Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen



Samankaltaiset tiedostot
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen


Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Kangasmaiden lannoitus

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

PuMe II -metsäopetusohjelmisto. Käyttöohje

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Viime vuosina rungon sisäisen laadun tutkimusedellytykset

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Trestima Oy Puuston mittauksia

Puuntuotos ja kannattavuus

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Tree map system in harvester

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Lauri Korhonen. Kärkihankkeen latvusmittaukset

Trestima Oy Puuston mittauksia

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Pystypuusta lattialankuksi

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Metsänmittausohjeita

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Eri-ikäisrakenteisen kuusikon uudistumisesta riittääkö siemensato? Taimitarhapäivät Jyväskylä Markku Nygren

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Transkriptio:

1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston keruu ja analysointi Risto Ojansuun johtamassa hankkeessa: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset Väitöskirjan ohjaajana Annikki Mäkelä 2/13 Tutkimuskaavio 1. Kokeellinen osa 2. PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus 25 v 3. Sovellukset 67 v 86 v Mallinnetut puut Koepuut Sahatavaran laatujakauma Kuusen rakenteen analysointi: kasvun jakautuminen latvassa runkoon, oksiin ja neulasiin 1) Biomassan jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin; teorian testaus puun rakennesuhteista 2) Mallin testaus (Malli parametrisoitu ja testattu alustavasti: posteriesitys Wienissä Modeling Forest Production 19-22.4.4: "Stand and tree growth of Norway spruce: comparing applications of MOTTI and PipeQual") Nykytila

3/13 Julkaisusuunnitelma 1. Kokeellinen osa 2. PipeQual-mallin parametrisointi ja testaus 3. Sovellukset 25 v 67 v 86 v I Artikkeli: Trees - Structure and Function: Crown development in Norway Spruce (Picea abies [L.] Karst.) Julkaistu online -versiona internetissä 19.2.4, paperiversio piakkoin Mallinnetut puut Koepuut II Artikkeli (teoriatestaus): "Biomass allocation in Norway spruce (Picea abies [L.] Karst.) of different competitive status" III Artikkeli (mallin testaus): -runkomuoto -oksien koko ja määrä latvassa Artikkeli IV: Sahatavaran laatujakauma mitatuissa ja mallinnetuissa metsiköissä Artikkeli V: Perustamistiheyden ja harvennusten vaikutus sahatavaran laatujakaumaan Nykytila 4/13 Kuusen kasvu ja säännönmukaisuudet latvusprofiilissa Aktiivinen latva (5 metriä): neulas- ja oksatiheys vakaa oksapituus vakaa neulasmassan ja oksa-alan suhde säännönmukainen kumuloituvan oksapohjapinta-alan suhde rungon pohjapinta-alaan lineaarinen Maksimi neulastiheys Passivoituva latva (n metriä): oksia kuolee sydänpuuta muodostuu Kasvutila säätelee: karsiutumista oksapituutta neulastiheyttä Kasvun jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin voidaan mallintaa, kun tunnetaan puun pituuskasvu, latvusrajan nousu ja neulasten jakautuminen latvan vaipalle.

5/13 Puun biomassaosuudet 67 -vuotias kuusikko Punkaharjulla Biomassa (kg) Biomassaosuudet 6 5 4 1 % 95 % Neulaset 3 9 % Oksat 2 1 85 % Runko Tilava Keskitiheä Tiheä 8 % Tilava Keskitiheä Tiheä Biomassan jakautuminen runkoon, oksiin ja neulasiin, kun puun kasvutila muuttuu. 6/13 Latvuksen ja rungon allometriaa Neulasmassa Latvan pituus Oksan pituus Rungon ppa latvusrajalla Allometriset suhteet: Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla latvan neulasmassa tai latvan pituus Latvan pituus neulasmassa tai oksan pituus

7/13 Latvuksen ja rungon allometriaa Neulasmassa (kg) 5 Neulasmassa / Rungon pohjapinta-ala.14 45.12 4 35.1 3.8 25 2.6 15.4 1 5 y =.495x R 2 =.8328.2 2 4 6 8 Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla (cm 2 ) 7 8 9 1 11 12 13 Latvuksen neulasmassan ja rungon pohjapinta-alan suhde latvusrajalla on lineaarinen ja puun iästä tai kasvutiheydestä riippumaton 8/13 Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla = rcb rc = Latvan pituus / (Puun pituus -1.3m) B = Rungon pohjapinta-ala rinnankorkeudella Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla (cm 2 ) 8 Latvuksen ja rungon allometriaa Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla / rcb 2. 7 6 5 1.6 1.2 4 3 2 1 y =.947x R 2 =.9779 2 4 6 8 rcb.8.4. 7 8 9 1 11 12 13 Rungon pohjapinta-ala latvusrajalla on verrannollinen rinnankorkeusalaan ja latvan pituuteen, kun puun pituus ja rinnankorkeus on huomioitu. Tunnusten välinen suhde on riippumaton puun kasvutilasta.

9/13 Latvuksen allometriaa Neulasmassa (kg) 5 45 Jäännöshajonta 2 15 4 35 3 25 2 15 1 5 y =.22x 1.8179 R 2 =.945 1 5-5 -1-15 7 8 9 1 11 12 13 5 1 15 2 25 Latvapituus (dm) -2 Neulasmassan ja latvan pituuden välinen allometrinen suhde on riippumaton metsikön iästä. Selittämättä jäänyt vaihtelu on puun kasvutilasta riippumaton. 1/13 Latvuksen allometriaa Oksapituus (cm) 3 Oksapituus / Latvapituus 3 25 y =.865x + 92.89 R2 =.8349 2.5 2 2 15 y =.6424x + 91.349 R2 =.9434 1.5 1 1 5 y = 1.1231x + 27.979 R2 =.982.5 5 1 15 2 25 Latvapituus (dm) 7 8 9 1 11 12 13 Oksan keskipituus korreloi metsiköittäin lineaarisesti latvan pituuden kanssa. Tämä latvan muotoa kuvaava suhde on puun kasvutilasta riippumaton.

11/13 PipeQual -mallin testausta Metsikön pohjapinta-ala (cm 2 ) 6 5 % harv 1% harv 4 4% harv 3 2 malli 1 mitattu 1 2 3 4 5 6 7 8 Metsikön ikä (v) PipeQual -mallin pilottiversio ja ensimmäinen testaus. Testikuusikko: harvennuskoe Nynäs3 Heinolassa, OMT (Koivuniemi J. 1989. Elävän latvuksen alarajan korkeus ja puuston latvusrajapohjapinta-ala lehtomaisten kankaiden kuusikoissa. Metsänarvioimistieteen pro gradu -työ.) 12/13 PipeQual -mallin testausta PipeQual -mallin pilottiversio ja ensimmäinen testaus. (Posteriesitys Wienissä Modeling Forest Production 19-22.4.4: "Stand and tree growth of Norway spruce: comparing applications of MOTTI and PipeQual". Saija Mattila & Anu Kantola)

13/13 Mallin testaus (mänty, esimerkki)