PÄÄTÖS Nro 22/06/2 Dnro ISY-2005-Y-183 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2006 HAKIJA Kesälahden kunta ASIA Pohjaveden enintään 500 m 3 /d ottaminen Marjoniemenkankaalle rakennettavasta pohjavedenottamosta, Kesälahti. HAKEMUS Kesälahden kunta on ympäristölupavirastoon 26.9.2005 toimittamassaan, 19.10.2005 ja 26.10.2005 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa mainitulle hankkeelle. Vedenottamon rakentamisella on tarkoitus palvella Kesälahden kirkonkylän ja Parikkalan kunnan Uukuniemen ja Niukkalan kylien sekä molempien kuntien hajaasutusalueiden vedentarvetta ja turvata häiriötön vedensaanti myös poikkeusoloissa. Vedenottamon siiviläputkikaivo sijaitsee tilan 248-402-1-62 alueella. Maanomistaja Tornator Oy on antanut Kesälahden kunnalle suostumuksensa käynnistää lupamenettely vedenottamon rakentamiseksi. Hakijan tarkoituksena on hankkia vedenottamoalueeksi tarvittava noin 2 500 m 2 :n maa-alue omistukseensa. Vedenoton vaikutukset Vedenottamo sijoittuu Marjoniemenkankaan pohjavesialueelle, jonka pinta-ala on noin 6 km 2. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä keskimäärin 4 000 m 3 /d.
Koepumppauksen mukaan vedenottamon kaivosta on saatavissa jatkuvasti pohjavettä 500 m 3 /d. 2 Pohjaveden ottaminen suunnitellussa laajuudessa tulee aiheuttamaan kaivon välittömässä ympäristössä pohjavesipintaan noin 0,5 m:n alenemisen. Yli 0,5 km:n etäisyydellä aleneminen on niin vähäistä, että sillä ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta alueen pohjavesioloihin. Koepumppauksen aikana tehtyjen havaintojen mukaan vedenottamisella ei ole vaikutusta pohjavesialueella olevien lasku-uomattomien orsivesilampien vedenkorkeuksiin, pohjavesien purkulampena olevan Haukilammen virtaamiin eikä alueen kosteikkopaikkoihin. Alueella ei ole muita vedenottamoita. Pohjaveden muodostumisalue kuuluu Marjoniemen Natura 2000 -alueeseen (FI0700039). Alueen suojeltavina luontotyyppeinä ovat humuspitoiset lammet ja järvet (10 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (85 %) ja puustoiset suot (5 %). Alueen toteutuskeinoina ovat maa-aineslaki ja rakennuslaki. Vedenotto toteutetaan siten, että vältetään uusien teiden tai rakenteiden rakentamista alueen keskeisimmällä (arvokkaimmalla suppa-alueella) alueella. Vedenottamo tulee keskeisen suppa-alueen itäpuolelle, joten vedenottohanke ei vaaranna Marjoniemenkankaan Natura 2000 -kohteen luontoarvoja. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO JA TEHDYT MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6,7, ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli esittää ympäristölupavirastolle viimeistään 16.12.2005. 1) Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lausunut, että alueelta ei ole tietoa pitkäaikaisen vedenoton vaikutuksista. Selvityksessä ei ole myöskään perustellusti arvioitu hankkeen vaikutuksia alueella oleviin lampiin, puroihin ja lähteisiin. Luvan tulee näin ollen olla määräaikainen, jonka aikana hakijan on selvitettävä vedenoton vaikutukset vesilain 1:15a ja 1:17a pykälien tarkoittamiin kohteisiin ja niiden luonnontilaan. Lisäksi hakijan tulee selvittää, onko vedenoton vaikutusalueella yksityisiä kaivoja.
3 Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan suunniteltu vedenottamo on tarpeen turvaamaan ja kehittämään Kesälahden vesihuoltoa. Ympäristökeskus esittää, että Kesälahden kunnalle myönnetään lupa pohjavedenottamon rakentamiseen ja viiden vuoden määräaikainen lupa vedenottamiseen. Määräaikaisen luvan aikana tulee selvittää vedenoton vaikutukset vesilain 1:15a ja 1:17a pykälien tarkoittamiin kohteisiin ja niiden luonnontilaan sekä arvioida vedenoton suurin sallittu määrä. Tarkkailua tulee jatkaa myös määräaikaisen luvan päätyttyä, mikäli pysyvä lupa myönnetään. Luvassa tulee huomioida muun muassa seuraavat määräykset: - Luvan hakijan on hyvissä ajoin ennen vedenoton aloittamista laadittava tarkkailuohjelma, jossa seurataan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla pohjaveden korkeutta, lampien vedenpintaa ja mahdollisten vedenoton vaikutusalueelle olevien yksityisten kaivojen veden korkeutta. Lisäksi myös lähteitä ja tihkupintoja tulee seurata. - Määräaikaisen vedenottoluvan aikana selvitetään vedenoton mahdolliset vaikutukset vesilain 1:15a ja 1:17a pykälien tarkoittamien kohteiden luonnontilaan. Selvityksen perusteella mahdollisessa lopullisen luvan määrittelyn yhteydessä arvioidaan tarvittavien poikkeuksien hakeminen pienvesikohteiden mahdollisille vaarantumisille. - Ottamosta otettavan pohjaveden määrä kuukausikeskiarvolla määriteltynä saa olla enintään 500 m 3 /d. - Luvan saajan tulee varustaa ottamo luotettavalla mittauslaitteella ja pitää kirjaa ottamosta otettavasta veden määrästä. - Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailuhavainnoista tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Kesälahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle näiden kanssa sovittuina aikoina. 2) AA on Huosionlahden tilan RN:o 1:60 toisena omistajana vaatinut, että pohjavedenottamo ei saa rajoittaa maatalouselinkeinon harjoittamista mainitulla tilalla esimerkiksi lannoituksen, kasvinsuojelun tai muiden viljelytoimenpiteiden osalta.
4 3) BB on Haukilammen tilan RN:o 25:74 omistajana vaatinut vedenottajaa korvaamaan hänelle aiheutetun vahingon, mikäli tilalla sijaitsevan lammen tai Haukilammen veden pinta alenee yli 20 cm, taikka mikäli kiinteistölle aiheutuu toimenpiteistä jotain muuta vahinkoa. SELITYS Hakija on muistutusten johdosta antamassaan esittänyt luvan myöntämistä pysyvästi sillä perusteella, että suoritetun koepumppauksen aikana pumppauksella ei ole havaittu olleen merkittävää vaikutusta Haukilammen virtaamaan eikä alueen kosteikkopaikkoihin. Hakija on AA:n muistutuksen osalta lausunut, etteivät pohjaveden ottamon rakentaminen tai pohjaveden ottaminen vaikuta tilan maatalouselinkeinon harjoittamiseen, sillä maataloutta tulee harjoittaa aina siten, että toiminta ei aiheuta tärkeällä pohjavesialueella pilaantumisvaaraa. BB:n muistutuksen osalta hakija on lausunut, että pelko vedenpinnan merkittävästä laskusta tai vedenottamon vaikutuksesta aiheutuvasta vahingosta on tehdyn koepumppauksen perusteella turhaa. Hakija pitää näin ollen vahingonkorvausvaatimusta perusteettomana. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUVAN MYÖNTÄMINEN Ympäristölupavirasto myöntää Kesälahden kunnalle luvan - pohjavedenottamon rakentamiseen Kesälahden kunnan Marjoniemen kylässä sijaitsevalle Marjoniemen tilalle RN:o 1:62 sekä - pohjaveden ottamiseen rakennettavasta pohjavedenottamosta
5 MÄÄRÄYKSET Pohjavedenottamo ja pohjaveden ottaminen 1. Pohjavedenottamon sijainti näkyy hakemuksen liitteenä olevasta 14.7.2005 päivätystä yleiskartasta sekä tilan 248-402-1-62 omistajan (Tornator Oy) 15.9.2005 antaman suostumuksen liitekartasta. 2. Otettava vesimäärä saa olla enintään 500 m 3 /d puolivuosikeskiarvona laskettuna. 3. Luvan saajan on varustettava pohjavedenottamo luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella, mitattava otettavat pohjavesimäärät ja pidettävä niistä kirjaa. 4. Luvan saajan on kustannuksellaan seurattava pohjaveden korkeutta ottamolla ja sen ympäristössä sekä ottamon käytön vaikutuksia pohjavesioloihin ja pohjaveden muodostumisalueella olevien lampien vedenkorkeuteen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuun on sisällytettävä vaikutusalueella mahdollisesti olevat yksityisten kaivot sekä luonnontilaiset lähteet ja uomat. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle 2 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus saa tehdä ohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomansa muutokset. 5. Tiedot otetuista vesimääristä ja tarkkailuhavainnoista tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Kesälahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden kanssa sovitulla tavalla. Lisäksi tiedot on esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen. 6. Luvan saajan on korvattava pohjaveden ottamisesta johtuva alueen omistajalle tai muun erityisen oikeuden nojalla pohjavettä käyttävälle aiheutuva veden saannin huonontuminen, mikäli se ei ole vähäinen. Mikäli pohjaveden ottamisesta on seurauksena, että veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja on velvollinen, jos asianomainen sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta rakentamaan asianomaiselle uuden kaivon, syventä-
6 mään entistä kaivoa tai asettamaan asianomaisen käytettäväksi kohtuulliset vaatimukset täyttävän muun vedenottamon siihen kuuluvine laitteineen sekä johdon, joka on tarpeen veden johtamiseksi asianomaisen käyttöön. Ennen kuin nämä veden saannin turvaamista tarkoittavat toimenpiteet on suoritettu, luvan saaja on velvollinen väliaikaisesti muulla tavalla turvaamaan asianomaisen veden saannin. Jos asianosaiset eivät pääse sovintoon rahakorvauksen suorittamisesta ja veden saannin turvaamisesta tai muista asian järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä, vedensaantiin oikeutettu voi saattaa asian hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Asian ratkaistessaan ympäristölupavirasto voi määrätä, että luvan saajan on korvattava hakemuksen tehneelle asian hoitamisesta olleet ja asian käsittelemisestä aiheutuneet välttämättömät kustannukset. 7. Jos ottamon rakentamisesta tai käytöstä aiheutuu muu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian tämän lupapäätöksen lainvoiman estämättä hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 8. Jos nyt myönnetyn vedenottoluvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, jos haitta on huomattava, peruuttaa lupa. 9. Vedenottamon rakentamistöiden aloittamisesta on ennalta kirjallisesti ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kesälahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tämän päätöksen päivämäärä ja antaja on samalla ilmoitettava. 10. Vedenottamon rakentamistyöt on tehtävä loppuun viimeistään neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 11. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kesälahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa valmistumisesta. Luvan saajan on ilmoitettava
vedenottamon käyttöönotosta ja vedenoton aloittamisesta Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Kesälahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 Tämä lupa ei vapauta noudattamasta, mitä vesilain 1 luvun 15 a :ssä on säädetty luonnontilaisen lammen ja saman luvun 17 a :ssä luonnontilaisen uoman tai lähteen säilymistä luonnontilaisena vaarantavista toimenpiteistä. Mikäli hanketta toteutettaessa osoittautuu, että siitä saattaa seurata näissä lainkohdissa tarkoitettu seuraus, on ennen seurauksen aiheutumista pantava vireille lainkohdassa tarkoitettu hakemus poikkeuksen myöntämiseksi. Tämä lupa ei vapauta noudattamatta, mitä vedenottorakennuksen tai muiden hankkeeseen kuuluvien rakenteiden luvantarpeesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tällä päätöksellä ei luvan saajalle anneta vedenottamoalueeseen parempaa oikeutta kuin luvan saajalla muutoin on. PERUSTELUT Pohjaveden ottaminen Marjoniemenkankaalle rakennettavasta ottamosta on tarpeen Kesälahden kirkonkylän ja Parikkalan kunnan Uukuniemen ja Niukkalan kylien sekä molempien kuntien haja-asutusalueiden alueella tapahtuvan vedenhankinnan kehittämiseksi ja häiriötilanteiden hallitsemiseksi. Suunnitelman mukaisesta pohjavedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta ei aiheudu vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja seurauksia. Hankkeesta saatava hyöty on siitä mahdollisesti johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Hanke ei lupaehtojen mukaisesti toteutettuna todennäköisesti heikennä merkittävästi Natura-kohteen valintaperusteena olevia luontoarvoja.
8 Kiinteistöjen veden saannin turvaamiseksi ja muiden ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräykset 6 8. Luvan mukaisesta vedenotosta ei ennalta arvioiden aiheudu edunmenetyksiä, joista olisi nyt määrättävä korvausta. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vaatimus luvan myöntämisestä määräaikaisena hylätään. Pohjaveden ottamisesta luvassa sallitussa määrin ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan sellaisia vaikutuksia, että olisi perusteltua rajoittaa lupa olemaan voimassa vain viisi vuotta. Edellytykset pysyvän luvan myöntämiseen ovat olemassa kun otetaan huomioon lupaehdosta 8 ilmenevä mahdollisuus tarvittaessa tarkkailun perusteella puuttua lupaan. Muilta osin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. AA:n vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että luvan mukaisilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta tilan maatalouselinkeinon harjoittamiseen. Joka tapauksessa tilan elinkeinotoimintoja koskee ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetty pohjaveden pilaamiskielto. BB:n vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa lupamääräysten kohtiin 7 ja 8 ja toteaa, että luvan mukaisesta vedenotosta ei ennalta arvioiden aiheudu edunmenetyksiä, joista olisi nyt määrättävä korvauksia. LAINKOHDAT Vesilain 9 luvun 6, 7, 8, 11 ja 15 sekä 11 luvun 12 Luonnonsuojelulain 65
9 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 490 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Esko Vaskinen Nora Kankaanrinta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt esittelijä Nora Kankaanrinta. NK/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4978, 040 774 8080
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 26.4.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.