Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 94/2015) UKKO.fi kevytyrittäjyyspalvelu



Samankaltaiset tiedostot
Kevytyrittäjyys rekrytoinnin muotona. Tervetuloa. Toukokuu Turvallinen polku yrittäjyyteen Omapajan laskutuspalvelu

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

Osuuskunnat ja ansioturva

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi

teksti YEL-vakuutus laskutuspalveluyrityksen asiakkaan näkökulmasta Saija Hellstén Eezy Osk

Kevytyrittäjän sosiaaliturva

ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN JAKAMISTALOUDEN KEINOIN. - Laskutuspalveluilla eroon byrokratiasta

KUINKA: KIRJAUTUA SISÄLLE, TEHDÄ LASKU JA KULUT

Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman

Yrittäjän työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

Lisää ansaitsemisen mahdollisuuksia

Työttömyysturva. yrittäjyys/laskutuspalveluosuuskunnat

Mutkatonta molemmille osapuolille. Mediapolis Anna Hurmalainen

kevytyrittäjän työttömyysturvaopas

UKKO.fi:n käyttäjäkysely 2018

Yrittäjyys, Kevytyrittäjyys ja Työsuhde

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSOIMINTA. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

infomateriaaliksi S. 1 (5)

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

TYÖNTEKIJÄN OHJE: PALKKALASKELMAN LÄHETTÄMINEN TYÖNANTAJALLE RAKENNUSLIITON PALKKALASKURILLA

Q1 Sukupuoli 1 / 20. UKKO.fi käyttäjäkysely kesä Vastattuja: 225 Ohitettuja: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Pähee OTE. Työtoiminnoista töihin OSUUSKUNTA. versio 1 6/18

YritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille

Työelämä muuttuu muuttuuko työttömyysturva?

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere

Käsitteitä yrittäjyydestä

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

Kysely laskutuspalvelun käyttäjille Tulosten tiivistys

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Q1 Sukupuoli. UKKO.fi käyttäjäkysely kesä / 19. Vastattuja: Ohitettuja: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

Kouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Viite: Harri Hellstén sähköpostiviesti

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

YRITTÄJYYSINFO torstai Auvo Turpeinen

Työtön ansaitsee luottamuksen SAK:n kannustava työllistymismalli

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Tampere

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Käsitteitä yrittäjyydestä

Työnhakijan työttömyysturva

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli Koulutuskeskus Salpauksessa. Hanna Salminen Projektipäällikkö

Muutosturvainfo PIONR

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

Apurahatutkija ja työttömyysturva -tietoisku

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Lausunto 1 (5)

b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n kk

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms.

Työtön ansaitsee luottamuksen

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työttömyysturva. Esko Salo

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Lahti

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017

TEK Martti Kivioja

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Osatyökykyisille tie työelämään

M I K S I T YÖ T TÖ M ÄT E I VÄT T YÖ L L I S T Y E I VÄT K Ä T YÖ PA I K AT TÄY T Y

YRITTÄJYYSPOLKU. Nuorten työllisyyspalvelut

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Eurajokelainen Jani hankki uuden työn nelikymppisenä Satakunnan työttömyys on ollut yhtä pieni vain ennen suurta 90-luvun lamaa

Työntekijän vakuutukset

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari , Eduskuntatalo

Transkriptio:

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 94/2015) UKKO.fi kevytyrittäjyyspalvelu

Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 1 2. Mikä UKKO.fi ja kevytyrittäjyys?... 1 3. Jäykkä työelämä tarvitsee joustavuutta... 2 4. UKKO.fi:n käyttäjätutkimus kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista... 2 5. Tarvittavat muutokset... 4 6. Yhteystiedot... 5 II

1. Alkusanat Saimme mahdollisuuden antaa lausunnon hallituksen esityksestä työttömyysturvalain muuttamiseen liittyen (HE 94/2015), jossa käsitellään palkansaajan, omassa työssä työllistyvän ja yrittäjän oikeutta työttömyysturvaan. Olemme hyvin kiitollisia tästä mahdollisuudesta. Tämä on tärkeä aihe, sillä Suomesta puuttuu selkeä toimintamalli siihen, miten itsensä työllistämistä tulkitaan työttömyysturvaasioissa. Olemme tietoisia siitä, että Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa on alueellisia eroja siinä, miten asiaan suhtaudutaan. Työttömiä työnhakijoita ei kohdella Suomessa tasavertaisesti. Toisille myönnetään soviteltua päivärahaa, kun taas toisilta etuudet evätään kokonaan. Laskutuspalveluiden kautta tehty työ ei kerrytä myöskään työssäoloehtoa, mikä omalta osaltaan heikentää itsensä työllistäjän oikeutta ansioturvaan. Tätäkään ei voida pitää oikeudenmukaisena. Voisi sanoa, että oikeusvarmuus ei toteudu täysimääräisesti nykyisessä työttömyysturvalainsäädännössä. Mikäli hallituksen esitys 94/2015 menee sellaisenaan läpi, asettaa se kaikki itsensä työllistäjät heikompaan asemaan työttömyysturvassa. Tämä koskee kaikkia laskutuspalvelun kautta työtä tekeviä, joita on Suomessa tällä hetkellä yli 50 000. Kaiken kaikkiaan Suomessa on itsensä työllistäjiä arviolta 160 000 (http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/52/). Tämä luku tulee jatkossa kasvamaan kovaa vauhtia, sillä työelämä pirstaloituu yhä enemmän. Tarjoamme UKKO.fi:ssä ihmisille mahdollisuuden työllistää itsensä omaehtoisesti. Tarjoamme mahdollisuuden joustavaan siirtymiseen takaisin työelämään. Uusi työttömyysturvalaki rankaisisi kaikkia näitä ihmisiä poistamalla heiltä oikeuden työttömyysturvaan. Toivomme, että hallituksen esitystä ei hyväksytä sellaisenaan, sillä se lisäisi Suomen työttömyyttä ja vähentäisi samalla yrittäjien määrää. Tärkeimpänä muutosehdotuksena esitämme, että hallituksen esitystä 94/2015 tulee muokata siten, että omassa työssä työllistyvät henkilöt asetetaan työttömyysturvassa palkansaajan asemaan. 2. Mikä UKKO.fi ja kevytyrittäjyys? UKKO.fi-palvelu on laskutuspalvelu, jonka avulla yksityishenkilö voi laskuttaa omia töitään ilman omaa yritystä tai y-tunnusta. Laskutus tapahtuu UKKO.fi:n (SLP Group OSK) kautta. Asiakkaamme ei kuitenkaan liity osuuskunnan jäseneksi, vaan he ovat ainoastaan UKKO.fi-palvelun käyttäjiä. Palvelumme on perustettu vuonna 2012 ja nyt sitä käyttää yli 18 000 käyttäjää. UKKO.fi:n käyttäjät ovat laskuttaneet palvelun kautta yli 45 miljoonan euroa. Tästä laskutuksesta valtiolle on tilitetty yli 20 miljoonaa veroja ja muita julkisia maksuja. Puhumme laskutuspalvelualasta kevytyrittäjyytenä, sillä palvelumme avulla yksityishenkilö voi hankkia itse omat toimeksiantonsa ja laskuttaa ne verkkopalvelumme kautta. UKKO.fi hoitaa käyttäjien puolesta kaikki työnantajamaksut sekä palkansaajan lakisääteiset suoritteet, kuten verot, vakuutukset ja muut velvoitteet. Käyttäjän vastuulle jää laskun luominen, verokortin lähettäminen ja pankkitilinumeron antaminen. UKKO.fi maksaa nettopalkan kevytyrittäjän tilille ja lähettää kevytyrittäjälle toimeksiannon antaneelle taholle laskun, jonka maksamalla tämä saa varmuuden siitä, että kaikki työn teettämisestä aiheutuvat tarvittavat maksut ja velvoitteet hoidetaan oikein. Suomessa toimii kymmeniä kevytyrittäjyyspalveluita. Kahden suurimman (UKKO.fi ja Eezy) toimijan kautta toimii tällä hetkellä yli 35 000 kevytyrittäjää. Vuoden 2015 aikana kahden suurimman 1

kevytyrittäjyyspalvelun kautta laskutetaan työtä yli 65 miljoonan euron edestä. Kevytyrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden kokeilla liikeideaa ennen yrityksen perustamista. UKKO.fi tarjoaa joustavan välivaiheen matkalla kohti yrittäjyyttä. Kevytyrittäjä voi testata omaa liikeideaansa riskittömämmin ilman oman yrityksen perustamista. Monet UKKO.fi:n käyttäjät ovat perustaneet myöhemmin oman yrityksen huomattuaan liikeidean kannattavan. Näiden henkilöiden tarinoita voi lukea täältä: https://www.ukko.fi/tag/yrittajatarina/. Vastaavia tarinoita on paljon enemmänkin, mutta kaikki eivät halua kertoa omaansa julkisesti. UKKO.fi tekee yhteistyötä monen alueellisen uusyrityskeskuksen kanssa, esimerkkeinä mainittakoon Espoo, Vantaa ja Tampere. Uusyrityskeskukset pitävät UKKO.fi:n palvelusta ja ymmärtävät sen potentiaalin. Uusiyrityskeskukset suosittelevat UKKO.fi-palvelua sellaisille henkilöille, joilla ei ole vielä riittävää kykyä oman yrityksen pyörittämiseen. Tämän vuoksi UKKO.fi-palvelu tulee monelle yrittäjyyttä suunnittelevalle todella tarpeeseen. Mielestämme on tärkeää, että yksityishenkilöllä on mahdollisuus kokeilla liikeideaansa ennen yrityksen perustamista. UKKO.fi-palvelu kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen ja antaa riskittömän vaihtoehdon liikeidean testaamiseen. Miksi emme tekisi kevytyrittäjyydestä kansallisesti tunnettua vaihtoehtoa? Näin toimimalla saamme jatkossa yrittäjien määrän Suomessa kasvuun ja sitä kautta Suomeen lisää työpaikkoja. 3. Jäykkä työelämä tarvitsee joustavuutta Yleinen mielipide tuntuu olevan, että työelämä tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan todella radikaalisti. Työelämä pirstaloituu hurjaa tahtia: jatkuvien yt-neuvotteluiden vuoksi monen suomalaisen työura joutuu ainakin tilapäisesti katkolle. Tämän lisäksi töitä tehdään yhä enemmän projektimaisesti, sillä palkkatyö tulee jatkossa vähenemään. On myös mahdollista, että työtä tehdään samaan aikaan usealle toimeksiantajalle. Enää ei ole koko työuran kestäviä työsuhteita, vaan töitä tehdään monelle työnantajalle ja/tai toimeksiantajalle. Tämä muutos on jo tapahtunut ja se jatkaa vain vauhtiaan. Suomeen tarvitaan selkeä toimintamalli, joka kannustaa suomalaisia tekemään töitä. Tuo malli on kevytyrittäjyys. 4. UKKO.fi:n käyttäjätutkimus kevytyrittäjyyden mahdollisuuksista Olemme tutkineet hyvin tarkasti UKKO.fi-palvelun käyttäjiä. Viimeisin käyttäjätutkimus on tehty kesäkuussa 2015. Tutkimuksessa tuli ilmi monia mielenkiintoisia asioita kevytyrittäjyydestä, ja siitä miten palvelun käyttäjät suhtautuvat yrittäjyyteen ylipäätään. Näemme kevytyrittäjyyden mahdollisuudet suurina. Kevytyrittäjyys voi vähentää työttömyyttä Suomessa ja samalla lisätä yrittäjien määrää. On erittäin tärkeää, että työttömällä on mahdollisuus tehdä kannattavasti keikkaluonteista työtä ja saada samalla otetta jälleen työelämään. Nykytilanteessa työttömällä on vaara menettää työttömyyskorvauksensa kokonaan, mikäli hän haluaa laskuttaa töitään UKKO.fi-palvelun kautta. Saamme päivittäin kuulla tapauksista, joissa työttömät valitsevat kotona olemisen kannattavampana kuin itsensä työllistämisen laskutuspalveluyritystä apuna käyttäen. Aiemmin tilanne ei ole ollut näin synkkä ollenkaan. Nykyinen järjestelmä ei kannusta ihmisiä työllistymiseen. Tämä asia pitäisi korjata mahdollisimman pian, koska kukaan meistä ei varmasti halua työttömien määrän Suomessa lisääntyvän. Tällä hetkellä työttömien määrä on 280 000. Uskomme, että noin 20 % työttömistä pystyisi työllistämään itsensä ainakin osa-aikaisesti. Tämä 2

tarkoittaisi yli 50 000 työtöntä vähemmän. Yt-neuvotteluiden takia moni asiantuntija voisi vaikka laskuttaa aiempia työnantajiaan ja päästä samalla takaisin työelämään kiinni. Käyttäjätutkimuksemme osoittavat, että suuri osa kevytyrittäjistä suunnittelee oman yrityksen perustamista, kun toiminta on kasvanut sellaiseksi, että siitä saa elannon. UKKO.fi-palvelu opettaa kevytyrittäjiä ajattelemaan yrittäjämäisemmin ja ottamaan hinnoittelussa huomioon sivukulut. Pidämme lisäksi UKKO.fi:ssä koulutuksia markkinoinnista ja myynnistä palvelun käyttäjille. UKKO.fi-palvelun palvelumaksu on prosentuaalinen, joten tavoitteenamme on saada palvelun käyttäjät tienaamaan mahdollisimman hyvin. Tuoreimman UKKO.fi:n käyttäjätutkimuksen (vastauksia 448 kpl) mukaan 83,9% vastaajista on sitä mieltä, että kevytyrittäjänä toimiminen helpottaa yrittäjäksi siirtymistä. UKKO.fi-palvelun avulla yksityishenkilöt pääsevät testaamaan oman alan markkinoita, oppivat myyntiä, markkinointia ja oman työn hinnoittelua. Nämä kaikki ovat elintärkeitä taitoja, jos yrittäjyys kiinnostaa. Tärkeää on myös, ettei omaa yritystä perusta liian aikaisin, mikäli liikeidea ei ole loppuun asti mietitty ja testattu. Kaikista meistä ei ole edes yrittäjäksi, joten on turvallista ensin testata. Lähde: UKKO.fi käyttäjätutkimus 06/2015 Uusimmassa käyttäjätutkimuksessa tuli myös ilmi, että 70 % vastaajista suunnittelee oman yrityksen perustamista. Pidämme tätä lukua todella tärkeänä, sillä Suomi tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä. Käyttäjämäärämme (yli 18 000) antaa osviittaa siitä, miten paljon palvelumme voisi synnyttää uusia yrittäjiä Suomeen. Palvelumme tavoitteena on luoda selkeä siirtymä yrittäjyyteen. Kaiken kaikkiaan koko laskutuspalveluala pystyisi tuottamaan Suomeen 5 000 10 000 uutta kannattavaa yrittäjää lähivuosien aikana. Jos palvelun käyttäjiltä viedään mahdollisuus päästä ensimmäisten karikkojen yli sovitellun päivärahan turvin, jättävät he yrittäjyydenkin väliin. Mikäli lakiehdotus menisi sellaisenaan läpi, estäisi se näitä tuhansia yrittäjiksi kasvavia ihmisiä työllistämästä itseään. Tämän seurauksena heidän olisi kannattavampaa olla kotona tekemättä mitään kuin yrittää rakentaa parempaa tulevaisuutta itselleen ja perheelleen. Onko Suomella varaa jättää näin iso määrä yrittäjyyttä suunnittelevia oman onnensa nojaan? Mielestämme ei ole. Lähde: UKKO.fi käyttäjätutkimus 06/2015 Kun mietimme kevytyrittäjyyden mahdollisuuksia, emme voi ohittaa kysymystä siitä, mitä tapahtuisi, jos kevytyrittäjyyttä ei olisi? Tutkimuksiemme mukaan se tarkoittaisi sitä, että yhä useammat eivät uskaltaisi työskennellä yrittäjämäisesti. 55,9 % vastaajista ilmoitti, että ilman kevytyrittäjyyden tuomaa mahdollisuutta, he eivät olisi uskaltaneet lähteä toimimaan yrittäjämäisesti. Kysymme jälleen onko Suomella varaa jättää näin moni henkilö yksin, jos heillä olisi mahdollisuus työllistää itsensä ja samalla maksaa Suomelle enemmän veroja? Lähde: UKKO.fi käyttäjätutkimus 06/2015 Toivomme, että te näette kevytyrittäjyyden mahdollisuudet yhtä suurina kuin me UKKO.fi:ssä. Käyttäjätutkimuksiemme avulla voimme todistaa kevytyrittäjyyden olevan tehokas toimintamalli kohti yrittäjyyttä. Jos mahdollistamme kevytyrittäjyyden, saamme työttömien määrän laskuun ja samalla yrittäjien määrän kasvuun. 3

5. Tarvittavat muutokset 1. Hallituksen esitystä 94/2015 ei tule hyväksyä sellaisenaan. Omassa työssä työllistyvät henkilöt (kevytyrittäjät) tulisi asettaa työttömyysturvassa palkansaajan asemaan. Tämä tapahtuu palkansaajan käsitettä laajentamalla siten, että omaa työtä tekevät henkilöt kuuluvat jatkossa sen piiriin. Kevytyrittäjät työskentelevät työsuhteeseen rinnastettavissa olosuhteissa. Jotta kevytyrittäjät eivät jäisi kotiin sen vuoksi, että uuden toimeksiannon vastaanottaminen saattaisi johtaa työttömyysetuuden menettämiseen, palkansaajan käsitettä tulee laajentaa työttömyysturvalaissa siten, että se käsittää myös kevytyrittäjyyden. Muussa tapauksessa työsuhteiset henkilöt ja kevytyrittäjät asetetaan keskenään eriarvoiseen asemaan. 2. Mikäli hallituksen esitys 94/2015 menee sellaisenaan läpi, pää- ja sivutoimisuuden kriteereitä tulee täsmentää, jotta oikeusvarmuus säilyisi. Hallituksen esityksen 2 luvun 8 :n pykäläkohtaisiin perusteluihin tulee kirjata selvyyden vuoksi, että toimeksiantoperusteisen työn vastaanottaminen työttömyysaikana ei automaattisesti tarkoita sitä, että henkilön katsotaan työllistyvän päätoimisesti. Kevytyrittäjyystilanteita varten tulisi laatia selkeät säännöt, millä edellytyksillä toiminnan katsotaan olevan päätoimista ja niin ikään, millä edellytyksillä sivutoimista. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon henkilön työskentely laskutuspalveluyrityksen kautta, toiminnasta saadut ansiotulot sekä normaaliin tapaan toiminnan vaatima työmäärä. Mikäli kevytyrittäjä pelkää, että toimeksiannon vastaanottamisella hänen katsotaan työttömyysturvassa työllistyvän päätoimisesti, lopettaa hän mitä luultavimmin toiminnan kokonaan. Tämä ei ole kenenkään etu. Lopputuloksena kyseiset henkilöt passivoituvat ja pahimmassa tapauksessa tippuvat työelämästä pois kokonaan. 3. Mikäli hallituksen esitys 94/2015 menee sellaisenaan läpi, palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän asemaa työttömyysturvassa tulee selkiyttää entisestään, sillä nykyisellään se jää soveltamiskäytännössä huomiotta. Työttömyysturvalakiin tulee kirjata, että kevytyrittäjää pidetään palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä. Kevytyrittäjän työskentelyn yrityksessä (vaikka tällä ei olisi y-tunnusta tai velvollisuutta ottaa YEL mukainen vakuutus) tulee katsoa päättyneen, kun toimeksiantosuhde on päättynyt ja henkilön ei enää katsota työllistyvän päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi. Tällöin kevytyrittäjälle avautuisi mahdollisuus työttömyysetuuden saamiseen. 4

6. Yhteystiedot Mikäli lausuntomme aiheuttaa tarvetta lisäkysymyksille, vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin ja kerromme UKKO.fi-palvelustamme enemmän. Tulemme mielellämme myös keskustelemaan asiasta kasvotusten. Toimitusjohtaja Marko Yli-Paavola 045 6761804 Markkinointipäällikkö Olli Kopakkala 040 465 9790 Viestintävastaava Taneli Pasanen 040 7721914 Sähköposti: etunimi@ukko.fi 5