Oikeus tietoyhteiskunnassa (T-76.753, 4 ov) Mikko Välimäki 17.1.2005

Oikeus tietoyhteiskunnassa (T-76.753, 4 ov) Mikko Välimäki 17.1.2005

Kurssin sisältö ja tavoite Tavoitteena on perehtyä teknologiaoikeuden ajankohtaisiin teemoihin pintaa syvemmältä. Aiheina ovat mm. ohjelmistoteollisuuden oikeudellinen ja taloustieteellinen perusta, vapaiden ohjelmistojen filosofia ja sisältöteollisuuden uudet uhkakuvat. Kurssilla tutustutaan kansainväliseen tietoyhteiskuntakeskusteluun erityisesti oikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Kurssilla korostetaan kriittisen ajattelun tärkeyttä: jokaiselle gurulle voidaan esittää aina vasta-argumentteja.

Ohjelma, 1/4 17.1. Kurssin ohjelma. Taloushistoriallinen katsaus ohjelmistoteollisuudeen ja tietokoneohjelmien oikeudelliseen sääntelyyn. 18.1. Tietokoneohjelmat ja tekijänoikeus. Katsaus normistoon Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa. Onko tekijänoikeudessa jotain korjattavaa? 24.1. Patenttioikeus ja muut yksinoikeudet. Katsaus patentoinnin nykytilaan, tulevaisuuteen ja ongelmakohtiin.

Ohjelma 2/4 25.1. Tietokoneohjelmien lisensointi. Juridinen perusta ja rajoitetun käyttöoikeuden lisenssit. 31.1. Avoimen lähdekoodin lisenssit. Lisensointi ohjelmistotuoteliiketoiminnan perustana. 1.2. Tekijänoikeus ja muut teokset kuin tietokoneohjelmat. Kopiosuojaukset. Avoin sisältö ja sisällön vapaa lisensointi. Sananvapaus.

Ohjelma 3/4 7.2. Elokuvien ja musiikin tekijänoikeuksien valvonta Internetissä. Miten vertaisverkkoja valvotaan? Esimerkkicaseja. - Ilkka Vuorenmaa, antipiracy.fi 8.2. Tietokoneohjelmien oikeuksien valvonta. Miten warettajiea valvotaan? - N.N., bsa.org 14.2. Oikeusportfolion rakentaminen softafirmalle. Riskitilanteiden välttäminen. - Markus Oksanen, peltonenlaw.fi

Ohjelma 4/4 15.2. Softa ja yhteiskuntafilosofia. Hakkerietiikka, immateriaalioikeudet ja vapaat ohjelmistot. - Kai Kimppa, utu.fi 28.2. Kilpailuoikeus ja immateriaalioikeudet. Microsoftin tapaus USA:ssa ja EU:ssa. - Juha Vesala, helsinki.fi 1.3. Tietoyhteiskuntapolitiikka. Poliittiseen päätöksenteokoon vaikuttaminen ruohonjuuritasolta. - Ville Oksanen, effi.org

Vaatimukset 9/12 luentokertaa + luentopäiväkirja tai kirjoitus + tentti: Stallman Messerscmitt - Szyperski Leveque - Meniere Lessig (korvattavissa kirjoituksella) Muita korvaavuuksia?

Korvaava kirjoitus Noin 1000 sanaa jonkun luentokerran teemasta Joku argumentti + sille vasta-argumentteja Tekijänoikeus ei ole riittävä saati toimiva suoja tietokoneohjelmille Kopiosuojaukset ja DRM ovat levy- ja elokuvateollisuuden asia eikä niistä aiheudu kuluttajille todellisia ongelmia Hakkeripolitiikalla ei ole tulevaisuutta

Tentti Tenttiajankohta ilmoitetaan myöhemmin, joskus maaliskuussa eka + uusinta huhtikuussa Jokaisesta kirjasta on 2 kysymystä, 5p / kysymys + luennoilta 10 p arvosta pikkukysymyksiä Kirjoitukset ja muut korvaavuudet on jätettävä tenttipäivään mennessä. Hyväksytty kirjoitus antaa 10 p.

Opettaja Mikko Välimäki, oik. kand, hoitaa opettavan tutkijan virkaa SoberIT:ssä Yhteystiedot: mikko.valimaki@hut.fi 050 5980498 SoberIT, Innopoli 2, 4. krs

Ohjelmistoteollisuus

There is a world market for maybe five computers Thomas Watson, IBM, 1949

Ohjelmistoteollisuus Ohjelmistoteollisuus on kehittynyt hitaasti mutta vääjäämättä räätälintyöstä monistettaviin, lisensoitaviin tuotteisiin ja massamarkkinoille Syntyi toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltojen vetämänä, pitkälti puolustusteollisuuden varoilla Ensimmäiset kaupalliset siiviilisovellukset 1960-luvulta (lentovarausjärjestelmät)

IBM:n rooli alussa IBM toimitti käytännössä kaiken hardwaren, mutta ei kuitenkaan muuta kuin järjestelmän perusohjelmistot IBM perusti käyttäjäjärjestöjä 1950-luvulta, joiden tavoitteena oli jakaa informaatiota ja ohjelmia (esim. SHARE) Ohjelmistoilla ei ollut arvoa sinänsä, sen sijaan puhuttiin ohjelmoijien piratisoinnista, jos joku palkkasi toisen kehittäjät

Kytkykaupan loppu 1969 Tarve ohjelmistotuotteille kasvoi ( software crisis, räätälintyövoima ei riittänyt) Antitrust-selvitys alkoi ohjelmistojen ja raudan myymisestä samassa paketissa (IBM:n System/360 tuli de facto standardiksi 1967) IBM erotti vihdoin softan ja raudan 1969, ja syytettä ei koskaan tullut Esim. ADR:n Autoflow ja Infromaticsin tietokanta ensimmäisiä merkittäviä tuotteita

Miten meni 1970-luvulla? The once-current publishing or record company analogy has been shunted aside in the industry today. This is not a get rich quick scheme. There is a minimum wait of three to five years for a return on investment on a successful product: 1.5 years for development; 1.5 years for product acceptance and refinement - Martin Goetz, founder of ADR IBM sai kilpailijoita, ohjelmistoja alettiin lisensoida ja vuokrata, mutta niiden käyttö vaati pääosin vielä räätälöintiä

There is no reason anyone in the right state of mind will want a computer in their home. - Ken Olson, DEC, 1977

PC ja massamarkkinat Ensimmäiset kotitietokoneet 1970-luvun lopulla, ja levyteollisuusanalogia olikin hetkessä totta (VisiCalc, pelit, shareware) IBM toi markkinoille PC:n avoimella (kiire, antitrust-peikko? - tosin BIOS salainen) arkkitehtuurilla 1981, jonka jälkeen myös yritysohjelmistot massamarkkinoille

Softabisnes = levykauppa? The feedback we have gotten from the hundreds of people who say they are using BASIC has all been positive. Two surprising things are apparent, however, 1) Most of these "users" never bought BASIC (less than 10% of all Altair owners have bought BASIC), and 2) The amount of royalties we have received from sales to hobbyists makes the time spent on Altair BASIC worth less than $2 an hour. Why is this? As the majority of hobbyists must be aware, most of you steal your software. Hardware must be paid for, but software is something to share. Who cares if the people who worked on it get paid? Is this fair?.. One thing you do do is prevent good software from being written. Who can afford to do professional work for nothing? What hobbyist can put 3-man years into programming, finding all bugs, documenting his product and distribute for free? The fact is, no one besides us has invested a lot of money in hobby software... there is very little incentive to make this software available to hobbyists. Bill Gates, An open letter to hobbyists, 1976t.

Microsoftin dominointi MS-DOS (1981), Windows (1985, de facto standardiksi 1990), toimisto-ohjelmistot Kuinka laaja Microsoftin monopoli on todellisuudessa ollut? Historiallisesti IBM:llä oli 1960-luvulla 2/3 markkinaosuus niin laitteista kuin ohjelmistoissa; Microsoftilla on ollut enimmillään 10% ohjelmistomarkkinoista Antitrust-kanteet 1990-luvun lopusta (kytkykauppa, saalistushinnoittelu jne)

These monopolies, we would argue, are efficient outcomes in network industries, where the network effect, or scale economy, is strong.... Such industries are serial monopolies; one monopoly after another.... These high stakes, and the rivalry that they create, is apparently sufficient discipline to hold monopoly prices in check and to keep the rate of innovation very rapid - Stan Liebowitz ja Stephen Margolis, Winners, Losers & Microsoft, 1999

Markkinat tänään Tasainen kasvu jatkunut näihin päiviin (USA n. 40%, EU n. 30% markkinoista), yritys- ja kuluttajaohjelmistojen raja hämärtynyt Verkkokäyttö ja avoin lähdekoodi viimeisimmät trendit

Tekijänoikeuden ja patenttien historiasta

Kirjapainoista lakeihin Tekijänoikeuden ja patenttien historia palautuu aina 1400/1500 lukujen vaihteseen ja kirjapainojen keksimiseen Aluksi kyse oli kustantajan suojaamisesta kilpailuriskiltä Ensimmäiset tekijän ja keksijän aseman tunnustavat lait 1700-luvulta (tekijänoikeus tosin osana sensuurilainsäädäntöä)

Teknologia ja oikeudet Sekä tekijän- että patenttioikeus ovat oikeudellisina instituutioina seuranneet teknologian kehitystä Tekijänoikeuden soveltaminen äänilevyihin polttava kysymys 1900-luvun alussa (voiko levyjä painaa ja soittaa kuka tahansa?) Radiointi- ja tv-oikeudet myöhemmin (kuka omistaa signaalin?)

Oikeudet ohjelmistoon 1960-luvulta kiistaa, mitä oikeuksia voi kohdistua tietokoneohjelmaan Alkuun haettiin sekä patentteja (ensimmäinen 1958?), että sovellettiin tekijänoikeutta Tekijänoikeus tuli 1970-luvulla käyttöön Yhdysvalloissa laaja selvitys puolsi 1978 Kansainvälinen mallilakiehdotus lähti vielä erillisestä oikeudesta (1978)

We also concluded that any singlemachine locks and keys, or special time-out and self-destruct programs, would be onerous to our best customers and not effective against clever thieves.... we had to rely on the inherent honesty of our customers. Our hope was that legal protection and criminal prosecution would limit the piracy problem Watts Humprey, IBM:n päätöksestä 1969 lopettaa kytkykauppa ja luottaa oikeusjärjestelmään

Tekijänoikeus 1980-luvun aikana tekijänoikeuslakeihin lisättiin tietokoneohjelma yhdeksi teostyypiksi (samat oikeudet kuin muissakin teoksissa) Kuuma kiista siitä, kuuluvatko rajapinnat tekijänoikeuden alle 1990-luvun alussa (USA: ensin kyllä, EU: ei, sitten myös USA: ei) Avoin lähdekoodi (järjestelmän sisäinen kritiikki) ja tekninen oikeuksien hallinta eli DRM viimeiset trendit

Copyright law is totally out of date. It is a Gutenburg artifact. Since it is a reactive process, it will probably have to break down completely before it is corrected. Nicholas Negroponte, MIT, 1995

Patentti 1981: oikeustapauksessa todettiin, että tietokoneohjelma oli patentoitavissa Patentteja alettiin hakea yhä enemmän ja niitä myös myönnettiin enenevässä määrin Samalla USPTO määrättiin toimimaan tulorahoituksella Uusi kiivas keskustelu 1990-luvulta tähän päivään (WTO:n sopimus 1994 ei rajoita ohjelmistojen patentoitavuutta)

Yhteenvetona edellisestä Mikä selittää ensin IBM:n ja myöhemmin Microsoftin dominoinnin ohjelmistoteollisuuden historiassa? Teknisesti parhaimmat tuotteet? Onnekkaimmat ja oikea-aikaiset liiketoimintapäätökset? Monopoliasema, joka perustuu mm. standardien kontrollointiin, laajoihin tekijänoikeuksiin ja patentteihin?

IBM may succeed in almost any application of computing it chooses to enter, as it has already demonstrated in word processors and satellite communications The Economist, 1982, kun IBM:n monopolisyytökset oli lopetettu

Like Big Blue before it, Microsoft also risks being undermined by a cheaper, more open approach to computing. The rise of the Internet, which no single firm controls, makes it harder for Microsoft to create proprietary links between PCs and servers, even without the judge s requirement to license the communication protocols. The Economist, 2002, kun Microsoftin monopolisyytökset oli lopetettu USAssa

Monopoleista Monopoliselitys on kyseenalainen, jos: Standardit ovat avoimia, Rajapintoihin ei kohdistu oikeuksia, ja Markkinoille tulo ei vaadi suurta pääomaa Yritys voi siis kontrolloida markkinoita niin teknisesti, oikeuksilla kuin taloudellisesti

IPR-oikeuksien ja informaation taloustiede

Tasapainoperiaate Kannustin tekijöille ja innovoijille... Mitä laajemmat ja tarkemmin valvotut tekijänoikeudet ja patentit (IPR-oikeudet), sen paremmat kannustimet Pääomaa seuraavan sukupolven tekijöille ja keksijöille - monopoli ei saa vaarantaa tulevaisuutta Kaikki eivät edes halua rahastaa (kulttuuri, akateeminen tutkimus etc)

Yksinoikeuksien rajat Tekijänoikeus- ja patenttilakien sisällä tasapainottavia tekijöitä, ns. käyttäjän oikeudet Lakien ulkopuolella muussa lainsäädännössä esim. kilpailuoikeus, sananvapaus jne. Oikeusjärjestelmän ulkopuolella muut markkinaratkaisut...

Markkinaratkaisut? Tekninen suojaus informaatiotuotteille (kun lakien laajuus tai teho eivät riitä) Erilaiset kytkykauppajärjestelyt ilman mitään tuotteiden käytön kontrollia (lisäominaisuudet, oheispalvelut jne) Strateginen kilpailuetu ilman mitään tuotteiden käytön kontrollointia (ensimmäisenä markkinoilla, edullisimmat tuotantokustannukset jne.)

The idea is to maximize the value of your intellectual property, not its protection - Hal Varian ja Carl Shapiro, 1999, Information Rules

Käsitteitä

Verkostovaikutus Tuotteen arvo riippuu käyttäjämäärästä Positiivinen vaikutus: arvo kasvaa käyttäjämäärän kasvaessa (puhelin) Negatiivinen vaikutus: arvo vähenee käyttäjämäärän kasvaessa (muotivaate) Miten arvo pitäisi hinnoitella?

Lukittautuminen lock-in, path dependence, winner-takesall market, bandwagon effect, switching costs Jos voimakkaat verkostovaikutukset, ostajilla ei ole järkeä hankkia kilpailevia tuotteita vaikka kilpaileva tuote sinänsä (ilman verkostovaikutusta) olisi parempi Ajan mittaan ostajille tulee kustannuskynnys (myös oppimiskynnys) vaihtaa tuotetta toiseen vaikka se olisi selvästi parempi

Lukittautumisen rajat On olemassa myös yhteiskunnan kannalta järkeviä lukittautumistilanteita Pitkäkestoiset investoinnit ( ostan Microsoftin, koska se on varma toimittaja ) Suuremmat positiiviset verkostovaikutukset kuin lukittautumisen tuomat kustannukset (esim. GSM)

Hintadiskriminointi Oletus: ostajat arvostavat tuotetta eri tavoin Tulojen maksimointi edellyttää hinnoittelua riippuen ostajan arvostuksesta Ratkaisuna hintadiskriminointi (versiointi): peritään jokaiselta ostajalta hinta riippuen tämän maksukyvystä (esim. opiskelijat saavat halvemmalla) Erityisen tehokasta jos lukittautuminen toimii

Hinnoittelun rajat Yksilöllinen hinnoittelu ei ole toiminut verkossa vaikka dot-com vaiheessa näin luultiin Hintainformaation helppo saatavuus ja vertailu estää tehokkaasti hintadiskriminoinnin Ns. transaktiokustannukset ovat tällöin lisäedellytys hintadiskriminoinnille

Informaation ongelma Tuotantokustannukset voivat olla korkeat mutta monistamiskustannukset minimaaliset Miksi kukaan siis ylipäänsä tekee informaatiotuotteita? (muut kuin taloudelliset kannustimet, innovatiiviset liiketoimintamallit) Miten tuotantokustannuksia voidaan minimoida ja monistamisesta hyötyä? (avoin lähdekoodi, shareware) Tuotetaanko informaatiota liian vähän?

Information wants to be free - because it is now so easy to copy and distribute casually - and information wants to be expensive - because in an Information Age, nothing is so valuable as the right information at the right time Stuart Brand, 1987, MIT

The most valuable commodity I know of is information - Gordon Gekko, 1987, Wall Street,

Standardit Säästäisikö yhteiskunta, jos kaikki standardit olisivat avoimia ja ilmaisia? (auttaisiko, jos.doc olisi täysin avoin ja ilmainen) Voidaanko standardeilla vaikuttaa lukittautumiseen -- ja päinvastoin?

Kaksi esimerkkiä

Microsoft Ovatko kuluttajat ottaneet 1990-luvulla käyttöön Microsoftin toimisto-ohjelmistot vaikka parempia vaihtoehtoja oli olemassa? (lukittautuminen jälleen tehottomaan) Microsoft achieved its success the oldfashioned way -- with better products. Comparison reviews of Macintosh spreadsheets during 1986-96 rated Excel the best (or tied for the best) spreadsheet in 83 percent of the cases. In the PC market, Excel won (or co-won) 28 of the 38 comparisons... Similar results obtained for Microsoft Word.

Unix Miksi Unix on tullut vasta viime vuosina vaihtoehtoiseksi käyttäjärjestelmästandardiksi Microsoftille (myös muissa kuin serverikoneissa) vaikka se on ollut periaatteessa avoin standardi? Avoin mutta ei ilmainen (AT&T väitti omistavansa 1992-94, SCO 2003-) Haittaako standardin leviämistä ja kehittymistä sen hajanaisuus ja voimakkaiden yritysten kontrollin puute? (myös monet www-standardit tulleet käyttöön varsin hitaasti)

Innovaatiot

The opening up of new markets, foreign or domestic, and the organizational development from the craft shop and factory to such concerns as U.S. Steel illustrate the same process of industrial mutation if I may use that biological term that incessantly revolutionizes the economic structure from within, incessantly destroying the old one, incessantly creating a new one. This process of Creative Destruction is the essential fact about capitalism. - Joseph Schumpeter innovoinnista ja sen suhteesta kapitalismiin, 1942

Innovointi ja kannustimet Tuotteiden elinkaari lyhyt (pitäisikö tämän vaikuttaa myös esim. tekijänoikeuksien ja patenttien kestoon?) 70% rahoista kääritään tuotteista, joita ei ollut olemassa vielä 2 vuotta sitten (The Economist 1996) Muut kuin taloudelliset kannustimet myös mahdollisia (open source) Mikä on oikea kannustinmalli innovoinnille ohjelmistoteollisuudessa?

Kuka innovoi? Suuryritys vai start-up? - Tuotteen kehittäjä vai käyttäjä? Empiiristen tutkimusten mukaan joillakin aloilla (mm. vapaa-ajan tuotteet, tietotekniikan kuluttajatuotteet) käyttäjät innovoivat enemmän kuin tuotteiden valmistajat (käyttäjäkerhot, omat viritykset ) Miten käyttäjien innov0intia voisi kannustaa?

Innovaatio ja oikeudet Millaiset oikeudet ja lisenssijärjestelyt tukevat tehokkaimmin innovointia? Tulisiko tiedon vaihdon olla vapaampaa eri innovaatiopolkujen välillä? (esim. akateeminen tutkimus vs. yritysten R&D) Tulisiko luova tuhoaminen sallia laajasti?

Johtopäätös

Hakkerit vs. teollisuus? Yksi trendi avoimet informaation jakelutavat (Linux, open source, avoin Internet): tietosisältö jaetaan avoimesti eikä siihen pääsyä estetä teknisesti Vastatrendinä tiukka kontrolli (kopiosuojaukset, maksulliset tietopalvelut, IPR:ien valvonta): uusi tiedonrajoitusteknologia antaa lähes rajattomat mahdollisuudet kontrolloida tiedon kulkua ja käyttöä

Joitakin ajatuksia... Vallan hajauttaminen Vältettävä vallan kasautumista yrityksille tai valtiolle; vapaiden markkinoiden toiminta turvattava viime kädessä kilpailuoikeudella Informaation vapaus Internetin end-to-end toimintamallin mukaisesti informaation vapaa liikkuvuus on turvattava viime kädessä perusoikeuksin

The Net treats censorship as damage and routes around it John Gillmore, EFF:n perustaja, 1993

Kirjallisuutta (historia) 1/2 Campbell-Kelly (2003): From Airline Reservations to Sonic the Hedgehog. A History of the Software Industry. Chandler (2001): Inventing the Electronic Century Mowery (ed.) (1996): The International Computer Software Industry

Kirjallisuutta (talous) 2/2 Liebowitz - Margolis (2001): Winners, Losers & Microsoft Messerschmitt - Szyperski (2003): Software Ecosystem Shapiro - Varian (1999): Information Rules Shy (2001): The Economics of Network Industries