Espoon liikenneonnettomuudet 2014

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 Kuva: Liikenneturva/ Nina Mönkkönen Hanna Puolimatka, Eija Yli-Halkola ja Christel Kautiala Destia Oy

YHTEENVETO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2014 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina 2010 2014. Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Espoon kaupungin alueella tapahtui vuonna 2014 poliisin tilastojen mukaan yhteensä 483 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 22 % johti henkilövahinkoihin (105 kpl), kolme johti kuolemaan ja 102 johti loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui 127 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on pienentynyt vuodesta 2013 (2013 tapahtui 560 onnettomuutta). Kanta Leppävaarassa tapahtui yli 10 % (43 kpl) Espoon kaikista onnettomuuksista (10 % vuonna 2013). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2014 oli edellisvuoteen verrattuna pienempi (55 kpl vuonna 2013). Toiseksi eniten onnettomuuksia tapahtui Kanta-Tapiolassa (34 kpl). Lähes kaikilla alueilla onnettomuusmäärät vähentyivät vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2013 tapahtuneista onnettomuuksista noin 45 % (218 kpl) tapahtui maanteillä ja 53 % (256 kpl) katuverkolla. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 2 % kaikista onnettomuuksista (9 kpl). Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui yhteensä 130 henkilöä, mikä on noin 10 % vähemmän kuin vuonna 2013 (144 kpl). Uhrit ovat olleet pääasiassa henkilöautojen kuljettajia tai matkustajia (70 kpl, 54 %). Kevyen liikenteen uhreja oli 38 % (22 jalankulkijaa, 14 polkupyöräilijää ja 13 mopoilijaa). Vuonna 2014 tapahtui 25 onnettomuutta, jossa joku osallisista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Tämä on 5 % kaikista onnettomuuksista. Onnettomuuksista yhdeksän johti henkilövahinkoihin ja loput 16 johtivat omaisuusvahinkoihin. Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan 13 henkilöä, mikä on 10 % kaikista uhreista. Alkoholionnettomuuksien määrä oli hieman edellisvuotta suurempi.

SAMMANDRAG Denna rapport innehåller uppgifter om vägtrafikolyckor som kommit till polisens kännedom i Esbo år 2014. Dessutom har utvecklingen av olycksfall granskats sedan 1962 och mer exakt under perioden 2010-2014. Till polisens kännedom kommer vanligtvis alla trafikolyckor som lett till dödsfall och 20 % som lett till personskador. Under år 2013 inträffade i Esbo stad sammanlagt 483 trafikolyckor enligt polisens statistik. Av olyckorna ledde 22 % till personskador: tre till döden och 102 till lindrigare skador. I personskadeolyckorna omkom tre människor och 127 skadades. Totala antalet olyckor har minskat sedan 2013 (2013 inträffade 560 olyckor). Under 2013 inträffade ungefär 10 % (43 st) av alla Esbos olyckor i Stam Alberga (10 % år 2013). Antalet av olyckor i Stam-Alberga 2014 var lägre jämfört med förra året (2013 55 st). På följande plats kommer Egentliga- Tapiola (Kanta-Tapiola) (34 st). På nästan alla områden har olyckorna minskat jämfört med år 2013. Under 2014 inträffade 45 % (218 st) av olyckorna på statens vägar och 53 % (256 st) på gatunätet. På privata vägar och andra transportområdena inträffade 2 % av alla olyckor (9 st). I personskadeolyckorna dödades eller sårades totalt 130 personer, viket är ungefär 10 % mindre än år 2013 (144 st). Offer var i huvudsak bilförare eller passagerare (70 st, 54 %) och lättrafikanter (38 %, 22 fotgängare, 14 cyklister och 13 mopedister). 25 olyckor (5 %) var alkoholrelaterade. Nio av olyckorna ledde till personskador, och de återstående 16 har lett till skador på egendom. Olycksoffrens antal var totalt 13 st, vilket är 9 % av alla offer. Antal alkohol olyckor var något längre än föregående år.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 5 SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 SAMMANDRAG 4 SISÄLTÖ 5 1 JOHDANTO 6 2 ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA 7 3 ONNETTOMUUSAJANKOHDAT 9 4 ONNETTOMUUSPAIKKA 11 4.1 Onnettomuuspaikka 11 4.2 Onnettomuuksien kasaumapisteet 12 4.3 Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet 13 4.4 Onnettomuudet tilastoalueittain 13 5 ONNETTOMUUSLUOKKA 14 5.1 Katuverkko 14 5.2 Maantieverkko 15 5.3 Kevyen liikenteen väylät 15 5.4 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 16 6 ONNETTOMUUSOLOSUHTEET 17 7 ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET 19 7.1 Onnettomuuksien osalliset 19 7.2 Alkoholin osuus onnettomuuksiin 21 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET 21 LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT 22 LIITE 1. Käsitteet ja määritelmät LIITE 2. Onnettomuuskasaumat vuosina 2010-2014 LIITE 3. Onnettomuuksien tapahtumapaikat vuonna 2014 LIITE 4. Kevyen liikenteen onnettomuuksien paikat vuosina 2010-2014 LIITE 5. Kevyen liikenteen väylillä vuosina 2010-2014 tapahtuneet onnettomuudet, joissa vähintään kaksi osallista ja osallisena jalankulkija, pyöräilijä tai mopo LIITE 6. Kevyen liikenteen onnettomuudet vuonna 2014 ja vuosina 2010-2014

6 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 1 JOHDANTO Tässä raportissa on tarkasteltu vuonna 2014 Espoon kaupungin alueella tapahtuneita poliisin raportoimia tieliikenneonnettomuuksia ja seurattu onnettomuusmäärän kehitystä vuodesta 1962 sekä tarkemmin vuosina 2010 2014. Poliisin tietoon on arvioitu tulevan kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet ja noin 20 % henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Onnettomuusanalyysi on laadittu Destia Oy:ssä jossa työhön ovat osallistuneet Ins. AMK Hanna Puolimatka, Ins. AMK Eija Yli-Halkola ja DI Christel Kautiala. Onnettomuusanalyysissä on käytetty Destian iliitu-palvelua. Espoon kaupungilta työn tilaaja on tutkija FM Tuomo Saarinen. Raportissa käytetyt käsitteet ja määritelmät ovat liitteenä 1.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 7 2 ONNETTOMUUSKEHITYS ESPOOSSA Espoon kaupungin alueella tapahtui poliisin tilastojen mukaan vuonna 2014 yhteensä 483 liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista noin 22 % johti henkilövahinkoihin: kolmeen kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui 127 henkilöä. Espoossa liikenneonnettomuuksien määrä on laskenut voimakkaasti vuoden 1989 huippuluvuista 2000-luvun alkuun asti. Vuodesta 2003 lähtien onnettomuuksien kokonaismäärä on jälleen kasvanut voimakkaasti (kuva 2.1). Kasvu on aiheutunut pääasiassa omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien lisääntymisestä (kuva 2.2). Vuonna 2011 onnettomuuksien kasvu taittui. Onnettomuudet vähenivät edellisestä vuodesta myös vuonna 2014. Vuonna 2014 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui 14 % vähemmän kuin vuonna 2013. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet nousivat vuonna 2014 edellisvuoden kahdesta onnettomuudesta kolmeen onnettomuuteen. Kuva 2.1. Espoon onnettomuuskehitys 1962 2014, onnettomuuksien kokonaismäärä ja onnettomuuksien uhrien määrä. (Lähde vuosina 1962 2006 Espoon liikenneonnettomuudet 2006.)

8 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 Kuva 2.2. Espoon onnettomuuskehitys 2010 2014, onnettomuuksien kokonaismäärä vakavuuden mukaan. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu huomattavasti vähemmän onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin (kuva 2.3). Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa harvemmin kuin muualla Suomessa. Kuva 2.3. Espoon ja koko Suomen onnettomuuskehitys asukaslukuun suhteutettuna vuosina 2010 2014.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 9 3 ONNETTOMUUSAJANKOHDAT Vuonna 2014 onnettomuuksia tapahtui eniten tammi- ja marraskuussa. Muuten onnettomuuksia tapahtui melko tasaisesti ympäri vuoden. Kesäkuukausista vähiten onnettomuuksia tapahtui elokuussa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten tammi-, syys-, joulu-, touko- ja lokakuussa. Onnettomuuksien tapahtuma-aika viikonpäivän ja kellonajan mukaan mukailee hyvin liikennemääriä. Eniten onnettomuuksia tapahtui iltaruuhkan aikaan kello 16 19. Myös aamuruuhkan aikaan kello 8-9 tapahtui runsaammin onnettomuuksia. Keskipäivällä tapahtuvat onnettomuudet ovat hieman vähentyneet edellisestä vuodesta. Perjantai oli yleisin onnettomuuksien tapahtumapäivä, kuten se oli myös vuonna 2013. Sunnuntaina ja lauantaina tapahtui viikonpäivistä vähiten onnettomuuksia. Kuva 3.1 Onnettomuuden tapahtumakuukausi vuonna 2014. Kuva 3.2 Onnettomuuden viikonpäivä vuonna 2014.

10 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 Kuva 3.3 Onnettomuuden kellonaika vuonna 2014.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 11 4 ONNETTOMUUSPAIKKA 4.1 Onnettomuuspaikka Vuonna 2014 tapahtuneista onnettomuuksista noin 45 % (218 kpl) tapahtui maanteillä ja 53 % (256 kpl) katuverkolla. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui noin 2 % kaikista onnettomuuksista (9 kpl). Maanteiden onnettomuuksista reilu puolet tapahtui pääväylillä (110 kpl, tienumerot 1-103). Kaikkien vuonna 2014 tapahtuneiden onnettomuuksien tapahtumapaikat esitetään onnettomuusluokittain liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty kevyen liikenteen onnettomuuksien tapahtumapaikat onnettomuusluokittain vuonna 2014 ja liitteessä 6 myös vuosilta 2010 2014. Liittymissä tapahtui 119 onnettomuutta eli noin 25 % kaikista onnettomuuksista. Liittymäonnettomuuksien määrä laski hieman edellisestä vuodesta (kuva 4.1). Vuonna 2014 liittymäonnettomuuksissa onnettomuuspaikalla oli useimmiten liikennevalot (49 kpl) tai kärkikolmio (43 kpl). Tasa-arvoisissa liittymissä tapahtui kuusi onnettomuutta ja STOP-merkillä varustetuissa liittymissä kaksi onnettomuutta. Kiertoliittymissä tapahtui yksi onnettomuus. Loput liittymät on luokiteltu muiksi liittymiksi, joita ovat esimerkiksi kevyen liikenteen väylien keskinäiset risteämiset. Onnettomuuksista noin 13 % (64 kpl) tapahtui pysäköintialueilla. Suojateillä tapahtui 31 onnettomuutta, joka on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2013 (v. 2013 19 suojatieonnettomuutta). Suojatieonnettomuuksista henkilövahinkoihin johti 24 onnettomuutta. Eritasoliittymien rampeilla tapahtui 35, kevyen liikenteen väylillä kuusi ja sillalla yksi onnettomuus. Kuva 4.1. Liittymäonnettomuuksien kehitys ja risteysvarustus 2010 2014.

12 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 4.2 Onnettomuuksien kasaumapisteet Liitteenä 2 olevassa kartassa on esitetty kaikki Espoon alueella esiintyvät onnettomuuskasaumat vuosien 2010 2014 onnettomuuksista. Onnettomuuksien kannalta paikka on katsottu ongelmalliseksi, jos 50 metrin säteellä on tapahtunut vähintään yksi kuolemaan johtanut onnettomuus tai vähintään kolme loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta tai yhteensä vähintään seitsemän onnettomuutta. Kohteiden ongelmallisuutta voidaan arvioida ns. ind5-luvun avulla. Ind5-tarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kertoimena on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin 0,2. Ind5-tarkastelun avulla lasketut Espoon vaarallisimmat paikat on esitetty taulukossa 4.1 vaarallisuusjärjestyksessä. Taulukon numero vastaa liitteen 2 numerointia. Taulukko 4.1 Ind5-tarkastelun perusteella Espoon pahimmat onnettomuuskasaumapisteet vuosina 2010 2014. Nro Tapahtumapaikka Kuolemaan johtanut kpl Loukkaantumiseen johtanut kpl Omaisuusvahinkoon johtanut kpl Yht. IND5 1 Kehä I, Turvesuontien liittymä 0 9 8 17 2,12 2 Finnoontie ja Puolarmetsänkadun liittymä 0 5 11 16 1,44 3 Kauppakeskus Iso-Omena 0 2 23 25 1,32 4 Piispansilta, Ison Omenan kohta 0 2 23 25 1,32 5 6 Kuitinmäentie, Suomenojan liikenneympyrä Kehä 1, Kalevantien ja Tekniikantien liittymä 0 3 13 16 1,12 0 3 13 16 1,12 7 Kehä I, Kurkijoentien liittymä 0 3 9 12 0,96 8 Turuntie, Rastaalantien ja Kuninkaistenportin liittymä 1 3 4 8 0,96 9 Finnoontien ja Portin liittymä 0 4 4 8 0,96 10 Leppävaarankatu 3-9 0 2 14 16 0,96

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 13 4.3 Onnettomuuksien kasaumapisteiden parantamistoimenpiteet Espoon kaupungilla on suunniteltu tai vuoden 2014 aikana tehty parantamistoimenpiteitä taulukon 4.1 pahimpiin onnettomuuspaikkoihin seuraavasti: 1. Kehä I:n ja Turvesuon liittymä tullaan jollakin aikavälillä parantamaan eritasoliittymäksi. Tarkkaa aikataulua hankkeen toteutumisesta ei kuitenkaan ole. 2. Piispansillan Iso-Omenan kohdasta on tehty katusuunnitelma. Pohjoisosa rakennetaan vuosina 2013 2015. Metrokeskukseen liittyvät eteläosan järjestelyt valmistuvat vuosina 2014 2015. 4.4 Onnettomuudet tilastoalueittain Onnettomuuskehitystä on seurattu Espoossa tilastoalueittain. Tilastoalueiden rajoja on muutettu vuonna 2007, joten onnettomuustarkastelut tilastoalueittain eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tarkasteluihin nähden. Vilkkaimmat väylät (Länsiväylä, Turunväylä sekä Kehä I, II ja III) eivät sisälly tilastoalueisiin. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 tilastoalueille paikannettiin 416 onnettomuutta eli 86 % kaikista Espoon kaupungin alueella tapahtuneista onnettomuuksista. Kanta Leppävaarassa tapahtui yli 10 % (43 kpl) Espoon kaikista onnettomuuksista (10 % vuonna 2013). Kanta Leppävaaran onnettomuusmäärä vuonna 2014 oli edellisvuoteen verrattuna pienempi (55 kpl vuonna 2013). Paljon onnettomuuksia on tapahtunut aikaisempien vuosien tapaan myös Kanta-Tapiolassa ja Kanta-Espoossa. Onnettomuusmäärät kasvoivat kahdeksalla tilastoalueella vuodesta 2013 (yhteensä 26 tilastoaluetta). Onnettomuusmäärät kasvoivat etenkin Bembölessä edellisvuoteen verrattuna (28 onnettomuutta vuonna 2014 ja 20 onnettomuutta vuonna 2013). Nro Tilastoalue 11 Kanta-Leppävaara 13 Kilo-Karakallio 14 Laaksolahti 15 Viherlaakso-Lippajärvi 16 Sepänkylä 21 Kanta-Tapiola 22 Otaniemi 23 Haukilahti-Westend 24 Mankkaa 25 Laajalahti 31 Matinkylä 32 Olari 33 Henttaa 41 Kanta-Espoonlahti 42 Saunalahti 43 Nöykkiö-Latokaski 44 Kaitaa 45 Suvisaaristo 51 Kanta-Kauklahti 52 Kurttila-Vanttila 61 Kanta-Espoo 62 Muurala-Gumböle 63 Bemböle 64 Nuuksio 71 Vanhakartano-Röylä 72 Kalajärvi-Lakisto Kuva 4.2 Espoon liikenneonnettomuudet vakavuuden mukaan tilastoalueittain 2014.

14 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 5 ONNETTOMUUSLUOKKA 5.1 Katuverkko Espoon katuverkolla tapahtuneista onnettomuuksista lähes puolet (44 %, 112 kpl) on kirjattu luokkaan muu onnettomuus (kuva 5.1). Muiden onnettomuuksien osuus kaikista onnettomuuksista on ollut pidemmän aikaa nousussa, vuonna 2013 vastaava luku oli 38 %. Tässä luokassa yleisimmät onnettomuustyypit olivat vuonna 2014 tieltä suistuminen (13 kpl) ja peruutusonnettomuudet (12 kpl). Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat yksittäisonnettomuudet (16 %, 41 kpl) ja jalankulkijaonnettomuudet (8,2 %, 21 kpl). Espoon katuverkolla tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, jonka onnettomuusluokka oli kääntymisonnettomuus. Kevyen liikenteen onnettomuuksia (jalankulkija-, polkupyörä- ja mopedionnettomuudet) oli 16 % (42 kpl) kaikista onnettomuuksista. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa seuraukset ovat yleensä vakavia. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yli puolet (65 %) oli kevyen liikenteen onnettomuuksia. Erityisesti katuverkon henkilövahinkoihin johtaneiden jalankulkijaonnettomuuksien määrä on ollut kasvujohteinen viime vuosina. Mopedionnettomuuksien määrä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 14 onnettomuudesta yhdeksään onnettomuuteen. Vastaavasti jalankulkijaonnettomuudet kasvoivat 17 onnettomuudesta 21 onnettomuuteen. Mopoautoonnettomuudet eivät kuulu mopedionnettomuuksiin vaan muihin onnettomuuksiin. Vuoden 2014 aikana Espoossa tapahtui yksi omaisuusvahinkoihin johtanut mopoauto-onnettomuus, jossa henkilöauto peruutti parkkipaikalla mopo-autoon. Kuva 5.1 Onnettomuusluokat katuverkon onnettomuuksissa vuonna 2014.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 15 5.2 Maantieverkko Espoon alueella olevalla maantieverkolla (suurimmat väylät Kehä I, II ja III, Turunväylä ja Länsiväylä sekä paljon yhdysteitä) tapahtuneista onnettomuuksista yleisimpiä olivat peräänajo-, yksittäis- ja muu onnettomuudet (yhteensä 43 % kaikista maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista). Näistä onnettomuuksissa aiheutui yli puolet (64 %) maanteillä tapahtuneista henkilövahingoista. Vuonna 2014 Espoon maanteillä sattui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joista toinen oli polkupyöräonnettomuus ja toinen oli muu onnettomuus. Maantieverkolla tapahtui lisäksi runsaasti omaisuusvahinkoon johtaneita peuraonnettomuuksia (kuva 5.2). Kevyen liikenteen onnettomuuksia tapahtui maantieverkolla yhteensä seitsemän kappaletta, joista viisi johti loukkaantumiseen ja yksi kuolemaan. Tämä oli 14 % kaikista maantieverkon henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista. Maanteiden jalankulkija- ja polkupyörä-onnettomuuksien määrä vuonna 2014 väheni vuoden 2013 määrästä. Kuva 5.2. Onnettomuusluokat maantieverkon onnettomuuksissa vuonna 2014. 5.3 Kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylillä tapahtui yksi loukkaantumiseen johtanut mopoilijan ja polkupyöräilijän välinen onnettomuus. Onnettomuus tapahtui Espoonlahdessa Soukanväylän kevyen liikenteen väylällä. Mopoilijan ja polkupyöräilijän välisiä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui myös vuonna 2013 yksi. Vuonna 2014 jalankulkijoiden ja mopoilijoiden välisiä loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui yksi Espoon Laaksolahdessa Riihiniityntien kevyen liikenteen väylällä. Polkupyörien välisiä onnettomuuksia ei tapahtunut yhtään. Poliisin tilastoihin ei päätynyt vuonna 2014 yhtään kevyen liikenteen väylällä tapahtunutta jalankulkijan ja polkupyöräilijän välistä onnettomuutta. Vuonna

16 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 2013 tällaisia onnettomuuksia tapahtui yksi, vuosina 2012 ja 2011 näitä onnettomuuksia ei tapahtunut yhtään ja vuonna 2010 jalankulkijan ja polkupyöräilijän välisiä onnettomuuksia tapahtui kaksi. Liitteessä 5 on esitetty kartalla kevyen liikenteen väylillä vuosina 2010 2014 tapahtuneet onnettomuudet, joissa on vähintään kaksi osallista ja osallisena on jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopo. 5.4 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Espoossa tapahtui vuonna 2014 kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli yhteensä kolme henkilöä. Yksi kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui katuverkolla ja se oli onnettomuusluokaltaan kääntymisonnettomuus. Onnettomuus tapahtui Kuitinmäentien ja Piispanmäentien liittymässä. Kaksi onnettomuuksista tapahtui maantieverkolla ja ne olivat onnettomuusluokiltaan polkupyörä- ja muu onnettomuus. Polkupyöräonnettomuus tapahtui Turuntien ja Rastaalantien liittymässä ja muu onnettomuus tapahtui Länsiväylällä Soukanväylän lähellä. Kääntymisonnettomuus tapahtui tammikuussa kello 15 tien ollessa jäinen, valoisuus oli päivänvalo ja ilma pilvipoutainen. Paikalla oli toiminnassa olevat liikennevalot ja nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 50 km/h. Polkupyöräonnettomuus tapahtui pyöräilijän ollessa pyörätiellä ajoneuvon kääntyessä oikealle. Onnettomuus tapahtui marraskuussa kello 20 tien ollessa paljas, kuiva ja valaistu sekä sään ollessa kirkas. Paikalla oli toiminnassa olevat liikennevalot. Nopeusrajoitus oli onnettomuuspaikalla 60 km/h. Pyöräilijä ylitti liittymän punaisella valolla. Muu onnettomuus oli suistuminen tieltä risteyksessä ja se tapahtui tammikuussa kello 20 tien ollessa paljas, kuiva ja valaistu, sää oli kirkas ja nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 80 km/h.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 17 6 ONNETTOMUUSOLOSUHTEET Onnettomuudet tapahtuivat pääosin hyvissä olosuhteissa. Useimmiten näkyvyys oli päivänvalossa hyvä. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista valtaosa (55 %) tapahtui päivänvalolla tai tien ollessa valaistu (28 %). Kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista tapahtui kuivalla tiellä 48 % ja märällä 32 %. Vaativissa olosuhteissa lumisella, sohjoisella tai jäisellä pinnalla tapahtui 10 % kaikista onnettomuuksista. Kaikista onnettomuuksista 16 % tapahtui vesi-, lumi- tai räntäsateella. Useimmiten sää oli kirkas tai pilvipoutainen. Kuva 6.1 Valoisuus onnettomuushetkellä vuonna 2014. Kuva 6.2 Tien pinta onnettomuushetkellä vuonna 2014.

18 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 Kuva 6.3 Sää onnettomuushetkellä vuonna 2014.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 19 7 ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET 7.1 Onnettomuuksien osalliset Vuonna 2014 henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 231 henkilöä, mikä on 18 % vähemmän kuin vuonna 2013. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osallisista suurin osa oli kuljettajana tai matkustajana henkilöautossa (163 osallista). Kevyen liikenteen osalta mopedien osallisten osuus on laskenut, mutta pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osuus hieman kasvanut. Taulukossa 7.1 on esitetty henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osallisten määrät. Taulukko 7.1. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osallisten kulkumuoto vuosina 2013 ja 2014. 2014 kpl 2014 %- osuus 2013 kpl 2013 %- osuus Muutos 2013-2014 Auto kuljettaja 136 59 % 162 57 % -16 % Auto matkustaja 30 13 % 43 15 % -30 % Moottoripyörä 12 5 % 14 5 % -14 % Mopedi 16 7 % 27 10 % -41 % Pyöräilijä 14 6 % 12 4 % 17 % Jalankulkija 23 10 % 21 7 % 10 % Muu kulkuneuvo 0 0 % 4 1 % -100 % Yhteensä 231 100 % 283 100 % -18 % Onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma noudattelee ikäluokan osuutta koko väestöstä (kuva 7.1). Nuoria osallisia oli suhteessa hiukan enemmän kuin vanhempia ikäryhmiä. Mopoikäisille ja vasta henkilöauton ajokortin saaneille nuorille tapahtuu tyypillisesti enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin kokeneemmille tienkäyttäjille (kuva 7.2).

20 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 Kuva 7.1 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2014 sekä ikäluokan osuus koko väestöstä 2014. Kuva 7.2 Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakauma Espoossa vuonna 2014 kulkumuodon mukaan.

Espoon liikenneonnettomuudet 2014 21 7.2 Alkoholin osuus onnettomuuksiin Alkoholionnettomuuksien määrä kasvoi 2000-luvun alussa, mutta on nyt viime vuosina kääntynyt laskuun. Vuonna 2014 tapahtui 25 alkoholionnettomuutta, mikä on 5 % kaikista onnettomuuksista. Määrä on hieman suurempi kuin vuonna 2013 (23 kpl, 4 %) ja 2012 (24 kpl, 4 %) ja selvästi pienempi kuin vuosina 2004 2008 keskimäärin (58 kpl, 9,2 %). Alkoholionnettomuuksista henkilövahinkoihin johti yhdeksän onnettomuutta (36 %), joka on pienempi määrä kuin vuonna 2013 (52 %). Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ei ollut mukana alkoholia. Alkoholionnettomuuksien uhreja oli kaikkiaan 13, joka on 10 % kaikista uhreista. Henkilövahinkoonnettomuuksista noin 9 %:ssa (9 kpl) oli alkoholin vaikutuksen alainen kuljettaja. Alkoholionnettomuuksissa yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus (13 kpl). Muut onnettomuusluokat olivat peräänajo-onnettomuus (3 kpl), kohtaamisonnettomuus (3 kpl), mopedionnettomuus (1 kpl) ja risteämisonnettomuus (1 kpl). Neljä onnettomuutta on kirjattu luokkaan muu onnettomuus. Näistä kahdessa onnettomuustyyppeinä olivat peruutusonnettomuus ja kahdessa muu onnettomuus. Suurin osa alkoholionnettomuuksista tapahtui miehille (18 miestä). 8 ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013 julkaisussa on määritelty liikenneonnettomuuksissa käytettävät onnettomuuskustannukset. Onnettomuuskustannukset ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 598 800 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin 3 200 euroa (Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013). Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista kohdistuu noin 15 20 % mm. erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina. Espoon kaupungin alueella tapahtuneiden onnettomuuksien vuotuiset onnettomuuskustannukset olivat vuonna 2014 noin 64 milj. euroa, josta kaupungin osuus on noin 12,8 milj. euroa. Kunnan kustannuksista suurin osa kohdistuu terveys- ja sosiaalitoimelle.

22 Espoon liikenneonnettomuudet 2014 LIITE 1. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Liikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut liikennetapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva (tie-, vesi-, ilma-, raide-) kulkuneuvo. Tieliikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoihin ja/tai henkilövahinkoihin johtanut kulkuneuvon liikkumisesta aiheutunut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä tiellä tai alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Omaisuusvahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut eikä vammautunut. Henkilövahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut tai vammautunut. Kuolemaan johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena joku on kuollut 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Loukkaantumiseen johtaneella liikenneonnettomuudella tarkoitetaan sellaista liikenneonnettomuutta, jonka seurauksena kukaan ei ole kuollut, mutta joku on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuuden uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on kuollut tai vammautunut liikenneonnettomuudessa. Liikenneonnettomuudessa kuolleeksi katsotaan henkilö, joka on menehtynyt liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 30 vrk:n kuluessa onnettomuudesta. Liikenneonnettomuudessa loukkaantuneeksi katsotaan henkilö, joka ei ole kuollut, mutta on saanut sellaisia vammoja, joiden takia hänet on välittömästi viety tai hän on itse hakeutunut lääkärin hoitoon (esim. terveyskeskus, poliklinikka, sairaala). Liikenneonnettomuudessa osalliseksi katsotaan kulkuneuvo, joka törmää toiseen kulkuneuvoon, jalankulkijaan, eläimeen tai johonkin esteeseen kulkuneuvo, jossa joku kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena tai joka vahingoittuu jalankulkija, joka kuolee tai vammautuu onnettomuuden seurauksena kulkuneuvo ja jalankulkija, joka vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen vaikka ei olisikaan välittömästi siinä osallisena.