Älykäs kaupunkienergia. Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari , Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Älykäs kaupunkienergia

MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Etunimi Sukunimi

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

TEM:n älyverkkotyöryhmän näkemyksiä siirtotariffirakenteiden kehitykseen. Ville Väre

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Sähkömarkkinoiden murros - Kysynnän jousto osana älykästä sähköverkkoa

Älyverkko sähköasiakkaiden palvelijana. Ympäristövaliokunta Tatu Pahkala

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Atte Kallio

Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings

Datahub-seurantaryhmä Heidi Uimonen. TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti & palautteet

ÄLYKÄS KAUPUNKIENERGIA. Raportti Energiateollisuus ry:lle

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Kiinteistön hukkalämmön myyminen: kytkennät, huomioitavat asiat. Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry SuLVIn suunnittelijapäivä 13.2.

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä Helsinki Jonne Jäppinen

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Neuvottelukunta Risto Lindroos. Älyverkot eri toimijoiden roolit ja yhteistoimintatarpeet

Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Smart Generation Solutions

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Kuluttajat aktiiviseksi osaksi sähköjärjestelmää

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

Jenni Patronen. Pöyry Management Consulting Oy. #18DEdays

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting

Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta


Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Älyverkkotyöryhmän terveiset. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Verkosto2011, , Tampere

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Suomen älyverkkovisio. SESKOn kevätseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Kaukolämmön toimintaperiaatteet, hallinta ja seuranta Marko Alén, Helen Oy

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Kaukolämpölaitteiston ylläpito ja kulutusseurannan hyödyt Marko Alén,

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Saiskos sähköyhtiölle olla sähköä? Sähkön tuottaminen, jakelu ja käyttö murroksessa. Kimmo Tolvanen PKS

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Siirtohinnoittelun vaikutukset pientuotannon kannattavuuteen - case aurinkosähkö kerrostalossa

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Millä Tampere lämpiää?

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kotkan Energia energiamurroksen edelläkävijänä?

Katsaus älyverkkotyöryhmän ehdotuksiin. Verkosto 2019: Älykäs energiajärjestelmä -seminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJAPAKETTI

Eri toimijoiden roolit kysyntäjoustossa. Ville Väre Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Joensuun kaukolämpö hiilineutraaliksi 2020 luvulla

Yhteenveto varttitase kyselyn vastauksista. Ville Väre

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Transkriptio:

Älykäs kaupunkienergia Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2019, Helsinki

Tausta Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa 2016 älyverkkotyöryhmän, jonka tehtävänä oli luoda yhteinen näkemys sähkön älyverkoista; selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla sähkön älyverkot voivat palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille; edistää toimitusvarmuuden ylläpitoa. Työryhmän loppuraportti julkaistiin lokakuussa 2018 TEM:n työ keskittyi sähköverkkoihin ja sähköjärjestelmiin Energiateollisuus ry käynnisti hankkeen Älykäs kaupunkienergia sähkö-, kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja kaasujärjestelmien älykäs integrointi luo kustannustehokkaan välineen ilmastoon ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. rahoittajat: sähkötutkimuspooli, ympäristöpooli, kaukolämmön tutkimusrahoitus 2 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Älykäs kaupunkienergia -hankkeen tavoitteet Muodostaa visio älykkäästä kaupunkien energiajärjestelmästä, jonka osia ovat kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmät, kaasujärjestelmä sekä älykäs sähköverkko. Kuvata miltä osin nykyistä älykkäämmät kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmät voivat toimia resurssina älykkäälle sähköjärjestelmälle ja sen tarpeille sekä toisin päin. Muodostaa kuva siitä, miten älykäs energiajärjestelmä kokonaisuutena parhaiten palvelee ilmastoon ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Koostaa keskeiset viestit energiapoliittisille päättäjille ja keskustelijoille siitä, mikä on kaukolämpöja jäähdytysjärjestelmien rooli kaupunkien älykkäässä energiajärjestelmässä. Kertoa poliittiseen ohjaukseen tarvittavat muutokset, joissa otetaan huomioon järjestelmien välinen integraatio sekä energiaan liittyvien ratkaisuiden välinen kilpailu. 3 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Älykkään kaupunkienergian keskiössä on asiakas Tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden valita vaivattomasti tarpeita ja arvoja vastaavat energia- ja palveluratkaisut. Tukee kaupungin tavoitteita vetovoimaisena ja ilmastotavoitteet saavuttavana alueena. Järjestelmien välinen tiivis vuorovaikutus ja digitalisaation älykäs hyödyntäminen mahdollistavat energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kustannustehokkaasti. Luo uutta liiketoimintaa. 4 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Älykäs kaupunkienergiajärjestelmä Energiajärjestelmien vuorovaikutus Monipuolinen palveluntarjonta Markkinaehtoisuus Muutosvoimat ilmastonmuutos teknologiakehitys digitalisaatio Tarve vahvistaa sähkö- ja lämpöjärjestelmien välistä integraatiota lisääntyvä energian varastoinnin tarve mahdollisuus hyödyntää halpaa sähköä lämmitykseen Asiakkaiden omat valinnat oma tuotanto olosuhdepalvelut kysyntäjousto, optimointi 5 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Älykäs kaupunkienergia: resurssit tehokkaampaan käyttöön Kaukolämpöjärjestelmät tarjoavat ratkaisuja sähköjärjestelmän tarpeeseen joustaa: Kaukolämpöä tuotetaan kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa, kun sähkön hinta on korkeammalla. Kaukolämpöä voidaan tuottaa lämmön erillistuotantolaitoksissa tai lämpöpumpuilla, kun sähkön hinta on matalammalla. Kaukolämpöjärjestelmissä sijaitsevat kaukolämpöakut lisäävät joustomahdollisuutta. Kaukolämpöjärjestelmät mahdollistavat tarvittaessa sähkökattiloiden nopean käyttöönoton ja joustavan käytön, jos pohjoismaisille markkinoille syntyy runsaasti tunteja, jolloin sähkön hinta on lähellä nollaa. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset tarjoavat lisäkapasiteettia sähkömarkkinoille erityisesti huipputarpeen aikana: yhteistuotannolla on merkittävä vaikutus sähkötuotantokapasiteetin riittävyyteen. Yhteistuotantolaitokset voivat osallistua säätösähkömarkkinoilla tunnin sisäisen tehotasapainon hallintaan. 6 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Case-esimerkki: Sähkökattilainvestoinnin kannattavuus ja käyttöaste Nykyisellään sähkökattilainvestointi ei ole kannattava. Pääosin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvassa kaukolämpöjärjestelmässä sähkökattilainvestointi olisi kannattava, jos veroa lasketaan tai se poistetaan. Biopolttoaineita hyödyntävässä kaukolämpöverkossa sähkökattilainvestointi ei olisi kannattava. Lämpövarasto laskee kannattavuutta ja käyttöastetta. 7 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Kysymys: esiintyykö 2020-luvulla Suomessa tilanteita, joissa sähkön hinta on lähellä nollaa? Sähkön hinta on melko pitkiä aikoja lähellä nollaa. Sähkönkulutusta lisäämällä vältytään uusiutuvan tuotannon (tuuli, vesivoima) rajoittamiselta. Lämmön tuottaminen sähköllä olisi sekä ympäristöllisesti että kustannustehokkaasti mielekästä. Pöyryn näkemyksen mukaan tällaista tilannetta ei normaaleina vesivuosina ole Pohjoismaissa nähtävissä 2020-luvulla. Jos sähkömarkkinalla toteutuukin erilainen skenaario, kaukolämpöjärjestelmä mahdollistaa esim. sähkökattiloiden lisäämisen tarvittaessa tai hintasignaalien ohjaamana nopealla aikataululla. 8 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Lämmitysmarkkinoiden markkinaehtoisuus Lämmitysmarkkinat ovat vapaat ja sääntelemättömät Kaukolämpötoiminnan sääntely ja viranomaisvalvonta on hyvin kevyttä kaukolämpö on määräävässä markkina-asemassa olemassa oleviin asiakkaisiinsa nähden Sähkön (ja polttoaineiden) hinnalla on merkittävä vaikutus CHP-tuotantoon CHP-tuotantoa ajetaan tunneittain vaihtuvaa sähkön hintaa vastaan jos sähkön hinta on korkea, voidaan CHP-laitoksen lämpöä varastoida kaukolämpöakkuun jos sähkön hinta on alhainen, lämpöä tuotetaan lämpökattiloilla (mahdollisesti myös sähkökattilalla) CHP:n sijaan sähkön hinta vaikuttaa kaukolämmön hintaan, mutta ei juurikaan toisinpäin Kaukolämmön tuotanto perustuu hintasignaaleihin sekä polttoaine- että sähkömarkkinoilla hintasignaalit eivät useinkaan välity lämpöasiakkaalle tuntitasolla, vaan esim. kausihinnoitteluna kaukolämpöjärjestelmässä asiakkaan kysyntäjousto voidaan jossain määrin korvata kaukolämpöakulla 9 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Kaukolämpöverkon ominaispiirteitä hintasignaalin kannalta Kaukolämpöverkossa kulutus ja tuotanto eivät ole koko ajan yhtä suuria kaukolämpöverkossa on luontainen jousto-ominaisuus, jossa verkon veteen sitoutunut energiamäärä riippuu kaukolämpöveden lämpötilasta verkon eri osissa olevat asiakkaat käyttävät tietyllä ajanhetkellä tuotetun energian eri aikaan jos haluttaisiin tarkka, tuotantokustannuksia vastaava hintasignaali asiakkaan lämmön käytön ohjaamiseksi, hinnan pitäisi samalla ajanhetkellä olla eri riippuen asiakkaan sijainnista suhteessa tuotantolaitokseen kaukolämpöveden virtausnopeus putkessa on normaalitilanteessa n. 0,5 m/s 2,0 m/s. Tuotetun energian siirtäminen tuotantolaitokselta asiakkaalle voi kestää, asiakkaan sijainnista ja kaukolämpöjärjestelmän rakenteesta riippuen kaukolämpöverkossa kulkeva vesi luo myös järjestelmään hitautta asiakkaan jonain ajanhetkenä tarvitsema suurempi lämpöenergian määrä (esim. ulkolämpötilan laskusta johtuen) ennakoidaan siten, että tuotantolaitoksella nostetaan lähtevän menevän lämpötilaa useita tunteja aiemmin järjestelmän hitaus myös mahdollistaa sen jousto-ominaisuuksien hyödyntämisen vaihtoehtona asiakkaan kysyntäjoustolle. 10 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Digitaaliset palvelualustat ja tiedonvaihto perustana uusille palveluille Asiakkaiden omien energian käyttöön ja tuotantoon liittyvien ohjausjärjestelmien tulee mahdollistaa etäohjaus, jotta lämmön kysyntäjousto ja asiakkaan oma energiantuotanto voidaan integroida osaksi älykästä kaupunkienergiajärjestelmää Tiedonvaihtoa voidaan edistää toteuttamalla erillisiä pilottihankkeita tai yhteishankkeita kaukolämpöyhtiöiden digitaalisen palvelualustan määrittelemiseksi. Palvelualustalla tarkoitetaan tietoteknistä ratkaisua yhteisten palvelujen tarjoamiseksi datan jakamiseen perustuen. Kaukolämpöyhtiöiden tulee miettiä roolinsa ja toimintamallinsa, kun digitaalisia lämmön palvelualustoja luodaan. Palvelualusta antaa paremman näkyvyyden asiakkaiden rakennuksiin liittyvään teknologiaan ja heidän omaan tuotantoonsa. Palvelualusta mahdollistaa kaukolämpöyhtiölle hallinnoida yhteistyötä ja liiketoimintaa eri teknologia- ja energiapalveluyritysten kanssa. 11 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry

Kiitos! Mirja Tiitinen mirja.tiitinen@energia.fi 050 434 6994 @MirjaTiitinen1 Hankkeen loppuraportti https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/alykas_kaupunkienergia.html#material-view 12 Lähde: Älykäs kaupunkienergia (2018) Pöyry