LUPAPÄÄTÖS Nro 88/08/2 Dnro Psy-2007-y-146 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 88/08/2 Dnro Psy-2007-y-146 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Kuusijärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuhmo Metsähallitus Luontopalvelut Pohjanmaa PL 81 90101 OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Vesitalouslupa... 3 Ympäristölupa... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 3 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit... 4 Varastointi ja jätteet... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 4 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Ympäristön tila ja laatu... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY... 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 7 Hakijan kuuleminen ja selitys... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 VESITALOUSLUPARATKAISU... 8 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 9 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Vesitalousluvan lupamääräykset... 9 Rakenteita koskevat määräykset...9 Säännöstelymääräykset... 9 Kunnossapitomääräys... 10 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 10 Päästöt pintavesiin... 10 Päästöt ilmaan ja melu... 10 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 10 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 11 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 11 Toiminnan lopettaminen... 11 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Vesitalouslupa... 12 Ympäristölupa... 12 Lupamääräysten perustelut... 12 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 13 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 13 Päätöksen voimassaolo... 13 Lupamääräysten tarkistaminen... 13 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 14 KÄSITTELYMAKSU... 14 Ratkaisu... 14 Perustelut... 14 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Metsähallitus on 11.10.2007 ympäristölupavirastoon toimitetussa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa pyytänyt lupaa käyttää Kuusijärven luonnonravintolammikkoa hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kuusijärven luonnonravintolammikko sijaitsee Kuhmon keskustasta noin 35 km kaakkoon, Korpikosken metsäautotien varressa, valtion maa- ja vesialueella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesitalouslupa Vesilain 8 luvun 1 Ympäristölupa Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 :n nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakija on vuokrannut lammikon maa- ja vesialueet Metsähallitukselta. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2015 asti. Kainuun ympäristökeskus on 15.11.2006 päivätyllä kirjeellään velvoittanut hakemaan luonnonravintolammikolle ympäristölupaa. Kainuun 3. seutukaavassa ei ole otettu kantaa Kuusijärven käyttömuotoon. Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kainuun ympäristökeskuksen lausuntojen mukaan lammikon toiminnalle ei ole kaavoituksellista estettä. Alueella ei ole vireillä olevia tai vahvistettuja kaavoja.

4 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lammikossa kasvatetaan vuosittain noin 80 000 harjuksen, siian tai kuhan istutuspoikasta luonnonravinnolla pääasissa Metsähallituksen omien kalavesien hoitoa varten. Vastakuoriutuneet poikaset istutetaan lammikkoon keväällä ja kesänvanhat poikaset kerätään pois syksyllä. Kaloja ei ruokita. Lammikko täytetään sulamisvesistä keväällä ja tyhjennetään syksyllä. Talven lammikko on tyhjillään. Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit Kasvatuksessa ei käytetä rehua. Jos poikastuotannossa ei päästä tavoitteiden mukaisiin keskipituuksiin, Startti-ravinnetta voidaan käyttää tarpeen mukaan 5 20 kg/ha. Lannoitteen levitykseen käytetään verkkopohjaisia lannoituslauttoja tasaisesti lammikon alueella. Lannoitus ajoitetaan tuotantokauden alkuvaiheeseen (touko-kesäkuu), jotta ravinteet ehtivät tuotantokiertoon ja -käyttöön ennen poikasten keräilyä. Lammikkoa kalkitaan noin kahden vuoden välein käyttämällä dolomiittikalkkia noin 350 kg/ha. Kalkkia ei varastoida, vaan se hankitaan paikan päälle, ja levitään keväthangille lampeen ja ranta-alueelle. Kalkituksella pyritään parantamaan luonnontuotantoa ja kasvattamaan kalat luonnonravinnolla. Lammikko tyhjenee tavallisesti syksyllä niin, ettei kalanpoikasia jää talvehtimaan ja rotenon-myrkkyä ei käytetä. Jos rotenonia käytetään, se hajoaa talven aikana, eikä pääse vesistöön. Varastointi ja jätteet Lammikon huolloissa mahdollisesti tarvittavien työkoneiden poltto- ja voiteluaineet varastoidaan Metsähallituksen toimipisteessä. Toiminnassa ei varastoida tai synny ongelmajätteitä tai vaarallisia aineita. Kalojen istutusten yhteydessä syntyvä muovi- ja muu jäte toimitetaan jätteenkeräyspisteisiin. Kalkituksen yhteydessä syntyvät puu- ja paperijätteet poltetaan paikan päällä. Kompostointia vaativia jätteitä syntyy erittäin vähän ja ne haudataan paikan päällä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Lannoitteita pyritään käyttämään säästeliäästi päästöjen välttämiseksi. Kasvatuksessa ei käytetä rehua, joten toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta parhaana käytäntönä. VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Kuusijärven luonnonravintolammikko on rakennettu vuonna 1979 luonnonlammen paikalle. Lampi on kuivattu Harakkapuroon päättyvällä kuivatusojalla. Vanha luonnonuoma on täytetty kaivumailla noin 100 metrin matkalta. Harakkapuro laskee Kuusipuroon ja se Jonkerijärveen.

Lammikon pinta-ala on vedenkorkeudesta riippuen enintään noin 34 ha ja valuma-alue noin 2 km 2. Lammikon säännöstelyn yläraja on N 60 + 200,75 m, tilavuus noin 429 000 m 3 ja keskisyvyys 1,26 m. Lammikkoon tuleva kevätvalunta noin 320 000 m 3, joten lammikkoon kerätään vesiä myös talven valunnasta ja kevätsateista. Äkillisiin vedenkorkeuden nousuihin on riittävästi tilaa. Lammikko tyhjenee kokonaan. Lammikko tyhjennetään niin, että ei pääse syntymään vahingollista tulva-aaltoa. Lammikosta kalat kerätään keräilylaitteella. Kuhien pyynti aloitettaan elokuun puolivälissä, jolloin veden lämpötila on suunnilleen 15 20 o C. Siian ja harjuksen pyynti on syyskuussa, kun veden lämpötila on alle 15 o C. Lammikko tyhjenee keskivirtaamalla 260 l/s noin 19 vuorokaudessa. Lammikon rakenteisiin kuuluu poisto-ojan suulla oleva 3,5 metrin korkuinen muovinen tyhjennysmunkki, jonka suurin padotuskorkeus on noin 2,8 metriä. Maapadon päälle on rakennettu tie, joka on metrin säännöstelyn ylärajaa ylempänä ja tien ohittava ylivuotorumpu. Tyhjennysmunkista noin 20 m alavirtaan on puurakenteinen kalojen keräilylaite. Noin yhdeksän metrin levyisen tyhjennysojan pituus on noin 600 m. Tyhjennysvirtaamaa ei mitata. Rakenteita ja poisto-ojaa mitoitettaessa tyhjennysvirtaamana on käytetty arvoa 1,5 m 3 /s. 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Ympäristön tila ja laatu Kuusijärven luonnonravintolammikon ympäröivä luonto on tyypillistä kainuulaista havusekametsää ja suoylänköä. Valuma-alueella on luonnonravintolammikon lisäksi Kiimasen lampi. Valuma-alueella on harjoitettu vuosikymmeniä voimakasta metsätaloutta, vain Kuusijärven eteläpuolinen rantakuvio on hakkaamaton. Alueella ei ole maanviljelyä, eikä vakituista tai vapaa-ajan asutusta. Metsäautotie on lammen ympäristössä. Alueen luonnontaloudesta ei ole tehty erillisselvityksiä. Tiedot Kuusijärven vedenlaadusta ovat 9.7.1991 ja Jonkerin 29.4.1982 otetuista vesinäytteistä. Kuusijärven vedenlaatu lienee ollut kalantuotannolle sopiva, koska erittäin haitallisia leväkukintoja ei ole esiintynyt ja kalojen kasvussa on päästy tavoitteiden mukaisiin keskipituuksiin. Alueen kalastoon kuuluvat ahven, hauki särki ja siika. Alueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita, kaivoja, vedenottamoita, uimarantoja, pohjavesialueita tai lähteitä. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Toiminnasta ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristön tai vesistön tilaan tai päästöjä vesistöön. Toiminnan päästöistä ei arvioida aiheutuvan haittaa Rajalammen kalastolle ja kalastukselle. Kalastus on vähäistä syrjäisen sijainnin vuoksi. Lammikkoa ympäröivillä metsämailla ei ole havaittu vettymistä.

Kaukana asutuksesta oleva luonnonravintolammikko ei aiheuta melu-, pöly- tai hajuhaittaa. 6 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISY Toimintaan liittyviä riskejä ovat patoturvallisuus ja kalojen massakuolemat. Patopenkereen ja munkin kuntoa tarkkaillaan, ja ne huolletaan tarvittaessa lammikolla käyntien yhteydessä. Kalakuolemat voidaan välttää tuotannon huolellisella suunnittelulla. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Vedenkorkeuden tarkkailua varten rakennetaan säännöstelypadon eteen asteikko, johon merkitään N 60 -korkeujärjestelmään sidottu ylin sallittu vedenkorkeus. Virtaaman mittaamiseksi ei rakenneta erillisiä laitteita, mutta virtaama voidaan tarvittaessa mitata mittapadolla. Luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään hoito- ja kunnossapitotapahtumat, havainnot lammikon ja purkuvesistön vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalakuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn, lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät sekä niiden vaikutukset. Hoitopäiväkirjaa säilytetään lammikolla olevassa lukitussa varastotilassa. Hoitopäiväkirja toimitetaan vaadittaessa valvontaviranomaisen nähtäväksi. Yhteenveto päiväkirjasta toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kainuun ympäristökeskukselle ja tarvittaessa Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakija on esittänyt, että vedenlaatua tarkkailee ulkopuolinen konsultti 10 vuoden välein. Vesinäytteet otetaan tyhjennyksen alussa, keskivaiheilla ja lopussa. Hakija ottaisi näytteet ja ne analysoidaan puolueettomassa laboratoriossa. Tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa näytteen ottamisesta Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 8.11. ja 23.11.2007 mm. asianosais- ja vedenlaatutiedoilla sekä lammikon lannoitus- ja kalkitustiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuhmon kaupungissa 22.11. 27.12.2007 sekä erityistiedoksiantona Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuhmon kaupungille ja sen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Lisäksi Kuhmon kaupungin kaavoitusvi-

ranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 22.11.2007 Kainuun Sanomissa. 7 Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei luonnonravintolammikon toiminnasta ole tullut huomautuksia ympäristökeskukseen. Luonnonravintolammikon välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelu- tai pohjavesialueita eikä alueellisesti arvokkaiksi luokiteltuja pienvesistöjä. Lammikon toiminnalle ei ole kaavoituksellista estettä. Ympäristökeskuksen 9.11.2005 suorittaman tarkastuskäynnin aikana Kuusijärven luonnonravintolammikko oli tyhjennetty. Patorakenteet ja keräilylaite olivat kunnossa. Laskuojassa ei tarkastushetkellä ollut havaittavissa merkkejä lietteen kulkeutumisesta. Kuusijärven luonnonravintolammikko sijaitsee vedenjakajalla Jonkerin (04.442) vesistöalueella. Jonkeri on suurehko erämaajärvi Vuoksen vesistöalueen latvoilla. Kuusijärvi ja Jonkerin vesistö on luokiteltu yleisen käyttökelpoisuuden perusteella vedenlaadultaan hyväksi. Alueen vedenlaadulle on ominaista happamuus ja humuspitoisuus. Ravinteisuuden perusteella Kuusijärven vesi on lievästi rehevää. Kuusijärven luonnonravintolammikkoviljelystä ei aiheudu uhkaa vesistön tilalle. Mikäli lammikkoa joudutaan lannoittamaan kasvukauden aikana, vesistövaikutusriski kasvaa. Jonkerin vesistöä kuormittaa muutoin lähinnä metsätaloustoiminta. Hakemuksessa esitettyä tarkkailua ympäristökeskus on esittänyt täydennettäväksi siten, että vedenlaatua tarkkaillaan kaksi kertaa lupajakson aikana. Mikäli luonnonravintolammikkoa on tarpeen lannoittaa, tulee päästöja vaikutustarkkailua suorittaa ainakin yhden lannoitusta seuraavan tyhjennyskauden aikana. Päästötarkkailu tulee suorittaa Kuusijärven padolta (YKJ 7089679-3644636) hakemuksen mukaisina ajankohtina. Päästötarkkailun lisäksi Jonkerijärvestä (Jonkerijärvi 4, YKJ 7120037-3662905) tulee ottaa vesistötarkkailunäyte tyhjennyskauden loppuvaiheessa. Päästötarkkailunäytteistä tulee määrittää ainakin kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph ja kiintoaine sekä Jonkerista edellisten lisäksi happi, fosfaattifosfori, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi sekä a-klorofylli. Kuusijärven luonnonravintolammikon toiminta täyttää vesi-, ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Toimintaa on tarpeen tarkkailla kuormitustiedon saamiseksi sekä niiden vaikutusten arvioimiseksi. Säännöstelypadon välittömässä läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on merkitty ylin sallittu vedenkorkeus. Säännöstelyrakenteet on lukittava siten, että asiattomien pääsy niihin estetään. Rakenteet tulee pitää kunnossa ja niiden kunto tulee tarkistaa riittävän usein. Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenpinnan nousuja varten. Lammikon tyhjentäminen on tehtävä hitaasti välttäen

nopeita virtaamanmuutoksia. Lammikon pohjaa ei saa muokata eikä kaloja saa ruokkia ulkopuolisella ravinnolla. Luonnonravintolammikon laskuojan mahdollista liettymistä tulee seurata etenkin tyhjennysvaiheessa. Mikäli liettymiä syntyy, tulee niiden poistosta esittää suunnitelma lupaviranomaiselle tai Kainuun ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kalataudeista, mittavista kalakuolemista ja kalojen hävittämisestä ym. häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille. Lupamääräykset tulee tarkistaa viimeistään 10 vuoden kuluttua luvan voimaantulosta. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että luonnonravintolammikon käytöstä aiheutuva vesistökuormitus on lammikon pienestä koosta johtuen vähäinen mahdollisesta lannoituksesta huolimatta. Hakemuksessa esitetty arvio siitä, että kuormitusta ei aiheutuisi lainkaan, ei kuitenkaan pitäne paikkaansa. Tyhjennyksen loppuvaiheessa vesistöön voi joutua lammikon pohjalta liikkeelle lähtevää kiintoainetta. Kiintoainekuormitus voidaan minimoida tyhjentämällä lammikko mahdollisimman tasaisesti, suuria virtaamanvaihteluita välttäen. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2017 loppuun mennessä. Kalataloudellisen tarkkailun tai kompensaation määrääminen ei ole tarpeen. 8 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on 9.1.2008 ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä ilmoittanut, että mikäli vedenlaadun tarkkailu tehdään Kainuun ympäristökeskuksen esittäminä aikoina ja esittämistä paikoista, niin hakija ottaa näytteet ja ne analysoidaan puolueettomassa laboratoriossa. Näytteistä määritetään ph, kokonaisfosfori ja -typpi sekä orgaanisen kiintoaineen määrä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Metsähallitus Luontopalvelut Pohjanmaalle luvan Kuusijärven luonnonravintolammikon rakentamiseen ja säännöstelyyn Kuhmon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

9 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Metsähallitus Luontopalvelut Pohjanmaalle ympäristöluvan Kuusijärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatusta varten Kuhmon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Kuusijärven luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuksessa esitetyn Kuusijärven luonnonravintolammikon rakentamissuunnitelman sekä sen liitteenä olevien karttojen ja piirustusten mukainen: "Suunnitelmakartta" MK 1:10 000. "Kuusijärvi. Pituusleikkaus. Poikkileikkaukset" MK 1:2 000/1:100 ja 1:50. "Luonnonravintolammikon munkkipato" MK 1:20 ja 1:100. Kaikki korkeudet on sidottava N 60 -korkeusjärjestelmään. Kuusijärven luonnonravintolammikon vedenkorkeuden tarkkailua varten on säännöstelymunkin välittömään läheisyyteen luonnonravintolammikkoon asennettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty suunnitelman mukainen säännöstelyn yläraja N 60 + 200,75 m. Säännöstelymääräykset 2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Kuusijärven luonnonravintolammikon vedenkorkeuksia niin, ettei se tilapäisistä säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä lupamääräyksessä 1 tarkoitettua säännöstelyn ylärajaa. Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten. Lammikko täytetään talvella ja keväällä valuma-alueelta tulevilla sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä lammikon tyhjennysojaa pitkin Harakkapuroon. Lammikkoa tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulva-aallon syntymisen estämiseksi.

10 Kunnossapitomääräys 3. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Säännöstelyrakenteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon tyhjennysoja kunnossa, ettei lammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 4. Lammikon veden ph-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon dolomiittikalkkia enintään 350 kg/ha. 5. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella touko kesäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukautta ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuosittain lisättävän lannoitteen määrä saa olla enintään 20 kg/ha Starttiravinnetta tai sen kokonaisfosforisisältöä vastaava määrä muuta teollista lannoitetta. Lannoitteita saa varastoida lammikkoalueella vain yhtä kasvukautta varten. 6. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. 7. Kaloja ei saa ruokkia, eikä lammikon pohjaa pöyhiä. 8. Lammikko on 15.8. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta vesistössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan ja melu 9. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haju- tai meluhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kuhmon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

11 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 12. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saadaan tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 13. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Tarkkailu- ja raportointimääräys 14. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. 15. Kuusijärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettaminen 16. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Luvan saajalla on vuokrasopimukseen perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi katsottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Lisäksi säännöstelystä saatava hyöty on melkoinen, eikä muita hyödynsaajia ole. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Ympäristölupa Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä ja käytettävän lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa tämän luonnonravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittävän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista ja välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun on vaikutuksen selvittämiseksi seurattava. Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan vähentää asettamalla rakenteita ja kaivettuja ojia koskeva kunnossapitomääräys. Säännöstelyrakenteiden lukitsemista koskeva määräys on tarpeen säännöstelyrakenteiden luvattoman käytön estämiseksi. Lannoituksen ajankohta on rajattu touko kesäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi

luonnonravintolammikolla on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon on kirjattava kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi on määrätty päästö- ja vaikutustarkkailuvelvoite. 13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Kainuun ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava ympäristölupavirastolle 31.12.2018 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 14, 14a 1 momentti ja 31 sekä 8 luku 1 1 momentti, 2, 6, 9 1 momentti, 10 ja 10a 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 995,50 euroa. Perustelut Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on 1 530 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on 3 070 euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistu asia, tulisi periä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Koska kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, maksua pienennetään 35 %:lla. Käsittelymaksu on näin ollen 1 995,50 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas (esittelijä) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. JR/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 2.10.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

1 Liite 2 KUUSIJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja alavirran puoleisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, luonnonravintolammikon vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joille hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saajan tulee antaa ympäristökeskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Kuusijärven luonnonravintolammikosta kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa vesinäytteitä, joista määritetään ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla kertanäytteet luvan voimassaoloaikana vähintään kahtena sellaisena kasvatuskautena, kun lammikkoa lannoitetaan, luonnonravintolammikon padolta (YKJ 7089679-3644636) lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään ph, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Vaikutustarkkailu Päästötarkkailua vastaavina ajankohtina tyhjennyksen loppuvaiheessa Jonkerista (Jonkerijärvi 4, YKJ 7120037-3662905) tulee ottaa vesistötarkkailunäytteet Kainuun ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Näytteistä määritetään päästötarkkailun määritysten lisäksi happi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi ja a-klorofylli. Raportointi Jäljennös tai yhteenveto hoitopäiväkirjasta toimitetaan Kainuun ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Käyttö- ja vaikutustarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle suo-

raan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta ympäristökeskukselle ja Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle, Kuhmon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle. Raporteissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.