Ulkomaalaisen rekisteröinti arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa www.vero.fi sivu /7 Sisältö: 1 YLEISTÄ 2 ULKOMAinen ELINKEINONHARJOITTAJA 3 TOIMIVALTAINEN VEROVIRASTO 4 KIINTEÄSTÄ TOIMIPAIKASTA TOIMIVA ULKOMAinen ELINKEINONHARJOITTAJA 4.1 Kiinteä toimipaikka 4.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat 4.3 Sivuliike 5 ULKOMAinen ELINKEINONHARJOITTAJA, JOLLA EI OLE KIINTEÄÄ TOIMIPAIKKAA SUOMESSA 5.1 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen 5.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat 5.3 Edustaja 5.4 Nollaverokannan alaista toimintaa Suomessa harjoittava ulkomainen elinkeinonharjoittaja 5.5 Ilmoituksenantovelvolliset 5.5.1 Yhteisöhankkijat 5.5.2 Yhteisömyyjät 5.5.3 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat 5.6 Kaukomyynti 1 YLEISTÄ Tässä tiedotteessa kerrotaan, missä tilanteissa ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, joka harjoittaa toimintaa myös Suomessa, on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi ja mitä asiakirjoja tällöin tulee esittää. Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka myyjä olisi ulkomainen elinkeinonharjoittaja. Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, hänen Suomessa myymistään tavaroista ja palveluista veron suorittaa usein ostaja (käännetty verovelvollisuus). Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, hän on verovelvollinen Suomessa tapahtuvasta myynnistä normaaliin tapaan. Hänet merkitään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin samalla tavoin kuin suomalaiset elinkeinonharjoittajat, ja häntä koskevat samat oikeudet, velvollisuudet ja muut säännöt kuin verovelvollisia yleensä. Ulkomaalainen myyjä on verovelvollinen myös hakeutuessaan täällä arvonlisäverovelvolliseksi tai kun kyseessä on jokin arvonlisäverolaissa luetelluista tilanteista, joissa myyjä on aina verovelvollinen (ks. kohta 5 Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa). Jos ulkomaalainen tekee Suomessa yhteisöhankintoja tai harjoittaa yhteisömyyntiä, hän on Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Jos hän harjoittaa Suomessa ns. nollaverokannanalaista myyntiä, jota myös yhteisömyynti on, hän joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi saadakseen palautuksen Suomessa tehtyihin hankintoihin sisältyneestä arvonlisäverosta. (Yhteisömyynnin ja -hankinnan käsitteistä ks. tarkemmin Verohallituksen julkaisut: nro 175, Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa ja nro 188e, Value added taxation in Finland). Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto ylläpitävät yhdessä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmää (YTJ), jonka kautta tiedot molemmille tai vain toiselle viranomaiselle annetaan yhdellä ilmoituksella, perustamisilmoituslomakkeella (Y1 Y3) tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4 Y6). Lomakkeet ovat Internet-osoitteessa www.ytj.fi.
Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi, verohallinto lähettää elinkeinonharjoittajalle rekisteröinti-ilmoituksen ja tarvittavat esitäytetyt lomakkeet postitse. Jos rekisteröinti on kesken, maksut voi suorittaa oma-aloitteisilla tilisiirtolomakkeilla, joita saa pankeista, postitoimipaikoista ja verohallinnosta. Verohallinnon Internet-osoite on www.vero.fi. 2 ULKOMAineN Elinkeinonharjoittaja Arvonlisäverotuksessa ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka kotipaikka on ulkomailla. Yhteisön kotipaikka on siinä valtiossa, jossa yhteisön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätty kotipaikka sijaitsee tai jossa toimintaa pääasiallisesti harjoitetaan tai josta sitä johdetaan. Luonnollisen henkilön kotipaikka on ulkomailla, jos hän asuu muualla kuin Suomessa eikä oleskele täällä jatkuvasti. Oleskelu voidaan yleensä katsoa jatkuvaksi, jos se kestää vähintään kuusi kuukautta. 3 TOIMIVALTAINEN VEROVIRASTO Ulkomaalaisten arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti ja arvonlisäverotuksen valvonta hoidetaan Uudenmaan verovirastossa. Uudenmaan veroviraston osoite on: Uudenmaan yritysverotoimisto Opastinsilta 12 C PL 30 00052 VERO Verohallinnon valtakunnallinen palvelunumero arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä on 020 697 014 (pvm/mpm), ulkomailta soitettaessa +358 20 697 014. Vero-ohjeita löytyy verohallinnon Internet-sivuilta www.vero.fi. 4 KIINTEÄSTÄ TOIMIPAIKASTA TOIMIVA ULKOMAiNEN ELINKEINONHARJOITTAJA 4.1 Kiinteä toimipaikka Arvonlisäverolaissa kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan pysyvää liikepaikkaa, josta yrityksen liiketoimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Liikepaikalla tarkoitetaan esim. laitosta, huoneistoa tai laitteistoa, jota käytetään yrityksen liiketoiminnassa. Liikepaikasta voi olla kyse myös silloin, kun yritys ainoastaan hallitsee pysyvästi tiettyä tilaa. Liikepaikka voi sijaita myös toisen yrityksen liiketiloissa. Liikepaikan tulee olla pysyvä eli sen on sijaittava tietyssä maantieteellisessä paikassa. Liikepaikan muodostavan laitoksen, laitteiston tms. ei tarvitse kuitenkaan olla kiinteästi maahan kiinnitetty. Yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka esim. silloin, kun se myy kuljetuspalveluja Suomessa noudattaen tiettyä aikataulua ja reittiä. Yrityksen on harjoitettava liiketoimintaansa kokonaan tai osittain tästä pysyvästä liikepaikasta, jotta liikepaikan katsotaan muodostavan kiinteän toimipaikan. Käytännössä yrityksellä tulee olla kiinteän toimipaikan sijaintivaltiossa henkilökuntaa tai muita yrityksen määräysvallan alaisia henkilöitä, jotka hoitavat pysyvässä liikepaikassa harjoitettavaa toimintaa. Sillä ei ole merkitystä, millaiset valtuudet näillä henkilöillä on esimerkiksi tehdä sopimuksia. Kiinteä toimipaikka on olemassa, vaikka toiminta olisi pitkälle automatisoitua, jos sijaintivaltiossa on henkilökuntaa huolehtimassa laitteistojen ylläpidosta, valvonnasta tai muusta vastaavasta. Pysyvästä liikepaikasta harjoitettavan toiminnan ei tarvitse olla keskeytymätöntä, kunhan se on säännöllistä. Kiinteistöjen tai irtaimien esineiden vuokraus sekä immateriaalioikeuksien käyttöoikeuden luovuttaminen ei vielä sinänsä muodosta kiinteää toimipaikkaa. Rakennus- tai asennustoiminnassa kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan urakointikohde tai useat peräkkäiset urakointikohteet, jotka kestävät yli yhdeksän kuukautta. sivu 2 / 7
Jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät, arvonlisäverotuksessa kiinteitä toimipaikkoja ovat esimerkiksi: liikkeen johdon sijaintipaikat, sivuliikkeet, toimistot, teollisuuslaitokset, työpajat, myymälät ja osto- tai myyntipaikat kaivokset, louhokset, turpeenottopaikat ja muut sellaiset luonnonvarojen talteenottopaikat varastot. Pääsääntönä on, että tavaroiden siirto ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa olevaan varastoon (konsignaatiovarasto), aiheuttaa ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle velvollisuuden rekisteröityä joko ilmoituksenantovelvolliseksi tai arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa. Ns. call off -varasto ei muodosta kiinteää toimipaikkaa Suomeen. Call off -varastolla tarkoitetaan ostajan tiloissa sijaitsevaa varastoa, josta tavaroita toimitetaan yksinomaan tälle yhdelle ostajalle. Tavaroiden siirto tällaiseen varastoon ei aiheuta ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle rekisteröitymisvelvollisuutta Suomessa. Tuloverotuksessa pelkkä varasto ei yleensä muodosta kiinteää toimipaikkaa. Tuloverotuksessa kiinteän toimipaikan syntyminen ratkaistaan erikseen verosopimusten määräysten ja tuloverolain perusteella. Suomessa oleva kiinteä toimipaikka ei sinänsä tee ulkomaisesta elinkeinonharjoittajasta arvonlisäverovelvollista, vaan arvonlisäverovelvollisuuden edellytyksenä on lisäksi, että arvonlisäverollista toimintaa harjoitetaan tästä Suomessa olevasta toimipaikasta käsin. Vastaavasti arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen ei sinänsä aiheuta kiinteän toimipaikan muodostumista tuloverotuksessa. 4.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa, on velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa Suomessa harjoittamastaan tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuvan on toimitettava verohallinnolle seuraavat asiakirjat: 1. Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja. Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, TE-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteeesta www.ytj.fi. 2. Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet. 3. Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Jos verovirastolle on toimitettu 2 kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, tässä kohdassa mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa. Asiakirjat voi toimittaa suoraan Uudenmaan verovirastoon tai ne voi jättää muuhun verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, TE-keskukseen tai maistraattiin tai ne voi postittaa osoitteeseen: 4.3 Sivuliike Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeellä tarkoitetaan ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa ulkomaisen yhteisön tai säätiön nimiin tai lukuun. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliikkeestä on ennen toiminnan aloittamista tehtävä ilmoitus perustamisilmoituslomakkeella (Y1) ja kaupparekisterin liitelomakkeella 3. Lomakkeet ja lisätietoja saa Internet-osoitteesta www.prh.fi. Jos sivuliikettä perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan sivuliikkeen perustamiseen työ- ja elinkeinoministeriön lupa. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan tulee liittää tämä lupa oikeaksi todistettuna jäljennöksenä perustamisilmoitukseen. Euroopan talousalueen muodostavat EU:n jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Perustamisilmoituksen liitteenä on toimitettava 1. Selvitys sivuliikkeen perustamisesta (esim. hallituksen pöytäkirja). 2. Selvitys elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain 6 :n 3 momentissa tarkoitetun edus- sivu 3 / 7
tajan asettamisesta (esim. hallituksen pöytäkirja). 3. Selvitys elinkeinonharjoittajan lakisääteisenä toimielimenä tai tällaisen elimen jäsenenä edustamiseen kelpoisista henkilöistä sekä toiminimen kirjoittamisoikeuden antamisesta sekä siitä, miten toiminimi kirjoitetaan. 4. Ote rekisteristä, johon ulkomainen elinkeinonharjoittaja on kotimaassaan merkitty taikka muu selvitys elinkeinonharjoittajan olemassaolosta. 5. Suomen- tai ruotsinkielinen jäljennös tai laillisesti pätevä käännös elinkeinonharjoittajan perustamiskirjasta, yhtiöjärjestyksestä, säännöistä tai muista vastaavista asiakirjoista. 6. Jos sivuliikkeen perustava yhteisö tai säätiö on Euroopan talousalueen ulkopuolelta, tarvitaan selvitys siitä, että sivuliikkeen perustamiseen on saatu työ- ja elinkeinoministeriön lupa. 7. Jos rekisteriin merkittäväksi ilmoitetaan henkilö, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta ja jota ei ole mainittu ulkomaista yhteisöä tai säätiötä koskevassa rekisteriotteessa, vaaditaan ilmoituksen liitteeksi selvitys kyseisen henkilön olemassaolosta. Selvitys voi olla esimerkiksi oikeaksi todistettu kopio passista. Usein selvityksenä sivuliikkeen perustamisesta, edustajan valitsemisesta ja sivuliikettä koskevien toiminimenkirjoitusoikeuksien antamisesta on jäljennös ulkomaisen yhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjasta. Yhtiön kotimaan lainsäädäntö ratkaisee, mikä taho yrityksessä voi kyseisistä asioista päättää. Lain nojalla yhtiötä edustava toimielin taas käy monesti ilmi yhtiön kotimaan viranomaisen antamasta kaupparekisteriotteesta. Jos ilmoitukseen liitetään vieraskielinen asiakirja, oheistetaan siitä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja aloittaa arvonlisäverollisen liiketoiminnan harjoittamisen kaupparekisteriin jo aiemmin merkitystä sivuliikkeestä käsin, tästä on tehtävä muutosilmoitus verohallinnolle muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (Y4 Y6). Toimivaltainen verovirasto tekee arvonlisäverotusta ja tuloverotusta koskevat päätökset. Patentti- ja rekisterihallitus puolestaan käsittelee sivuliikkeen perustamiseen ja rekisteröintiin liittyvät asiat. Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterin palvelunumero on (09) 693 9500, ulkomailta soitettaessa + 358 9 693 9500. Kaupparekisterin rekisteröintimaksusta löytyy tietoa Internet-osoitteesta www.prh.fi. Asiakirjat voi jättää verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, TE-keskukseen tai maistraattiin tai ne voi postittaa osoitteeseen: 5 ULKOMAiNEN ELINKEINONHARJOITTAJA, JOLLA EI OLE KIINTEÄÄ TOIMIPAIKKAA SUOMESSA 5.1 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä on suoritettava arvonlisäveroa, vaikka toimintaa harjoittaisi ulkomaalainen eikä toiminta tapahtuisi Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Verovelvollisuuden alarajaa, 8 500 euroa, ei sovelleta ulkomaiseen elinkeinonharjoittajaan, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi, hänen Suomessa myymistään tavaroista ja palveluista velvollinen suorittamaan veroa on pääsäännön mukaan niiden ostaja (käännetty verovelvollisuus). Veroa ei kuitenkaan suoriteta, jos ostajana on valtio. Seuraavissa tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, vaan myyjä on aina velvollinen ilmoittautumaan arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa: 1. Ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty sivu 4 / 7
arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. 2. Ostajana on yksityishenkilö. (Yksityishenkilö on kuitenkin verovelvollinen silloin, kun on kyse uuden kuljetusvälineen hankinnasta toisesta EU-jäsenvaltiosta.) 3. Kyse on toisesta EU-jäsenvaltiosta Suomeen suuntautuvasta tavaran kaukomyynnistä yksityishenkilöille tai näihin rinnastettaville tahoille. (Ks. Verohallituksen julkaisu nro 181, Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa). 4. Kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut. 5. Kyseessä ovat seuraavat Suomessa suoritetut palvelut: opetus, tieteelliset palvelut, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuudet ja muut sellaiset palvelut sekä niiden järjestämiseen välittömästi liittyvät palvelut. Arvonlisäverolain mukaan ulkomaalainen voi laissa säädetyin edellytyksin tulla hakemuksensa perusteella arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan myynnistä. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja voi hakeutua verovelvolliseksi, jos hänen Suomessa harjoittamastaan myynnistä muutoin verovelvollinen olisi ostaja (käännetty verovelvollisuus). Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa, hakemuksen hyväksyminen edellyttää, että elinkeinonharjoittajalla on Uudenmaan veroviraston hyväksymä edustaja, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka hoitaa arvonlisäverovelvollisuudesta aiheutuvat hallinnolliset velvollisuudet. Verovirasto voi lisäksi vaatia asetettavaksi vakuuden veron suorittamisesta. Vakuutena on yleensä pankkitakaus. Uudenmaan verovirasto merkitsee hakeutujan rekisteriin aikaisintaan siitä päivästä alkaen, jolloin hakemus on saapunut verohallintoon. Rekisteröintipäivästä alkaen hakeutujaa koskevat samat velvollisuudet ja oikeudet kuin muitakin verovelvollisia. Verovelvolliseksi hakeutunut voi myös halutessaan lopettaa verovelvollisuutensa ilmoittamalla siitä muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella. Verovirasto poistaa ilmoituksen antajan verovelvollisten rekisteristä aikaisintaan siitä päivästä lukien, kun ilmoitus on saapunut verohallintoon. Ilmoitus katsotaan saapuneeksi verohallintoon sinä päivänä, kun se on leimattu tai kirjattu saapuneeksi verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, TE-keskukseen, maistraattiin tai yritystietojärjestelmän postilokeroon. 5.2 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuvan ja arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvan on toimitettava verohallinnolle seuraavat asiakirjat. Jos arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa, hänen on toimitettava verohallinnolle lisäksi kohdassa 5.3 mainitut asiakirjat. 1. Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja. Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, TE-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteeesta www.ytj.fi. 2. Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi sekä nimenkirjoitusoikeudet. 3. Yhtiöjärjestys, yhtiösopimus tai muut vastaavat säännöt tai niiden oikeaksi todistettu jäljennös sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Jos verovirastolle on toimitettu 2 kohdassa mainittu ulkomaista kaupparekisteriotetta vastaava ote, tässä kohdassa mainittuja asiakirjoja ei tarvitse toimittaa. Asiakirjat voi toimittaa suoraan Uudenmaan verovirastoon tai ne voi jättää muuhun verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, TE-keskukseen tai maistraattiin tai postittaa osoitteeseen: 5.3 Edustaja Jos ulkomaisella elinkeinonharjoittajalla ei ole kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa EU:n jäsenvaltiossa, arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen edellyttää edustajan nimeämistä. Edustajan kotipaikan tulee olla Suomessa. Lisäksi edustajan tulee olla Uudenmaan veroviraston hyväksymä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että edustajalla on riittävä taito ja asiantuntemus edustajan tehtävien hoitamiseen. Edustajan on yleensä oltava kaupparekisteriin merkitty. Yksityinen henkilö hyväksytään edustajaksi vain poikkeustapauksessa. sivu 5 / 7
Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuvan on edustajan nimeämiseksi toimitettava verohallinnolle kohdassa 5.2 mainittujen asiakirjojen lisäksi seuraavat asiakirjat: 1. Jos perustamisilmoituksen allekirjoittajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, suomalaisen edustajan sitoumus tms. siitä, että hän toimii arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana. 2. Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan asianmukaisessa järjestyksessä edustajalle antama valtakirja, jossa tämä valtuutetaan toimimaan arvonlisäverolain tarkoittamana edustajana, sekä valtakirjan suomen- tai ruotsinkielinen käännös. Valtakirjan perusteella edustajalla on oikeus mm. allekirjoittaa arvonlisäverolain edellyttämät ilmoitukset. 3. Edustajan nimi, Y-tunnus sekä yhteystiedot. Jos edustajan toimiala on muu kuin kirjanpitoon liittyvä, tarvitaan myös selvitys siitä, että edustaja on kykenevä hoitamaan arvonlisäverolain mukaiset edustajan tehtävät. Edustaja vastaa niistä hallinnollisista velvollisuuksista, joita arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneen ulkomaisen elinkeinonharjoittajan arvonlisäverovelvollisuus aiheuttaa. Edustajaksi hyväksyminen edellyttää yleensä, että edustaja hoitaa verovelvollisen kirjanpito- yms. tehtävät itse. Edustajan on pidettävä ulkomaisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnasta sellaista kirjanpitoa, että siitä saadaan luotettavasti selville veron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä Suomessa kirjanpitolaissa säädetyn ajan. Edustajan on veroviranomaisten kehotuksesta esitettävä päämiehensä kirjanpitoaineisto tarkastettavaksi. Edustaja ei ole vastuussa ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle määrätyn veron maksamisesta. Edustajaa voidaan vaihtaa ilmoittamalla siitä etukäteen Uudenmaan verovirastolle ja esittämällä uuden edustajan osalta edellä mainitut asiakirjat. Uudenmaan veroviraston on hyväksyttävä myös uusi edustaja. Jos elinkeinonharjoittaja tai edustaja on ilmoittanut verovirastolle edustajan tehtävän lakkaamisesta eikä elinkeinonharjoittaja ole kehotuksesta huolimatta nimennyt uutta veroviraston hyväksymää edustajaa, verovirasto katsoo verovelvollisuuden päättyneeksi. 5.4 Nollaverokannan alaista toimintaa Suomessa harjoittava ulkomainen elinkeinonharjoittaja Nollaverokannan alaisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista arvonlisäverotonta tavaroiden ja palvelujen myyntiä, johon kohdistuvien hankintojen sisältämät arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia. Tärkeimmät tilanteet, joissa on kysymys nollaverokannan alaisesta myynnistä ovat yhteisömyynti (ks. kohta 5.5 ja 5.5.2) ja vientimyynti. Muita nollaverokannan alaisia tilanteita ovat mm. sanoma- ja aikakauslehtien myynti vähintään kuukauden ajaksi tilattuna (AVL 55 ) jäsenlehden painoksen myynti yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 ) arvonlisäverottomien vesialusten myynti, vuokraus ja rahtaus sekä tällaisiin aluksiin kohdistuvat työsuoritukset (AVL 58 ) kullan myynti keskuspankille (AVL 59 :n 4 kohta) kansainväliseen kauppaan liittyvät tavaroiden ja palvelujen myynnit (AVL 70 72 ) Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin nollaverokannan alaisiin myynteihin liittyviin hankintoihin, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Ulkomaalaispalautukseen elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rekisteröidään näissä tilanteissa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautujana, joten edustajaa ei tarvitse nimetä. 5.5 Ilmoituksenantovelvolliset Ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka harjoittaa Suomessa yhteisömyyntiä tai tekee Suomessa yhteisöhankintoja, on täällä ilmoituksenantovelvollinen. Elinkeinonharjoittajan on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ilmoituksenantovelvollisena. Koska ilmoituksenantovelvollisia ja muita arvonlisäverovelvollisia käsitellään osin eri tavoin, on tärkeää, että perustamis- tai muutosilmoituksen antaja ilmoittaa, haluaako hän rekisteröityä normaalisti arvonlisäverovelvolliseksi vai ilmoituksenantovelvolliseksi yhteisömyynneistä/-hankinnoista. Ilmoituksenantovelvolliseksi ilmoittaudutaan rastittamalla perustamisilmoituslomakkeen tai muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeen kohdasta Ulkomainen elinkeinoharjoittaja ilmoittautuu vaihtoehto vain ilmoituksenantovelvolliseksi yhteisöhankinnoista tai -myynnistä. Ilmoituksenantovelvollisen elinkeinonharjoittajan on täytettävä Suomessa ilmoitusvelvollisuutensa sivu 6 / 7
eli annettava valvonta- ja/tai yhteenvetoilmoitukset, mutta muutoin elinkeinonharjoittajaa kohdellaan kuten ei-verovelvollista ulkomaalaista. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen on edellytyksenä yhteisöhankinnan ja yhteisömyynnin verottomuudelle. 5.5.1 Yhteisöhankkijat Kun ulkomainen elinkeinonharjoittaja tekee Suomessa tavaran ostoon tai siirtoon perustuvan yhteisöhankinnan, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa ilmoituksenantovelvolliseksi. Yhteisöhankintoja Suomessa tekevän elinkeinonharjoittajan Suomessa tapahtuviin myynteihin voidaan kuitenkin soveltaa käännettyä verovelvollisuutta. Näin voidaan menetellä esimerkiksi silloin, kun tavara myydään Suomessa edelleen suomalaiselle arvonlisäverovelvolliselle yritykselle. Ilmoituksenantovelvollisella yhteisöhankkijalla on oikeus saada Suomessa tapahtuneisiin hankintoihin sisältynyt vero takaisin ulkomaalaispalautuksena (ks. Verohallituksen julkaisu 186, Arvonlisäveron palauttaminen ulkomaalaiselle elinkeinonharjoittajalle). Jos yhteisöhankintoja Suomessa tekevän ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomessa harjoittamaan myyntiin soveltuu käännetty verovelvollisuus, hänellä on mahdollisuus vaihtoehtoisesti hakeutua Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi (ks. kohta 5.1 Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen ja hakeutuminen). Tietyissä tilanteissa käännetty verovelvollisuus ei ole mahdollinen (ks. kohta 5.1 kolmas kappale). Tällöin ulkomaisen elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. 5.5.2 Yhteisömyyjät Yhteisömyynti on nollaverokannan alaista myyntiä. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja harjoittaa yhteisömyyntiä Suomessa, hän on aina Suomessa ilmoituksenantovelvollinen. Ilmoituksenantovelvollisuutta ei kuitenkaan ole muusta nollaverokannan alaisesta myynnistä kuin yhteisömyynnistä. Jos ulkomainen elinkeinonharjoittaja haluaa saada takaisin arvonlisäverot, jotka sisältyvät Suomessa tapahtuneisiin yhteisömyynteihin liittyviin vähennyskelpoisiin hankintoihin, elinkeinonharjoittajan on rekisteröidyttävä Suomessa arvonlisäverovelvolliseksi. Ulkomaalaispalautukseen elinkeinonharjoittajalla ei ole oikeutta. Ulkomainen elinkeinonharjoittaja rekisteröidään näissä tilanteissa arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautujana, joten edustajaa ei tarvitse nimetä. 5.5.3 Verohallinnolle toimitettavat asiakirjat Ilmoituksenantovelvollisen on ennen toiminnan aloittamista toimitettava seuraavat asiakirjat verohallinnolle: 1. Perustamisilmoitus ja mahdollinen sen allekirjoittamista varten annettu valtakirja. Perustamisilmoituslomakkeita (Y-lomakkeita) saa verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, TE-keskuksista, maistraateista ja Internet-osoitteeesta www.ytj.fi. Ilmoituslomakkeessa on erityinen kohta, joka yhteisömyynneistä/yhteisöhankinnoista ilmoituksenantovelvollisen on täytettävä. 2. Ulkomainen kaupparekisteriotetta vastaava ote sekä suomen- tai ruotsinkielinen käännös, joista käyvät ilmi yrityksen nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi ja nimenkirjoitusoikeudet. Asiakirjat voi toimittaa suoraan Uudenmaan verovirastoon tai ne voi jättää muuhun verohallinnon toimipisteeseen, Patentti- ja rekisterihallitukseen, TE-keskukseen tai maistraattiin tai postittaa osoitteeseen: 5.6 Kaukomyynti Kaukomyyntiä Suomeen harjoittavan elinkeinonharjoittajan on toimitettava Uudenmaan verovirastoon kohdassa 5.2 mainitut asiakirjat, kun kaukomyynnit Suomeen ovat yli 35 000 euroa kalenterivuodessa. Jos kaukomyynnit Suomeen ovat sekä kalenterivuonna että edellisenä vuonna enintään 35 000 euroa ja elinkeinonharjoittaja valitsee kaukomyynnin verotusmaaksi Suomen, hänen on lisäksi toimitettava lähtömaan viranomaisen päätös siitä, että kaukomyynti verotetaan lähtömaan sijasta Suomessa. Lisätietoja Verohallituksen julkaisussa nro 181, Kaukomyyntiä koskevat arvonlisäverosäännökset Suomessa. sivu 7 / 7