Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Samankaltaiset tiedostot
Vesa Rainio Vaavi-hanke

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA

ELÄINTERVEYDEN HALLINTA HIEHOJEN RAHTIKASVATUKSESSA HELSINKI OLLI RUOHO, ETT RY

Lääkityskäytäntösuosituksia

TARTTUVAT TAUDIT- TEEMAVUOSI KÄYNTIIN HELSINKI OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT Ry

Vasikkaripuleiden hoito ja ehkäisy. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Vaavi.vasikka.fi

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

ELÄINTAUDIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY HIEHOHOTELLITOIMINNASSA SEINÄJOKI OLLI RUOHO, ETT RY

Ternimaito ja rokotukset - vastustuskykyyn vaikuttamien. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja, Savonia AMK VAAVI-hanke vaavi.savonia.

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Tietopaketti seksitaudeista

ELÄINTAUTIVAKUUTTAMINEN LÄHITAPIOLASSA. Jaana Sohlman

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Kotieläinalalle kilpailukykyä bioturvallisuudesta-hanke

Miten kansainvälinen spermakauppa toimii näkökulma leviämiseen sperman välityksellä?

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Paras tapa parantaa karjasi geneettistä vastustuskykyä

NAUTATILOJEN TAUTISUOJAUKSEN KRIITTISET PISTEET TARTTUVIEN TAUTIEN HALLINTA LAAJENTAVALLA NAUTATILALLA TARTTUVAT TAUDIT- SEMINAARI KÄLVIÄ

TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Vasikkaripulit ja näytteenotto

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA

Eläinlääkärin todistus pitopaikan eläinten terveydentilasta

Penikkatauti turkiseläimillä

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Lihatarkastustulosten hyödyntäminen M. bovis -tartunnan vastustuksessa

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

Tarttuvat eläintaudit

Ymmärränkö yskän? Nautojen hengitystiesairaudet

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Mykoplasma epidemiologiaa

Helposti leviävien eläintautien vastustaminen

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Tarttuvista taudeista

Tarttuvien tautien vastustus

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

TILATASON TAUTISUOJAUS

Tietoiskuja nautaterveydenhuollosta lypsykarjatiloille

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Uusi eläintautilaki. Tarttuvatautipäivä Kajsa Hakulin

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

Navetan täyttöopas. Eläinten lisäyksen strategiat

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa


TAUTIRISKIEN HALLINTA NAUTAKETJUSSA. Asiantuntijaeläinlääkäri, Dipl ECBHM Olli Ruoho Eläinten terveys ETT ry

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Käytännön kokemuksia M. bovis tartunnan hallinnasta lypsykarjatiloilla

Eläinten hankinta Nasevaan ja M. bovis -seurantaan kuulumattomilta tiloilta on merkittävä terveysriski.

Sanna Nikunen ELL

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

Separoidun kuivajakeen käyttö kuivikkeena Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Erja Tuunainen ETT ry

Tilannearvio tilalla ja näytteenotto. Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista -teemapäivä Teija Kokkonen

Sairaana ihminen ja vasikka: miten kryptosporidioosin riskiä voi vähentää?

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Vastutuskykyistä Genetiikkaa. Ainoa yritys, joka tarjoaa parempaa vastustuskykyä periyttävää genetiikkaa

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Nautaketjun turvallinen toimintapa

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Ajankohtaista Nautaterveydenhuollosta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Emolehmäpäivät Perunka

2.3.5 Kudosten rappeuma Kalkkeumat Verenvuoto tai verenpurkauma Nestepöhö, turvotus, ödeema

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot

Nautojen loiset TORJU TARTUNNAT JA TIENAA! Leena Seppä-Lassila Tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

Elimistö puolustautuu

Utaretulehdus on ongelma muuallakin

Ohjeistus Kryptosporidioosin varalta ETU

Onko koirallani matoja?

Transkriptio:

Älä päästä tilalle uusia tauteja ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Miten taudinaiheuttaja tulee tilalle? Taudinaiheuttaja voi tulla tilalle montaa reittiä. Yleensä kyse on jonkinlaisesta kontaktista muihin eläimiin (omaa eläinlajia, osassa myös muuta eläinlajia).

Eläin, eläin, eläin yleisimmät tavat saada tilalle uusi tauti Tilalla, joka hankkii tilan ulkopuolelta eläimiä, uusi tauti tulee uuden eläimen mukana. Eläin tuo tilalle ruoansulatuskanavansa, hengitystiensä, utareensa, sukuelimensä ja ihonsa, joissa kaikissa voi piillä taudinaiheuttaja. Usein oireettomana. Näistä ruumiinosista taudinaiheuttajan on helppo levitä laumatovereihin. Mitä useamman tilan eläimiä tilalle hankitaan, sitä useamman tilan taudit saadaan. Mutta riittää sekin, että hankitaan eläin, jolla on ollut mahdollisuus saada monen tilan tartunnat (välitysvasikka). Seuraavissa kalvoissa esimerkkejä taudinaiheuttajista ja tarttuvista taudeista. Mutta valikoimaa on sadoittain ja täydellinen lista on mahdoton. Uuden eläimen mukana voi jopa tulla tauti, jota ei Suomessa tiedetä olevankaan. Tai tauti, jonka olemassaolostakaan ei tiedetä.

Loinen (hakamato)

Bakteeri (L. bifidus)

Virus (influenssa-)

Eläinsairauksia (tarttuva eläinloinen) Kokkidioosi (yleisimpiä vasikkaripuleita) Kryptisporidioosi (eräs vasikkaripuli, voi tarttua ihmiseen) Punatauti (punkin levittämä veren punasolujen alkueläintartunta. Aiheuttaa hoitamattomana yleensä tappavan anemian. Nykyisin harvinainen Suomessa.) Keuhkomato Maksamato Juoksutusmahamato (yleinen laidunloinen, onneksi yleensä oireeton, vaikka usein pieniä kasvutappioita) Häntäkapi

Bakteerisairauksia Utaretulehdus Napa- ja niveltulehdus Sorkkavälin ajotulehdus Keuhkokuume (alkaa yleensä virussairaudesta, mutta jälkitautina usein bakteeritartunta) Mykoplasman aiheuttama yskä Kohtutulehdus Salmonella-ripuli Tuberkuloosi (ei Suomessa)

Virussairauksia Vasikkayskä (alkuvaihe. Viruksina: PI-3-, korona-, RS-, adenovirus. Ulkomailla lisäksi mm. IBR) Tarttuvia ripuleita (vasikoilla, ja lehmien talviripuli. Erityisesti koronavirusten aiheuttamia. Pikkuvasikoiden rotavirusripuli) Ihon tulehduksia, esim. lehmänrokko Syylät (toistakymmentä viruskantaa, moni erikseen utaretta tai nahkaa varten) Kinokuume (lampaasta terttuva nautojen tappaja) (ulkomailla: suu- ja sorkkatauti, karjarutto, BVD)

Älä osta eläviä eläimiä Eläinten osto tilalle on aina tautiriski. Riski on pienempi hallituissa ostoissa, mutta aina olemassa. Uutta eläinainesta saa spermana ja alkioina. Niillä ei ole suolia, nahkaa, utaretta, sukuelimiä jne. Vain häviävän pieni osa taudeista voi siirtyä alkiossa eikä moni tauti spermassakaan.

Äläkä muutenkaan sekoita omaa karjaa muun joukkoon Estä karkaaminen naapuriin (kiimaiset!) Älä vie eläintä näyttelyyn, jos se ei jatka teuraaksi tai vieraalle tilalle. Älä lainaa sonnia toisilta äläkä toisille. Ei yhteislaidunnusta. Mielellään ei vieraita ja omia aidan eri puolillekaan.

Hienosäätöä Jos eläimiä ostellaan eri lähteistä usein, voi muun tautivastustuksen teho jäädä marginaaliseksi. Silloin torjunnassa on oleellisempaa keskittyä tartuntojen vähentämiseen tilan sisällä. Mm. vastasyntyneiden pitämiseen erillään iäkkäämmästä (nuor)karjasta. Joskus on mahdollista estää tai ainakin vähentää jonkin erityisen taudin tuloa. Vaikka tämä tehtäisiin mitä suurimmalla asiantuntemuksella, välillä tauteja tulee silti (esim. Mycoplasma bovis vajaa 10 v sitten tuontieläimen mukana ETT:n torjuntatoimista huolimatta).

Uloste Useimmat ripulitaudit tarttuvat ulostetta syömällä. Annokseksi riittää usein mikroskooppinen hitunen. Monet ripulinaiheuttajat pysyvät elinkykyisinä elimistön ulkopuolella pitkiä aikoja, jopa kuukausia. Vain omalla tilalla käytettävät navettasaappaat ovat tehokas ja merkittävä torjuntakeino. Älä aja naapurin lannan likaamilla renkailla ruokintapöydälle (ei toki omakaan lanta siellä ole terveellistä)

Muut eläinlajit Osa taudinaiheuttajista on usean eläinlajin yhteisiä. Osa ei tartuta niitä, mutta voi säilyä esim. hengitysteissä odottamassa pääsyä takaisin omaan eläinlajiin. Salmonella viihtyy useimmissa selkärankaislajeissa. Näin mm. rotat ja linnut voivat sitä levittää (ulosteissaan). Niiden ulosteet rehuvarastoissa ja ruokintapöydillä ovat vaaratekijä. Monilla loisilla on elinkierto, joka suorastaan vaatii usean eläinlajin läpikäymistä (Neospora, Toxoplasma, ekinokokki ). On tauteja, jotka eivät leviä suoraan oman eläinlajin yksilöstä toiseen vaiin joita levittämään tarvitaan niveljalkainen (punatauti, laidunkuume, Schmallenbergvirus )

ihmiset Paljon kiinnitetään huomiota siihen, ettei saataisi tartuntoja vierailijoiden mukana. Jos nämä tulevat toisilta karjatiloilta, erityisesti ulkomailta, tämä on paikallaan. Mutta ei pidä unohtaa omia vierailuja muualle, niissä on samanlainen riski! Jalkineiden vaihdon lisäksi käsienpesu tilalle tullessa on tärkeä tartunnankatkaisu. Lisäturvaa tuo hansikkaiden käyttö. Jos edelliset ovat kunnossa, talon suojahaalarin käyttö on hyödyksi erityisesti, jos tullaan melko suoraan toiselta tilalta. Ihminen voi olla tartunnankantaja. Esim. salmonella ja Str. agalactiae utaretulehdusbakteeri voivat asua ihmisessä.