1 of 14 2/21/2019, 11:39 AM Huom! Nämä määräykset koskevat opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen 1.8.2017 ja jotka eivät siirry suorittamaan tutkintoaa Helsingin yliopiston koulutusuudistuksen mukaisiin ohjelmiin (opetussuunnitelma 2017-2020). Pysyväismääräykset lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnon suorittamisesta Pysyväismääräykset ovat osa koulutusohjelman opetussuunnitelmaa ja tutkintovaatimuksia. Pysyväismääräyksiin on koottu tutkinnon suorittamiseen liittyviä kuvauksia lukukaudelta toiselle siirtymisen edellytyksistä, opintojen hyväksilukemisesta, vanhenemisesta ja muista määräyksistä. Tutkinnon opetussuunnitelma opintojaksokuvauksineen sekä opintojen pakollinen ja / tai suositeltava suorittamisjärjestys on julkaistu vuosittain julkaistavassa lääketieteen peruskoulutuksen sähköisessä opintooppaassa WebOodissa. I Lääketieteellisen tiedekunnan peruskoulutuksen koulutustehtävä ja tiedekunnassa suoritettavat lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinnot ja opinnot II Opinto-oikeudet III Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkinnon suorittaminen IV Opetus ja opiskelu V Opetuksen ja opiskelun kieli, kuulustelut ja opintosuoritukset VI Palaute VII Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen VIII Todistukset IX Oikaisumenettelyt X Erinäiset säännökset I Lääketieteellisen tiedekunnan peruskoulutuksen koulutustehtävä ja tiedekunnassa suoritettavat lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinnot ja opinnot Tutkintojen ja opintojen järjestämisestä sekä niiden suorittamisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009 ja sen muutokset, mm. 1034/2011), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004 ja sen muutokset, mm. 351/2011) sekä opetusministeriön asetuksessa koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005) säädetään. Tiedekunnan pysyväismääräykset lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnon suorittamisesta perustuvat yllä mainittuihin säädöksiin ja Helsingin yliopiston johtosääntöön (15.4.2015) sekä Helsingin yliopiston tutkintoja oikeusturvajohtosääntöön (15.4.2015) sekä täydentäviin rehtorin päätöksiin (mm. 6/2011 ja 77/2011), joita on tässä täsmennetty tiedekunnan käytäntöihin soveltuvaksi. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa. Tiedekunta voi tarvittaessa antaa tarkentavia ohjeita. Tiedekunnan translationaalisen lääketieteen maisterin tutkinnosta, tieteellisistä jatkotutkinnoista ja ammatillisista koulutuksista on omat pysyväismääräyksensä. Logopedian ja psykologian oppiaineet, koulutusohjelmat ja tutkinnot siirtyvät käyttäytymistieteelli- sestä tiedekunnasta lääketieteellisen tiedekunnan vastuulle 1.1.2017 alkaen. Näiden koulutusohjelmien tutkintoja koskevat pysyväismääräykset on hyväksytty käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja siirty- vät sellaisinaan noudatettaviksi lääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkintojen tarkemmista sisällöistä määrätään opetussuunnitelmissa, jotka sisältävät tutkintorakenteen ja opintojaksokuvaukset, jotka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. I Lääketieteellisen tiedekunnan peruskoulutuksen koulutustehtävä ja tiedekunnassa suoritettavat lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinnot ja opinnot
2 of 14 2/21/2019, 11:39 AM 1 Peruskoulutuksen tehtävä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan peruskoulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen, antaa edellytykset jatko-opintoihin ja toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutukset valmistavat opiskelijat lakisääteisen lääkärin/hammaslääkärin ammatin harjoittamiseen. 2 Tiedekunnan peruskoulutuksen tutkinnot Tiedekunnassa voidaan suorittaa ylempänä korkeakoulututkintona lääketieteen lisensiaatin, hammaslääketieteen lisensiaatin ja englanninkielisen translationaalisen lääketieteen maisterin tutkinto. Tiedekuntaneuvoston päätöksen (16.2.2010, 8) mukaan Helsingin yliopistossa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus on yksiportainen, koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa (kandidaatin tutkintoa). Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla opiskelija voi käyttää kandidaatin arvonimeä, kun opiskelija on suorittanut lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Logopedian ja psykologian koulutusohjelmissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot siirtyvät käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta lääketieteellisen tiede- kunnan vastuulle 1.1.2017 alkaen. Näiden koulutusohjelmien pysyväismääräykset on hyväksytty käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja siirtyvät sellaisinaan noudatettaviksi lääketieteellisessä tiedekunnassa. 3 Suomen- ja ruotsinkieliset opintolinjat Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat on jaettu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjoihin. Ruotsinkielisten opintolinjojen tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja hammaslääkäreitä. Ruotsinkielisille linjoille hyväksytään enintään 5 % lääkäri/hammaslääkärikoulutukseen koko maassa hyväksyttävien määrästä. II Opinto-oikeudet 4 Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämien Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada ainoastaan valintamenettelyn kautta. Yliopiston rehtori päättää yliopiston opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista. Valintaperusteet lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin julkaistaan opetushallituksen ylläpitämässä Opintopolku.fi järjestelmässä. Opiskelijalla voi olla lääketieteellisessä tiedekunnassa samanaikaisesti voimassa vain yksi perustutkintoon johtava tutkinnonsuoritusoikeus. Mikäli tiedekunnan opiskelija saa valintamenettelyn kautta tutkinnonsuoritusoikeuden toiseen koulutusohjelmaan ja ottaa opiskelupaikan vastaan, hänet siirretään viimeiseksi vastaanottamansa koulutusohjelman opiskelijaksi. Hakemuksesta alkuperäinen opinto-oikeus voidaan palauttaa. Opintojen aloittamisajankohdaksi jää tällöin päivämäärä, jolloin opiskelija on saanut aiemman opinto-oikeuden tiedekunnassa. [Entinen 5 "Sivuaineopiskelu ja muut opinto-oikeudet" on poistettu, lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 10.4.2018 päätöksen mukaisesti.] III Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkinnon suorittaminen 5 Tutkinnon rakenne ja laajuus Tiedekuntaneuvoston 16.2.2010 tekemän päätöksen mukaan lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvät opinnot mitoitetaan opintopisteinä, joihin sisältyy sekä ohjattu että omatoiminen opiskelu. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä eli opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä noin 27 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 360 opintopistettä. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 330 op (opintonsa 1.8.2011 jälkeen aloittaneille opiskelijoille, aiemmin opintonsa aloittaneille 300 op
3 of 14 2/21/2019, 11:39 AM enintään 31.12.2020 asti, näillä opiskelijoilla on mahdollisuus siirtyä uuteen tutkintoon 1.8.2013 lukien, lisätietoja antaa hammaslääketieteen laitoksen opintotoimisto). Lääketieteen ja hammaslääketieteen opinto-ohjelma koostuu opintojaksoista, jotka muodostavat integroidun jatkumon, joka sisältää sekä normaalin että häiriintyneen rakenteen ja toiminnan sekä kliinisen lääketieteen/hammaslääketieteen. Tutkintokohtaiset osaamistavoitteet on julkaistu eri liitteessä sähköisen opinto-oppaan yhteydessä. Lisäksi opinto-ohjelmaan sisältyy: Kieli- ja viestintäopintoja; TVT-opintojen laajuus on 5 opintopistettä Kieliopintojen laajuus on 10 opintopistettä. Syventävien opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Syventävät opinnot ovat osaksi integroituina opintojaksoihin. Syventäviin opintoihin sisältyy 20 opintopisteen laajuinen opinnäyte eli tutkielma. Harjoittelun laajuus on 24 opintopistettä lääketieteen koulutusohjelmassa. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa syventävän käytännön harjoittelun laajuus on 30 opintopistettä. 6 HOPS-opinnot ja opettajatuutorointi Helsingin yliopiston tutkintoihin sisältyy opiskelijan tueksi tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka laajuus lääke- ja hammaslääketieteen perustutkinnoissa on 2 opintopistettä. Lääke- ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on ns. rajattu HOPS, joka noudattaa opintojen runkosuunnitelmaa. Lääketieteen koulutusohjelmassa alkoi lukuvuonna 2011-2012 opintonsa aloittavilla opettajatuutorointi (2 op), joka muodostaa tutkinnon HOPS-opintokokonaisuuden. Opettajatuutorointi on osa pakollisia opintoja lukuvuodesta 2011-2012. Vuosikursseilla L1-L6 opettajatuutorointiin kuuluu yksi ryhmätapaaminen ja opiskelijan niin halutessa yksi yksilötapaaminen kerran lukuvuodessa opettajatuutorin kanssa. 1.8.2015 voimaan astuvan opintouudistuksen myötä HOPS opinnot on integroituna Opiskelijasta ammattilaiseksi opintoihin. Hammaslääketieteen koulutusohjelman opettajatuutoroinnista vuosikursseilla H1-H2 vastaavat ko. lukuvuosikoordinaattorit ja vuosikursseilla H3-H5 tuutoroinnista vastaavat kliiniset opettajat. 7 Syventävät opinnot LL- ja HLL -tutkintoihin kuuluu syventäviä opintoja 60 op. Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittaneilla syventävistä opinnoista 20 op on syventävää tutkielmaa ja 40 op on valmiiksi sijoitettuna opintojaksoihin. Nämä jaksot on määritelty opintojaksokuvauksien ydinainesanalyyseissa. Tämän lisäksi lääketieteen opiskelija suorittaa valinnaisia opintoja vähintään 10 op (vanhojen tutkintovaatimusten mukaisia valinnaisia) + 5 op (uuden curriculumin mukaisia) ja hammaslääketieteen opiskelija 10 op (vanhojen tutkintovaatimusten mukaisia valinnaisia). [Kappale päivitetty, tiedekuntaneuvoston päätös 12.2.2019] Curriculumin siirtymäaikana, ks. erillinen ohje tiedekunnan Flamma-sivuilta valinnaisten opintojen määrästä. (Flamma: Opiskelu- opiskelun tueksi - opintouudistus). 1.8.2015 jälkeen opintonsa aloittaneilla syventävistä opinnoista 25 op on valinnaisia opintoja yhteensä 25 op, 20 op syventävää tutkielmaa ja 15 op on valmiiksi sijoitettuna opintojaksoihin. Nämä jaksot on määritelty opintojaksokuvauksien ydinainesanalyyseissa. Valinnaiset syventävät opintojaksot Valinnaisten syventävien opintojen tavoite on antaa syventävää tietoa lääketieteen/hammaslääketieteen laajasta kentästä, auttaa opiskelijoita kohtaamaan valintatilanteita ja tekemään päätöksiä. Valinnaisten syventävien opintojaksoissa voi myös oppia lääkärin/hammaslääkärin työssä tarvittavia kädentaitoja. Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu 25 opintopistettä syventäviä, vapaavalintaisia opintoja (1.8.2015 ja sen jälkeen opintonsa aloittaville opiskelijoille). L1-L5/H1-H5 vuosien toukokuut on lukujärjestyksissä varattu valinnaisille syventäville opinnoille, jotka ovat yhteensä 5 op laajuisia jakautuen kahteen 2.5 + 2.5 op laajuiseen opintojaksoon. Opintojakso voi myös olla laajuudeltaan 5 op.
4 of 14 2/21/2019, 11:39 AM Opintojaksoja tarjotaan pääsääntöisesti kunkin vuoden opetusaiheista, joita opiskelijat voivat valita kiinnostuksensa ja tavoitteidensa mukaan. Näiden lisäksi voidaan tarjota valinnaisia opintoja lääketieteen ja muiden tieteiden eri aloilta. Pääsääntöisesti keskiviikko-iltapäivisin ei tulisi olla pakollista opetusta klo 15 jälkeen vuosikurssilta L/H2s alkaen, jotta myös silloin voi järjestää ja suorittaa valinnaisia opintoja tai kirjoittaa tutkielmaa. Vapaavalintaisia opintoja voidaan suorittaa paitsi lääketieteellisessä tiedekunnassa myös muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa tai muissa korkeakouluissa. Myös muuhun korkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja voi hyväksyttää valinnaisiksi opinnoiksi siltä osin kuin ne katsotaan soveliaiksi, enintään 10 op verran. Näistä 10 op:stä enintään 6 op voi korvata ylimääräisellä amanuenssuuriharjoittelulla. Syventäville opintojaksoille opiskelijoita valitessa etusijan saavat sen vuosikurssin opiskelijat, joille kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu. Jos opintojaksoihin jää vapaita paikkoja, voidaan niille ottaa myös muiden vuosikurssien opiskelijoita. Valinnaisia syventäviä opintoja voidaan korvata opiskelijajärjestöjen ja yliopiston tai tiedekunnan hallinnossa toimimisella. Osa-aikaisen opiskelijaopintoneuvojan toimesta saa 2,5 op/lukukausi, (5 op/lukuvuosi), enintään yhteensä 7,5 op. FiMSICin niistä clerkship- ja tutkimus- ja projektivaihtokuukausista, joista ei saa hyväksiluettua amanuenssuurikuukautta, saa 2,5 op/kk valinnaisia opintoja, yhteensä enintään 7,5 op. Ne opiskelijat, jotka ovat toimineet LKS:n, HLKS:n tai Thoraxin hallituksessa, valtuuskunnassa tai tiedekunnan toimikunnan tai työryhmän opiskelijajäsenenä (varajäsen harkinnan mukaan), saavat 1,5 op/vuosi, yhteensä enintään 4,5 op. Uusien opiskelijoiden opiskelijatuutorina aktiivisesti toimineet saavat 2,5 op. Lääketieteellisten/hammaslääketieteellisten yhdistysten ja vastaavien järjestöjen järjestämistä koulutustilaisuuksista voi saada vähintään 0,5 opintopistettä (15 tuntia) ja enintään 1 op (30 tuntia) valinnaisiin opintoihin. Tässä kappaleessa mainitut opintopisteet haetaan tiedekunnan opintotoimistosta saatavalla lomakkeella, tai tulosta lomake tiedekunnan Flamma-sivulta. Tutkielma Syventäviin opintoihin kuuluvana kokonaisuutena kukin opiskelija tekee oman syventävien opintojen tutkielman, jonka laajuus on 20 op. Tutkielma voi sisältää tutkimustyötä, seminaarityöskentelyä, syventävien osioiden suorittamista jne., mutta siihen kuuluu aina itsenäisesti tehtävä kirjallinen osa. Opintojen alkuvaiheessa annetaan opiskelijoille sekä käytännön ohjeita syventävistä opinnoista että tieteellistä metodologista koulutusta. Ennen 1.8.2015 opintonsa aloittaneille koulutus toteutetaan L2 ja L3 lukuvuosina opintojaksolla Tutkielman kirjoittaminen. 1.8.2015 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneilla vastaava koulutus toteutuu valinnaisten syventävien tutkielman kirjoittamista käsittelevässä koulutuksessa. Yksiköt tiedottavat tutkielmien aiheista opiskelijoille. Opiskelijat ottavat yhteyttä yhdyshenkilöihin ja sopivat heidän kanssaan tutkielman ohjaajasta. Ajankohta Tutkintorakenteessa tutkielma on laskennallisesti sijoitettu kuudennen vuoden kevätlukukaudelle, mutta opiskelija voi aloittaa tutkielman tekemisen missä tahansa vaiheessa opintojen aikana edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta. Tavoite Tutkielman tavoitteena on lisätä tutkinnon akateemisuutta ja parantaa opiskelijan kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn, tiedon kriittiseen arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä kirjalliseen esittämiseen. Ohjaaja Tutkielmalla on aina yksi vastuuohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajan tulee osoittaa opiskelijalle selkeästi rajattu projekti. Ohjaaja järjestää aineiston, välineet, laitteet ym. tarpeen mukaan. Ohjaajalla ei kuitenkaan ole rahoitusvelvollisuutta. Ohjaajalla tulee olla riittävästi asiantuntemusta ja aikaa ohjata opiskelijan työtä sekä neuvoa kirjoittamisessa. Ohjaussopimus ja tutkimussuunnitelma Opiskelija sopii vastuuohjaajan ja mahdollisten lähiohjaajien kanssa syventävien opintojen tutkielman suorittamisesta, sisällöstä, aihepiiristä ja aikataulusta ns. ohjaussopimuksessa. Jokainen sitoutuu allekirjoituksellaan ohjaussopimukseen ja saavat siitä samanlaiset kappaleet itselleen. Opiskelija voi purkaa sitoumuksen ohjaajan kanssa yhteisymmärryksessä. Mahdollisessa ristiriitatilanteessa koulutusohjelman johtoryhmä ratkaisee asian. On suositeltavaa, että ohjaussopimuksessa sovitaan tutkimussuunnitelmasta.
of 14 2/21/2019, 11:39 AM Hammaslääketieteen opiskelijoiden tulee palauttaa ohjaussopimus opiskelijapalveluihin (Ruskeasuo) viimeistään neljännen opintovuoden syyslukukauden loppuun mennessä ja se rekisteröidään WebOodiin. Ohjaussopimuksen palautus on vaatimus kesäkandioikeuksien saamiseksi. Päätoimisesti työskennellessä ohjeellinen tutkielmaprosessin laajuus on 2 kuukautta selvitystä, opiskelua, tutkimusta jne. ja 1 kk kirjoittamista. Opiskelijat tekevät kuitenkin tutkielman yleensä muiden opintojen ohessa, jolloin kokonaiskesto voi olla pidempi, esim. 1-2 vuotta. Tätä pidempiä syventävien opintojen tutkielmahankkeita ei suositella. Tutkielma voi tietysti olla osa laajempaa ja pidempikestoista tutkimushanketta, jossa opiskelija mahdollisesti jatkaa esimerkiksi väitöskirjaa tehden. Tällöinkin on selvästi etukäteen määriteltävä, mikä työ sisältyy tutkielmaan. Suoritustavat Tutkielman voi suorittaa eri tavoin. Suoritustapoja ovat mm.: - Ohjattu tutkimustyö (noin 2 kk päätoimisesti tai vastaava aika osa-aikaisesti) ja siihen liittyvä tutkielma. - Osallistuminen yksikön järjestämään syventävään seminaarisarjaan/opintoprojektiin lukuvuoden ajan ja sen aikana tehtävä tutkielma. - Valikoitujen osioiden suorittaminen ja niihin liittyvä tutkielma. Osioita voidaan ottaa eri osastoilta, mutta niiden tulisi muodostaa mielekäs kokonaisuus. Kirjallinen osa Tutkielman tekeminen edellyttää tiedon hankintaa, käsittelyä ja muokkausta, sekä kirjallista esittämistä. Kukin opiskelija tekee tutkielman itsenäisesti ja pääsääntöisesti omalla äidinkielellään (suomi tai ruotsi). Tutkielman laatiminen myös kansainvälisellä tieteellisellä kielellä (lähinnä englanti) on mahdollista ohjaajan luvalla. Tutkielmalle ei ole asetettu sivumäärärajoja, koska erilaiset aiheet vaativat erilaista käsittelytapaa. Normaalilla kirjasinkoolla ja rivivälillä kirjoitettuna tutkielma on yleensä 20 40 sivun mittainen. Tutkielmasta täytetään aina tutkielman tiivistelmä lomake. Jos opiskelija on kirjoittajana vertaisarviointia käyttävässä julkaisussa, hän voi muiden kirjoittajien luvalla tehdä julkaisun pohjalta tutkielman. Siinä hän kiinnittää erityistä huomiota oman, itsenäisen työpanoksen selvittämiseen. Tällöin tutkielma voi olla lyhyempi kuin 20 40 sivua. Mikäli opiskelija on julkaisussa ensimmäisenä kirjoittajana, voidaan julkaisu hyväksyä suoraan tutkielmaksi (julkaisun ei tarvitse olla hyväksytty, riittää että se on lähetetty vertaisarvioitavaksi, todistus tästä toimitetaan opintotoimistoon). Tällöin opiskelijan tulee laatia yhden sivun mittainen selvitys omasta työpanoksestaan julkaisussa.tämä ratkaisu on linjassa tiedekunnan väitöskirjakäytännön kanssa, jossa osajulkaisujen lisäksi väittelijältä vaaditaan itsenäisesti tehty yhteenveto-osio. Tutkielman kirjallisen osan laatimisesta on annettu tarkemmat ohjeet. Ohjeet löytyvät Flammasta. Tutkielman tarkastaminen yliopiston plagiaatintunnistusjärjestelmässä Rehtorin päätöksen mukaan kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteet tarkastetaan Urkund -plagiaatintunnistusjärjestelmässä tutkielman arvosteltavaksi luovuttamisen yhteydessä. Tiedekunnan peruskoulutuksessa oleva opiskelija tallentaa tutkielmansa yliopiston e-thesis järjestelmään siinä vaiheessa, kun hän jättää valmiin tutkielmansa arvosteltavaksi ja hyväksyttäväksi. Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttösäännöt Helsingin yliopistossa sekä tukiaineistoa opiskelijoille ja opettajille on osoitteessa http://blogs.helsinki.fi/alakopsaa/ (myös ruotsiksi ja englanniksi). Arvostelu Tutkielma arvostellaan 7-portaisella asteikolla laudatur-approbatur. Yleiset arvosteluperiaatteet saatetaan opiskelijoiden tietoon, mutta tarkastajien ei tarvitse perustella antamiaan arvosanoja. Yhtenäisellä arvostelulomakkeella pyritään yhdenmukaistamaan ja ohjeistamaan arvostelua. Tutkielman hyväksyminen ja arvosana Kun opiskelija on suorittanut tutkielmaan kuuluvat opinnot ja tehnyt sovitut työt sekä kirjoittanut tutkielman, jonka vastuuohjaaja on hyväksynyt, hän tallentaa tutkielmansa yliopiston sähköiseen e-thesis järjestelmään. Tutkielmalle määrätään koulutusohjelman johtoryhmän puheenjohtajan tai dekaanin päätöksellä vastuuohjaajan esityksen perusteella asiaintuntijatarkastaja. Vastuuohjaaja toimii toisena tarkastajana. Vähintään yhden tarkastajista tulee olla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti tai professori tai muun yliopiston tai tiedekunnan dosentti, jolla on palvelusuhde lääketieteelliseen tiedekuntaan (HY). Vastuuohjaaja ja asiantuntijatarkastaja antavat arvostelunsa ja ehdotuksensa arvosanaksi E-thesis järjestelmään. Lopullisen päätöksen tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta tekee tiedekuntaneuvosto. Mikäli asiantuntijatarkastaja ja vastuuohjaaja esittävät eri arvosanaa, pyydetään arvosanaesitys dekaanin tai koulutusohjelman johtoryhmän puheenjohtajan nimittämältä kolmannelta tarkastajalta. Opiskelija saa tiedon
6 of 14 2/21/2019, 11:39 AM arvosanaehdotuksesta ja lausunnoista E-thesis -järjestelmän kautta viimeistään viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta päätetään. Tutkielman tekijä voi laatia arvostelusta kirjallisen huomautuksen tiedekunnalle ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta. Tällöin tiedekuntaneuvosto määrää tutkielmalle kaksi uutta tarkastajaa. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti arvostelun keskeyttämistä, jolloin arvostelumenettely raukeaa. Arvosteluprosessin uudelleen käynnistäminen edellyttää, että tutkielma jätetään uutena työnä asiantuntijatarkastamismenettelyä varten. Tiedekuntaneuvoston arvostelupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön 54 :n mukaisesti. Koko 20 opintopisteen laajuinen tutkielmasuoritus rekisteröidään opintotietojärjestelmään kerralla. Opintosuoritusotteeseen tulee tutkielman aihe ja arvosana. Tutkielmien julkisuus ja sen säilyttäminen Tutkielmat ovat julkisia heti kun ne on hyväksytty. Myös tutkielman tiivistelmä on aina julkinen. Varsinaiseen arvosteltavaan tutkielmaan ei saa sisällyttää tietoja, jotka ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuudet. Mahdolliset salassa pidettävät tiedot on jätettävä tutkielman tausta-aineistoon. Tutkielmien, kuten muidenkin tiedekunnan opinnäytetöiden, tulee olla avoimesti arvioitavissa. Tallennettaessa tutkielmaa e-thesikseen on suositeltavaa, että opiskelija hyväksyy julkaisusopimuksen, jolloin tiedekuntaneuvostossa hyväksytty opinnäytetyö siirtyy julkaistavaksi Heldaan. Tarkemmat ohjeet kirjaston sivulla http://www.helsinki.fi/openaccess/helda/index.htm. Kypsyysnäyte [Päivitetty 17.8.2017] Kypsyysnäytteen hyväksyy kielitaidon osalta syventävien opintojen tutkielman tarkastaja(t), ellei muulle menettelylle ole perustetta. Tarkastaja(t) voivat tarvittaessa delegoida kypsyysnäytteen tarkastuksen koulutusohjelman johtajan nimeämälle henkilölle.lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa kypsyysnäytteenä tarkastetaan syventävän tutkielman tiivistelmä, joka suoritetaan koulusivistyskielellä. (Rehtorin päätös 495/2017, 19.6.2017 ja 588/2017, 3.8.2017.) Kypsyysnäytteen perusteella opiskelija saavuttaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon edellyttäen, että hän kirjoittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. 8 Kielitaitovaatimukset Opiskelijan tulee ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnossa tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kirjallinen ja suullinen taito sekä yhden vieraan kielen hyvä kielitaito. Kielikeskus vastaa opinnoista yhdessä tiedekunnan kanssa. Äidinkieli Äidinkielen (suomi tai ruotsi) opinnot ovat laajuudeltaan 4 opintopistettä. Opinnot ovat integroituina muihin opintojaksoihin. 1.8.2015 voimaan astuvassa opintouudistuksessa opinnot on sijoitettu pääasiassa Opiskelijasta ammattilaiseksi opintoihin. Ns. vanhassa tutkintorakenteessa aloittaneet opiskelijat suorittavat äidinkielen opintonsa kasvaminen lääkäriksi/hammaslääkäriksi opintojen yhteydessä. Äidinkielen (koulusivistyskielen) taito osoitetaan kypsyyskokeella. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen taidon tulee tiedekunnan tutkintovaatimuksissa vastata julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin nojalla kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Vieras kieli
of 14 2/21/2019, 11:39 AM Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen (asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Opiskelija voi osoittaa kielitaitonsa valinnaisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneiden kielitaitovaatimukset Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tiedekunnan päätöksen mukaan koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä ja koulusivistyksensä ulkomailla saanut opiskelija suorittaa toisen kotimaisen kielen perusopintoja 4 opintopisteen edestä ja opintoja yhdessä vieraassa kielessä 3 opintopisteen edestä. Nämä kieliopinnot on suoritettava ennen kliinisiä kursseja (lääketieteen koulutusohjelmassa 2,5 ensimmäisen opintovuoden aikana ja hammaslääketieteen koulutusohjelmassa 2 ensimmäisen opintovuoden aikana). 9 Harjoittelu [Seuraava teksti, joka koskee lääketieteen koulutusohjelman amanuenssipalvelua, on voimassa 31.7.2018 asti:] Lääketieteen koulutusohjelman harjoittelun (amanuenssipalvelun) pituus on neljä kuukautta ja se jakautuu seuraavasti: terveyskeskuspalvelu 1 kk sisätautien amanuenssipalvelu 1 kk kirurgian amanuenssipalvelu 1 kk vapaavalintainen amanuenssipalvelu/-harjoittelu 1 kk. Vapaavalintainen harjoittelu saa olla esimerkiksi terveyskeskuspalvelua, tutkimustyötä tai lääkärin työtä varusmies- / siviilipalvelussa. Terveyskeskuspalvelua ei vaadita ennen 2012 aloittaneilta opiskelijoilta, heillä on 2 kk vapaavalintaista palvelua, josta vain 1 kk voi olla terveyskeskuspalvelua, tutkimustyötä tai lääkärintyötä varusmies- / sivillipalvelussa. Tarkemmat ohjeet palvelun suorittamisesta ja edellytyksistä on julkaistu amanuenssipalvelun ohjesäännössä. [Seuraava teksti, joka koskee lääketieteen koulutusohjelman amanuenssipalvelua ja on muutettu lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston päätöksellä 10.4.2018, on voimassa 1.8.2018 alkaen:] Lääketieteen koulutusohjelman harjoittelun (amanuenssipalvelun) pituus on neljä kuukautta ja se jakautuu seuraavasti: konservatiivisen erikoisalan palvelua 1 kuukausi operatiivisen alan palvelua 1 kuukausi terveyskeskuspalvelua 1 kuukausi vapaavalintainen amanuenssipalvelu/-harjoittelu 1 kuukausi. Vapaavalintainen harjoittelu voi olla edellä mainittujen alojen lisäksi myös tutkimustyötä tai varusmies- / siviilipalvelussa suoritettua lääkärin työtä. Terveyskeskuspalvelua ei vaadita ennen 2012 aloittaneilta opiskelijoilta. Heillä on 2 kuukautta vapaavalintaista palvelua, josta vain 1 kuukausi voi olla terveyskeskuspalvelua, tutkimustyötä tailääkärintyötä varusmies- / sivillipalvelussa. Tarkemmat ohjeet palvelun suorittamisesta ja edellytyksistä ovat julkaistu amanuenssipalvelun ohjesäännössä (tarkistettu TDKN:n päätöksellä 10.4.2018). Jos opiskelija on tehnyt amanuenssipalvelunsa ennen 1.8.2018 voimassa olleen amanuenssiohjesäännön mukaan, 1.8.2018 alkaen voimassa olevaa amanuenssiohjesääntöä tulkitaan opiskelijan eduksi hänen valmistuessaan. Hammaslääketieteen koulutusohjelman syventävä käytännön harjoittelu 1.8.2011 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneiden hammaslääketieteen opiskelijoiden tutkintoon kuuluu kuuden kuukauden syventävä käytännön harjoittelu (30 op). Harjoittelu on ajoitettu kuudennen opintovuoden syksylle. Syventävän käytännön harjoittelun tarkoitus on perehdyttää opiskelija hammaslääkärin toimintaan terveyskeskuksissa. Opintojaksokuvaus on WebOodin peruskoulutuksen opinto-oppaassa.
8 of 14 2/21/2019, 11:39 AM IV Opetus ja opiskelu 10 Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma kattaa tutkintovaatimukset sekä opetusohjelman. Tutkintovaatimukset sisältävät opintojaksokohtaisesti opintojen osaamistavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät, opetus- ja opiskelumuodot sekä kirjallisuuden. Opetusohjelma koostuu opetuksesta. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimukset kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Välivuonna on mahdollista tehdä tarkistuksia. Opetusohjelmasta seuraavalle lukuvuodelle päättää tiedekuntaneuvosto lukuvuosittain toukokuun loppuun mennessä. Opinnot koostuvat opintojaksoista ja harjoittelusta, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksot voivat muodostaa opintokokonaisuuksia, (jotka sisältävät oppiaineen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot). Opetus-/runkosuunnitelma ja tutkintovaatimukset on julkaistu sähköisessä opinto-oppaassa web-oodissa. 11 Opetuksen alkaminen Yliopiston lukuvuosi on 1.8.-31.7. Lukuvuosien 2018-2019 ja 2019-2020 opetus syyslukukaudella alkaa kurssilla L/H1 pakollisilla orientoivilla opinnoilla ja koulutuksilla viikolla 34, ja päättyy viimeistään viikolla 51. Kevätlukukauden opetus alkaa aikaisintaan viikolla 1 ja päättyy viimeistään juhannukseen mennessä. Muilla kursseilla opetus syyslukukaudella voi alkaa kurssista riippuen viikko tai kaksi viikkoa tätä aiemmin. 12 Opetukseen osallistumisen edellytykset ja rajoitukset Opetukseen osallistumisen edellytys on ilmoittautuminen opintojaksolle. Opiskelijan tulee kaikilla vuosikursseilla ilmoittautua kullekin opintojaksolle ko. opetusta antavan laitoksen ohjeiden mukaisesti määräaikaan mennessä Web-Oodin kautta. Ellei ole ennakkoon ilmoittautunut, ei opintojaksoille (pienryhmäopetuksiin) voi osallistua. Useimmilla opintojaksoilla on erikseen vaatimukset edeltävistä opinnoista (esim. ns. sisäänpääsykuulustelu), jotka tulee olla suoritettuina ennen opintojaksolle osallistumista. Tarkista vaatimukset opintojaksokuvauksista WebOodista. Pakolliseen opetukseen osallistuminen - Poissaolojen korvaavuuskäytännöt Opetukseen osallistumisen pakollisuus ja sallittujen poissaolokertojen enimmäismäärä on ilmoitettava siten, että se on opiskelijan tiedossa hänen ilmoittautuessaan opetukseen. Mikäli poissaolokertoja kertyy sallittua enemmän ilman perusteltua syytä, tämä voidaan ottaa huomioon opintosuorituksen arvostelussa tai suoritus voidaan hylätä. Mikäli ylimääräisille poissaoloille on hyväksyttävä syy, opettaja voi tarvittaessa määrätä korvaavia tehtäviä. Perustutkintojen koulutusohjelmien poissaolokorvauskäytänteiden säännöt löydät täältä. Läsnäolovelvollisuus hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisessä hoitoharjoittelussa lv 2015-2016, ohjeen löydät täältä. Hammaslääketieteen osalta kuhunkin oppialaan liittyvien kliinisten töiden tekemiselle on ehtona ko. opintojaksojen hyväksytty suoritus. KHL = Kasvaminen hammaslääkäriksi - opinnot: Edellinen jakso on oltava suoritettu ennen siirtymistä seuraavalle KHL-jaksolle. 13 Lukukaudelta toiselle siirtymisen edellytykset Lääketieteen koulutusohjelma Yleissääntö: Siirryttäessä lukukaudelta toiselle tulee olla pääsääntöisesti suoritettuna edellisen lukukauden ryhmäopetukset ja tutkittuna omat potilaat.
9 of 14 2/21/2019, 11:39 AM Blokkivaiheen alku (L3s) L3-L4 blokkivaiheeseen siirtymisen edellytyksenä on, että kaikki L1-L2-lukuvuosien opintojaksot on suoritettu hyväksytysti, Patologia 1, Lääketieteellisen mikrobiologia ja mikrobilääkkeet, sekä Lääke- ja säteily- turvallisus (L2 Safety) opintojaksojen osalta riittää pakollisten opetusten hyväksytty suoritus. L3s-lukukauden lääketieteellisen genetiikan ja kliinisen kemian pakolliset opetukset pitää myös olla suoritettu. Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu on edellytyksenä neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudelle siirtymiselle niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa syyslukukaudella 2013 tai ennen sitä, ja ovat edenneet opinnoissaan vuosikurssin mukana. Prekliinisen vaiheen loppukuulustelua ei järjestetä 30.8.2017 jälkeen. L5-L6s L5-lukuvuodelle siirryttäessä täytyy olla hyväksytysti suoritettuna lääketieteellisen mikrobiologian, lääketieteellisen genetiikan, kliinisen kemian ja patologian opinnot. OSCE tenttiin voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat suorittaneet viidennen vuoden kaikkien kurssien pakolliset opetukset (tenttien suorittamista ei vaadita). Hammaslääketieteen koulutusohjelma H3- lukuvuosi 3. opiskeluvuodelle siirtymisen edellytyksenä on, että H1-H2 -lukuvuosien opintojaksot, poissulkien kieliopinnot ja valinnaiset opinnot, tulee olla suoritettu hyväksytysti 30.9. mennessä, jotta opiskelija voi jatkaa opintojaan kurssilla H3. Kliiniseen hoitoharjoitteluun siirtymisen edellytyksenä on mini-osce:n suorittaminen. Neljännen opiskeluvuoden syyslukukausi (H4s) Ennen siirtymistä neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudelle (H4s) hammaslääketieteen opiskelijoiden on suoritettava H3:n lääketieteellinen mikrobiologia. Prekliinisen vaiheen loppukuulustelu on edellytyksenä neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudelle siirtymiselle niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa syyslukukaudella 2013 tai ennen sitä, ja ovat edenneet opinnoissaan vuosikurssin mukana. Prekliinisen vaiheen loppukuulustelua ei järjestetä 30.8.2017 jälkeen. V Opetuksen ja opiskelun kieli, kuulustelut ja opintosuoritukset 14 Opetus- ja tutkintokieli Yliopiston tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opetus- ja tutkintokieli on englanti. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on suomen- ja ruotsinkieliset opintolinjat. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta osa opetuksesta (noin 40 %) annetaan ruotsin kielellä ja osa suomeksi. Ruotsinkielisellä linjalle olevan opiskelijan on osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla. 15 Kuulustelukieli Opiskelijalla on oikeus käyttää kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa sekä muissa opintoihin liittyvissä kirjallisissa tehtävissä suomen tai ruotsin kieltä ellei opetuksen luonne edellytä muuta. Opiskelijan on kuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava, kummalla kielellä hän kysymykset haluaa. Opettajan suostumuksella perustellusta syystä opiskelija voi vastata myös muulla kielellä. Opetukseen liittyvissä kuulusteluissa kysymykset annetaan ja kysymyksiin vastataan opetuskielellä. Jos oppiaineen opetussuunnitelmaan sisältyvä pakollinen opetus järjestetään englanniksi, opiskelijalla on oikeus saada tehtävät ja vastata suomeksi tai ruotsiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, opiskelijalle tulee tarjota vaihtoehtoinen suoritustapa. Mikäli opiskelija haluaa kysymykset muulla kuin opetuskielellä, hänen tulee viimeistään 10 päivää ennen kuulustelua ilmoittaa asiasta kuulustelusta vastaavalle opettajalle.
0 of 14 2/21/2019, 11:39 AM Lääketieteen koulutusohjelmassa järjestettettävän progress-testin (pilootti keväällä 2017) suorituskieli on englanti. Kuulusteluissa noudatetaan mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ja sitä täydentävässä rehtorin päätöksessä on määrätty. (Tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö sekä kuulusteluohjesääntö Flammassa) 16 Opintosuoritusten arviointi ja arvostelu Opintosuoritusten arvioinnissa sekä suoritusten rekisteröinnissä noudatetaan mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ja kehitysjohtajan päätöksessä 11/2011 määrätään. Rehtorin päätös kuulusteluja koskevista periaatteista (HY/225/00.00.06.00/2018, 23.2.2018) on voimassa 1.8.2018 lukien. Lääketieteellisen tiedekunnan opintojaksojen kirjallisia kuulusteluja voi suorittaa opetusta antava yksiköiden jaksokuulustelu- ja uusintakuulustelutilaisuuksissa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa oppimista arvioidaan kirjallisten kuulustelujen ja näyttökokeiden (kuten OSCE, objective structured clinical examination) avulla. Oppimista voidaan myös arvioida verkkoryhmätenttien, suullisten kuulustelujen sekä muiden vastaavanlaisten suoritustapojen avulla. Opintojaksojen arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty/hylätty tai numeerista asteikkoa 0-5, jossa 5= erinomainen, 4 =kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä ja 0=hylätty. Prekliinisen vaiheen (vaihe I:n) loppuarvosana määräytyy opintojaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus loppuarvosanasta on 50 %. Lääketieteen koulutusohjelman kliinisen loppukuulustelun arvosana määräytyy kokonaisuudessaan tentin perusteella. [päivitetty 5.12.2017] Hammaslääketieteen osaston oppiaineiden loppuarvosanat määräytyvät kullakin oppiaineella yhteneväisesti; 50% lopputentin arvosanasta ja 50% oppiaineen muiden tenttien keskiarviosta. Lisäksi jos opiskelija on tehnyt erityisen hyvän syventävän tutkielman (arvosana E tai L, tai kirjallisuuskatsauksena suoritettu arvosanalla M) oppiaineelle, niin on mahdollista nostaa loppuarvosanaa yhdellä arvosanalla. Kliinisillä oppiaineilla, joilla on käytössä selkeä kliinisen suoriutumisen arviointijärjestelmä, voi sen perusteella joko laskea tai nostaa arvosanaa enintään yhdellä arvosanalla. Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Kertaalleen hyväksytyn kuulustelun voi uusia enintään yhden kerran. 17 Opintosuoritusten seuranta Jos opiskelijan tenttisuoritus ja saman tentin kaksi uusintaa hylätään, opintojaksovastaava kutsuu opiske- lijan keskusteluun mahdollisten tukitoimenpiteiden tarpeen selvittämiseksi. 18 Opintosuorituksen rekisteröinti Opintosuoritus arvostellaan ja arvosana, opintopistemäärä sekä suorituskieli merkitään opiskelijarekisteriin opetusta vastaavan yksikön toimesta. Opintosuorituksen arvostelija rekisteröi suorituksen ja suorituskielen tai hän toimittaa nämä opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten yksikön opintojaksoja rekisteröivälle taholle. Opintosuoritusten suorituskieli näkyy sekä WebOodissa että opintosuoritusotteella. Kielitaito näytetään kaikista 1.8.2011 alkaen suoritetuista opinnoista (kehitysjohtajan päätös 11/2011 pdf). 19 Opintosuoritusten ja suoritustietojen säilyttäminen Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opintosuoritustiedot (tulosluettelot) on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Opiskeluun liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä määrätään tarkemmin yliopiston arkistojohtosäännössä sekä
11 of 14 2/21/2019, 11:39 AM arkistonmuodostussuunnitelmassa. 20 Opintosuoritusten vanheneminen Opinnot vanhenevat 10 vuodessa niiden suorittamispäivästä lukien. VI Palaute 21 Opetusta ja koulutusta koskeva palaute Tiedekunnan opetuksesta, opinnoista ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta, henkilökunnalta, työnantajilta sekä muilta tahoilta. Opiskelija on velvollinen antamaan palautetta opintojaksoista, esimerkiksi WebOodissa, e-lomakkeella tai Moodlessa. Palautteen antaminen on osa opintojakson suorittamista, erityisesti silloin kun opintojakson laajuus on 2,5 op tai enemmän. Palautteen avulla opintojaksojen arviointi ja kehittäminen mahdollistuvat. Palautteen keruussa ja käsittelyssä noudatetaan rehtorin vahvistamia periaatteita (10.6.2009/10.2.2010) ja tiedekuntaneuvoston päätöksiä (11.6.2013 sekä 26.8.2014).VII VII Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 22 Yleiset periaatteet Rehtorin päätöksellä (77/2011) on määritelty muodollisessa koulutuksessa sekä muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukemisen yleiset periaatteet. Tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä korkeakouluissa suoritettuja opintoja että muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Hyväksi lukua voi tapahtua joko korvaamisen tai sisällyttämisen kautta. Hyväksi lukua voi hakea opiskelija, jolla on lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeus kyseisessä koulutusohjelmassa ja joka on ilmoittautunut yliopistoon läsnä olevaksi. Hyväksi luettuja opintoja koskevat samat vanhenemisperiaatteet kuin muita opintoja (katso 21 ). 23 Tutkintovaatimusten mukaisten opintojaksojen korvaaminen Tiedekunnan opintokokonaisuuksien ja -jaksojen korvaaminen muussa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että ne vastaavat sisällöltään ja osaamistavoitteiltaan tiedekunnan voimassaolevien tutkintovaatimusten mukaisia opintoja. Tämä koskee myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen korvaamaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Hyväksi lukua hakevan opiskelijan on todennettava osaamisensa ja hänen tulee toimittaa opintojaksokohtaisesti yksilöity hakemus opintojaksovastaavalle. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset aiemmin suoritetuista opinnoista sekä tutkinnosta ja yksityiskohtainen selvitys hankitusta osaamisesta. Tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisten opintojaksojen korvaamisesta päättää kyseisestä jaksosta tai kokonaisuudesta vastaava opettaja taikka oppiaineen vastuuhenkilön valtuuttama henkilö. Opintosuorituksesta vastaava opettaja arvioi, onko hyväksi lukemista hakeva saavuttanut kyseisen opintojakson tai kokonaisuuden osaamistavoitteet. Arvioinnissa voidaan käyttää opintojakso- tai loppukuulusteluita, portfoliota, esseitä tai muita soveltuvia menettelytapoja. Muissa tiedekunnissa suoritettuja tai muuhun korkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja voi anoa hyväksiluettaviksi korvamaan tutkintojen valinnaisia syventäviä opintoja, siltä osin kun ne katsotaan soveliaiksi, (enintään 10 op). Tutkintoon kuuluvien valinnaisten syventävien opintojen korvaamista muussa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla tai tutkinnolla haetaan sähköisellä lomakkeella. Opetusdekaani päättää muualla suoritettujen opintojen tai epämuodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukemisesta
12 of 14 2/21/2019, 11:39 AM korvaamaan tutkinto-ohjelmien valinnaisia syventäviä opintoja. 24 Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään tiedekunnan tutkintoihin mahdollisimman täysimääräisinä joko korvaaviksi opinnoiksi tai ne voidaan sisällyttää tutkintoon valinnaisina syventävinä opintoina. Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen korvaamisesta on sovittava etukäteen ennen vaihtoon lähtöä. Vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksymisestä korvaavina suorituksina lääketieteen koulutusohjelmaan päättää oppiaineen professori tai opintosuorituksesta vastaava opettaja. Vaihdossa suoritettujen opintojen korvaavuusperiaate noudattaa tiedekunnan linjaa opintojaksojen tai niiden osien korvaavuudesta: suoritettujen opintojaksojen tavoitteiden tulee olla yhteneväiset. 25 Tutkielman korvaaminen muussa ylemmässä korkeakoulututkinnossa suoritetulla pro gradu -opinnäytetyöllä Rehtorin päätöksen mukaan lääketieteelliselle tiedekunnalle on myönnetty poikkeuslupa hyväksilukea ylemmässä korkeakoulututkinnossa tehty pro gradu opinnäytetyötä tai muu vastaavantasoinen opinnäytetyö korvaamaan lääketieteen tai hammaslääketieteen tutkielmaa edellyttäen, että pro gradun tai muun vastaavan samantasoisen opinnäytetyön aihe on lääketieteen tai hammaslääketieteen alalta ja että työ on tehty itsenäisesti. Dekaani/opetusdekaani nimeää tiedekunnan opettajien joukosta asiantuntijan arvioimaan onko pro gradun tai muun vastaavan opinnäytetyön aihe lääketieteen/hammaslääketieteen alalta. Hyväksilukeminen suoritetaan tiedekuntaneuvostossa tämän henkilön antaman lausunnon perusteella. Pro gradu työstä/muusta opinnäytteestä annettua arvosanaa ei muunneta. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan, että tutkielma on korvattu Korvattavan opintojen määrä on aina enintään 20 op. Kirjallinen vapaamuotoinen anomus osoitetaan lääketieteelliselle tiedekunnalle ja toimitetaan Lääketieteellisen tiedekuntaan Meilahden opiskelijapalveluihin, Biomedicum 1, PL 63 (Haartmaninkatu 8, 3 krs). Anomukseen liitetään pro gradu kahtena kappaleena sekä tutkintotodistus. 26 Muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukeminen Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaattitutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Hyväksilukua haetaan Kielikeskuksesta. Tiedekunnan päätöksen mukaan vieraan kielen opintoja voi korvata seuraavasti: a) Syksyllä 2008 tai aiemmin lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet voivat hakemuksesta korvata suomalaisen ylioppilastutkinnon vieraan kielen pitkän oppimäärän kokeen arvosanalla L tai E 1 opintopisteen tiedekunnan vieraan kielen tutkintovaatimuksista, jotka ovat yhteensä 3 opintopistettä. Opiskelija suorittaa jäljellä olevat 2 opintopistettä samassa kielessä tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaan. ja b) Syksyllä 2008 tai aiemmin lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet voivat hakemuksesta korvata IB- tai EB- tutkinnon perusteella tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen opintoja englannin kielessä 2 opintopisteen edestä. Opiskelija suorittaa puuttuvan opintopisteen samassa kielessä tiedekunnan vaatimusten mukaan. Syksyllä 2008 tai aiemmin lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet voivat hakemuksesta korvata Reifeprüfung-tutkinnon perusteella tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen opintoja saksan kielessä 2 opintopisteen edestä. Opiskelija suorittaa puuttuvan opintopisteen samassa kielessä tiedekunnan vaatimusten mukaan. Kohta a) koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuorittamisoikeuden tiedekunnassa 1.8.2005 jälkeen. Kohta b) koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuorittamisoikeuden tiedekunnassa 1.8.2006 jälkeen, Kielikeskuksen päätöksen (28.4.2006) mukaisesti.
13 of 14 2/21/2019, 11:39 AM Korvaavuudet haetaan vapaamuotoisella anomuksella, johon liitetään jäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta. Anomus toimitetaan tiedekunnan kanslian opintoasioihin, os. PL 63, 00014 Helsingin yliopisto, käyntiosoite Haartmaninkatu 8, 3. krs. VIII Todistukset, Tutkintotodistus 27 Tutkintotodistus, valmistuminen ja publiikki Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen sekä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Tutkintotodistuksessa tulee maininta, että henkilö on suorittanut asetuksen mukaisen tutkinnon ja kotimaiset kielet saavuttaen lainmukaisen virkamieheltä kaksikielisellä alueella vaadittava kielitaidon. Lisäksi opiskelija saa opiskelijarekisteriotteen, josta ilmenee opiskelijan kaikki opintosuoritukset. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani myöntää tutkintotodistukset. Tutkintotodistus haetaan lomakkeella, johon merkitään opintosuoritukset lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten. Tutkintotodistuksen tavoitetoimitusaika on 2-3 viikkoa. Lukukausien lopussa toimitusaika voi olla hieman pidempi. Tutkinnon valmistumispäiväksi tulee päivämäärä, jolloin todistuspyyntölomake on otettu vastaan ja hyväksytty. Todistuspyynnöt käsitellään saapumisjärjestyksessä ja todistuspyynnön käsittelyä ei voi kiirehtiä. Lomakkeita saa Meilahden opiskelijapalveluista ja sähköisessä muodossa itedekunnan Flamma-sivuilta. Opiskelijan tulee tarkistaa WebOodista, että hänellä on kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset koossa. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki osasuoritukset ja loppumerkinnät löytyvät rekisteristä. Kerran lukuvuodessa (touko- tai kesäkuussa) tiedekunta järjestää valanvannomistilaisuuden, jolloin kaikilla lukuvuoden aikana valmistuneilla on mahdollisuus vannoa lääkärin- / hammaslääkärinvala. Valanvannomistilaisuuteen on ilmoittauduttava määräpäivään mennessä, n. neljä viikkoa ennen tilaisuutta. 28 Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo Tutkintoasetuksen (794/2004) ja tiedekuntaneuvoston (16.2.2010, 8) tekemän päätöksen mukaan opiskelija, joka on suorittanut lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot (1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet) sekä prekliinisen vaiheen loppukuulustelun (opintonsa ennen 1.8.2014 aloittaneet), voi käyttää lääketieteen/hammaslääketieteen kandidaatin arvoa. Kandidaatin arvosta annetaan suoritusmerkintä opiskelijan opintosuoritusrekisteriin niille opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2012 ja sen jälkeen ja, joilla on suoritusmerkintä edellytettävistä opinnoista. Kandidaatin arvon suoritusmerkintään kiinnitetään ensimmäiseen ja toiseen opintovuoteen sisältyvät opinnot. Myönnetty arvo näkyy opiskelijan opintosuoritusotteessa. 29 Opintoja koskevien tietojen ilmoittaminen Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki) Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on oikeus ennen valmistumistaan työskennellä tilapäisesti laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä edellyttäen, että opiskelija on suorittanut laissa määritellyn määrän opinnoistaan hyväksytysti ja on ilmoittautunut yliopistoon läsnäolevana opiskelijana. Tiedekunnan velvollisuus on toimittaa Valviralle (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) opintosuoritustietoja 4. ja 5. vuoden hyväksytysti suoritetuista lääketieteen ja 4. vuoden hyväksytysti suoritetuista hammaslääketieteen opinnoista. Terhikki-rekisteriin rekisteröiminen edellyttää, että neljänteen ja viidenteen opintovuoteen sisältyvät opinnot on kokonaisuudessaan suoritettu. Seuraavat opinnot eivät kuulu Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelman kynnysvaatimuksiin, vaikka ne onkin alustavasti merkitty tutkintorakenteessa ja lukujärjestyksissä tiettyihin ajankohtiin: Toinen kotimainen kieli Vieras kieli