operatiivisissa riskikartoituksissa. Niiden ei kuitenkaan todettu olevan merkittäviä. Kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja Wärtsilän tuotteisiin liittyvät mahdolliset liiketoimintariskit liittyvät päästörajoituksiin ja asiakkaiden asennemuutoksiin polttomoottoreiden ja fossiilisten polttoaineiden käytön osalta. Ympäristölainsäädännön muutoksista johtuvat riskit liittyvät erilaisten päästöjen muodostamaan monimutkaiseen kokonaisuuteen, saatavissa olevien polttoaineiden ja päästöjen väliseen tasapainoon, käytettävissä olevaan ympäristötekniikkaan, sen vaikutukseen laitosten kokonaishyötysuhteeseen sekä viranomaisvaatimusten täyttämiseksi käytettävissä olevien vaihtoehtojen taloudelliseen kannattavuuteen. Edelläkävijän asema teknologian kehittämisessä pienentää Wärtsilän yritysvastuuseen liittyviä riskejä ja tukee tiukkenevien ympäristömääräyksien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Wärtsilä on vuosien varrella jatkuvasti parantanut tuotteidensa hyötysuhdetta ja samalla etsinyt keinoja alentaa niistä aiheutuvia päästöjä. Wärtsilän tuotteiden polttoainejoustavuus mahdollistaa useiden eri polttoaineiden käytön, kaasu ja uusiutuvat polttoaineet mukaan lukien, ja joustava käytettävyys antaa mahdollisuuden suuren tuuli- ja aurinkoenergiakapasiteetin asentamiseen sähköverkon luotettavuutta heikentämättä. Wärtsilän teknologian avulla voidaan minimoida myös energiantuotannon vedenkulutus. Makean veden puutteen arvioidaan olevan yksi suurimmista ihmiskunnan tulevaisuuden haasteista. Merenkulkualalla Wärtsilä voi pienentää laivojen hiilijalanjälkeä optimoidun laivasuunnittelun ja optimaalisten propulsioratkaisujen avulla. Environmental Solutions -toiminto tarjoaa vaihtoehtoisia teknologioita rikkipäästöjen pienentämiseen sekä jäte- ja painolastiveden käsittelyyn. Power Plants -liiketoiminnassa Wärtsilän Smart Power Generation -konsepti tukee vähähiilistä voimantuotantoa, kuten tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämistä sekä maakaasukäyttöisiä voimaloita. Wärtsilä tarjoaa monenlaisia päästöjä vähentäviä ja polttoainetehokkuutta parantavia jälkiasennusratkaisuja. Lisätietoja on vuosikertomukseen liitetyssä erillisessä kestävän kehityksen raportissa. Teknologiariskit Wärtsilä pyrkii kasvattamaan ratkaisujensa kilpailukykyä vankalla T&K-työllä ja innovatiivisuudella. Uusien tuotteiden kehitystyössä lähtökohtana on Wärtsilän strategian mukaisesti optimoida elinkaariarvo asiakkaille nykyaikaisten, kestävien ja hyötysuhteeltaan erinomaisten voimaratkaisujen avulla esimerkiksi hyödyntämällä ympäristötekniikkaa, laivasuunnittelua sekä sähkö- ja automaatioratkaisuja. Teknologiajohtajana Wärtsilän on 161

HALLINNOINTI myös säilytettävä tuotteidensa kustannustehokkuus, ja moottoreiden hyötysuhdetta ja päästöjen torjuntaa painotetaan erityisesti. Liiketoiminta, riskit ja mahdollisuudet 162

HALLINNOINTI Operatiiviset riskit Operatiivisten riskien hallinta on osa liiketoiminta-alueiden päivittäistä työtä. Mahdollisuuksia ja riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan päivittäin, ja niistä raportoidaan ja niiden hallinta osoitetaan asianmukaiselle johtamistasolle. Mahdollisuuksien ja riskien tila arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään asianmukaisiin jatkotoimenpiteisiin. Riskienhallintaprosessi 163

HALLINNOINTI Valmistusriski Kaikissa suurimmissa toimituskeskuksissa on toteutettu riskiarvioinnit. Lisäksi on tehty merkittäviä turvallisuuden parantamiseen ja riskien torjuntaan liittyviä investointeja. Wärtsilällä on käytössä laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät sekä muita tuottavuutta ja turvallisuutta edistäviä järjestelmiä. Wärtsilä on laatinut tärkeimmille toimituskeskuksilleen toiminnan jatkuvuuden varmistavat suunnitelmat. Wärtsilä analysoi jatkuvasti tuotantoaan ja koko toimitusketjun kapasiteettikustannuksia. Toimittaja- ja alihankkijariski Wärtsilän keskitetty hankintatoiminto (WSM) vastaa kaikista strategisista hankinnoista. WSM johtaa ja valvoo vastuualueellaan Wärtsilän toimittajaverkostoa ja todentaa, että toimittajien suorituskyky vastaa Wärtsilän odotuksia. Toimittajien suorituskykyä mitataan siksi jatkuvasti. Toiminnan jatkuvuuden suunnitteluun kuuluu olennaisena osana jatkuva toiminnan keskeytysriskin arviointi yhteistyössä toimittajiemme kanssa. Vakuutusyhtiöiden kanssa on toteutettu useita toimittajariskiauditointeja yhtenä riskien torjuntaan tähtäävänä toimenpiteenä. Auditoinnit ovat nykyisin kiinteä osa WSM:n ja riskienhallintatoiminnon työtä. Lisäksi toimittajien luottokelpoisuutta seurataan kattavasti riskien torjumiseksi. Wärtsilän hankintatoiminto on kehittänyt toimintaansa pyrkimällä tiiviimpään yhteistoimintaan tärkeimpien toimittajien kanssa ja luomalla heihin pitkäaikaisia suhteita. Näiden tiiviiden suhteiden avulla WSM varmistaa, että sen toimittajilla on yhtenäinen näkemys Wärtsilän arvoista ja tavoitteista. Yhteiset arvot ja tavoitteet tukevat Wärtsilää strategisten riskien hallinnassa. Lisäksi WSM jatkaa toimittajarakenteensa kehittämistä kestävän toimittajakannan luomiseksi ja ylläpitämiseksi ja kehittää osana tätä työtä globaalia hankintatointa edelleen. Toimittajariskejä hallitaan myös käyttämällä keskeisiin komponenttitoimituksiin kahta toimittajaa. Tuotteiden elinkaari ja tuotevastuuriski Uusien tuotteiden lanseeraus sisältää aina riskejä, joita pyritään hallitsemaan T&K-prosessissa eri tavoin, esimerkiksi soveltamalla FMEA-menetelmää (Failure Modes and Effects Analysis), muita riskien eliminointivälineitä ja sisäistä validointitestausta. Wärtsilä hallitsee laaturiskejä huolellisella suunnittelulla ja valmistuksella sekä valvomalla toimitusketjun tuotteiden laatua. Wärtsilä soveltaa tuotekehitysprosessin ohjauksessa ns. porttimallia: uusi tuote päästetään markkinoille aluksi vain rajoitetusti, ja vasta testien ja jatkovalidoinnin jälkeen myyntiorganisaatiolle annetaan täydet valtuudet myydä tuotetta. Kaikki tuotantoyksiköt soveltavat laadun parantamiseksi ja lean-toimintamallin vahvistamiseksi 5S-periaatetta (englanninkielisistä sanoista sort, shine, set, standardise, sustain). Services-liiketoiminta vastaa asiakkaiden laitteista koko niiden elinkaaren ajan ja on samalla vastuussa asiakkaiden tukemisesta kaikissa takuuasioissa muodostaen näin palautekanavan kentältä tuotantoon ja T&K-toimintaan. Yhtiö tekee luovutettuja tuotteita koskevan takuuvarauksen mahdollisten kustannusten kattamiseksi. Odottamattomia vahinkoja katetaan tuotevastuuvakuutuksella. Wärtsilä pyrkii jatkuvasti parantamaan tuotteidensa ja palvelujensa laatua noudattamalla alan parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa tukenaan vankka faktapohja. Johto on kaikilla tasoilla vastuussa oman organisaationsa tuotannon laadusta ja siitä, että käytössä on asianmukaiset arviointi- ja palautemekanismit. Wärtsilän keskitetty laatutoiminto vastaa liiketoimintojen laatutyön koordinoinnista ja ylimmän tason ohjaus- ja hallintomekanismien toimivuudesta ja tehokkuudesta. Sopimusriskit Services-liiketoimintaa lukuun ottamatta myynti koostuu eri kokoisista projekti- ja laitetoimituksista. Merkittävimmät toimitukset ovat kokonaisratkaisuna rakennettavia voimalaitoksia. Yksittäisiin projekteihin 164

HALLINNOINTI liittyvät riskit eivät kuitenkaan nouse koko liiketoiminnan volyymiin nähden merkittäviksi. Tuotevastuuseen perustuvien korvausvaatimusten riskejä vähentävät tuotteiden ja työn koko elinkaaren suunnittelusta kaikkien tuotantovaiheiden kautta aina kenttähuoltoon kattava laatu, vakiomuotoiset myyntisopimukset sekä sopimusten tarkistusprosessi. Services-liiketoiminnassa tavoitteena on solmia pitkäaikaisia huoltosuhteita ja pitää asiakkaan investointi tuottavana sen koko elinkaaren ajan. Näin asiakas voi keskittyä ydinliiketoimintaansa Wärtsilän huolehtiessa asennettujen laitteiden optimaalisesta suorituskyvystä. Luotettava suorituskyky ja riskienhallinta ovat asiakkaidemme keskeisiä tarpeita. Huoltosopimukseen kuuluu olennaisena osana riittävä valmistautuminen laitteen käyttöönottoon. Tähän sisältyy mm. henkilöstön rekrytointi ja koulutus, varmuusvaraston ja työkalujen osto sekä operatiivisen infrastruktuurin, kunnossapitorutiinien sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien rakentaminen. Tavoitteena on estää odottamattomat tilanteet ja varmistaa kustannustehokkuus ja toiminnan sujuvuus sekä asiakkaan että palveluntarjoajana toimivan Wärtsilän kannalta. Poikkeamiin, korruptioon ja vilppiin liittyvät riskit Wärtsilä noudattaa lakeja ja omia sisäisiä määräyksiään kaikessa liiketoiminnassaan. Wärtsilän toimintaperiaatteet toimivat työntekijöiden tärkeimpänä ohjeistuksena. Wärtsilä on sitoutunut liiketoiminnoissaan korkeisiin eettisiin periaatteisiin ja rehellisyyteen tavoitteenaan ehkäistä korruptiota sekä toimintaperiaatteiden, korruption vastaisen politiikan ja säännöstenmukaisuuden raportointia koskevan politiikan rikkomukset. Säännöstenmukaisuusprosessit on integroitu kaikkiin liiketoimintoihin, ja jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa säännösten noudattamisesta ja toimintansa eettisyydestä ja rehellisyydestä. Wärtsilä on täysin sitoutunut noudattamaan korruption vastaisia lakeja ja säännöksiä. Wärtsilän korruption vastaisessa politiikassa kielletään yksiselitteisesti kaikenlainen korruptio ja lahjonta, ja ylin johto suhtautuu ehdottoman kielteisesti kaikenlaiseen korruptioon ja vilppiin. Compliance-toiminto edistää säännösten noudattamista koko konsernissa ja pyrkii jatkuvasti lisäämään tietoutta korruptioon, lahjontaan ja muihin väärinkäytöksiin liittyvistä riskeistä. Toiminto on päävastuussa konsernin politiikoista ja toimintatavoista, koulutusohjelmista, säännösten noudattamiseen liittyvästä tutkinnasta, säännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksista sekä raportoinnista. Toiminnon keskeisiä tehtäviä ovat Wärtsilän Compliance-ohjelman jatkuva kehittäminen ja korkean eettisen kulttuurin vaaliminen. Compliance-toiminto tukee liiketoimintoja ja konsernihallinnon muita toimintoja ja tekee niiden kanssa yhteistyötä riskienhallintaan liittyvässä toiminnassa. Wärtsilä tiedostaa riskin joutua ulkopuolisten toimijoiden vilpin kohteeksi ja että korruption ja vilpin riski on korostunut monilla yhtiön toiminta-alueilla. Siksi Wärtsilä noudattaa aina korkeita eettisiä toimintaperiaatteita ja edellyttää tiukkojen korruption vastaisten menettelytapojensa, kuten korruption vastaisten ja kolmansiin osapuoliin liittyvää lahjontariskiä koskevien politiikkojensa, ehdotonta noudattamista. Raaka-aineiden hintariski Öljy Öljyn hintamuutosten suoranainen vaikutus Wärtsilän tuotantotoimintaan on rajallinen ja liittyy lähinnä kysyntään. Öljyn hinnannousu vaarantaa maailman talouskasvun ja lisää toimintakustannuksia etenkin merenkulkualalla. Toisaalta se myös vilkastuttaa öljyn- ja kaasunetsintää ja -tuotantoa sekä maalla että merellä. Öljyn hinnan nousu lisää myös investointeja LNG-aluksiin, maakaasulla käyviin voimalaitoksiin ja yhä enenevässä määrin myös maakaasulla käyviin aluksiin. Öljyn hinnan lasku voi lykätä öljyntuotantomaiden ja - alueiden investointipäätöksiä. Wärtsilä on globaali yhtiö, jolla on toimintaa eri merenkulku- ja voimantuotantosegmenteillä. Öljyn hinnan muutoksilla voi olla näiden segmenttien kysyntään toisiinsa nähden 165

HALLINNOINTI vastakkaisia vaikutuksia. Tilanteen monitahoisuutta lisää myös maakaasun kasvava rooli Wärtsilän liiketoiminnassa. Metallit Metallien hinnoilla on epäsuora vaikutus Wärtsilän käyttämien komponenttien hintoihin. Joidenkin avainkomponenttien osalta on tehty pitkäaikaiset hankintasopimukset, jotka tasoittavat raaka-aineiden hintaheilahteluja. Sähkö Sähkön hinnalla ei ole olennaista vaikutusta Wärtsilän tuotantokustannuksiin. Power Plants -liiketoiminnassa sähkön hinnannousu tukee asiakkaiden investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin. Edullinen sähkön hinta ei suosi teollisuuden investointeja omaan sähköntuotantoon. Vahinkoriskit Wärtsilän henkilöstön turvallisuus pyritään takaamaan työterveys- ja turvallisuusjärjestelmillä, matkustamista koskevilla turvallisuusohjeilla sekä kriisitilanteita koskevalla ohjeistuksella. Wärtsilä on vakuuttanut henkilöstönsä asianmukaisesti, ja työturvallisuuden merkitystä korostaakseen Wärtsilän johtokunta on päättänyt asettaa konsernitason tavoitteeksi nolla poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Tätä tarkoitusta varten on käynnissä erityinen Nolla tapaturmaa -projekti, jonka tavoite on sisällytetty yhtiön kestävän kehityksen ohjelmaan. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä torjutaan ympäristöjärjestelmillä. Wärtsilän kiinteistöyksikkö ylläpitää kiinteistörekisteriä kaikista yhtiön käytössä olevista kiinteistöistä. Yksiköstä on saatavissa neuvoja kiinteistöjen ostoon, myyntiin, vuokraamiseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kiinteistöjen ympäristöauditointeihin käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Mikään Wärtsilän isoista tuotantoyksiköistä ei sijaitse luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla. Katastrofiskenaarioita laaditaan ja tarvittaessa riskialttiutta torjutaan esimerkiksi sijoittamalla yksiköt tulvariskirajan yläpuolelle tai rakentamalla tulvapatoja. Wärtsilän suurimmissa tuotantoyksiköissä on toteutettu liiketoiminnan vaikutusten analyysi ja laadittu toiminnan jatkuvuussuunnitelma sekä omaisuus- että keskeytysriskien varalta. Riskit, joihin ei voida vaikuttaa omin toimenpitein, siirretään mahdollisuuksien mukaan vakuutusyhtiöille. Tavoitteena on, että henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen, mukaan lukien alihankkijoista johtuva toiminnan keskeytyminen, sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyvät vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin. Wärtsilällä on oma jälleenvakuutusyhtiö Vulcan Insurance PCC Ltd. Tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit Tietoturvallisuusriskejä kartoitetaan jatkuvasti, ja riskien torjumiseksi on tehty työtä verkkoturvallisuuteen, päätepisteen suojaukseen ja käyttöoikeuksiin liittyvien riskien hallinnassa. Vuonna 2013 perustettiin Wärtsilän 166

HALLINNOINTI tietoturvakeskus ja otettiin käyttöön tietoturva-aukkojen skannaus kyberuhkien kartoittamiseksi. Painopistettä siirretään yhteisten tietoturvavalmiuksien parantamiseen, kuten mobiili- ja pilviteknologian käytön mahdollistamiseen, jatkuvuuteen ja konsernisovellusten tietoriskien hallintaan. Kyberturvallisuusriskejä arvioidaan laajasti, ja tieto- ja automaatiojärjestelmiin liittyvät riskit näyttävät nousseen fyysisiä riskejä ja henkilöriskejä suuremmiksi. Siksi on luotu kyberturvallisuusstrategia, joka otetaan käyttöön tulevina vuosina. Strategiassa otetaan huomioon sekä sisäiset toiminnot että Wärtsilän asiakastoimitukset. Millainen on liiketoimintamme vakuutusturva? Rahoitusriskit Rahoitusriskit on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31. Wärtsilän riskiprofiilit ja vastuut Riski Riskiprofiili Politiikka tai muu ohje Vastuullinen taho Strategiset riskit Liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit Markkina- ja asiakasriski Kilpailutilanne- ja hintariski Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat Wärtsilän hallitus, johtokunta ja liiketoiminnat Johtokunta ja liiketoiminnat Johtokunta ja liiketoiminnat Johtokunta ja liiketoiminnat 167

HALLINNOINTI Poliittiset ja lainsäädännölliset riskit Ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät riskit Teknologiariski Operatiiviset riskit Valmistusriski Toimittaja- ja alihankkijariski Tuotteiden elinkaari- ja tuotevastuuriski Erilaiset ohjeet ja riskienhallintapolitiikka Laatu-, työterveys- ja turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka, toimintaperiaatteet, johtamisjärjestelmät (ISO 14001 & OHSAS 18001) Patentti- ja teollisuusoikeudet, tuotetakuut Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat Tuotantojärjestelmät, liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat Toimittajavaatimukset ja hallintajärjestelmä, liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat Johtamisjärjestelmä (ISO 9001), turvallisuusohjeet ja -käsikirjat, riskienhallintapolitiikka, T&K:n riskientorjuntaohjeet Liiketoiminnat ja T&K-, riskienhallinta- ja lakiasiaintoiminnot Liiketoiminnat, T&K- ja kestävän kehityksen toiminto Liiketoiminnat ja T&Ktoiminto Johtokunta ja liiketoiminnat Tuotanto ja liiketoiminnat Liiketoiminnat ja hankintatoiminto (CSM) Tuotanto, T&K-toiminto, liiketoiminnat sekä riskienhallinta- ja lakiasiaintoiminnot Sopimusriskit Vakiosopimukset Lakiasiaintoiminto ja liiketoiminnat Raaka-aineiden hintariski Tietoturvariski Poikkeamiin liittyvät riskit Tuotantokustannusten hallinta Tietoturvan periaatteet, kyberturvallisuusstrategia Toimintaperiaatteet, korruption vastainen politiikka, säännöstenmukaisuuspolitiikka Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto Liiketoiminnat ja IMtoiminto Liiketoiminnot, Compliance-toiminto Vahinkoriskit Riskienhallintapolitiikka ja ohjeet Liiketoiminnat ja riskienhallintotoiminto Henkilöstöriskit Johtamisjärjestelmä (OHSAS 18001), matkustusturvaohjeet, kriisiohjeet ja kiinteistöjen turvallisuussuunnitelmat Liiketoiminnat, henkilöstö-, riskienhallinta- ja turvallisuustoiminnot Luonnonkatastrofit Tulipalot, kuljetusvahingot ym. Rahoitusriskit Kriisienhallintaohjeet, Liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat Johtamisjärjestelmät (ISO 14001 & OHSAS 18001), kiinteistöjen turvallisuussuunnitelmat Wärtsilän strategia ja liiketoimintasuunnitelmat Liiketoiminnat ja riskienhallintatoiminto Liiketoiminnat, riskienhallintatoiminto ja kiinteistöyksikkö Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto Valuuttakurssiriski Rahoituspolitiikka Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto 168

HALLINNOINTI Korkoriski Rahoituspolitiikka Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski Rahoituspolitiikka Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto Luottoriski Rahoitus- ja luottopolitiikka Liiketoiminnat ja rahoitustoiminto Matala Korkea 169

SIJOITTAJAT 170 171 171 173 SIJOITTAJAT OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Wärtsilän osake Helsingin Pörssissä Osakkeenomistajat 176 178 179 180 181 WÄRTSILÄ PÄÄOMAMARKKINOILLA ANALYYTIKOT TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE Talousinformaatio 2014 PÖRSSITIEDOTTEET 2013 170

SIJOITTAJAT Osakkeet ja osakkeenomistajat Wärtsilä Oyj Abp:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n Large Cap -listalla Helsingin pörssissä kaupankäyntitunnuksella WRT1V. Tilikauden 2013 lopussa Wärtsilän osakkeiden lukumäärä oli 197.241.130 ja rekisteröity osakepääoma oli 336.002.138,50 euroa. Wärtsilällä on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja yhtäläiseen osinkoon. Osakekohtaisia tunnuslukuja 2013 2012 2011 2010 2009 Tulos/osake (EPS) EUR 1,98 1,72 1,44 1,96 1,97 Oma pääoma/osake EUR 9,35 8,95 8,30 8,30 7,59 Osinko/osake EUR 1,05 1 1,00 0,90 1,38 0,88 Osinko/tulos % 53,0 58,1 62,7 70,3 44,4 Efektiivinen osinkotuotto % WRT1V 2,94 3,06 4,03 4,82 6,23 Hinta/voitto (P/E) WRT1V 18,1 19,0 15,5 14,6 7,1 Hinta/osakekohtainen oma pääoma (P/BV) WRT1V 3,0 3,7 2,7 3,4 1,9 Osakkeiden oikaistu lukumäärä 1 000 kpl tilikauden lopussa 197 241 197 241 197 241 98 621 98 621 keskimäärin 197 241 197 241 197 241 98 621 98 621 1 Hallituksen ehdotus. Yhtiön osakkeet Helsingin pörssissä Wärtsilän osakkeen kurssi nousi 6,5% vuonna 2013, kun taas NASDAQ OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 21,2%. Wärtsilän osakkeen ylin kurssi tilikaudella oli 39,00 euroa ja alin kurssi 30,66 euroa. Päätöskurssi 31.12.2013 oli 35,77 euroa ja vaihdon volyymilla painotettu keskikurssi vuonna 2013 oli 35,00 euroa. Wärtsilän osakekannan markkina-arvo tilivuoden lopussa oli 7.055 miljoonaa euroa. Osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 95.127.366 kappaletta, ja vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3.328 miljoonaa euroa. Wärtsilän osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten Chi-X:ssä, Turquoisessa ja BATS:ssä. Näillä kaupankäyntipaikoilla osaketta vaihdettiin yhteensä 54.651.206 kappaletta. Lisätietoja osakkeen kurssikehityksestä on Wärtsilän sijoittajasivuilla www.wartsila.com/sijoittajat. 171

SIJOITTAJAT Kurssikehitys Osakevaihto/kk Markkina-arvo 172

SIJOITTAJAT Wärtsilän osake Nasdaq OMX Helsingin pörssissä Pörssivaihto MEUR 2013 2012 2011 2010 2009 WRT1V 3 328 4 380,1 5 016,5 3 912,5 3 215,8 Vaihdettu määrä 1 000 kpl WRT1V 95 127 159 853 197 186 98 076 137 102 Vaihtuvuus % WRT1V 48,2 81,0 100,0 99,4 139,0 Keskikurssi EUR WRT1V 35,00 27,31 25,44 19,93 11,73 Alin/Ylin kurssi EUR WRT1V alin 30,66 22,30 15,50 14,10 7,91 Pörssikurssi tilikauden lopussa ylin 39,00 33,11 29,55 29,63 15,46 EUR WRT1V 35,77 32,72 22,32 28,55 14,04 Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa yhteensä MEUR 7 055 6 454 4 402 5 631 2 768 Osakkeenomistajat Tilikauden 2013 lopussa Wärtsilällä oli noin 40.850 osakkeenomistajaa. Ulkomaisten osakkeenomistajien ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli tilikauden lopussa 51% (52) osakekannasta, ja suomalaisten yksityissijoittajien omistuksessa oli 21% (21) osakekannasta. Suurimmat osakkeenomistajat olivat Fiskars Oyj Abp ja Investor AB jotka yhdistivät Wärtsilä-omistustensa yhteiseen yhtiöön vuoden 2013 aikana. Yhteisyritys Avlis AB:n ja sen täysin omistaman tytäryhtiön Avlis Invest AB:n yhteenlaskettu omistus oli 42.948.325. Lisätietoja Wärtsilän osakkeenomistajista on Wärtsilän sijoittajasivuilla www.wartsila.com/sijoittajat. Omistajaryhmät 31.12.2013 173

SIJOITTAJAT Omistajaryhmät 31.12.2013 Ryhmä Osakkaita % Osakkeita % Yksityiset yritykset 1 637 4,0 6 081 195 3,1 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 98 0,2 8 456 823 4,3 Julkisyhteisöt 47 0,1 21 384 321 10,8 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 877 2,2 18 770 019 9,5 Kotitaloudet 37 875 92,7 41 439 935 21,0 Ulkomaat 314 0,8 46 769 706 23,7 Hallintarekisteröidyt 54 339 131 27,6 Yhteensä 40 848 100,0 197 241 130 100,0 Osakemäärien jakauma 31.12.2013 Osakkeet Osakkaita % Osakkeita % 1-100 10 699 26,2 603 755 0,3 101-1 000 21 173 51,8 8 651 374 4,4 1 001-10 000 8 102 19,8 22 371 331 11,3 10 001-100 000 787 1,9 19 257 161 9,8 100 001-1 000 000 72 0,2 20 053 063 10,2 1 000 001-10 000 000 12 0,0 18 756 816 9,5 10 000 001-3 0,0 53 208 499 27,0 Hallintarekisteröidyt 54 339 131 27,5 Yhteensä 40 848 100,0 197 241 130 100,0 Wärtsilän 50 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2013, poislukien hallintarekisteröidyt Omistaja Osakkeita % 1 Avlis AB 25 641 347 13,00 2 Avlis Invest AB (Avlis AB:n tytäryhtiö) 17 306 978 8,77 3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 10 260 174 5,20 4 Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 3 128 914 1,59 5 Svenska Litteratursällskapet i Finland 2 743 352 1,39 6 Kansaneläkelaitos 1 935 910 0,98 7 Valtion Eläkerahasto 1 800 000 0,91 8 Jenny ja Antti Wihurin Rahasto 1 263 216 0,64 9 Kuntien eläkevakuutus 1 211 204 0,61 10 Lähitapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 1 200 000 0,61 11 Suomen Kulttuurirahasto 1 166 989 0,59 12 Schweizerische Nationalbank 1 114 212 0,56 13 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 1 104 000 0,56 14 Sigrid Jusélius Säätiö 1 170 900 0,54 15 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 1 018 119 0,52 16 Sijoitusrahasto Nordea Fennia 870 000 0,44 17 Op-Focus Erikoissijoitusrahasto 805 000 0,41 18 Savox Investments S.A. 730 000 0,37 19 OP-Delta Sijoitusrahasto 681 397 0,35 174

SIJOITTAJAT 20 Signe och Ane Gyllenbergs Stiftelse 674 888 0,34 21 Folketrygdfondet 669 912 0,34 22 Livsränteanstalten Hereditas 605 498 0,31 23 Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland rf 581 948 0,30 24 Folkhälsan i Svenska Finland rf Inez och Julius Polins Fond 551 162 0,28 25 Ingman Finance Oy Ab 540 000 0,27 26 Rantanen Tuula Anneli 505 066 0,26 27 Brita Maria Renlundin Säätiö 500 000 0,25 28 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 452 892 0,23 29 Suomi Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 450 000 0,23 30 Sijoitusrahasto Aktia Capital 440 000 0,22 31 Svenska Kulturfonden i Björneborg 394 010 0,20 32 Louise och Göran Ehrnrooths Stiftelse 377 630 0,19 33 Sr Danske Invest Suomi Yhteisöosake 360 714 0,18 34 Sijoitusrahasto SEB Finlandia 342 932 0,17 35 William Thurings Stiftelse 336 300 0,17 36 Ella och Georg Ehrnrooths Stiftelse 333 280 0,17 37 Blåberg Olli Edvard 320 000 0,16 38 Von Fieandt Johan 308 492 0,16 39 Stiftelsen för Åbo Akademi 301 110 0,15 40 Fromond Elsa 300 956 0,15 41 Kansanterveyden tutkimussäätiö 299 286 0,15 42 Sr Danske Invest Suomi Osake 282 191 0,14 43 Stockmann Marita 271 226 0,14 44 Tallberg Carl Johan 260 581 0,13 45 Nordea Nordenfonden 246 643 0,13 46 Sijoitusrahasto Seligson & Co 246 330 0,12 47 Odin Finland 232 780 0,12 48 Blomberg Anne-Sofie Marie 221 266 0,11 49 Relander Harald 200 000 0,10 50 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 188 853 0,10 Yhteensä 86 847 659 44,03 Muutokset omistuksessa liputukset Vuonna 2013 Wärtsilä sai tietoonsa seuraavat omistuksessa tapahtuneet muutokset: 25.9.2013 BlackRock, Inc. vähensi omistustaan Wärtsilässä. Osakekaupan jälkeen BlackRock, Inc. omisti 9.824.523 osaketta, joka on 4,98% Wärtsilän osakkeista ja äänistä. 7.2.2013 Wärtsilälle ilmoitettiin, että Fiskars Oyj Abp ja Investor AB olivat toteuttaneet Wärtsilä-omistustensa juridisen yhdistämisen yhteiseen yhtiöön 24.4.2012 julkistetun tiedotteen mukaisesti. Julkaisuajankohtana yhteisyritys Avlis AB:n ja sen täysin omistaman tytäryhtiön Avlis Invest AB:n (entinen Instoria AB) yhteenlaskettu omistus oli 42.948.325 eli 21,77% Wärtsilän osakkeista ja äänistä. Fiskars omisti Avlis AB:sta 59,7% ja Investor 40,3%. Johdon osakkeenomistus Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen sekä näiden määräysvaltayhteisöt omistavat Wärtsilä Oyj Abp:n osakkeita yhteensä 789.368 kpl eli 0,4% koko osakekannasta ja äänivallasta vuoden 2013 lopussa. Hallituksen jäsenten Wärtsilä-osakkeiden omistus 31.12.2013 175

SIJOITTAJAT Valtuutukset Varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 7.3.2013, valtuutti hallituksen päättämään enintään 19.000.000 oman osakkeen hankkimisesta. Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 19.000.000 oman osakkeen luovuttamisesta. Luovuttamisvaltuutus on voimassa kolme vuotta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 8.3.2012 antaman valtuutuksen omien osakkeiden luovuttamiseen. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita. Hallituksen esitys osingonjaosta Hallitus esittää, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta. Wärtsilä pääomamarkkinoilla Sijoittajasuhdetoiminta vuonna 2013 Sijoittajat olivat hyvin kiinnostuneita Wärtsilästä vuonna 2013. Sijoittajasuhdetoiminnasta vastaava tiimi, johon kuuluvat Wärtsilän toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, sijoittajasuhdejohtaja ja IR Officer, osallistui vuoden aikana 280 sijoittajatapaamiseen. Tapaamisia järjestettiin Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa, Italiassa, Sveitsissä, Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Henkilökohtaisten tapaamisten ja puhelinkokousten lisäksi useita sijoittajaryhmiä vieraili vuoden mittaan Wärtsilän toimipisteissä Helsingissä, Vaasassa, Shanghaissa ja Kampenissa. IR-tiimi osallistui myös useisiin institutionaalisille sijoittajille suunnattuihin sijoittajakonferensseihin sekä Suomessa että ulkomailla. Vuoden aikana Wärtsilän ulkomainen osakeomistus oli 51% (52). Ulkomaisia osakkeenomistajia oli eniten Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Wärtsilän pääomamarkkinapäivä pidettiin marraskuussa Helsingissä. Esityksissä käsiteltiin yhtiön strategisia painopistealueita ja tulevien vuosien kasvumahdollisuuksia sekä vuoden aikana aloitettuja organisaatiomuutoksia. Pääomamarkkinapäivään osallistui yli 65 institutionaalista sijoittajaa, osakeanalyytikkoa ja pankkiiria. Lisäksi tilaisuuden webcast-lähetystä seurasi 100 henkilöä. Wärtsilä osallistui vuoden mittaan kotimaisille yksityissijoittajille tarkoitettuihin tapahtumiin, joihin kuuluivat mm. Pörssisäätiön järjestämä pörssiaamu ja Arvopaperin järjestämät sijoitusmessut. Wärtsilän osakkeenomistajista noin 21% (21) oli yksityissijoittajia vuonna 2013. Wärtsilän sijoittajasuhdepolitiikka Wärtsilän sijoittajasuhdetoiminnan tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa yhtiön toiminnasta, strategiasta, markkinoista ja taloudellisesta asemasta. Näin pyritään varmistamaan, että rahoitusmarkkinat saavat tarvittavat tiedot Wärtsilästä sen osakkeiden käyvän arvon määrittämiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi Wärtsilä julkaisee vuosittain kolme osavuosikatsausta, tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Tämän lisäksi yhtiön johto keskustelee säännöllisesti analyytikoiden ja 176

SIJOITTAJAT sijoittajien kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Wärtsilän verkkosivut toimivat kaiken osakekurssiin vaikuttavan ajankohtaisen ja aiempaa toimintaa koskevan tiedon arkistona. Näkymät Tietoa Wärtsilän näkymistä ja tilikauden tulosennusteesta julkaistaan tilinpäätöstiedotteessa ja osavuosikatsauksissa. Viimeksi julkaistut näkymät toistetaan myös vuosikertomuksessa. Julkaistavat näkymät sisältävät hallituksen hyväksymät ennusteet liikevaihdosta ja kannattavuudesta (EBIT-%). Wärtsilä ei julkaise kvartaalikohtaisia tulosennusteita. Jos liiketoiminnan olosuhteissa tapahtuu näkymiin mahdollisesti vaikuttavia muutoksia, Wärtsilä julkaisee muutetut näkymät voimassa olevien määräysten mukaisesti. Analyytikkoraportit Wärtsilä tarkistaa pyydettäessä analyytikon laatiman analyysin tai raportin tietojen oikeellisuuden jo julkaistujen tietojen perusteella. Wärtsilä ei kommentoi tai ota vastuuta pääomamarkkinatahojen julkaisemista ennusteista tai odotuksista. Hiljainen jakso Wärtsilä soveltaa tulosjulkistustensa edellä kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa, jotta julkaisematonta taloudellista tietoa ei pääse julkisuuteen. Edustajamme eivät tänä aikana tapaa sijoittajia tai analyytikoita eivätkä kommentoi yhtiön taloudellista tilaa. Tiedonantopolitiikka ja talousviestintä Wärtsilä tiedottaa yhtiön tavoitteista, taloudellisesta asemasta ja liiketoiminnasta avoimesti, oikea-aikaisesti, totuudenmukaisesti ja johdonmukaisesti, jotta yhtiön sidosryhmät voivat muodostaa oikeisiin ja riittäviin tietoihin perustuvan käsityksen yhtiöstä. Wärtsilä julkaisee pörssitiedotteita, yleisiä lehdistötiedotteita ja ammattilehdistötiedotteita. Lisäksi tytäryhtiömme julkaisevat lehdistötiedotteita, joilla on paikallista merkitystä. Pörssitiedotteilla julkaistaan uutisia, joilla on tai saattaa olla merkitystä osakkeen arvon kannalta. Lehdistötiedotteilla kerrotaan liiketoiminnan tapahtumista, joilla on uutisarvoa tai muutoin yleistä mielenkiintoa sidosryhmien keskuudessa. Ammattilehdistötiedotteilla tiedotetaan alan lehdistölle tuotteistamme ja teknologioistamme yksityiskohtaisemmin. Kaikki pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lehdistötiedotteet julkaistaan englanniksi ja tarvittaessa myös suomeksi ja ruotsiksi. Ammattilehdistötiedotteet julkaistaan ainoastaan englanniksi. Pörssi- ja lehdistötiedotteet ovat välittömästi julkistamisen jälkeen luettavissa Wärtsilän internetsivuilla. Yhteystiedot Yhtiön sijoittaja- ja analyytikkosuhteista vastaa sijoittajasuhdejohtaja Natalia Valtasaari yhdessä IR-tiimin kanssa. Kyselyt voi lähettää osoitteeseen investor.relations@wartsila.com. Natalia Valtasaari Sijoittajasuhdejohtaja Puh. 010 709 5637 natalia.valtasaari@wartsila.com 177

SIJOITTAJAT Katariina Kataja IR Officer Puh. 010 709 5498 katariina.kataja@wartsila.com Alexandra Carlzén Koordinaattori, sijoittajasuhteet Puh. 010 709 5445 alexandra.carlzen@wartsila.com Äitiyslomalla: Pauliina Tennilä Sijoittajasuhdejohtaja Wärtsilän konserniviestinnästä ja lehdistösuhteista vastaa viestintäjohtaja Atte Palomäki. Atte Palomäki Viestintäjohtaja Puh. 010 709 5599 atte.palomaki@wartsila.com Analyytikot Tietojemme mukaan ainakin oheiset välittäjäyritykset ja analyytikot ovat seuranneet Wärtsilän kehitystä viimeisen 12 kuukauden aikana. He ovat analysoineet omasta aloitteestaan yhtiötämme sekä myös laatineet kirjallisia raportteja ja kommentteja, ja pystyvät luonnehtimaan Wärtsilää sijoituskohteena. Wärtsilä ei vastaa analyyseissa esitetyistä arvioista. Yritys Analyytikko Yhteystiedot ABG Sundal Collier AB Anders Idborg anders.idborg@abgsc.se +46 8 566 286 74 Carnegie Investment Bank AB, Finland Timo Heinonen timo.heinonen@carnegie.fi 09 6187 1234 Danske Bank A/S, Helsinki Antti Suttelin antti.suttelin@danskebank.com 010 236 4708 Deutsche Bank AG Anette Luomanperä 31.12.2013 asti DNB Bank ASA Christer Magnergård christer.magnergard@dnb.no +47 22 94 82 26 Espirito Santo Nick Wilson nick.wilson@espiritosantoib.co.uk +44 20 3364 6766 178

SIJOITTAJAT Evli Bank plc Elina Riutta elina.riutta@evli.com 09 4766 9204 Exane BNP Paribas Alexis Denaud alexis.denaud@exanebnpparibas.com +44 207 039 9488 Fearnley Fonds ASA Rikard Vabo r.vabo@fearnleys.no +47 22 93 60 00 FIM Vahvistetaan Vahvistetaan Goldman Sachs International Daniela Costa daniela.costa@gs.com +44 20 7774 8354 Handelsbanken Capital Markets Tom Skogman tom.skogman@handelsbanken.fi 010 444 2752 HSBC Bank plc Colin Gibson colin.gibson@hsbcib.com +44 20 7991 6592 Inderes Juha Kinnunen juha.kinnunen@inderes.com 040 778 1368 JPMorgan Cazenove Glen Liddy glen.liddy@jpmorgan.com +44 20 7134 4570 Kepler Cheuvreux Johan Eliason jeliason@keplercheuvreux.com +46 8 723 5100 Nordea Markets Jan Kaijala jan.kaijala@nordea.com 09 1655 9706 Pareto Öhman Jari Harjunpää jari.harjunpaa@ohmangroup.fi 09 8866 6021 Pohjola Bank plc Pekka Spolander pekka.spolander@pohjola.fi 010 252 4351 SEB Enskilda, Helsinki Tomi Railo tomi.railo@enskilda.fi 09 6162 8727 Swedbank Markets Anders Roslund anders.roslund@swedbank.se +46 8 5859 0093 UBS Deutschland AG Sven Weier sven.weier@ubs.com +49 69 1369 8278 179

SIJOITTAJAT Tietoja osakkeenomistajille Yhtiökokous Wärtsilä Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 6.3.2014 klo 15.00 alkaen Helsingissä, Messukeskuksen kongressisiivessä, osoitteessa Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Osallistumisoikeus Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 24.2.2014 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ilmoittautuminen Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava viimeistään 3.3.2014 klo 16.00 mennessä joko kirjallisesti, sähköpostitse, telefaxilla tai puhelimitse. Ilmoittautumisosoitteet: Wärtsilä Oyj Abp Osakasrekisteri PL 196 00531 Helsinki puh. 010 709 5282, arkipäivisin klo 9.00-12.00 faksi: 010 709 5701 sähköposti: yk@wartsila.com Internet: www.wartsila.com/yk_ilmoittautuminen Kirjallisesti, sähköpostitse tai telefaksilla ilmoittauduttaessa ilmoittautumisen tulee olla perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä 3.3.2014 klo 16.00. Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa yhtiökokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Osingonmaksu Hallitus esittää, että 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 11.3.2014 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osingonmaksupäiväksi hallitus ehdottaa 18.3.2014. Pörssitiedotteet Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa Wärtsilän internetsivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 180

SIJOITTAJAT Talousinformaatio 2014 Vuosikertomus 2013 Sähköinen vuosikertomus 2013 on saatavissa suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä osoitteessa www.wartsilareports.com/fi. Vuosikertomus löytyy myös Wärtsilän internetsivuilta osoitteesta www.wartsila.com. Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedote 2014 Tammi-maaliskuu torstaina 24.4.2014 Tammi-kesäkuu perjantaina 18.7.2014 Tammi-syyskuu torstaina 23.10.2014 Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu torstaina 29.1.2015 Osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedote julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Wärtsilän internetsivuilla osoitteessa www.wartsila.com. Pörssitiedotteiden vuosikooste 24.10.2013 Wärtsilän osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2013 10.10.2013 Wärtsilä julkaisee tammi-syyskuun 2013 osavuosikatsauksen 24.10.2013 klo 8.30 27.9.2013 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 :n mukainen liputusilmoitus: BlackRock, Inc. on vähentänyt omistustaan Wärtsilässä 29.8.2013 Wärtsilä nimittää Roger Holmin uuden 4-tahtiorganisaation johtajaksi 18.7.2013 Korjaus Wärtsilä Oyj Abp:n osavuosikatsaukseen tammi-kesäkuu 2013 Nimityksiä Wärtsilän johtokunnassa Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2013 4.7.2013 Wärtsilä julkaisee tammi-kesäkuun 2013 osavuosikatsauksen 18.7.2013 klo 8.30 25.6.2013 PowerTech-divisioonan johtaja Lars Hellberg jättää Wärtsilän 181

SIJOITTAJAT 16.5.2013 Services-liiketoiminnan johtaja Christoph Vitzthum jättää Wärtsilän 18.4.2013 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2013 4.4.2013 Wärtsilä julkaisee tammi-maaliskuun 2013 osavuosikatsauksen 18.4.2013 klo 8.30 15.3.2013 Wärtsilä rakentaa uuden tuotantolaitoksen Brasiliaan 7.3.2013 Wärtsilä Oyj Abp hallituksen järjestäytyminen Wärtsilän varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 7.3.2013 5.3.2013 Wärtsilä myynyt kaikki Sato-osakkeensa 8.2.2013 Wärtsilä Oyj Abp:n vuosikertomus vuodelta 2012 julkaistu 7.2.2013 Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 :n mukainen liputusilmoitus: Fiskarsin ja Investorin Wärtsilä-omistusten yhdistäminen yhteiseen yhtiöön saatettu päätökseen 25.1.2013 Marco Wirén nimitetty Wärtsilän talous- ja rahoitusjohtajaksi Kutsu Wärtsilä Oyj Abp:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2012 11.1.2013 Wärtsilä julkaisee vuoden 2012 tilinpäätöstiedotteen 25.1.2013 klo 8.30 2.1.2013 Wärtsilälle 184 miljoonan euron voimalaitosprojekti Jordaniasta 182

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 183 184 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KESKEISTÄ TILIKAUDELLA 2013 194 194 195 195 Henkilöstö Muutokset organisaation rakenteessa Muutokset ylimmässä johdossa Kestävä kehitys 184 STRATEGIA 195 Osakkeet ja osakkeenomistajat 185 187 188 189 191 192 192 VUOSI 2013 Markkinakehitys Tilauskertymä ja tilauskanta Liikevaihto ja kannattavuus Tase, rahoitus ja rahavirta Investoinnit Strategiset toimenpiteet, yhteisyritykset ja verkoston laajentaminen T&K, tuotelanseeraukset 196 197 197 198 198 199 Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Riskit ja epävarmuustekijät Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat MARKKINANÄKYMÄT WÄRTSILÄN NÄKYMÄT VUODELLE 2014 HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS 183

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Keskeistä tilikaudelta 2013 Maailmantalouden jatkunut epävarmuus vaikutti Wärtsilän vuoden 2013 kehitykseen. Talouspoliittiset linjaukset globaalisti ja kehittyvien markkinoiden valuuttakurssien heilahtelut lykkäsivät asiakkaiden päätöksentekoa voimantuotannon markkinoilla, jotka supistuivat toista vuotta peräkkäin. Laivanrakennusteollisuudessa kilpailukykyiset uudisrakentamisen hinnat ja uusien alusten polttoainetehokkuus lisäsivät kiinnostusta kauppalaivainvestointeihin. Lisäksi öljyn hinnat tukivat offshore-alan toimintaa. Tämän seurauksena uusien laivojen tilaukset kasvoivat ja segmenttien välinen tilausjakauma oli edellisvuosia tasaisempi. Huoltomarkkinoiden tasainen kehitys jatkui voimalaitosten huoltopalvelujen hyvän kysynnän ansiosta. Wärtsilän tilauskertymä kehittyi loppumarkkinoita myötäillen. Ship Power -liiketoiminnan vahvempi tilauskertymä tasapainotti osittain Power Plants -liiketoiminnan heikompaa kehitystä. Wärtsilän kokonaistilauskertymä laski 1% 4.872 milj. euroon. Tilauskanta kauden lopussa oli 4.426 milj. euroa, laskua oli 1%. Vahvan neljännen neljänneksen ansiosta kannattavuus säilyi vankkana. Liikevaihdon kehitys oli hieman odotettua heikompaa, mikä johtui epäsuotuisista valuuttakursseista ja joistakin viivästyneistä toimituksista vuoden lopulla. Wärtsilän koko vuoden liikevaihto laski 1% 4.654 milj. euroon ja kannattavuus saavutti 11,2%. Liiketoiminnan rahavirta kehittyi hyvin ja kasvoi 578 milj. euroon vuoden aikana. Wärtsilä jatkoi liiketoimintansa kehittämistä vuoden 2013 aikana laajentamalla tuotevalikoimaansa ja vahvistamalla tuotantokapasiteettiaan tärkeillä kehittyvillä markkinoilla. Liikevaihto MEUR 2013 2012 Muutos % Power Plants 1 459 1 498-3% Ship Power 1 325 1 301 2% Services 1 842 1 908-3% Muu 28 17 Konserni 4 654 4 725-1% Strategia Wärtsilän tavoitteena on olla koko elinkaaren kattavien voimaratkaisujen johtava toimittaja maailmanlaajuisilla merenkulun markkinoilla ja valituilla energiamarkkinoilla ympäri maailmaa. Näemme kasvumahdollisuuksia kaasuvoimalaitoksissa osana Smart Power Generation -konseptiamme, kaasukäyttöisissä moottoreissa ja niihin liittyvissä järjestelmissä merenkulun markkinoilla sekä nesteytetyn maakaasun keskisuuren infrastruktuurin kehityksessä. Tavoittelemme myös kasvua ympäristöratkaisuissa, kuten rikkipesureissa ja painolastiveden käsittelyjärjestelmissä. Vahvuutenamme on teknologinen johtajuus, integroitu tuote- ja huoltotarjoama, läheiset ja pitkäaikaiset asiakassuhteet sekä ylivertainen maailmanlaajuinen kattavuus. Etsimme jatkuvasti tapoja ylläpitää kustannustehokkuutta ja korkeaa laatua tuotanto- ja toimitusketjun ohjauksella.tämä tapahtuu usein yhteistyössä johtavien teollisuuspartnerien kanssa tärkeimmillä kasvumarkkinoilla. Vahva keskittyminen T&K-toimintoihin auttaa meitä pysymään alamme teknologian ja 184

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS innovoinnin edelläkävijänä. Aiomme hyötyä kasvumahdollisuuksista loppumarkkinoillamme ja säilyttää samalla vakaan kannattavuuden. Wärtsilän pitkäaikainen taloudellinen tavoite on kasvaa nopeammin kuin maailman BKT. Liikevoittotavoitteemme on 14% suhdannesyklin huipulla. Syklin pohjalla tavoitteemme on säilyttää yli 10%:n liikevoitto. Lisäksi tavoitteemme on säilyttää alle 50%:n velkaantumisaste sekä jakaa 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona. Strategian toteutus vuonna 2013 Vaikka voimalaitosten kokonaismarkkinoiden aktiviteetti oli matalammalla tasolla, kaasuun perustuvalle voimantuontannolle oli edelleen kysyntää. Power Plants -liiketoiminnan tilauksista 82% tuli kaasumarkkinoilta. Merkittäviin tilauksiin kuuluivat 274 MW:n monipolttoainevoimalaitos Jordaniaan ja maakaasua käyttävä 220 MW:n voimalaitos Oregoniin, Yhdysvaltoihin. Ympäristömääräykset lisäävät kiinnostusta kaasua kohtaan merenkulun markkinoilla. Ship Power sai useita tilauksia monipolttoainemoottoreista ja kaasunkäsittelyjärjestelmistä, mukaan lukien ensimmäisen tilauksen Wärtsilän uudesta matalapaineteknologiaan perustuvasta hidaskäyntisestä monipolttoainemoottorista. Tulevat päästömääräykset ajavat aktiviteettia ympäristöratkaisuissa. Wärtsilän painolastiveden käsittelyjärjestelmien tyyppihyväksynnät etenivät hyin vuoden 2013 aikana ja rikkipesureiden tilausaktiviteetti jatkui. Vahvistaakseen tuotantoaan keskeisillä kehittyvillä markkinoilla Wärtsilä ilmoitti perustavansa uuden, yhtiön kokonaan omistaman tuotantolaitoksen Brasiliaan vastatakseen lisääntyvään paikalliseen kysyntään etenkin offshore-markkinoilla. Wärtsilä aloitti myös uusimman yhteisyrityksensä Wärtsilä Yuchai Engine Co. Ltd:n tuotantolaitoksen rakennustyöt Kiinassa. Wärtsilä jatkoi vahvaa panostustaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jonka keskeiset painopistealueet olivat hyötysuhteen parantaminen, polttoainejoustavuus ja ympäristösuorituskyky. Vuonna 2013 T&K-kulut olivat 185 milj. euroa, mikä vastaa 4% liikevaihdosta. Vuonna 2013 Wärtsilä suoriutui pitkälti linjassa yhtiön pitäaikaisten tavoitteiden kanssa. Liikevaihto laski 1%, kun maailman BKT-kasvu on arvioitu olevan 2,9%. Kannattavuus saavutti 11,2% ja oli näin selkeästi tavoitehaarukan sisällä. Velkaantumisaste oli 0,15, ja hallituksen ehdottama 1,05 euron osinko vastaa 53% osakekohtaisesta tuloksesta. Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Kehitys vuonna 2013 Kehitys vuonna 2012 Liikevaidon kasvu nopeampi kuin globaali BKT:n kasvu 1% lasku 12% kasvu Liikevoittomarginaali 10-14% 11,2% 10,9% Nettovelkaantumisaste alle 0,50 0,15 0,32 Osingot 50% osakekohtaisesta tuloksesta 53% 1 58% 1 Hallituksen ehdotus. 185

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Markkinakehitys Kohtalainen aktiviteetti voimalaitosmarkkinoilla Voimantuotannon kokonaismarkkinoiden aktiviteetti laski vuonna 2013, kun makrotalouden epävakaisuus viivästytti investointipäätöksiä edelleen läpi vuoden. Myös monien kehittyvien maiden merkittävät valuuttakurssiheilahdukset, joita nähtiin toisen ja kolmannen neljänneksen aikana, vaikuttivat asiakkaiden päätöksentekoon. Kehittyvien markkinoiden talouskasvu tuki kuitenkin uuden voimantuotantokapasiteetin kysyntää. Wärtsilän tarjousaktiviteetti oli vuotta 2012 korkeammalla tasolla. Aktiviteetti keskittyi edelleen maakaasuun pohjautuvaan tuotantoon. Power Plants -liiketoiminnan markkina-asema Vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla kaasuun ja nestemäisiin polttoaineisiin pohjautuvien voimalaitosten maailmanlaajuiset tilaukset olivat yhteensä 18,8 GW. Laskua oli 35% edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna (28,8). Tähän sisältyvät kaikki yli viiden MW:n voimakoneet. Wärtsilän osuus markkinoista oli 5,8% (4,9). Merenkulun markkina-aktiviteetti parantui Vuonna 2013 tehtiin sopimukset 2.201 alustilauksesta maailmanlaajuisesti. Markkina-aktiviteetti parantui merkittävästi vuodesta 2012, jolloin tiedossa olevien sopimusten tilausvolyymi oli 1.090 alusta. Tilausaktiviteetti oli hyvällä tasolla kaikilla merkittävillä alussegmenteillä, minkä ansiosta segmenttien välinen tilausjakauma oli tasaisempi vuoteen 2012 verrattuna. Vastasuhdanteiset tilaukset olivat merkittävässä roolissa vuonna 2013. Kilpailukykyiset uudisrakentamisen hinnat ja uusien alusten polttoainetehokkuus lisäsivät kiinnostusta kauppalaivainvestointeihin. Aktiviteetti oli merkittävää tuotetankkerien, nestekaasun kuljetusalusten ja isojen konttialusten segmenteillä. Kaasualusten (nesteytetyn maakaasun ja nestekaasun kuljetusalusten) markkinoilla rekisteröitiin 158 sopimusta vuonna 2013. Liikkuvien porausyksiköiden tilausaktiviteetti oli hyvällä tasolla etenkin öljynporauslauttojen osalta. Ankkurinkäsittelyalusten ja offshore-huoltoalusten tilausaktiviteetti oli heikompaa edellisiin vuosiin verrattuna. Kiinan ja Etelä-Korean osuudet vuoden 2013 aikana vahvistetuista sopimuksista olivat 41% ja 33% kompensoiduissa bruttorekisteritonneissa laskettuna. Japanin osuus oli 15%. Ship Power -liiketoiminnan markkinaosuudet Wärtsilän keskinopeiden päämoottoreiden markkinaosuus kasvoi 52%:iin (kolmannen neljänneksen lopussa 49%). Markkinaosuus hidaskäyntisissä moottoreissa pysyi 10%:ssa ja apumoottorimarkkinoilla Wärtsilän osuus laski hieman 4%:iin (10% ja 5% kolmannen neljänneksen lopussa). Vakaa kehitys huoltomarkkinoilla Huoltomarkkinat olivat kokonaisuudessaan tasaiset vuonna 2013. Neljännen neljänneksen vahvistunut aktiviteetti tasapainotti alkuvuoden hieman hitaampaa kehitystä. Voimalaitoshuollon kysyntä jatkui myönteisenä läpi vuoden, ja aktiviteetti oli hyvällä tasolla varsinkin Afrikassa. Merenkulun huoltomarkkinoiden aktiviteetti oli kokonaisuudessaan tyydyttävää. 186

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vuoden 2013 lopussa Wärtsilän laitekanta oli 182.000 MW. Merenkulun laitekanta laski hieman, mikä johtui aluskannasta poistetuista kauppalaivoista, joissa on kaksitahtimoottoreita. Tätä kehitystä kompensoi nelitahtimoottoreiden laitekannan jatkunut kasvu etenkin voimalaitossovelluksissa. Tilauskertymä ja tilauskanta Wärtsilän tilikauden tilauskertymä oli yhteensä 4.872 milj. euroa (4.940), 1% matalampi kuin vuoden 2012 vastaavana kautena.tilaus-laskutussuhde oli katsauskaudella 1,05 (1,05). Power Plants -liiketoiminnan tilauskertymä oli 1.292 milj. euroa (1.515), laskua oli 15% edellisvuoteen verrattuna. Tämä on linjassa voimantuotannon kokonaismarkkinoiden laskun kanssa. 82% tilauksista MW:eissa mitattuna tuli kaasumarkkinoilta. Vuoden aikana Wärtsilä sai merkittäviä tilauksia 274 MW:n voimalaitoksesta Jordaniasta sekä 220 MW:n voimalaitoksesta Oregonista, Yhdysvalloista. Muita tärkeitä tilauksia saatiin Suomesta, Venäjältä ja Indonesiasta. Ship Power -liiketoiminnan tilauskertymä kasvoi 14% 1.662 milj. euroon (1.453), mikä kuvastaa yleisten merenkulun markkinoiden parannusta. Tilaukset olivat hyvällä tasolla offshore- ja erikoistuneen tonniston segmenteillä, sekä kauppalaivoissa. Ship Power -strategian mukaisesti Wärtsilä sai useita merkittäviä tilauksia kokonaisratkaisujen toimittamisesta sisältäen laivasuunnittelun, propulsiolaitteiston, automaation ja muut laitteistot. Ympäristöratkaisujen tilausaktiviteetti piristyi hieman. Wärtsilä sai tilauksen AQUARIUS UV - painolastivedenkäsittelyjärjestelmän toimittamisesta Carboflotta Groupilta sekä rikkipesuritilauksia mm. TT- Linelta, Color Linelta ja Messinalta. Vuoden 2013 aikana tilattiin yhteensä 41 rikkipesuria 17 alukseen. Kiinnostus kaasun käyttöön merenkulun polttoaineena jatkui läpi vuoden, ja Ship Power sai useita tilauksia monipolttoainemoottoreista ja kaasujärjestelmistä. Näihin sisältyi strategisesti kiinnostava tilaus kokonaisratkaisun toimittamisesta sarjaan LNG-kuljetusaluksia, jotka rakennetaan tanskalaiselle Evergasvarustamolle. Tilaus kattaa rahdinkäsittely- ja kaasunsyöttöjärjestelmän sekä propulsiolaitteiston. Toinen keskeinen saavututs oli tilaus Wärtsilän uuteen matalapaineteknologiaan perustuvasta hidaskäyntisestä monipolttoainemoottorista kahteen ympäristömyötäiseen tankkeriin. Offshore-alalla merkittäviä tilauksia saatiin propulsioratkaisun toimittamisesta kuudelle putkenasennusalukselle, jotka rakennetaan Subsea 7:lle ja Seabras Sapuralle, sekä useita huoltoaluksiin liittyviä tilauksia. Offshore-segmentin osuus katsauskauden tilauksista oli 42%, kauppalaivasegmentin osuus 34% ja matkustajalaivasegmentin 8%. Erikoisalusten osuus kokonaisuudesta oli 7% ja merivoimien 6%. Muiden tilausten osuus oli 3%. Katsauskaudella tammi-joulukuu 2013 Services-liiketoiminnan tilauskertymä laski 4% 1.885 milj. euroon (1.961). Vuonna 2013 Wärtsilä solmi tärkeitä pitkäaikaisia huolto- ja hallinnointisopimuksia voimalaitosasiakkaiden kanssa Afrikassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Wärtsilä sai myös sopimuksen Viking Linelta kaasulla kulkevan matkustaja-aluksen Viking Gracen ylläpidosta ja huollosta. Tilauskertymä yhteisyrityksissä Eteläkorealaisen yhteisyrityksen Wärtsilä Hyundai Engine Company Ltd:n ja apumoottorien valmistukseen keskittyvän kiinalaisen yhteisyrityksen Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd:n tilauskertymä oli yhteensä 222 milj. euroa (242) katsauskaudella tammi-joulukuu 2013. Wärtsilän omistusosuus näissä yhteisyrityksissä on 50%, ja tulos kirjataan osuutena osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. 187

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tilauskanta Tilikauden lopussa Wärtsilän tilauskanta oli 4.426 milj. euroa (4.492), laskua oli 1%. Katsauskauden lopussa Power Plants -tilauskanta laski 12% 1,367 milj. euroon (1.561). Ship Powerin tilauskanta oli 2.289 milj. euroa (2.127), 8% korkeampi kuin edellisvuoden vastaavana kautena. Services -liiketoiminnan tilauskanta laski 7% ja oli 751 milj. euroa (804). Liikevaihto ja kannattavuus Liikevaihto Liikevaihto laski 1% tilikaudella 4.654 milj. euroon (4.725). Kehitys oli hieman odotettua 0-5% kasvua heikompi epäsuotuisten valuuttakurssien ja joidenkin viivästyneiden neljännen neljänneksen toimitusten takia. Power Plants -liiketoiminnan liikevaihto oli 1.459 milj. euroa (1.498), laskua oli 3%. Ship Power -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 2% ja oli 1.325 milj. euroa (1.301). Services-liiketoiminnan liikevaihto oli 1.842 milj. euroa (1.908), laskua oli 3%. Huoltosopimusten ja ylläpitohuollon osuudet Services-liikevaihdon jakaumasta kasvoivat. Power Plants -liiketoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta oli 31%, Ship Power -liiketoiminnan osuus 28% ja Services- liiketoiminnan osuus 40%. Wärtsilän tammi-joulukuun 2013 liikevaihdosta noin 59% oli euromääräistä, 24% Yhdysvaltain dollareissa, ja loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin liikevaihdon kehitys Liiketoiminnan tulos ja kannattavuus Tilikauden liiketulos (EBIT) ennen kertaluonteisia eriä oli 520 milj. euroa (517). Tämä vastaa 11,2% liikevaihdosta (10,9), mikä on vuodelle 2013 annetun noin 11% ohjeistuksen mukainen. Yhteisyritystemme kannattavuus kehittyi hyvin ja tämä vaikutti myönteisesti liiketulokseemme katsauskauden aikana. Kertaluonteiset erät mukaan lukien liiketulos oli 500 milj. euroa (483) eli 10,7% liikevaihdosta (10,2). Liiketulos (EBITA) ennen kertaluonteisia eriä ja yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja oli 552 milj. euroa (552), eli 11,9% liikevaihdosta (11,7). Wärtsilä kirjasi yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden 188

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS poistoja 32 milj. euroa (35) ja 20 milj. euroa kertaluonteisia eriä (34) katsauskauden tammi-joulukuu 2013 aikana. Kertaluonteiset erät liittyivät lähinnä rakennejärjestelyihin ja lakkautettuihin toimintoihin. Maaliskuussa Wärtsilä myi Sato Oyj -omistuksensa, yhteensä 1.987.940 osaketta. Myyntihinta oli 27 milj. euroa, ja Wärtsilä kirjasi kaupasta 25 milj. euron myyntivoiton. Myyntivoitosta maksetaan veroja 6 milj. euroa. Rahoituserät olivat -19 milj. euroa (-31). Nettokorot olivat -14 milj. euroa (-18). Osinkotuotot olivat 1 milj. euroa (2). Tulos ennen veroja oli 507 milj. euroa (453). Katsauskauden verot olivat 113 milj. euroa (109), joka vastaa 22%:n efektiivistä verokantaa. Tilikauden tulos oli 393 milj. euroa (344). Tulos per osake oli 1,98 euroa (1,72) ja oma pääoma per osake oli 9,35 euroa (8,95). Tuotto sijoitetulle pääomalle (ROI) oli 21,2% (20,4). Oman pääoman tuotto (ROE) oli 21,4% (20,1). Tulos Tase, rahoitus ja rahavirta Tammi-joulukuun 2013 liiketoiminnan rahavirta oli 578 milj. euroa (153). Rahavirran parannus johtui pääsääntöisesti nettokäyttöpääoman myönteisestä kehityksestä, joka oli 313 milj. euroa kauden lopussa (465). Saatujen ennakoiden määrä oli 913 milj. euroa (695) kauden lopussa. Rahavarat kauden lopussa olivat 388 milj. euroa (225). Wärtsilällä oli joulukuun 2013 lopussa korollisia lainoja yhteensä 665 milj. euroa (794). Lyhytaikaiset lainat, jotka erääntyvät seuraavan 12 kuukauden sisällä, olivat yhteensä 94 milj. euroa. Rahoitusohjelmat sisälsivät suomalaisia yritystodistusohjelmia 800 milj. euroa, joista 14 milj. euroa oli käytetty. Korollisen lainapääoman nettomäärä oli 276 milj. euroa (567). Rahoitusohjelmat joulukuun 2013 lopussa sisälsivät pitkäaikaisia lainoja 571 milj. euroa, vahvistettuja ja nostamattomia pitkäaikaisia lainoja 100 milj. euroa sekä vahvistettuja ja käyttämättömiä luottolimiittisopimusohjelmia yhteensä 599 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 43,9% (41,3) ja nettovelkaantumisaste aleni 0,15:een (0,32) kassavirran hyvästä kehityksestä johtuen. Vertailuvuoden avainluvut ovat oikaistu eläkevastuiden laskentaperiaatteiden muuttumisen vuoksi (IAS 19 Työsuhde-etuudet). Vaikutus on eritelty kohdassa IFRS-standardimuutokset. 189

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Korollinen lainapääoma MEUR 2013 2012 Pitkäaikaiset velat 571 545 Lyhytaikaiset velat 94 249 Lainasaamiset -1-2 Rahavarat -388-225 Netto 276 567 Lainat Pitkäaikaisten velkojen erääntymisprofiili 190

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vahvistetut luottolimiittisopimukset (kauden lopussa) Nettovelkaantumisaste Omavaraisuusaste 191

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Investoinnit Vuoden 2013 investoinnit olivat poistojen tasolla. Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 134 milj. euroa (513). Ne koostuivat 5 milj. euron (402) yritysosto- ja osakeinvestoinneista sekä 129 milj. euron (111) tuotannollisista, logistisista ja informaatioteknologian investoinneista. Investoinnit liittyivät pääosin tuotekehitykseen ja tuotantokapasiteetin laajentamiseen kehittyvillä markkinoilla. Vertailukauden bruttoinvestoinnit sisältävät Hamworthy Plc:n yritysoston. Katsauskauden poistot olivat 123 milj. euroa (139). Bruttoinvestoinnit Strategiset toimenpiteet, yhteisyritykset ja verkoston laajentaminen Wärtsilä Yuchai Engine Co. Ltd -yhteisyrityksen uuden tuotantolaitoksen rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti. Yhteisyrityksen omistaa 50/50 tasaosuuksilla Wärtsilä ja Yuchai Marine Power Co. Ltd. Yritys tulee valmistamaan Wärtsilä 20-, Wärtsilä 26- ja Wärtsilä 32-moottorisarjoja palvellakseen Kiinan yhä hallitsevampia laivanrakennusmarkkinoita. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2014 puolessa välissä. Wärtsilä TMH Diesel Engine Company LLC:n tehtaan odotetaan aloittavan tuotannon vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. Maaliskuussa Wärtsilä ilmoitti uuden tuotantolaitoksen rakentamisesta Brasiliaan vastaamaan markkinoiden kasvavaan kysyntään erityisesti offshore-alalla. Tehtaassa kokoonpannaan ja koeajetaan Wärtsilän generaattoriaggregaatteja ja potkureita. Alkuvaiheessa tuotannon painopiste on keskikokoisissa, keskinopeissa generaattoriaggregaateissa ja ohjauspotkureissa. Tuotevalikoimaa voidaan tarvittaessa laajentaa joustavasti vastaamaan markkinoiden tarpeita. Wärtsilän investoinnin arvo on noin 20 milj. euroa, ja tehtaan on suunniteltu olevan toiminnassa vuoden 2014 puoleen väliin mennessä. Helmikuussa Wärtsilä jatkoi huoltoverkoston laajentamista avaamalla uuden verstaan Niteróissa, joka sijaitsee Rio de Janeirossa, Brasiliassa. 192