Metsäalan verkostoitumismatka Romaniaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen kolmas verkostoitumismatka järjestettiin 2. 6.10.2011. Matka suuntautui Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin sekä Ploeștiin ja Brașoviin. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Kuva 1. Losán Romanian viilutehtaan henkilökuntaa tammitukkipinon edessä. 1 (6)
Maanantai 3.10. SUOMALAIS-ROMANIALAINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUKSISTA Verkostoitumismatka alkoi Bukarestin World Trade Centerissä järjestetyllä seminaarilla Metsäalan liiketoimintaympäristö Romaniassa. Tilaisuuden aluksi Suomen Romanian-suurlähettiläs Ulla Väistö piti esitelmän Suomen ja Romanian talous- ja kauppasuhteista ja Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta. Finpron Romanian-toimiston päällikkö Matti Niemelä kertoi Finpron yrityspalveluista Romaniassa. Professori Liviu Voinea (Voinea Business Development SRL) esitteli Romanian taloustilannetta. Voinean mukaan maan talous on elpymässä ja BKT:n kasvuennuste on 2 %. Kaupunkien talouskehitys on nopeaa ja vapaata työvoimaa ei ole saatavilla, kun taas maaseudulla suuri osa väestöstä elää vielä omavaraistaloudessa. Noin 70 % väestöstä tienaa alle keskipalkan, joka on alle 400 euroa kuussa. Voinean mukaan yritysten aloittaminen Romaniassa on helppoa ja nopeaa, mutta lopetus vaikeaa. Maassa on noin 600 000 yritystä ja saman verran yksityisyrittäjiä. Puunjalostusyrityksiä on 7 450. Raakapuun vienti on kasvanut, ja erityisesti jalopuuta viedään Kiinaan, koska kiinalaiset maksavat puusta hyvin. Nicolae łucunel ASFORista (Association of harvesting and wood processing companies) piti esityksen Romanian metsäresursseista, nykyisestä kehityksestä ja tulevista näkymistä. Kannattavuuden suhteen Romanian ongelmana on suuri hyvin pienten puutuoteyritysten määrä. Tavoitteena on yhdistää pieniä toimijoita, koska suuremmat erät on kannattavampaa myydä. Sahatavaran luokittelussa maassa on käytössä oma kolmiportainen (A, B, C) luokitus, mutta pyrkimyksiä kansainväliseen luokitukseen siirtymiseen on. YRITYSNÄKÖKULMASTA METSÄALAN HALLINTO ON ONGELMALLISTA Zoltán Kosy esitteli seminaarissa Tornatorin paikallista toimintaa. Tornator osti ensimmäiset metsät Romaniasta vuonna 2008 ja hankki metsiä lisää vuosina 2009 ja 2010. Tällä hetkellä se omistaa maassa 6 metsäaluetta, yhteensä 12 000 hehtaaria. Kosyn mukaan metsämaan hinta Romaniassa on noussut ja liiketoimintamahdollisuudet ovat olleet odotettua vähäisemmät. Päätuotteena yrityksellä on puu, joka myydään pystyyn. Vuonna 2010 kokeiltiin ensimmäisiä hankintahakkuita. Tärkeimpinä asiakkaina ovat puunkorjuuyritykset ja puunjalostajat. Jonkin verran puuta menee vientiin, mikäli kotimaan hintataso on alhainen tai kysyntä riittämätön. Kosyn mukaan laittomat hakkuut ovat ongelma Romaniassa, mutta Tornatorille ne ovat toistaiseksi olleet vain pieni ongelma. Vuonna 2010 laittomia hakkuita havaittiin vain 100 m³. Polttopuuta myydään paikallisille alennetuilla hinnalla, jotta varastaminen vähenisi. Metsien kasvu on lähes sama kuin Suomessa, mikä osoittaa huonoa metsänhoitoa, koska parempien olosuhteiden vuoksi kasvun pitäisi olla kaksinkertainen. Kiertoajat ovat pitkät, pyökillä 120 vuotta ja havupuilla 110 vuotta. Kuitenkin puuston laatu huononee nopeasti noin 70 vuoden jälkeen. ROMANIA Kuva 2. Suurlähettiläs Ulla Väistö piti esityksen Suomen ja Romanian kauppasuhteista. Ciprian Pahontu edusti seminaarissa Romsilvaa, joka hallinnoi valtion metsiä. Romaniassa on tehty viimeisin valtakunnan metsien inventointi vuonna 1984. Uusi inventointi on meneillään, ja sen pitäisi valmistua tänä vuonna. Se todennäköisesti kuitenkin lykkääntyy ensi vuoteen. Tällä hetkellä maassa on 3,3 miljoonaa hehtaaria valtion metsiä ja 3,4 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä. Romsilvan puunmyyntitulot menevät valtiolle, ja toiminta on voitollista. Pieniläpimittaista lehtipuuta viedään Bulgariaan. Sen sijaan kotimaan lastulevyteollisuus käyttää pieniläpimittaisen havupuun. Polttopuuta menee paljon kotitalouksiin. Romsilvan oma puunjalostus on pienimuotoista. Romania itsenäistyi Ottomaanien valtakunnasta vuonna 1877. Vuoden 1989 vallankumouksessa Romania siirtyi markkinatalouteen. Maassa on 21,9 miljoonaa asukasta, joista 1,9 miljoonaa asuu pääkaupunki Bukarestissa. Itsehallinnollisen pääkaupungin lisäksi Romania jakaantuu 41 piirikuntaan. Romanian naapurimaita ovat Bulgaria, Serbia, Unkari, Ukraina ja Moldova. Maa liittyi EU:hun vuonna 2007 ja on näin ollen Bulgarian ohella tuorein EU-maa. Maata hallitsevat ylängöt, tasangot ja lännestä pohjoiseen kulkeva Karpaattien vuoristo. Romanian luonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, rautamalmi ja puu. Maan talous on kehittynyt 2000-luvulla nopeasti, ja ulkomaisten investointien määrä on ollut suuri. Vuonna 2009 maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti voimakkaasti myös Romaniaan. 2 (6)
Metsien käyttöön liittyvät lait ja ohjeistot ovat hyvin konservatiivisia. 10 vuoden metsäsuunnitelma on pakollinen, eikä suunniteltuja hakkuita saisi ylittää tai alittaa. Harvennusvoimakkuus on hyvin alhainen. Sen lisäksi hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa ollaan ylivarovaisia, ettei ongelmia viranomaisten kanssa tule. Hakkuumahdollisuuksia ei käytetä täysimääräisesti. Romsilvan metsissä hakataan vuodessa keskimäärin 3 m³/ha, kun Tornatorin metsissä vuotuiset hakkuut ovat 5 6 m³/ha. Metsäsuunnittelussa puustotunnusten laskennassa käytössä on latvuspeittävyyden arviointi. Tornatorille on kuitenkin myönnetty mahdollisuus käyttää pohjapinta-alan mittausta relaskoopilla. Romaniassa ongelmana on metsäteiden vähäinen määrä ja huono kunto. Käyttökelpoisten metsäteiden tiheys on noin 3 4 m/ha. Tähän ei lasketa teitä, joita ei voi ajaa. Paikallinen tienrakennustaito on huono ja kustannukset korkeat, minkä vuoksi Tornator onkin käyttänyt itävaltalaisia tientekijöitä omissa metsissään. Perinteisesti Romaniassa on ollut käytössä kokopuukorjuu. Korjuutavassa on ongelmia, ja Tornator on kokeillut tavaralajimenetelmää. Työntekijöiden osaamisessa on kuitenkin ollut puutteita: ongelmana on, että metsätyöntekijöille ei ole olemassa asianmukaista koulutusta. On kokeiltu myös hakkuupäällä varustettua kaivinkonetta harvennuksiin, mutta se edellyttää ammattitaitoista kuskia. Vuoristossa on käytetty kaapelirataa ja rekkaan kiinnitettyä vinssiä. Puut mitataan niitä kuormattaessa. Kosyn mukaan mittaukselle ei ole kansallista standardia. Kaikki harvennettavat puut on leimattava ja mitattava käsin, mikä aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Korjuukustannukset ovat Kosyn mukaan kaikkiaan 14 16 euroa/m³ suotuisissa tapauksissa. Metsänomistajalle jää vain 2 3 euroa/m³ korjuu- ja kuljetuskustannusten jälkeen. Kuitupuun ja huonolaatuisen puun osuus hakkuista on 30 50 %. Kosyn mukaan bioenergia kiinnostaa Romaniassa, ja erityisesti Belgia, Italia ja Espanja ovat halukkaita investoimaan. Suurimpia investointeja puutuoteteollisuuteen Romaniassa ovat tehneet Egger, Kronospan ja Schweighofer. METSÄALAN YLIOPISTOKOULUTUS JA YKSITYISMETSIEN HALLINNOINTI AIHEUTTAVAT ONGELMIA Paul Dima edusti tilaisuudessa Romanian yksityisten metsänomistajien liittoa Proforestia. Diman mukaan ongelmana on metsäalan ylikoulutus. Maassa on 8 yliopistoa, jotka kouluttavat metsäalan opiskelijoita. Niistä valmistuu vuosittain 1 000 henkilöä. Maassa ei kuitenkaan ole kunnollista ammattikoulutusta. Suuri ongelma on myös, että kansallinen metsäohjelma on vanhentunut, eikä uutta ole. Strategiana on lähinnä suurten puiden kasvattaminen, ja metsälaki ja säännöt eivät ota huomioon liiketoimintaa. Lakia kuitenkin ollaan uudistamassa. Romaniassa on kaikkiaan 830 000 yksityistä metsänomistajaa, joista suurin osa ei osaa käsitellä tai hoitaa metsiään. Metsälöt ovat pieniä ja hajallaan, eikä kiinteistörekisteri vastaa kiinteistöjen todellisia rajoja. Romanian-markkinoilla liikkuu noin 200 ostajaa, jotka tulevat mm. Kiinasta, Pakistanista. Ostajat hankkivat puuta laadusta riippumatta, ja kiinalaiset osallistuvat myös leimikoiden huutokauppoihin. Puun kysynnän kannalta tämä on hyvä asia, mutta jalostusasteen kannalta kielteistä. Dima kritisoi EU:n rahoittamia laiteostoja. Tuet, jotka ovat 50 90 % koneiden hinnoista, vääristävät puutuoteteollisuudessa kilpailua, koska yritykset voivat myydä tuotteitaan alihintaan. Sen lisäksi työvoimaa ei useinkaan ole koulutettu uusien koneiden käyttöön. Myös Natura 2000 aiheuttaa ongelmia ja tappiota toimijoille. Ongelmana on, että suojeluun on tulossa hyvin suuria metsäalueita ilman, että todellisesta suojeluarvosta on tehty selvitystä. Valtiolla ei ole myöskään rahaa korvauksiin, joita suojeltavien alueiden hoitoon tarvittaisiin. Metsätalous on siirtynyt Romaniassa ympäristöministeriön hallinnon alaisuuteen. Diman mukaan tämä on vaikeuttanut toimintaa. Seminaarissa saatiin kattava kuva maan metsäsektorin tilasta. Seminaarin jälkeen suomalaiset yritykset esittelivät toimintaansa ja jatkoivat keskustelua romanialaisten tahojen kanssa. Tiistai 4.10. PRUNUS FORESTIN HAKKUUTYÖMAALTA PYÖKKIÄ JA TAMMEA Tiistain ekskursiopäivänä tutustuttiin paikallisiin puunkorjuukohteisiin ja teollisuusyrityksiin. Ensimmäisenä kohteena oli Prunus Forestin hakkuutyömaa Ploeștin läheisyydessä. Alue on Romsilvan omistuksessa, ja sen hakkuuoikeudet oli ostettu huutokaupasta. Leimikossa oli tammea ja pyökkiä. Tukit sahattiin moottorisahalla ja juonnettiin pitkinä, noin 10-metrisinä (merikonttiin sopivina), ja ne tuotiin tienvarteen, jossa ne laatuluokiteltiin kolmeen luokkaan. Tukit olivat menossa Kiinaan. Prunus Forest käytti aliurakoitsijaa vierailukohteen leimikolla. Hakattavien puiden ikä oli noin 110 120 vuotta. 3 (6)
Yritys käyttää jossain määrin myös tavaralajimenetelmää hakkuissaan. Kertomansa mukaan se on myös edelläkävijä koneiden maahantuonnissa. Käytössä on tällä hetkellä 3 kuormatraktoria, 4 köysirataa, 6 juontotraktoria, 4 muuta traktoria ja 4 puutavara-autoa. Puunkorjuussa työskentelee kaikkiaan 50 henkilöä. luokassa 300 euroa/m³. Heikkolaatuisempaa puuta viedään omalle sahalle. Omistaja huolehtii leimikon uudistamisesta. Noin 70 % alueen uudistuksista on luontaisia. Erityisesti vuoristometsissä osuus on suuri. JALOPUULAUTAA JA POLTTOPUUTA VIENTIIN Puunkorjuun lisäksi Prunus Forestilla on sahausta. Yritys sahaa jalopuuta kuten pyökkiä, tammea ja saarnia. Kapasiteettina on 36 000 m³ tukkia vuodessa. Sahalla pystytään hyödyntämään maksimissaan 1,2 metrin läpimittaista tukkia. Työntekijöitä on kaikkiaan 80, ja työvoimaa on nyt hyvin saatavana, koska romanialaisia työntekijöitä on palannut takaisin kotimaahan Euroopasta taloustilanteen heikentymisen jälkeen. Kuva 3. Prunus Forestin lähikuljetuskalusto perustuu suurelta osin juontotraktoreihin. Prunus Forest on perheyritys. Hakkuiden lisäksi yrityksellä on saha ja pienimuotoista jalostusta. Lisäksi yrityksessä on suunnitteilla metsänhoitoon liittyviä palveluita, kuten taimien istutusta. Yrityksen vuosittaiset hakkuut ovat noin 100 000 120 000 m³, ja se kuuluu Romaniassa neljän suurimman hakkuuyrityksen joukkoon. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat vuoristossa. Romsilvalta ostetaan noin 40 % hakattavista leimikoista ja yksityisiltä 60 %. Yrityksen mukaan suhde Romsilvaan on vaikea: ongelmia on Romsilvan konservatiivisuuden ja korruption kanssa. Leimikoiden saanti valtion huutokaupoista on epävarmaa, koska osa leimikoista menee harmaiden markkinoiden kautta eteenpäin. Keskimäärin huutokaupasta saadaan puuta noin 12 000 25 000 m³. Leimikon hinta on noin 100 euroa/m³, ja yksityiset pyytävät jonkin verran valtiota enemmän. Yksityisiltä puuta ei osteta hankintakaupoilla. Korjuukustannukset tasangolla ovat noin 10 euroa/m³ ja vuoristossa 20 22 euroa/m³. Prunus Forestin edustajan mukaan yhden miehen yritykset kilpailevat leimikoista polkuhintoihin. Yksityisten metsänomistajien kanssa toimimista pidetään helpompana kuin Romsilvan kanssa toimimista. Kuva 4. Käsityönä tehtävää laatulajittelua Prunus Forestin sahalla Ploeștissa. Sahausliiketoiminnan markkinat ovat Lähi-idässä, Kiinassa ja Malesiassa. Kaikki pyökkilauta menee vientiin. Laadutus ja mittaus tehdään käsityönä, mikä on hyvin työvoimavaltaista. Ilmakuivaa pyökkihalkoa viedään Belgiaan ja Italiaan. Halon kuutiohinta on 45 euroa. Toimintaympäristö rajoittaa puunkorjuuyritysten kokoa. Hakkuumäärät eivät ole suuria, koska valtion huutokaupoista saatavien leimikoiden määrää ei voi ennustaa. Lisäksi yksityisiltä ostettavat leimikot ovat pieniä. Tulevan toiminnan suunnittelu on vaikeaa. Puun hinta vaihtelee laadun mukaan. A-luokassa pyökin hinta on 500 euroa/m³, B-luokassa 450 euroa/m³ ja C- Kuva 5. Sahalta myydään polttopuuta muun muassa Belgiaan ja Italiaan. 4 (6)
Puru käytetään sahalla kuivaamojen lämmitykseen. Kuivaamoihin on tehty varsin suuria investointeja viime vuonna. ROMANIAN METSÄTALOUS Romaniassa on eurooppalaisittain kohtuulliset metsävarat. Metsien kokonaispinta-ala on 6,7 miljoonaa hehtaaria ja -tilavuus 1,4 miljardia m³. Kotoperäisiä puulajeja on 58. Vuoristoissa vallitsevina ovat havuja pyökkimetsät, ylängöillä tammi- ja pyökkimetsät ja tasangoilla sekametsät. minimiläpimitta on 40 cm ja maksimiläpimitta 2 metriä. Tukkien päät vahataan ja niitä kastellaan kuivumisen estämiseksi. Kaikki tukit merkitään ja yksilöidään siten, että ne ovat seurattavissa koko prosessin läpi. Tehtaalla valmistetaan ainoastaan leikattua viilua. Ennen leikkausta tukkeja haudutetaan. Kaikkiaan käytössä on 6 höylää ja 6 kuivaajaa. Vuosituotanto on noin 30 miljoonaa m² viilua vuodessa, joka on noin 30 000 m³. Romanian metsäsektorin toimintaympäristö on muuttunut rajusti 1990- ja 2000-luvulla. Merkittävä osa metsistä on palautettu yksityisille omistajille, ja luonteenomaista maalle on yksityismetsänomistajien suuri määrä ja metsälöjen pieni koko. Myös metsäsektorin organisaatiota on järjestelty uudelleen ja puunkorjuuyritykset sekä puunjalostusteollisuus yksityistetty. Valtion metsien hoidosta vastaa Romsilva, jolla on hallussaan tällä hetkellä hieman alle puolet maan metsistä. Metsäsektorin osuus BKT:sta Romaniassa on noin 4 %, joten sektorilla on suhteellisen merkittävä asema maan taloudessa. Etenkin puulevytuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja lastulevyn ja kuitulevyn tuottajana Romania on kohtuullisen merkittävä. Etenkin huonekaluteollisuudessa Romania on vakiinnuttanut asemaansa myös vientimarkkinoilla. Sen sijaan kemiallista metsäteollisuutta maassa on hyvin vähän. Puunkorjuun koneellistaminen on vähäistä. Korjuuta hankaloittavat lisäksi hankalat olosuhteet ja infrastruktuurin heikkoudet etenkin vuoristoalueilla. Kuva 6. Tammitukkien säilyvyydestä huolehdittiin sadetuksella. Raaka-ainetta on hankkimassa 20 ostomiestä. Rekkakuljetusten tilavuuskapasiteetti on noin 20 m³/kuorma, ja paino korkeintaan 21 tonnia. Viilutehdas toimii 550 työntekijän voimin kolmessa vuorossa 5 6 päivää viikossa. Tuotteet myydään ympäri maailmaa, ja osa menee Losán Groupin muille tehtaille. Puutähde käytetään lämmöntuotantoon, ja suunnitteilla on uusi lämpölaitos. LOSÁN ROMANIA TUOTTAA VIILUA Ekskursiopäivän viimeinen kohde oli Brașovissa sijaitsevan Losán Romanian tehdas, joka tuottaa viilua, viiluarkkeja ja sormijatkettua viilunauhaa jalopuista. Käytettäviä puulajeja ovat pyökki, tammi, vaahtera, pähkinäpuu, kirsikka ja saarni. Yritys kuuluu espanjalaiseen Losán Groupiin, jolla on toimintaa 10 maassa. Kaikkiaan konserniin kuuluu 18 yritystä. Viilun lisäksi Losán Group tuottaa lastulevyä, kuitulevyä, erilaisia pinnoitettuja levyjä ja paneeleja. Bukarestissa Losánilla on pinnoitettuja paneeleja valmistava Losán Melapal. Tehdas on käynnistetty vuonna 2001, ja raaka-aine on FSC-sertifioitua. Yrityksen tukkipihalla sadetuksessa olevat tukit olivat kooltaan vaikuttavia. Tehtaalla käytettävän tammen Syöpää aiheuttavan sankan tammi- ja pyökkipölyn leijailu tehtaassa ja melulta suojautumattomuus herätti kysymyksiä paikallisista työturvallisuusvaatimuksista. Keskiviikko 5.10. Matkan kolmas ohjelmallinen päivä keskittyi Brașoviin. Hanketoimijat kävivät tutustumassa kaupungissa sijaitsevaan Transilvanian yliopistoon. Paikalla olivat professorit Nicolescu Valeriu-Norocel ja Pogdan Popa. Yliopisto on perustettu vuonna 1949 ja kommunismin aikana se oli maan ainoa yliopisto, jossa oli metsäalan koulutusta. Nykyisin Romaniassa on 8 metsätiedekuntaa eri yliopistoissa, ja Brașovissa sijaitseva on näistä kuuleman mukaan tasokkain. 5 (6)
Metsäalalta valmistuu maassa vuosittain kaikkiaan 1 000 kandidaattia ja parisataa maisteria. Brașovista näistä valmistuu noin 100 kandidaattia ja 80 90 maisteria. Yliopiston lisäksi on olemassa joitain alemman koulutustason metsäoppilaitoksia, mutta näiden suosio on hyvin vähäinen. Tilaisuudessa esiintyi myös ICAS, joka on paikallinen metsäntutkimusinstituutti. ICAS on perustettu vuonna 1933, ja se toimii ympäristöministeriön alaisuudessa. Sillä on 8 alueellista keskusta, ja se vastaa myös valtakunnan metsien inventoinnista Romaniassa. ICASin rahoitus tulee Romsilvalta ja ulkopuolisista projekteista. Lisäksi ICAS myy puuta omista metsistään, mistä se saa noin 60 % tuloistaan. Romaniassa toimii myös maatalous- ja metsätieteellinen akatemia, jossa on metsätieteiden osasto. EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Ekskursio antoi kattavan kuvan Romanian metsäsektorista. Kiemet-hankkeen tapaustutkimuksiin liittyen tehtiin myös yhteistyöavauksia. Romanialla on Euroopan mittakaavassa huomattavat lehtimetsävarat, ja etenkin useilla keski- ja eteläeurooppalaisilla yrityksillä onkin jo jalostustoimintaa maassa, mistä osoituksena on mm. Losán Groupin tehdas. Suomalaisetkin ovat osaltaan muun muassa Karelia-Upofloorin ja Tornatorin myötä investoineet Romaniaan varsiin huomattavasti. Puunjalostuksen ongelmana on alhainen jalostusarvo, kun melko huomattava osa raakapuusta viedään sellaisenaan ulkomaille. Lisäksi infrastruktuurin, kuten metsätiestön, rakentamisen tarpeet etenkin Karpaattien alueella ovat huomattavia. Puunkorjuun koneellistaminen on vielä hyvin vähäistä, minkä vuoksi korjuukalustolle voi olla maassa kysyntää. Huomattavia ongelmia liittyy metsätalouden hallinnonalaan. Romaniassa metsät on palautettu suurelta osin takaisin yksityisille omistajille, minkä myötä haasteita liittyy pienten yksityismetsäpalasten puunkorjuuseen ja metsänhoitoon. Seuraava Kiemet-matka suuntautuu Puolaan keväällä 2012. Kuva 7. Brașovin vanha kaupunki Karpaateilta kuvattuna. Torstai 6.10. Viimeisenä vierailupäivänä matkalla Bukarestiin matka kulki Poiana Brașovin hiihtokeskuksen kautta. Hiihtokeskus sijaitsee noin 12 kilometriä Brașovista ja houkuttelee paljon turisteja Keski-Euroopasta. Alueella sijaitsee 4 korkeaa vuorenhuippua, joista korkein on Bucegi (2 505 metriä). Poiana Brașovin alueella Karpaateilla kuusimetsät ovat hallitsevia. Paluumatkalla tutustuttiin myös 1400-luvulta peräisin olevaan Branin linnaan, joka sijaitsee Transylvanian ja Valakian rajalla. Linnassa esiteltiin Romanian kuningattaren Marien keräämää taide- ja huonekalukokoelmaa. Sittemmin linna on saanut mainetta Draculan linnana. Kiemet-hanke toimii vuosina 2010 2012. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)