Kohti onnistunutta imetystä

Samankaltaiset tiedostot
TARVITAANKO LISÄMAITOA SYNNYTYSSAIRAALASSA

Kohti onnistunutta imetystä. Tietoa imetyksen ensimmäisistä päivistä vauvaa odottavalle perheelle

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

Imetyksen ensi kuukaudet Terveydenhoitaja Matleena Aitasalo

KESKOSEN IMETYS Opas vanhemmille

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

10 ASKELTA ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

Vierihoito ja imetys.

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Vierihoito ja imetys

Marianne Pirttijärvi, lastenhoitaja TYKS Lastenklinikka, Äidinmaitokeskus Imetysseminaari

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen

Lasten uudet ravitsemussuositukset imetysohjauksessa Imetys Osa kestävää kehitystä Sari Lahti Lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA

IMETYKSEN EDISTÄMISEN TOIMINTASUUNNITELMA Synnytys- ja naistentautien yksikössä

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Päivitetty Vauvamyönteinen Kainuun sote Imetyksen edistämisen toimintasuunnitelma

Sydämen alla kasvaa toinen sydän. Sydänten päällä kasvaa kaksi kumpua, ja salainen pelko.

Kymsote Perhevalmennus 2019

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA

ISOVANHEMPANA RINNALLA OPASLEHTINEN ISOVANHEMMILLE IMETYKSEN TUKEMISEEN

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

VAUVAMYÖNTEISYYSAUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt

IMETYKSEN EDISTÄMISEN TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Tyks Naistenklinikka

IMETYSOHJAUSPOLKU. Imetysohjaus neuvolassa ja sairaalassa äitien kokemana. Riikka Jalonen Emilia Riihimäki

LAUSUNTO perhevapaauudistuksesta

IMETYS: PARASTA VAI NORMAALIA? Imetysohjaukseen uusia näkökulmia

Vanhempiin liittyvien tekijöiden vaikutus ja äitien kokemukset imetyksestä ja lisäruokien antamisesta

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Vastasyntyneen hoito. Piirros: Lotta Sundell

Sisällys: SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY:N KESKI-SUOMEN TERVEYDENHOITAJAYHDISTYS RY

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman

Imetysmatkalla IMET YSOPA S ÄIDILLE

Viisi kertaa viisi listaa ihmisperheen alkuajoilta

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset

IMETYKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2017

VASTASYNTYNEEN KOTIHOITO- OHJEET

RINTATULEHDUS JOHANNA KOIVISTO KÄTILÖ, IBCLC

KOTIHOITO-OHJEITA VASTASYNTYNEELLE JA SYNNYTTÄNEELLE ÄIDILLE. VASTASYNTYNYT Vastasyntynyttä ei koskaan saa jättää yksin hoitopöydälle ilman valvontaa!

Tervetuloa synnyttämään!

Opas synnytyksen jälkeen. Ensipäivät. vauvan kanssa

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken raskausviikolla

Anni sydäntutkimuksissa

Vauvamatkalla. Opas synnyttäneelle. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

MASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus

Vauvamatkalla. - Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri / HYKS, Synnytykset

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

THL; Suomi imetyksen kärkimaaksi Työpaja

Vauvamatkalla. Opas synnyttäneelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Imetyksen verkko-opas. Tietoa imetyksestä ja sen mahdollisista haasteista vauvaperheille

Keskosen matka rinnalle kuulumisia Wienistä. Pia Ruohotie, Sh, Imetysohjaajakouluttaja Kuvat: PR, TP

IMETYSOPAS IMETYSOHJAUKSEN TUEKSI. Terveydenhuollon henkilökunnan käyttöön

Orava Suvi & Vepsäläinen Taru ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA SYNNYTYSSAIRAALAN IMETYSOH- JAUKSESTA

Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Vauvamyönteisyysohjelma

IMETYSOHJAUS YHTENÄISEKSI

ÄIDINMAIDON LUOVUTUS

Vierihoito ja imetys.

VAUVA TULEE PERHEESEEN

Isä imetysmatkalla OPAS ONNISTUNEESEEN IMETYKSEEN

Laadittu Päivitetty. Leikkausta varten tulet suoraan synnytyssaliin (kerros 1). Käy laboratoriokokeissa klo

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

VAUVAMYÖNTEISYYSOHJELMA. Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

TERVETULOA SYNNYTTÄMÄÄN

Imetysohjaajakoulutus kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksessa

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Lastesi syntymä lähestyy

Pieni. imetysopas. Sinulle

HOITAJAT FACE TO FACE

Joskus synnytetään keisarileikkauksella

Hyvät tulevat vanhemmat!

Vasikan lempeä vieroitus onko sitä?

Imeväisiän ruokavalio

HOITOHENKILÖKUNNAN TOIMINTA IMETYSOHJAUKSESSA JA KÄSITYKSET IMETYKSEN EDISTÄMISESTÄ

Synnytyksen käynnistäminen

Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä

Imetyksen aika opetusvideo

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat!

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt

IMETYSOHJAUS SYNNYTYSVUO- DEOSASTOLLA ÄITIEN KOKEMA- NA

HOITOHENKILÖKUNNAN NÄKEMYKSIÄ IMETYSOHJAUKSEN TOTEUTU- MISESTA SYNNYTYSSAIRAALASSA

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

VAUVAMYÖNTEISYYDEN TOTEUTUMINEN SYN- NYTYSYKSIKÖSSÄ HOITOHENKILÖKUNNAN ARVI- OIMANA

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Anita Syrjä ÄITIEN KOKEMUKSIA IMETTÄMISESTÄ JA IMETYKSEN VARHAISESTA PÄÄTTYMISESTÄ

Transkriptio:

Kohti onnistunutta imetystä Imetyksen alkupäivistä vauvaa odottavalle perheelle

Syntyessään vauva siirtyy kohdun lämpimästä suojasta ulkomaailmaan teidän vanhempien hoivattavaksi. Imetys on ravinnon lisäksi myös luonnollinen tapa helliä vauvaa ja antaa läheisyyttä. Äidinmaito on luonnonmukaista ravintoa vastasyntyneelle ja sisältää kaikki tarvittavat ravintoaineet, joita vauva kasvaakseen tarvitsee. Äidille tärkeä tuki imetyksessä on oma puoliso. Puoliso voi tehdä vauvan kanssa lähes kaiken sen mitä äitikin. Sen vuoksi puolison on hyvä tietää myös imetyksestä. Tässä esitteessä kerromme imetyksen ensipäivistä ja siitä, miten vanhemmat voivat itse edesauttaa imetystä hyvään alkuun. Voi tuntua oudolta lukea imetyksestä tässä vaiheessa, mutta näin voitte valmistautua tulevaan aikaan vauvan kanssa. Voitte hankkia myös lisätietoa imetyksestä jo odotusaikana esimerkiksi osoitteesta imetys.fi tai naistalo.fi

Maitoa on valmiina vauvan syntyessä Rintasi valmistautuvat imetykseen jo raskauden aikana. Rinnoissa on vauvalle pieniä maitomääriä valmiina. Ensimaidon pieni määrä on juuri sopiva vastasyntyneelle. Äidinmaito on sisällöltään juuri oikeanlaista vauvaasi varten. Muutama vuorokausi synnytyksestä maitomäärä lisääntyy. Vauvalla on hyvä olla äidin iholla Syntymän jälkeen vauva tulee syliisi paitasi alle lämpimään ja tunnet hänet ihoasi vasten. Ihokontaktissa vauva rauhoittuu ja tuntee olonsa turvalliseksi kuullessaan tutun äänesi ja sydämesi lyönnit. Tuoksusi saa hänet rauhoittumaan, vauva pysyy lämpimänä ja hänen verensokerinsa tasaisena. Siitä hetkestä jatkuu teidän yhteinen tarinanne ja saatte ensimmäiset tunnit rauhassa tutustua toisiinne. Imetys saattaa aluksi tuntua vaikealta. Imetys on opittu taito. Yleensä imetyksen opetteluun menee muutama viikko. Opitte kyllä yhdessä!

Imetys alkaa jo pian syntymän jälkeen Hetken levättyään vauva alkaa vähitellen nostaa päätään, hamuilemaan ja etsimään rintaasi. Seuraamalla vauvasi viestejä ja ohjaamalla vauvaa saat hänet autettua rinnalle imemään. Vauva saa ensimmäiset arvokkaat tipat rinnasta ensi-imetyksen aikana ja pääsee kokeilemaan ja harjoittelemaan imemisen taitoa. Hoitajilta saat ohjausta ja apua tarvittaessa. Tutustumisenne jatkuu osastolla Siirrytte synnytyssalista osastolle ihokontaktissa. Voit pitää vauvaasi iholla sen jälkeen niin paljon kuin haluat. Pääsette puolisosi kanssa hoitamaan vauvaanne ja

viettämään tiiviisti aikaa yhdessä. Opettelette tuntemaan ja tulkitsemaan hänen viestejään sekä käyttäytymistään. Vastasyntyneellä on suuri tarve olla äidin lähellä. Näin tulette toisillenne tutummiksi ennen kotiutumista. Vauva imee rinnalla omaan tahtiin Maidoneritys käynnistyy parhaiten, kun vauvasi on ensipäivien aikana tiheästi rinnalla omaan tahtiin. Vastasyntynyt imee rintaa myös öisin. Vauvasi viestii halustaan päästä rinnalle hamuilemalla, liikehtimällä, lipomalla huuliaan tai imemällä nyrkkiään. Ottamalla hänet jo tässä vaiheessa rinnalle, saat hänet paremmin imemään. Vauvan jo itkiessä voi olla vaikeampaa rauhoittaa häntä imemään rintaa. Aina rinnalle haluamisen syynä ei ole nälkä, vaan vastasyntyneellä on myös tarve olla lähellä. Kosketus on vauvallesi hyvin tärkeää ja kosketuksen avulla hän vakuuttuu läheisyydestänne. Vauvat ovat erilaisia, toisilla imemisen- ja läheisyydentarve on suurempi. Vauva tarvitsee paljon vuorovaikusta ja jakamatonta huomiota, jätäthän kännykät ja muut muun elektroniset laitteet välillä sivuun.

Vauvan olisi hyvä imeä pelkästään rintaa Alkuvaiheessa, kun imetys on vasta opettelua, kaiken vauvan imemisen tulisi tapahtua rinnalla. Näin varmistat parhaiten riittävän maidonerityksen. Tuttipullojen ja huvituttien käyttöä ei suositella imetyksen varhaisvaiheessa. Niiden käyttö vähentää vauvan aikaa rinnalla ja saattaa vaikuttaa kielteisesti imuotteeseen, maidonerityksen käynnistymiseen ja myöhemmin maitomääriin.

Voit imettää keisarinleikkauksen jälkeen Vauvasi syntyessä keisarileikkauksella, on sinulla yleensä mahdollista pitää häntä ihokontaktissa ja imettää ensihetkistä lähtien. Keisarileikkauksen jälkeen saatat tarvita alkuun enemmän apua imetyksessä. Hoitajat ovat tukenasi sitä varten. Rintoja lypsetään jos vauva ei ime rinnalla Joissakin tilanteissa syntymän jälkeen vauvasi ei ehkä pääse heti rinnalle, imuhalut saattavat olla vähäiset tai vauvalla ei ole voimia riittävään imemiseen. Sinä voit käynnistää maidonerityksen vauvasi puolesta lypsämällä rintojasi. Lypsämiseen saat ohjausta hoitajilta. Maitoa tulee alussa muutamia tippoja ja se lisääntyy hiljalleen päivien kuluessa. Joskus vauva tarvitsee lisämaitoa Imetyksen aloituksen viivästyessä lisämaidon antaminen voi olla tarpeellista. Lisämaito on aina ensisijaisesti sinun omaa lypsymaitoasi. Jos sitä ei vielä ole käytettävissä, vauvallesi annetaan useimmiten luovutettua, pastöroitua äidinmaitoa tai vastasyntyneelle sopivaa äidinmaidonkorviketta. Myös isä voi syöttää vauvalle lisämaitoa. Lisämaidon voi antaa lusikalla, ruiskulla tai hörpyttämällä.

Kuinka pitkään imettäisin? Voit imettää niin kauan kuin sinusta ja vauvasta tuntuu hyvältä. Terve, täysiaikainen vauva ei yleensä tarvitse muuta kuin äidinmaitoa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kiinteiden ruokien aloituksen jälkeen, rintamaito pysyy vauvan pääasiallisena ravintona vuoden ikään asti. Kansainvälisten suositusten mukaan imetys voi jatkua kaksi vuotta tai niin kauan kuin se äidille ja vauvalle sopii.

Saat tukea omille valinnoillesi Et ehkä jostain syystä voi tai halua imettää vauvaasi. Haluamme kunnioittaa valintaasi. Saat tähän tilanteeseen ohjausta osastolla. Silloinkin vauvallesi on tärkeää läheisyys, ihokontakti, sylissä pitäminen sekä katsekontakti vauvan ja vanhemman välillä. Jos et imetä vauvaasi, voit käyttää tuttia tyydyttämään vauvasi imemisen tarvetta.

Te vanhemmat päätätte aina itse imetykseen liittyvistä asioista perheenne parhaaksi. Tietoa imetyksestä on saatavilla runsaasti valintojenne tueksi. Jos imetys mietityttää sinua raskauden aikana, keskustele äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Vertaistukea voit löytää alueellasi mahdollisesti toimivasta imetystukiryhmästä, jossa voi käydä myös raskauden aikana. Lisää tietoa imetykseen liittyvistä asioista: imetys.fi sekä naistalo.fi

Olet lisäksi tervetullut juttelemaan imetysohjaajan kanssa synnytyssairaalan imetyspoliklinikalle jo raskauden aikana. Imetyspoliklinikalle ei tarvitse lähetettä. Toivomme onnellisia alkupäiviä pienokaisen kanssa ja autamme mielellämme imetykseen liittyvissä asioissa!

Satasairaalan imetyspoliklinikan ajanvaraus ja imetystä koskevat puhelut: Imetyspuhelin: 02 6277538 joka päivä, kaikkina vuorokauden aikoina SATASAIRAALA / RH, AA, KH-K 11/2018