LAUSUNTO 1(6) Riina Heinimäki 13.12.2018 Työ ja elinkeinoministeriö alyverkot.palaute@tem.fi Viite: TEM/1079/00.04.01/2016 Joustava ja asiakaskeskeinen sähköjärjestelmä Älyverkkotyöryhmän loppuraportti Energiateollisuus ry (ET) kiittää mahdollisuudesta kommentoida työ ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän loppuraporttia. ET jakaa älyverkkotyöryhmän kuvaaman vision tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä. Tuemme työryhmän esittämiä ehdotuksia osana käynnissä olevaa siirtymistä kohti kestävämpää energiajärjestelmää, joka voi palvella asiakkaiden entistä parempia ja monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistää samalla toimitusvarmuuden ylläpitoa. ET korostaa, että useat esitetyt asiat edellyttävät toteutukseen lainsäädäntötyötä ja sen yhteydessä tehtäviä laaja alaisia vaikutusten arviointeja sekä lisäksi teknistä kehitystyötä alan yrityksissä. Jotta kehitystyölle jää riittävä toteutusaika, tulee lainsäädäntötyön käynnistyä mahdollisimman pian ja edetä tarvittavan ripeästi huomioiden samalla eurooppalaisen sääntelyn muutokset. Alla yksityiskohtaisemmat kommenttimme työryhmän ehdotuksiin. Sähkömarkkinaroolit ja pelisäännöt ET kannattaa työryhmän näkemystä siitä, että kulutusjoustopalvelujen tarjoaminen asiakkaille on markkinaehtoista toimintaa ja verkonhaltijan roolina on tämän markkinaehtoisen toiminnan mahdollistaminen tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tältä osin on luontevaa, että verkkoyhtiöiden nykyisin toteuttamasta tyypillisesti yö päivä kuormanohjauksesta siirrytään sovitulla siirtymäaikataululla sähkönmyyjien ja muiden markkinatoimijoiden aloitteesta tapahtuviin ohjauksiin. ET haluaa korostaa asiakasystävällistä siirtymää. Muutos tulee toteuttaa niin, ettei siitä asiakkaalle aiheudu ongelmia tai haittaa. Verkonhaltijan mittausjärjestelmän kautta toteutettavilla ohjauspalvelulla on pitkä historia. Ohjauspalvelu on ollut käytössä jo ennen sähkömarkkinoiden avautumista. Se syntyi tarpeeseen tasata sähkölaitoksen kuormia vuorokauden sisällä. Sähkömarkkinalain myötä palvelu jäi verkkoyhtiön vastuulle, koska sen tekninen toteutus on kytköksissä mittausjärjestelmiin. Asiakkaat ovat tottuneet tähän verkkopalvelun yhteydessä saamaansa palveluun, joten vakioaikaohjauksesta luopuminen on vaikeaa ilman lainsäädännössä asetettua vaatimusta. Käytännössä työryhmän ehdotuksessa ei ole asiakkaan näkökulmasta kyse ohjauspalvelusta luopumisesta vaan ohjauspalvelun siirtymisestä verkonhaltijan kanssa sovitusta palvelusta myyjän kanssa sovituksi palveluksi. ET kannattaa työryhmän ehdotusta asiakasystävällisestä muutoksesta, jossa asiakkaan myyjä valitsee tavan, jolla hän sopii asiakkaansa kanssa ohjausten muutoksista ja sen jälkeen ilmoittaa näistä ao. Energiateollisuus ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki www.energia.fi
verkonhaltijoille. Sähkönmyyjien vastuulle jää muutostilanteista huolehtiminen asiakkaan tarpeet huomioivalla tavalla. 2(6) Ohjauksien jatkuminen edellyttää asiasta sopimista asiakkaan, myyjän ja verkonhaltijan välillä. Myyjän ja verkonhaltijan välisen tiedonvaihdon toteutus vaatii yhteisesti sovitut pelisäännöt. Vähintään ilmoitustapa ja aikarajat ohjauspyynnöille on määriteltävä. ET on sitoutunut osallistumaan tähän työhön ja laatimaan jäsenistölleen toimintaohjeet. Sähkövarastojen omistaminen ET kannattaa työryhmän ehdotusta siitä, että sähkövarastojen omistaminen ja käyttö ovat lähtökohtaisesti kilpailtua liiketoimintaa. Työryhmä linjasi lisäksi, että mikäli markkinoilta ei ole saatavissa verkkoyhtiön verkkotoimintaan tarvitsemia sähkövarastointipalvelua, voivat jakeluverkkoyhtiöt poikkeuksellisesti omistaa ja käyttää sähkövarastoja erikseen määriteltäviin verkkotoiminnan tarpeisiin. ET:n näkemyksen mukaan sääntelyn tulee kannustaa verkonhaltijoita lisäämään erilaisten joustavien resurssien käyttöä perinteisten verkkoinvestointien sijaan vaaditun toimitusvarmuuden ja sähkön laadun varmistamiseksi. Työryhmän tekemä tiukka linjaus rajoittaa verkonhaltijan omistamat varastot vain niihin tilanteisiin, joissa varastoa ei ole markkinoilta saatavissa, voi johtaa pienten varastojen tapauksessa tarpeettoman raskaaseen markkinaselvitykseen. ET:n näkemyksen mukaan poikkeustilanne voisi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun jakeluverkonhaltija haluaa varaston avulla parantaa sähkönlaatua tai korvata verkkoinvestointeja, eikä markkinoilta ole saatavilla varastokapasiteettia oikeaan paikkaan kohtuulliseen hintaan. Olennaista tässä on, että verkonhaltijan omistamien varastojen käyttö rajataan valvontamenetelmissä vain lakisääteisten verkonhaltijan tehtävien hoitamiseen kuten toimitusvarmuuden ja sähkönlaadun kehittämiseen ja ylläpitoon. Regulaattorin tulisi varmistaa, ettei verkonhaltija myy varastojensa vapaata kapasiteettia sellaisiin käyttökohteisiin, jotka ovat markkinatoimijoiden vastuulla. Jakeluverkonhaltijan varastot eivät saa aiheuttaa markkinahäiriötä muille toimijoille, jotka toimivat kilpailuilla markkinoilla. ET katsoo, että vain toimitusvarmuuden ja sähkönlaadun parantamiseen tarkoitetut kapasiteetiltaan pienehköt varastot jakeluverkonhaltijan tulisi saada hankkia itsenäisesti ilman raskaita markkinaselvityksiä. Tämä kannustaisi verkkoyhtiöitä harkitsemaan mahdollisimman useassa tapauksessa varastoa perinteisten investoinnin rinnalla. Poikkeusluvan myöntämistä koskeva prosessi tulisi olla mahdollisimman kevyt. Yksi vaihtoehto olisi määritellä poikkeustilanteen perusteet Energiaviraston valvontamallissa. Valvontajakson päättyessä Energiavirastolla olisi mahdollisuus tarkistaa, täyttyvätkö poikkeustilanteen edellytykset verkkoyhtiön hankkimien varastojen kohdalla. Kuten raportissa todetaan, tätä aihetta käsitellään valmistelussa olevassa EU lainsäädännössä. Valmistuessaan EU lainsäädäntö voi vaikuttaa asian yksityiskohtien toteutukseen. Vapaaehtoinen yhteislaskutus ET kannattaa työryhmän ehdotusta vapaaehtoisesta yhteislaskutuksesta, jossa verkkoyhtiöt velvoitetaan mahdollistamaan kaikille sähkönmyyjille tasapuoliset ja syrjimättömät mahdollisuudet tarjota asiakkailleen yhteislaskua sähkönsiirrosta ja sähköenergiasta. Yhteislaskun mahdollistavaa järjestelyä koskevaa sääntelyä laadittaessa on välttämätöntä huolehtia, ettei uusi menettely lisää jakeluverkonhaltijoiden luottoriskiä nykyisestään. Samalla tulee varmistaa, ettei asiakkaalle muodostu uutta riskiä, että hänen pitäisi maksaa siirrosta kahdesti, esim. myyjän konkurssitilanteessa ensin tälle ja sitten jakeluverkonhaltijalle.
3(6) ET:n näkemyksen mukaan yhteislaskutuksen pelisääntöjen tulee olla mahdollisimman yhdenmukaiset, selkeät ja tasapuoliset. Suurimmat haasteet yhteislaskutuksessa liittyvät myyjän ja jakeluverkonhaltijan väliseen suhteeseen. Yhteislaskun menettelyjen onkin pohjauduttava lainsäädäntöön ja viranomaisen määräyksiin riittävän yksityiskohtaisesti siten, ettei tarvetta yksittäisten verkonhaltijoiden ja myyjien välisille sopimuksille jää. Lain tasolla tulisi säätää jakeluverkonhaltijan, myyjän, asiakkaan ja datahubin keskeiset oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät mm. toimijoiden välisiin vakuuksiin, asiakkaiden ennakkolaskutuksiin, toimijoiden välisiin tilityksiin (maksuaikatauluun) sekä palvelun aloittamiseen ja keskeyttämiseen. ET:n näkemyksen mukaan yhteislaskutuksen aloittaminen ei vaatisi asiakkaan ja verkonhaltijan välisen sopimuksen muuttamista. Yhteislaskutettavalla asiakkaalla tulee edelleen olla verkkopalvelusta erillinen sopimus verkkoyhtiön kanssa. Alan yleisissä sopimusehdoissa tulee varautua sekä erillis että yhteislaskutukseen, joiden välillä pitää voida tarvittaessa vaihtaa joustavasti. ET on käynnistänyt toimialan yhteisen hankkeen tarkempien yhteislaskutusmäärittelyjen laatimiseksi. Työn valmistuttua ehdotukset esitellään työ ja elinkeinoministeriölle. Aggregaattorit ET näkee erilaisten joustoelementtien, tyypillisesti pienehköjen tuotanto ja kulutuspaikkojen sekä tulevaisuudessa myös varastojen, yhteen kokoamisen eli aggregoinnin olevan tulevaisuudessa entistä tärkeämpi kaupallinen palvelu. Sellaisen palvelun luontaisia tarjoajia ovat sähkön vähittäismyyjät, joiden kokonaispalveluun sisältyy muun ohessa vastuu asiakkaidensa taseesta. ET kannattaa työryhmän ehdotuksia aggregaattoreihin liittyen korostaen eri markkinatoimijoiden tasapuolista kohtelua ja markkinaehtoisia menettelyjä. Työryhmän työssä on ansiokkaasti huomioitu eri markkinapaikkojen erilaisuudet ja pohdittu erilaisten mallien vaikutuksia laajasti sekä niiden soveltuvuutta eri markkinoille. Sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta on olennaista, että jokainen sähkönmyyjä ja tasevastaava vastaavat taloudellisesti kaikesta kunkin omaan sähkötaseeseen kirjatusta energiasta. Vastuiden tulee olla selkeitä ja tasevastuun tulee kohdistua sellaiseen sähkönkäyttöön, johon vastuun kantava voi omin tai sopimuskumppaniensa vaikutusmahdollisuuksin vaikuttaa. Nämä taloudelliset vastuut selvitetään taseselvityksessä. Taseselvityksen oikeellisuus on tärkeää. Tasevastuullisilla on oltava oikeus oikeaan ja tasapuoliseen taseselvitykseen. ET näkee välttämättömänä, että sellaisilla energiakauppaan pohjautuvilla markkinoilla, joilla itsenäisen aggregaattorin myymillä joustotarjouksilla on vaikutusta toisten toimijoiden taseisiin, noudatetaan työssä mainittua kompensaatiomallia C. Mallissa C itsenäisen aggregaattorin toiminnasta aiheutunut tasepoikkeama korjataan tasevastaavalle ja aggregaattori maksaa kompensaatiota myyjälle energiasta, joka siirretään myyjän taseesta aggregaattorin taseeseen. ET jakaa työryhmän näkemyksen, että tämä malli on tasapuolisin eri asiakasryhmien ja markkinatoimijoiden välillä ja siinä on suurimmat kannusteet kokonaisoptimoinnille. Energiayhteisöt Työryhmän työssä on pohdittu erilaisten energiayhteisöjen toteutusmahdollisuuksia ja loppuraportissa on esitetty ehdotukset pääperiaatteista erilaisten yhteisöjen mahdollistamiseksi. ET tukee näitä periaatteita. Älyverkkotyöryhmän ehdotusten mukaiset ylätason periaatteet energiayhteisöille vaativat kuitenkin toteutuakseen vielä paljon käytännön määrittelytyötä lainsäädäntöä valmisteltaessa sekä mm. datahubia kehitettäessä.
4(6) Erityisesti hajautetun energiayhteisön määritelmän mukainen toteutusmalli vaatii vielä tarkennusta. Jatkotyössä on määriteltävä käytännön toimintamallit mm. yhteisön jäsenten kanssa tehtävien sopimuksien sekä yhteisöihin liittyvän tiedonvaihdon, taseselvityksen ja laskutuksen osalta. ET kannattaa työryhmän esittämää mallia, jossa hajautetun yhteisön jäsenet maksavat verkon käytöstä yleisten periaatteiden mukaisesti ja sähköverotus toteutetaan voimassa olevan verotuskäytännön mukaisesti. Hajautetun yhteisön käsittely arvonlisäverotuksessa on myös selvitettävä ja toimintamallit tältä osin tarkennettava. Kiinteistön sisäisen energiayhteisön osalta työryhmä ehdottaa, että kiinteistön sisällä tuotetusta ja kulutetusta energiasta, joka ei ylitä jakeluverkon liittymispistettä eikä siis kierrä jakeluverkon kautta, ei tarvitse maksaa verkkopalvelumaksua jakeluverkkoyhtiölle. Jakeluverkkoyhtiön kautta energiayhteisölle siirretty sähkö tulee voida erottaa laskennallisesti energiayhteisön itse tuottamasta sähköstä. ET korostaa, että tämä edellä mainittu mittaustulosten netotus tulee tehdä kulloinkin voimassa olevan tasejakson sisäisesti ja laskea keskitetysti datahubissa. Kiinteistön sisäisen yhteisön tulee itse vastata osuuksien määräytymisestä yhteisöön kuuluvien käyttöpaikkojen kesken sekä osuuksien ajantasaisten tietojen ilmoittamisesta. Datahubin hyödyntäminen on edellytys kustannustehokkaalle toteutukselle. Kiireisimpänä asiana on kuitenkin ensin selvitettävä mittauslaitelainsäädännön mahdolliset rajoitteet netottamiselle ja tarvittaessa löytää ratkaisut mahdollisille rajoitteille. Työryhmän ehdotukset kiinteistörajat ylittävästä energiayhteisöstä vastaavat ET:n näkemyksiä. Pientuotantokohteen kulutuskohteeseen liittävän kiinteistörajat ylittävän sähköjohdon rakentamisen salliminen ilman jakeluverkkoyhtiön suostumusta ja ilman sähköverkkolupaa edellyttää sähkömarkkinalain muuttamista. Tätä muutosta tehtäessä on tärkeää varmistua sähköturvallisuudesta ja erityisesti siitä, ettei kahden tai useamman sähköverkkoon liitetyn käyttöpaikan välille muodostu jakeluverkon rinnalle rengasyhteyttä. Rengasyhteyden estämiseksi erillinen linja tulee määrittää riittävän yksiselitteisesti. Nykyisen sähkön sisämarkkinadirektiivin 2 artiklan 15 kohdan määritelmän mukaan erillisellä linjalla tarkoitetaan sähkölinjaa, joka liittää erillisen tuotantoyksikön erilliseen asiakkaaseen. On välttämätöntä, että tuotantoyksikkö rajataan tässä koskemaan puhdasta tuotantolaitosta, jossa ei omakäytön lisäksi ole muuta kulutusta. Siirtohinnoittelu Pidämme perusteltuna, että nykyinen perusmaksu korvataan ainakin osittain tehokomponentilla, jonka avulla asiakkaalla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siirtolaskuunsa. Yhdymme työryhmän näkemykseen, jonka mukaan jakeluverkkojen siirtohinnoittelun yleiset rakenteet ja muutosten siirtymäajat tulee harmonisoida lainsäädännössä tai viranomaisen määräyksin. Kokemuksen perusteella vapaaehtoisuuteen perustuva rakennemuutos ei johda tavoiteltuun lopputulokseen. Markkinoiden toimivuuden kannalta ja sähkön myyjien toiminnan helpottamiseksi on oleellista, että rakenne on harmonisoitu riittävän tarkasti. Energiaverotuksen kehittäminen ET kannattaa työryhmän verotukseen liittyviä ehdotuksia samalla tuoden esiin, että energiaverojärjestelmämme on osin jo nyt vanhentunut ja tulee tiensä päähän tulevalla vuosikymmenellä. Jotta toimintaympäristö säilyy ennustettavana ja verojärjestelmää voidaan kehittää pitkäjänteisesti, tulee pikaisesti käynnistää selvitys, jossa arvioidaan ja kehitetään energiaverojärjestelmää kokonaisuutena yhdessä sidosryhmien ja veronmaksajien kanssa.
5(6) Energiaverotus on osa yritysten toimintaympäristöä ja vaikuttaa ihmisten elämisen kustannuksiin. Monet ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimet sekä uudet tulevaisuuden palvelut perustuvat sähköön. Sähköntuotanto on muuttunut jo lähes päästöttömäksi, jolloin sähköstä on tullut keino vähentää hiilidioksidipäästöjä yhteiskunnan eri sektoreilla kuten liikenteessä ja teollisuudessa. Nykyinen korkea ja ajastaan jälkeen jäänyt sähkövero hidastaa päästöjen vähentämistä ja tulevaisuuden palveluiden kehitystä. Kaukolämpö on suomalaisten kaupunkien lämmitysmuoto ja voi olla tulevaisuudessa erinomainen jouston lähde sähköjärjestelmälle. Kaukolämmön tuotannon verot lisäävät kaupunkilaisten ja kaupungeissa olevien yritysten kustannuksia. Verot tekevät kaupunkien siirtymisen hiilineutraaliin tulevaisuuteen tarpeettoman kalliiksi ja vaarantavat infrastruktuurin olemassa oloa. Kaukolämpö on päästökaupassa, jonka kanssa päällekkäisellä verotuksella ei vähennetä päästöjä. ET:n mielestä verotusta tulee käyttää päästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Tällöin energia ja ilmastopoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti. Verkkoyhtiöiden joustoa tukeva sääntely Kannatamme työryhmän esitystä, että sähköverkkoyhtiöiden tulee hyödyntää joustoa verkkotoiminnassaan. Sääntelyn tulee mahdollistaa ja ohjata tähän. Olemme samaa mieltä, että luonnollisina monopoleina toimivien verkkoyhtiöiden on oltava tasapuolisia ja neutraaleita hankkiessaan joustopalveluita markkinoilta. Energiaviraston valvontamalli ei tällä hetkellä tue joustojen hankkimista markkinoilta, vaan ohjaa yhtiöt perinteisiin toimitusvarmuusinvestointeihin. Valvontamallia tulisi muuttaa tältä osin. Jakeluverkkoyhtiön kannalta haasteena tulee olemaan jousto ja varastokapasiteetin saaminen juuri tiettyyn paikkaan. Eli jos verkkoyhtiö haluaisi esimerkiksi hyödyntää sähkövarastoa haja asutusalueen tietyn muuntopiirin kuormitushuipun tasaamisessa, tarvitaan varasto juuri kyseiseen muuntopiiriin. Tässä yhteydessä korostamme, että valvontamalliin tehtävät muutokset tulee tehdä varovaisesti. Tällä hetkellä jakeluverkkoihin investoidaan valtavasti. Viimeisimpien Energiavirastolle toimitettujen kehittämissuunnitelmien mukaan verkkoyhtiöiden kokonaisinvestointitarpeet vuosina 2014 2028 ovat noin 9,5 Mrd. Tässä tilanteessa tulee välttää muutoksia, jotka lisäävät toimintaympäristön epävarmuuksia. Seuraavan sukupolven mittarit Työryhmän ehdotus seuraavan sukupolven älymittareiden vähimmäistoiminnallisuuksista on selkeä ja perusteltu. Kuten työryhmän raportissa todetaan, jakeluverkkoyhtiöt ovat uusimassa nykyisiä älymittareitaan eriaikaisesti 2020 luvun aikana niin, että ensimmäisiä uusia mittareita asennetaan jo heti 2020 luvun alkupuoliskolla. Näiden mittareiden hankintaa suunnitellaan ja valmistellaan jo nyt. Haluammekin korostaa, että ehdotetut minimivaatimukset tulee kirjata lainsäädäntöön riittävän ajoissa, jotta mittareiden hankintaprosessit voidaan käynnistää suunnitellusti. Älyverkkotyöryhmä ehdottaa, että kuormanohjaustoiminnallisuus tulee sisällyttää seuraavan sukupolven älymittareihin niille asiakkaille, joilla on merkittäviä ohjattavia kuormia. Sähkönmyyjien ja muiden palveluntarjoajien on mahdollista ohjata asiakkaan mittariin kytkettyjä kuormia standardoidun rajapinnan kautta. Tämä kuormanohjausrajapinta tuleekin jatkotyössä määrittää tarkemmin. Määrittelytyössä on huomioitava, että rajapinnan kustannuksien tulee pysyä kohtuullisina suhteessa hyötyihin. Lisäksi haluamme muistuttaa, että markkinoiden kehittymisen kannalta olisi hyödyllistä, mikäli mittareihin vaadittava standardoitu reaaliaikaulostulo olisi kaikissa mittareissa yhtenevä (saman standardin mukainen). Kulutusjoustoa tukeva rakennussääntely
6(6) Työryhmän huomio siitä, että rakennusten sähkö, LVI ja automaatiosuunnittelussa tulee ottaa huomioon sähköjärjestelmän ja rakennusten välinen keskinäinen synergia, on tärkeä. Kulutusjouston mahdollistaminen tulee huomioida jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus optimoida myös omaa sähkötehon käyttöään. Rakennuksen tarvitseman huipputehon pienentämisen, eli ns. tehotehokkuuden merkitys energiatehokkuuden rinnalla kasvaa erityisesti, kun verkkopalvelumaksuissa siirrytään tehon tarpeeseen perustuvaan hinnoitteluun. Työryhmän linjauksen mukaisesti tulevissa sähköenergiamittareissa on kuormanohjausrele ja avoin ohjausrajapinta, jotka tarjoavat asiakkaalle yhden mahdollisuuden osallistua kulutusjoustoon. Tämä ohjausinfrastruktuuri ei kuitenkaan ole hyödynnettävissä, mikäli asiakkaan ohjattavia kuormia ei ole kytketty mittarin releeseen. Tulisikin kiinnittää huomiota siiten, miten varmistetaan, että nämä helposti ohjattavat kuormat liitetään jatkossakin mittarin ohjauksen perään. ET katsoo myös, että erityisesti sähköisen liikenteen yleistymiseen tulee varautua jo nyt. Ajoneuvoja ladataan valtaosin kotona ja työpaikalla. Tämän uuden kuorman kytkeminen osaksi kulutusjoustoa edellyttää asian sujuvoittamista kuluttajan näkökulmasta. Erityisesti uusissa rakennuksissa kulutusjoustoon osallistumisen on oltava mahdollisimman edullista ja suoraviivaista. Edellä mainittuihin kiinteistöjen kulutusjoustoa edistäviin seikkoihin pitäisi kiinnittää huomiota jatkotyössä ja pohtia, miten asioita voi edistää ennen kaikkea informaatio ohjauksella ja mahdollisesti rakentamissääntelyn kautta. Energiajärjestelmien integraatio Energiateollisuus kannattaa energiajärjestelmien tarkastelua kokonaisuutena politiikkatoimia kehitettäessä, jolloin voidaan välttää haitallinen osaoptimointi. Energiajärjestelmät tukevat toisiaan siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Sähkön, kaukolämmön ja kaasun vuorovaikutuksen edelleen vahvistaminen mahdollistaa siirtymisen kohti vähäpäästöistä energiaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kyberturvallisuus Energia ala näkee kyberturvallisuudesta huolehtimisen äärimmäisen tärkeänä. Se on keskeinen osa jokaisen alan toimijan päivittäistä tekemistä. ET tukee jäseniään tältä osin ohjeistuksen ja koulutuksen avulla. Ystävällisin terveisin ENERGIATEOLLISUUS RY Pekka Salomaa johtaja, energiamarkkinat