1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Uudenmaan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Tampereen kaupunki Organisaatiotyyppi Kunta Y-tunnus 0211675-2 Jakeluosoite PL 487 Puhelinnumero 03 565 611 Postinumero 33101 Postitoimipaikka Tampere Tilinumero (IBAN) FI33 8000 1201 1373 96 BIC DABAFIHH WWW-osoite http://www.tampere.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Riikka Vilminko-Heikkinen Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Tietohallintosuunnitelija Yhteyshenkilön sähköpostiosoite Riikka.Vilminko-Heikkinen@tampere.fi Yhteyshenkilön puhelinnumero
03 565 611 Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely [ ] Vain yksi hakija [ x ] Hakijoita on useampi kuin yksi(yhteishanke) [ ] Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy 2252888-5 Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö Oulun kaupunki 0187690-1 Kunta Espoon kaupunki 0101263-6 Kunta Turun kaupunki 0204819-8 Kunta Varsinais-Suomen liitto / Lounaispaikka 0922305-9 Kuntayhtymä Turku Science Park Oy Ab 2322323-1 Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö Forum Virium Helsinki Oy 2170029-2 Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö Helsingin kaupunki 0201256-6 Kunta Vantaan kaupunki 0124610-9 Kunta Vantaan Innovaatioinstituutti Oy 0109847-6 Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hanke on osa 6Aika avoimet ja älykkäät palvelut -strategian toteutusta ja strategian avoin data ja rajapinnat - teeman kärkihanke, johon kaikki kuutoskaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) osallistuvat. 6Aika-strategia on rakennerahasto-ohjelmakauden kestävän kaupunkikehityksen strategia (yhdennetyn alueellisen strategian pohjalta, ITI = Integrated Territorial Investment). Hankkeen tavoitteena on synnyttää yhteinen avoimen datan
infrastruktuuri, jonka päälle yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat toteuttaa liiketoimintaa. Hankkeen toteutus vaatii sekä keskitettyä koordinointia että kaupunkikohtaisia toimenpiteitä ja siksi hanke toteutetaan kuutoskaupunkien ja alueilla toimivien asiantuntijaorganisatioiden yhteishankkeena. 3. Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Kuutoskaupunkien avoin data Alkamispäivämäärä 1.7.2014 Päättymispäivämäärä 30.6.2017 Toimintalinja (vetovalikko) 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite (vetovalikko) 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 4. Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1. Hankkeen julkinen tiivistelmä 6Aika Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityksen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns. kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. 6Aika-strategiaan kuuluu kolme yhteistyöakselia: avoin data, avoin osallisuus ja avoimet innovaatioalustat. Kuutoskaupunkien avoin data -hanke toteuttaa 6Aika-strategian ja sen avoin data -teeman tavoitteita. Hankkeessa kuutoskaupungit avaavat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja ja kehitettyjä toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Erityinen huomio kiinnitetään yhdessä sovittuihin standardeihin, yhteiseen käytettävyyteen, parhaiden oppien ja käytäntöjen jakamiseen ja yhdessä tekemiseen.
Kaupungit tuottavat valtavasti arvokasta tietoa: paikkatietoa, ympäristötietoa, liikennetie-toa, tilastoja, taloustietoja yms. Yritykset voivat hyödyntää tätä tietoa liiketoimin-nassaan käyttämällä dataa esimerkiksi uusien palvelujen raaka-aineena. Innovaatiot voivat synnyttävät uutta, kansainvälisestikin vientikelpoista liiketoimintaa. Yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden kehittäjien aktivointitoimet ovat siten tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Avoin data on yrityksille re-surssi, jonka päälle voidaan rakentaa uusia palveluita ja kuuden kau-pungin kokonaisuus on yrityksille erinomainen testiympäristö ja markkina. Työ vahvistaa pk-yritysten innovaatiotoimintaa rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 2 erityistavoitteiden mukaisesti, sekä eri käyttäjäryhmien palveluita toimintalinjan 3 ja toimintalinjan 4 mukaisesti. Hankkeessa synnytetään ja kehitetään edelleen, yhteistyössä kuutoskaupunkien kesken, datan tuottamista, avaamista, julkaisua ja käyttöä edistäviä pysyviä rakenteita ja toimintamalleja, jotka sulautuvat osaksi kaupunkien normaalia toimintaa. Tekemisessä korostuvat kuutoskaupunkien välinen tiivis yhteistyö ja esimerkiksi yhdessä sovitut toimintamallit, rajapintastandardit ja datan jakeluteknologiat, jotka mahdollistavat ratkaisujen skaalautuvuuden ja hyötyjen moninkertaistumisen, kun kaupunkien valikoituihin tietojärjestelmiin avataan ohjelmointirajapinnat kaikkien halukkaiden hyödynnettäväksi. Tavoitteena on kaupunkien datan rakenteiden harmonisointi mahdollisimman yhteensopivaksi ja vertailukelpoiseksi. 4.2. Hankkeen nimi englannin kielellä Open data of the six largest cities 4.3. Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Täydennetään myöhemmin. 5. Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Hanke toteuttaa kuutoskaupunkien 6Aika - avoimet ja älykkäät palvelut -strategian avoin data ja rajapinnat -teeman operatiivista toimintaa. Kaupungeilla ja seutujen kunnilla on valtava määrä tietoa tietojärjestelmissään, mutta tiedot eivät ole helposti saatavilla ulkoisille toimijoille, kuten tutkimusorganisaatioille ja yrityksille. Hankkeen tavoitteena on synnyttää alueelle avoimen datan perusinfrastruktuuri, joka mahdollistaa hankkeen kohderyhmille uuden innovatiivisen liiketoiminnan synnyttämisen kaupungin tuottaman tiedon päälle.
Kestävä liiketoiminta vaatii harmonisoitua, standardoitua, vapaasti hyödynnettävää ja ylläpidettyä dataa. Samalla tarvitaan myös riittävän suuri asiakaspotentiaali, jotta innovatiivisen liiketoiminnan kehittäminen olisi perusteltua. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat pkyritykset ja tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Muita kohderyhmiä ovat kuntalaiset ja muut julkisen sektorin toimijat, yhteisöt ja kolmannet osapuolet. Hankkeen avulla synnytetään kohderyhmien tarpeisiin vastaava avoimen datan julkaisuympäristö, joka tuottaa avointa dataa kuudella kaupunkiseudulla. Samalla synnytetään potentiaalinen 1,6 miljoonan kuntalaisen käyttäjäryhmä, josta saadaan riittävä volyymi uusien liiketoimintamallien kokeiluun. Hankkeessa edistetään parhaita käytäntöjä ja avataan dataa yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden kohderyhmien tarpeiden mukaan. Datan järjestelmällisellä avaamisella edistetään myös kuntalaisten osallistumista, kaupungin toiminnan avoimuutta, palvelutuotannon kehittämistä ja kaupunkien kustannustehokkuutta. Hanke tuottaa laajasti tietoja ja mahdollisuuksia arvioida ja osallistua kunnan toimintaan, uusien sovellusten kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Samalla parempien resurssien on tarkoitus vahvistaa avoimen datan jalkautumista kaupunkien organisaatioihin ja tehdä avoimuudesta osa kaupunkien normaalia toimintaa. Hankkeen tarve ja tavoitteet on kartoitettu yhteistyössä kuutoskaupunkien kanssa. Valmistelun taustalla on avoimen datan toimintaa käynnistettäessä kohdatut ongelmat ja haasteet, kuten datan julkaisun ja harmonisoinnin vaatimat resurssit. Hankevalmisteluun on myös osallistunut alueellisia sidosryhmiä (esim. yliopistot, yritysryhmät), jotka ovat tuoneet omien toimialueiden tarpeita esille. Alustava projektisuunnitelma ja budjettiluonnos avattiin avoimesti kommentoitavaksi valmistelun aikana, jotta pystyttäisiin huomioimaan sidosryhmien tarpeet mahdollisimman hyvin. Hankevalmistelussa on pyritty huomioimaan myös avoimen datan kansalliset ja kansainväliset hankkeet, joiden tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi hankkeen toimintamallien suunnittelussa. Tälläisiä hankkeita ovat esimerkiksi CitySDK (www.citysdk.eu) sekä Oskari-alustan kehitys ja hyödyntäminen (http://oskari.org/). Valmistelussa on myös tutustuttu muiden kaupunkien olemassa olevien avoimen datan toimintojen käytäntöihin ja tunnistettu yhteiset haasteet, jotka hanke pyrkii ratkaisemaan. Hankkeessa hyödynnetään myös kansallisia ja kansainvälisiä standardeja, jotka takaavat laajemman yhteensopivuuden muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi metatietojen ja rajapintojen suhteen niin Suomessa kuin globaalisti. 5.2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Tavoitteena on luoda, resursoida ja vakiinnuttaa avoimen datan julkaisun vaatimat perustoiminnot kaikkiin kuutoskaupunkeihin niin, että kaupungit tuottavat dataa elinkeinoelämän, tutkimuksen ja muiden toimijoiden tarpeisiin. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää aktiivista vuoropuhelua ja yhteistyötä kaupunkien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden, kehittäjäyhteisöjen ja muiden toimijoiden välillä. Perustoiminnot vastaavat avoimen datan julkaisusta, koulutuksesta ja edistämisestä alueellisesti.
Alueellisten perustoimintojen on tarkoitus kehittää hankkeen aikana yhteisiä toimintamalleja, työkaluja ja julkaisustandardeja, jotka otetaan käyttöön kaikissa kuutoskaupungeissa. Yhteisten työkalujen, standardien ja harmonisoinnin avulla toteutetaan laaja kehitysalusta, jota yritykset ja muut kohderyhmät voivat hyödyntää pilotointiin ja tuotekehitykseen. Tavoitteena on levittää hankkeen aikana syntyneitä ratkaisuja myös kuutoskaupunkien ulkopuolelle kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön. On kaikkien etu, että hankkeessa kehitetyt ja käyttöönotetut ratkaisut ja mallit leviävät ja yleistyvät niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Hankkeen tarjoamia resursseja tarvitaan kansallisen yhteistyön edistämiseen ja etenkin infrastruktuurin, standardoinnin sekä harmonisoinnin vaatimiin haasteisiin. Hankkeen resurssit mahdollistavat myös olemassa olevan toiminnan kehittämisen sekä kuutoskaupunkien avoimen datan prosessien yhtenäistämisen samalle tasolle, joka edesauttaa elinkeinoelämän edellyttämien datan avauksien toteuttamista. Kaupunkien toimintakulttuurin muutos vaatii myös uudenlaisia resursseja, joita kaupungeilla ei tällä hetkellä ole, kuten esimerkiksi kumppanikoodareja ja yhteisövastaavia. Kyseiset resurssit ovat kriittisiä, jotta kaupungit pystyvät palvelemaan elinkeinoelämää paremmin ja tuottamaan ratkaisuja, jotka vastaavat yritysten datatarpeisiin. Hanke parantaa kokonaisuutena alueiden valmiuksia tutkimuksen ja innovoinnin osaamisen kehittämiseen ja teknologiseen muutokseen avoimuuden tuoman mahdollistamisen ja systemaattisen yritysyhteistyön kautta. Se luo myös valmiuksia uusien ratkaisujen pilotointiin, joita voidaan hyödyntää jatkossa kaupallisesti. Hanke edistää osatoteuttajien sekä mukana olevien yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä ja verkostoihin osallistumista yhteisten standardien ja kansainvälisen yhteistyön avulla. 5.3. Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hanke on kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ainutlaatuinen. Tavoitteena on luoda kuutoskaupunkien yhteistyöllä avoimen datan kehitysalusta, joka tarjoaa yrityksille ja muille kohderyhmille riittävän suuren asiakaspohjan uusien toimintamallien ja palveluiden kehittämiseen. Samalla pyritään muuttamaan kaupunkien toimintamallia palveluntuottajasta kohti innovatiivisten palveluiden mahdollistajaa. Käytännössä annetaan siis entistä enemmän toteutusedellytyksiä muille pelkän itse tekemisen sijaan. Toimintapojen muutoksen osana pyritään osallistamaan yritykset, tutkimuslaitokset ja kuntalaiset yhä paremmin kaupunkien kehittämiseen sekä tuomaan tarvelähtöistä suunnittelua palvelutuotantoon. Yhtenä uutena toimintamallina tuodaan myös uudenlaista kokeilukulttuuria kaupunkien toimintaan, joka mahdollistaa esimerkiksi yritysten esittämien uudenlaisten toteutusratkaisujen ketterää pilotointia. Hankkeessa ja 6Aika-strategiassa yleensäkin tavoitellaan tiivimpää ja avoimempaa yhteistyötä kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Hankkeen toiminta ja tuotokset pyritään
toteuttamaan mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi, jotta kiinnostuneet voivat osallistua toimintaan jo sen aikana sekä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja pystytään ottamaan käyttöön missä tahansa mahdollisimman vaivattomasti. 5.4. Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät Pk-yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat muut tahot, kuten kuntalaiset ja yhteisöt, jotka voivat hyödyntää kaupunkien avaamaa dataa uusissa, innovatiivisissa ratkaisuissa. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät Kuutoskaupunkien kaupunkiseudut ja muut Suomen kunnat, joihin levitetään strategian alla toteutettuja ratkaisuja, malleja ja kokemuksia. Muut julkisen sektorin toimijat (esim. valtion laitokset). 6. Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeessa kuutoskaupungit avaavat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi hyödyntäen yhteisiä ja yhdessä sovittuja toimintamalleja, julkaisualustoja ja lisenssimalleja. Hankkeessa kuutoskaupungit: - luovat ja käynnistävät prosessit datan avaamiseksi ja julkaisemiseksi, - perustavat alueelliset, mutta yhteistyötä tekevät avoimen datan "clearing house" -toiminnot, - muuttavat sisäisiä toimintamallejaan siten, että datan avaaminen otetaan osaksi normaalia toimintaa, - avaavat tietovarantojaan mahdollisimman laajasti avoimeksi dataksi ICT 2015 -ehdotuksen mukaisesti, - kehittävät yhdessä metatiedoiltaan yhteensopivat datakatalogit, - käynnistävät ja vakiinnuttavat yhteistyömallit kehittäjäyhteisöjen kanssa, - kehittävät ja valikoiduin osin standardisoivat avoimia ohjelmointirajapintoja kaupungin järjestelmiin kaikkien halukkaiden hyödynnettäväksi, - huomioivat uusissa järjestelmähankinnoissaan datan avoimuuden ja järjestelmien yhteentoimivuuden vaatimukset, - harmonisoivat datan rakenteeltaan mahdollisimman yhteensopivaksi ja vertailukelpoiseksi. TÄYDENNETTÄVÄ
6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeessa tavoitellaan toimintaa, jossa esim. yritysten innovaatiotoiminnan edellytykset paranevat, kun kaupunkien toimintamalleja kehitetään ja kaupunkiseutuja aletaan käyttää uusien innovaatioiden kehitysalustana. Tätä varten hankkeessa synnytetään ja kehitetään edelleen, yhteistyössä kuutoskaupunkien ja yritysten kesken, datan tuottamista, avaamista, julkaisua ja käyttöä edistäviä pysyviä rakenteita ja toimintamalleja. Lyhyellä aikavälillä kaikkiin kuutoskaupunkeihin synnytetään toimintamallit ja organisaatiot datan avaamiseksi, julkaisemiseksi ja käytön edistämiseksi. Kaupungit avaavat tietovarantojaan ja rajapintojaan ja aktivoivat niin sisäisiä kuin ulkoisia toimijoita, esim. eri toimialojen yrityksiä, niiden hyödyntäjiksi. Myös kaupunkien välinen yhteistyö syvenee ja edistää parhaiden käytäntöjen ja ratkaisujen käyttöönottoa ja leviämistä. On tärkeää, että ei synnytetä kaupunkikohtaisia ratkaisuja, vaan kansallisia ja mieluiten kansainvälisiä ratkaisuja, jotka ovat tai joille voidaan povata laajaa käyttöä. Pitkällä aikavälillä datan avaaminen ja läpinäkyvämpi toiminta on tullut osaksi kaupunkien normaalia toimintaa, ja dataa ja rajapintoja avataan säännöllisesti. Kolmannet osapuolet hyödyntävät kaupunkien avaamaa dataa sovelluksissaan ja palveluissaan. Hankkeen aikana saavutetut parhaat käytännöt, työkalut ja ratkaisut pyritään dokumentoimaan ja jakamaan avoimesti, jotta pitkällä tähtäimellä tulokset ovat mahdollisimman helposti hyödynnettävissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeessa synnytetään datan tuottamista, avaamista, julkaisua ja käyttöä edistäviä pysyviä rakenteita ja toimintamalleja kuutoskaupunkeihin. Nämä toiminnot sulautetaan hankkeen aikana kaupunkiorganisaatioihin, joten datan avaaminen ja julkaisu jatkuu hankkeen jälkeen normaalina toimintana. Hankkeessa syntyy toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia, joista viestitään avoimesti ja viedään aktiivisesti myös muihin Suomen kuntiin sekä myös muihin maihin. Muiden tahojen kynnystä avata dataa saadaan madallettua ja hankkeessa valittujen standardien ja tietomuotojen mukaisten avoimien tietovarantojen määrä kasvaa, mikä hyödyttää myös mukana olevaa kehittäjäyhteisöä ml. yritykset. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa
[ ] Kyllä [ x ] Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 4 609 100 2 Ostopalvelut 2 384 716 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate 1 106 184 Kustannukset yhteensä 8 100 000 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 8 100 000 Kustannusarvio yhteensä 8 100 000 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 5 425 010 67 2 Kuntien rahoitus 2 674 990 33 3 Muu julkinen rahoitus 0 0 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä 8 100 000 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 8 100 000
8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuutoskaupungit ovat yhteisesti sitoutuneet maksamaan hankkeen omarahoitusosuuden. Tarkemmin tästä on sovittu yhteishankkeen yhteistyösopimuksessa (toimitetaan liitteenä). 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei ole haettu eikä haeta rahoitusta muilta rahoittajilta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hanke on osa 6Aika avoimet ja älykkäät palvelut strategian toteutusta. Hankkeessa toteutetaan 6Aika-strategian avoin data ja rajapinnat -teeman yhteinen kolmevuotinen kärkihanke, johon kaikki kuutoskaupungit osallistuvat. 6Aika-strategia on rakennerahasto-ohjelmakauden kestävän kaupunkikehityksen strategia (yhdennetyn alueellisen strategian pohjalta, ITI = Integrated Territorial Investment). Kuutoskaupunkien yhteisen 6Aika-strategia yhdistää rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) sekä Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR TL3) ja Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR TL4). Strategian toteuttamiseen tulee liittymään useita EAKR- ja ESR-hankkeita. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hanke ei liity suoraan muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin.
10 Maantieteellinen kohdealue [ ] Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle [ x ] Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle [ ] Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi Seutukunnat Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun Kunnat Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Tampereen kaupunki on toteuttanut kahdella edellisellä ohjelmakaudella useita kymmeniä rakennerahastohankkeita. Hakijalla on vahva osaaminen projektien hallinnosta ja EU-projektien erityiskysymyksistä. Organisaatiossa on projektitoimijoille oman verkostonsa, jonka kautta osaamista on vahvistettu ja jonka kautta on mahdollista saada keskitetysti tietoa ja tukea mm. EU-projektien erityiskysymyksissä. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi
Kaupunkien välinen yhteistyö vähäistä Ristiriidat hankkeessa muodostettavien ratkaisujen toteutustavoista Pilottihankkeiden valmistelu syö liikaa resursseja ja hidastaa hankkeen perustoimintaa Hankkeeseen ei lähde riittävästi yrityksiä mukaan Elinkeinoelämä ei ymmärrä avoimen datan hyötyä Kaupunkien välinen viestintä jää liian vähälle huomioille Kaupunkien sisäinen viestintä ja koordinaatio on puutteellista Tiedon tuottajat eivät ymmärrä datan avaamisen hyötyjä ja tietovarantoja pystytään avaamaan hankkeessa vain muutamia Yhteistyön koordinointiin varataan resursseja, kommunikoidaan aktiivisesti, toimitaan läpinäkyvästi Pyritään toteuttamaan ratkaisuja mahdollisimman joustavasti, huomioimaan kaupunkien tarpeet ja toimintaympäristön vaatimukset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Jokainen kaupunki resursoi riittävästi henkilöitä hankevalmisteluun Yhteisövastaavien työhön resursoidaan riittävästi hankkeen varoja. Yhteisövastaavat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja vaihtavat parhaita ideoita ja käytäntöjä. Maailmalta etsitään hyviä esimerkkejä onnistuneista avoimeen dataan perustuvista liikeideoista ja tuodaan ne esille mm. yhteisöja viestintävastaavien toimesta. Toteutuksessa hyödynnetään esimerkiksi Trelloa, Lynciä ja muita nykyaikaisia yhteistyöalustoja. Hankkeen koordinaatio varmistaa viestinnän sujuvuuden. Koordinaatio varmistaa, että kaupunkien projektipäälliköt/koordinaattorit ovat jatkuvasti ajan tasalla ja että kaupungeissa hyödynnetään nykyaikaisia yhteistyöalustoja. Projektipäälliköiden, hankesuunnittelijoiden sekä viestintävastaavien käyttöön kootaan yhdessä hyviä esimerkkitapauksia datan avaajalle koituvista hyödyistä. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Projektille asetetaan ohjausryhmä, johon kullakin hankkeen toteuttajalla on oikeus nimetä oma edustajansa. Projektin osapuolten edustajien lisäksi ohjausryhmässä toimii rahoittajaviranomaisen edustaja sekä mahdollisesti muita osapuolten kutsumia asiantuntijoita. Asiantuntijaedustajia voi tulla mm. yritys- ja tutkimuskentästä sekä avoimen datan yhteisöistä. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka vastaa kokouspöytäkirjojen pitämisestä rahoituspäätöksen mukaisesti.
Ohjausryhmän kokoonpano tarkentuu hankkeen käynnistymisen jälkeen. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset 10 Uudet t&k -työpaikat 5 joihin työllistyvät naiset 1 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&iyhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa 10 10 Uudet innovaatioalustat ja muut innovaatioavaukset 6 Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut 20 Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset 30 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta x Ei ole tehty analyysiä. Hankkeessa synnytetään uusia digitaalisia palveluja yhdessä kehittäjäyhteisön kanssa, jonka tiedetään olevan miesvaltainen (ICT-yritykset, sovelluskehittäjät). Sukupuolinäkökulma on huomioitu x kesken
hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen x Ei päätavoitteena. Hanke toteuttaa 6Aika-strategian ja sen avoin data -teeman tavoitteita. Hankkeessa tavoitellaan toimintaa, jossa esim. yritysten innovaatiotoiminnan edellytykset paranevat, kun kaupunkien toimintamalleja kehitetään ja kaupunkiseutuja aletaan käyttää uusien, avattua dataa hyödyntävien innovaatioiden kehitysalustana. 13.2 Kestävä kehitys Vaikutusaste Vaikutusaste Vaikutuksen kohde Välitön vaikutus Välillinen vaikutus Perustelu Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 Datan avaaminen, jakelu ja sen päälle tehtävät visualisoinnit edistävät tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä antavat uusia mahdollisuuksia myös ympäristökasvatukseen. Mm. Lounaispaikan karttapalvelussa esitetään jo nyt laajasti ympäristöhallinnon tuottamaa avointa paikkatietoa. 3 Datan avaaminen sekä siitä tehdyt sovellukset, artikkelit ja visualisoinnit lisäävät tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista elinympäristöön ja auttavat varautumaan muutokseen. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon 3 Esimerkiksi luontoselvitysten
monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) tarjoaminen avoimena datana sekä niiden varaan tehdyt visualisoinnit ja datajournalistiset työt auttavat mm. kuluttajia tekemään luonnon monimuotoisuuden kannalta parempia päätöksiä. Esimerkiksi Apps4Lounais- Suomi -kisassa yhtenä haasteena on Puhdas liikkuminen, jossa voi mm. osoittaa vihreiden valintojen vaikutukset maisemassa, eliöstössä ja vesistössä. 3 Kuntien ja julkishallinnon datan avaamisen myötä vesistöjä sekä maaperää ja kasvihuonekaasuja koskevaa tietoa voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin mm. oppilaitoksissa, hankkeissa ja päätöksenteossa sekä ihmisten arjessa. Esimerkiksi Apps4Lounais-Suomi - kisassa yhtenä haasteena on Itämeren vikatila ja vesiensuojelu. Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 Natura-alueita koskevaa avointa paikkatietoa voidaan esittää karttapalvelun avulla, mikä lisää kohteiden tunnettuutta ja helpottaa käyttöä mm. päätöksenteossa. Naturakohteet ovat esillä jo esim. Lounaispaikan karttapalvelussa. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 5 Uusien internetissä toimivien palveluiden myötä tulostettavien materiaalien tarve vähenee (=aikataulut, kartat,...). Näin ollen myös paperijätettä tulee vähemmän. Korvataan
vanhoja perinteisiä menetelmiä siten, että palvelut toimivat erityisesti verkossa. Ohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen ei käytännössä kulu luonnon raaka-aineita, eikä niiden tekemisestä synny jätteitä. Energiatehokkuutta voidaan kehittää tutkimalla ja analysoimalla esimerkiksi sähkön- ja vedenkulutuksen dataa. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 Kaikkien energialähteiden käyttö vähenee, kun palvelut siirtyvät internetiin. Dataa hyödyntämällä esim. visualisoinnin keinoin voidaan edesauttaa uusiutuvien energialähteiden tehokkaampaa käyttöä. Esim. Espoon aurinkoenergiakartta ja geoenergiakartta. 9 Avoin data mahdollistaa täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näiden myötä kehittäjätoiminta aktivoituu: alueille syntyy uusia yrityksiä, verkostoja ja työpaikkoja. Kansainvälisen markkinapotentiaalin omaavat innovaatiot voidaan viedä myös ulkomaille. 9 Hankkeessa kehitetään erityisesti aineettomia tuotteita ja palveluita: mobiilija muut sovellukset. Liikkuminen ja logistiikka 7 Avoimen datan päälle voidaan tehdä kehittäjäyhteisössä ajantasaisia (joukko) liikennesovelluksia, jotka tehostavat resurssien käyttöä. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä
yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 7 Avoimen datan avulla voidaan mm. liittää esteettömyysnäkökulma palvelutietojen yhteyteen, kehittää terveyspalvelujen saavutettavuutta, lisätä kansalaisten osallistumista joukkoistamalla ja mobiilisovelluksilla, lisätä tiedon saavutettavuutta datakatalogeilla ja tiedotuksella sekä haastamalla ihmisiä luoviin tietotekoihin mm. Apps4Finland-kilpailussa. Tasa-arvon edistäminen 3 Kun tieto vapautetaan kaikille, niin siihen pääsy ei ole vain harvojen yksinoikeus. Datan avaaminen ja helppokäyttöisten digitaalisten palveluiden kehittäminen antaa useammalle mahdollisuuden perehtyä esim. kaupunkien toimintaan ja osallistua siihen. Tasaarvoinen päätöksenteko luo perustaa kuntalaisten tasaarvolle. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 Toiminnan läpinäkyvyys ja tiedon avoimuus sekä niitä hyödyntävät palvelut antavat mahdollisuuden yhä useammalle yhteiskunnallisesta asemasta tai taustasta riippumatta saada tietoa, osallistua keskusteluun sekä päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun. Kuntalaisten aktiivinen osallistaminen on entistä helpompaa ja saavutettavuus paranee. Datojen avaaminen ja mm. datajournalismi sekä tiedolla johtamisen kehittäminen tukee parempaa
päätöksentekoa ja voi siten vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kulttuuriympäristö 6 Avoimen datan ja karttapalvelun avulla on mahdollista lisätä tietoa virkistysalueista ja niiden saavutettavuudesta (mm. joukkoliikenne). Avoimen datan palveluissa (mm. HRI ja Lounaispaikka) on jo nyt paljon mm. kulttuurimaisemaa ja rakennettua ympäristöä koskevaa dataa, joita voidaan jatkossa käyttää esimerkiksi karttapohjaisissa reittioppaissa. Ympäristöosaaminen 4 Ympäristön tilaa kuvaavan datan avaaminen voi johtaa ympäristötietoisuuden kasvuun. Dataa voidaan käyttää myös ympäristöosaamisen lisäämiseen mm. ympäristöja luonnonvara-alan koulutuksessa. Ympäristöä koskevan datan avaaminen voi mahdollistaa uusien ympäristöteknologioiden syntymisen. 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet - Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi.
Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus