ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee eläinsuojan laajentamista, Hämeenlinna.

Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2013/1 Dnro ESAVI/234/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee eläinsuojan laajentamista, Hämeenlinna. LUVAN HAKIJA Päivi Pakarainen Mäkyläisentie 10 16900 Lammi Y-tunnus: 1520981-9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Hämeenlinnan kaupungin Lammilla Syrjäntaustan kylässä Pakaraisen tilalla (kiinteistörekisteritunnus 109-553-1-4) sijaitsevan maidontuotantotilan eläinsuojan laajennusta ja eläinmäärän lisäämistä yhdistämällä kahden tilan lypsylehmät samaan eläinsuojaan. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 18.10.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentit Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on myöntänyt 26.9.2011 ympäristöluvan (YMRALA 15.9.2011 213) Päivi Pakaraisen eläinsuojan toiminnalle tilalla 109-553-1-4. Luvan mukainen enimmäiseläinmäärä on 23 lypsylehmää, 29 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Navetassa on kuivikelantamenetelmä. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna 2013. TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee Lammin Syrjäntaustan kyläkeskuksessa maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. Rakennettavasta pihatosta on noin 100 metriä lähimpään naapurin asuinrakennukseen. Nykyisistä eläinsuojarakennuksista alle 100 metrin päässä on kolme naapurien asuintaloa. Eläinsuojasta 500 metrin säteellä asuu noin 40 asukasta. Kyläkeskuksessa on useita eläinsuojia peltojen ympäröimänä. Lähin vesistö, Ahteenoja, virtaa noin 300 metrin päässä eläinsuojasta. Teuronjärveen on matkaa 2,3 kilometriä ja Ormajärveen noin 3 kilometriä. Tilakeskus ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, eläinsuoja ja osa pelloista Ormajärven valuma-alueella (34.792) ja osa pelloista Leheejärven valuma-alueella (35.791). Lannanlevityspeltoja ei ole vesistöjen rannoilla. Ormajärvestä ja Laheejärvestä vedet laskevat Ormajokeen (35.79). Ormajärvi on Natura 2000 verkostoon kuuluva suojelualue. Ormajärven- Untulanharjun alue (FI0325002) on valtakunnallisesti arvokas luontotyyppien kokonaisuus, johon kuuluu kaksi erillistä aluetta, luontaisesti ravinteikkaan Ormajärven ja Untulan-Hiidenhoilon harjualueen. Ormajärvi on lähdevaikutteinen, pohjavedestä vesitäydennystä saava harjunlievejärvi. Järven vesikasvillisuus on erikoinen. Hämeen maakuntakaavassa suojeluohjelma-alueet on merkitty merkinnällä SL. Ormajärven osalta alue on suojeltu vesilailla, muut osat alueesta luonnonsuojelu- ja maa-aineslailla. Tilakeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle, mutta osa tilan hallinnassa olevaista pelloista sijaitsee Riuttaharjun (0440114) ja Suurmäen (0485552) I-luokan pohjavesialueilla.

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pakaraisen maidontuotantotila sijaitsee Hämeenlinnan Lammilla, Syrjäntaustan kylässä. Tilalla on 23 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 29 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Eläinsuoja toimii kuivikelantamenetelmällä, jossa virtsa kerätään erikseen. Kuivikkeina käytetään turvetta ja olkea. Nykyisen navetan yhteydessä ovat myös kuivalantala, jonka alla on virtsasäiliö, sekä säilörehulaakasiilot. Toiminnan muuttaminen Ympäristölupaa haetaan toiminnan laajentamiseen siten, että maitoa tuotettaisiin 650 000 kg vuodessa. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi pihattonavetta nykyisen talouskeskuksen yhteyteen. Pihattonavettaan tulevat tilat 79 lehmälle ja 35 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Pihattonavetta toimii pääosin lietelantamenetelmällä, jota varten rakennetaan uusi lietesäiliö. Vasikkakarsina sekä sairas-, hoito- ja poikimakarsina ovat kuivikepohjaisia. Juottovasikoilla on kuivikelantamenetelmä. Kuivikelanta varastoidaan olemassa olevaan kuivalantalaan, joka sijaitsee nykyisen navetan ja rakennettavan pihaton välisellä alueella. Uusi pihatto rakennetaan uusinta tekniikkaa soveltaen. Lehmille otetaan käyttöön automaattilypsy, jolloin lehmät voivat käydä lypsyllä vapaasti ja omaehtoisesti. Eläimiä ruokitaan pääasiassa esikuivatulla (1 200 t/v) säilörehulla. Pihattonavetan ja lietesäiliön lisäksi tilalle rakennetaan vanhan ladon paikalle uusi säilörehulaakasiilo (400 m 3 ) nykyisten siilojen lisäksi. Uuden siilon yhteyteen asennetaan puristenestekaivo (5 m 3 ), josta puristenestettä voidaan tarvittaessa siirtää imupainevaunulla lietesäilöön. Nykyisen navetan yhteydessä olevassa hallissa on kaksi tilavuudeltaan 193 m 3 :n laakasiiloa, joista puristeneste johdetaan virtsasäiliöön. Tilalla on myös Takaperän kylässä kaksi laakasiiloa (140 m 3 ja 94 m 3 ). Lisäksi kuivurin yhteydessä on 90 m 3 :n siilo, joka on tarkoitus purkaa. Eläinten kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Vesi rakennettavaan pihattoon otetaan tilan rengaskaivosta, joka sijaitsee vanhan navettarakennuksen läheisyydessä. Uuden pihattonavetan valmistuttua kahden tilan lypsylehmät saadaan samaan navettarakennukseen. Kalvolassa sijaitsevassa pihatossa kasvatetaan jatkossa hiehoja. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Rakennettava pihattonavetta toimii pääosin lietelantamenetelmällä. Laajennuksen jälkeen 79 lypsylehmälle tarvitaan lietetilavuutta laskennallisesti

Lannan levitys pelloille 1 896 m 3 vuodessa. Rakennettavan teräsbetonisen lietesäiliön tilavuudeksi on suunniteltu 1 945 m 3 ja lietekuilujen tilavuudeksi 360 m 3. Lisäksi tilalla on käytössään katettu teräsbetoninen virtsasäiliö, jonka tilavuus on 432 m 3. Yhteensä lietteen varastointitilavuutta tilalla on 2 737 m 3, josta sadevesille on varattava tilavuutta 145 m 3. Lietesäiliö täytetään altapäin. Lietekuilut toimivat padotuksella. Lietelantasäiliöön johdetaan myös eläinsuojan maitohuoneen ja lypsyrobotin pesuvedet, muut jätevedet (450 m 3 /a) sekä säilörehun puristenesteet (60 m 3 /a). Pihaton sosiaalitiloihin tulee kompostoiva käymälä. Kuivikkeena käytettävä turve nousee lietealtaan pintaan muodostaen hajuainepäästöjä vähentävän katteen. Lypsykarjapihaton kuivikepohjat tyhjennetään kolme kertaa vuodessa. Kuivikelantaa muodostuu kuivikepohjista (vasikka- sekä sairas-, hoito- ja poikimakarsinat) noin 264 m 3 vuodessa sekä juottovasikoilta noin 32 m 3 eli hakemuksen mukaan yhteensä enintään 300 m 3 vuodessa. Täyskuivikepohja toimii osittain lantavarastona. Kuivalantalan tilavuus on 750 m 3. Kuivalantalan ajoluiskan korkeus on 50 cm ja kuormausalue on sorastettu. Kuormausalue on tarkoitus päällystää betonilla rakennushankkeen yhteydessä. Lanta hyödynnetään lannoitteena peltoviljelyssä. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa on yhteensä 80 ha, joista omia peltoja on 50 ha ja sopimuspeltoja 30 ha. Pelloista pohjavesialueella on 14,80 ha. Lannasta 40 %:a levitetään viikoilla 17 21, 40 %:a viikoilla 25 27 ja loput 20 %:a viikoilla 37 42. Lietelantaa levitetään nurmille multaavalla vaunulla. Nurmien uusimisen yhteydessä levitettävä kuivikelanta mullataan heti levittämisen jälkeen. Kuivikelantaa levitetään pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille. Laidunnus ja jaloittelualue Tilalla on käytössään 3 ha laidunta. Ummessa olevat lehmät laiduntavat noin neljä kuukautta kesäkaudella. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumilla on juottovesivaunut, mutta ei ruokintapaikkoja. Polttonesteet ja kemikaalit Tilalla on 5 000 litran ja 2 000 litran polttonestesäiliöt. Säiliöt ovat suojaaltaissa, ja ne on varustettu laponestolaitteilla. Säiliöt on kunnostettu vuonna 2009. Uuden pihaton rakentamisen yhteydessä polttonestesäiliöt on suunniteltu siirrettäviksi nykyisen navetan yhteydessä olevaan halliin betonialustalle. 4

Tilalla säilytetään muita öljytuotteita n. 200 litraa myyntipakkauksissaan autotallissa. Tilalla käytetään torjunta-aineita noin 100 kg vuodessa. Torjunta-aineet säilytetään kaapissa vanhassa navetassa. Säilörehun säilöntäaineita käytetään noin 5 000 litraa vuodessa, ja ne säilytetään myyntipakkauksissaan konehallissa. Navetalla käytettävät pesuaineet säilytetään erillisessä tilassa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen soveltamisesta Hakemuksen mukaan seuraavat käytänteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä: - hajuhaittoja vähennetään käsittelemällä lietettä mahdollisimman vähän - lieteallas täytetään pumppaamalla altapäin, jolloin luonnollinen katekerros ei rikkoudu - liete levitetään multaavalla levittimellä, mikä vähentää hajuhaittoja, ravinteiden haihtumista sekä pintahuuhtoutumista, ja kasvit pystyvät käyttämään ravinteet tehokkaasti - tilalla toteutettava ruokintasuunnitelma vähentää ravinneylijäämiä ja hajuhaittoja - viljelyssä suositaan runsassatoisia lajikkeita, jotta ravinteet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti - maidon jäähdytyksestä talteen otettava lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä - rakennettavassa pihattonavetassa on luonnollinen ilmanvaihto 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Haju Melu ja liikenne Toiminnasta aiheutuu maitotilalle tyypillisiä hajuhaittoja. Hajuhaittoja vähennetään käsittelemällä lietelantaa mahdollisimman vähän. Liete pumpataan altaaseen altapäin, jolloin kuorikerros ei rikkoudu. Lietelantaa sekoitetaan ainoastaan lietteen levityksen yhteydessä. Lietelanta levitetään nurmille multaavalla lietevaunulla, mikä vähentää hajuhaittoja. Tilalla toteutettava tuotantotason mukainen ruokintasuunnitelma vähentää myös hajuhaittoja. Melua syntyy lähinnä liikenteestä. Liikenne on normaalia maitotilan liikennettä. Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Ostorehuja tuodaan noin kerran kuussa. Teuraseläimiä ja vasikoita haetaan pari kertaa kuussa.

Traktoriliikenne lisääntyy rehunteon ja lannanlevityksen aikaan. Säilörehua tehdään kesällä kahdessa noin viikon kestävässä jaksossa, jolloin rehukuormia ajetaan laakasiiloihin yhteensä noin sata kuormaa. Lantakuormia ajetaan vuodessa noin 250. Uuden pihattonavetan luonnollinen ilmanvaihto on äänetön. Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Lietesäiliö rakennetaan hakemuksen liitteenä olevan lietesäiliön pohja-, leikkaus- ja detaljipiirustuksen (ARK 06-01, 14.6.2012) mukaan riittävän suureksi ja vesitiiviiksi täyttäen Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto - rakentamismääräyksen ja ohjeen (MMM RMO-C4) vaatimukset. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena keväällä ja kesällä. Lietelanta levitetään pääsääntöisesti multaamalla. Kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti levityksen jälkeen. Viljelyssä suositaan runsassatoisia lajikkeita, jotta ravinteet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Eläinten ruokintasuunnitelma vähentää ravinneylijäämiä. Ympäristötuen lisätoimenpiteenä tilalla on tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys. Maitohuone- ja muut pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet johdetaan liete- ja virtsasäiliöihin. Eläinsuojaan asennetaan kompostoiva käymälä, joten WC-vesiä ei synny. Virtsasäiliö on kuivalantalan alla ja näin ollen katettu. Kuivalantalan ajoluiskan korkeus on 50 cm. Polttonestesäiliöt ovat suoja-altaissa ja niissä on laponestolaitteet. Pienempi 2 000 litran säiliö on betonilaatalla, ja 5 000 litran säiliössä on ylitäytönestin. Polttonestesäiliöt siirretään nykyisen navetan yhteydessä olevan hallin sisälle betonialustalle, sillä niiden nykyinen paikka jää rakennettavan pihattonavetan piha-alueelle. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätenimike Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Määrä/vuosi Toimituspaikka kuolleet eläimet 2-4 t Honkajoki Oy eloperäinen aines 1 t kuivalantalaan ja levitys peltoon pilaantunut/lääkemaito lietesäiliöön sekajäte Lammin hyötyjäte Oy metalliromu metallikeräys lannoitesäkit, muovit 4 H -kerhon keräykset ongelmajätteet ongelmajätteiden keräys 6

7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa ei ole esitetty toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua. Nykyisen ympäristöluvan (26.9.2011, YMRALA 15.9.2011 213) mukaan hakijan on tarkkailtava polttoainesäiliöiden kuntoa vuosittain sekä lannan ja virtsan varastointitilojen kuntoa säännöllisesti ainakin kerran vuodessa. Lisäksi hakijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on sähkökatkojen varalle aggregaatti. Rakennettavaan pihattonavettaan tehdään turvallisuussuunnitelma paloviranomaisen kanssa. Tulipalojen varalle asennetaan palovaroitusjärjestelmä, ja tarvittava ensisammutuskalusto on saatavilla. Lietesäiliön rikkoutumiseen ja öljyvahinkoihin varaudutaan pitämällä imeytysturvetta saatavilla. Mahdollisten eläintautien aikana (esim. virusripuli) eläin- ja kävijäliikenne pidetään mahdollisimman vähäisenä ja yhteistyökumppaneita, kuten eläinlääkäriä, siementäjää, meijeriä ja teurastamoa, tiedotetaan tilanteesta. Kuolleista eläimistä ilmoitetaan heti raatokeräilyyn, joka hakee kuolleet eläimet pois kolmen päivän sisällä ilmoituksen tekemisestä. Raatonautoja säilytetään tilalla suljetussa kontissa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 7.12.2012 ja 4.3.2013. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 23.1. 22.2.2013. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Hämeen Sanomat -lehdessä 23.1.2013. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Hämeenlinnan kaupungissa. Lisäksi hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan erikseen tiedotettu 16.1.2013 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot Hämeenlinnan kaupungilta, Hämeenlinnan kau-

pungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta. 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue esittää 6.2.2013 saapuneessa lausunnossaan seuraavaa: Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia. Tilakeskus ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella, mutta osa tilan hallinnassa olevista pelloista sijaitsee Riuttaharjun (0440114) ja Suurmäen (0485552) I-luokan pohjavesialueilla. Pohjavesialueella sijaitsevia peltoalueita ei kuitenkaan ole sisällytetty hakemuksessa esitettyyn lannanlevitysalaan. Suurmäen pohjavesialue on tyypiltään synkliininen eli vettä ympäristöstään keräävä ja Riuttaharjun pohjavesialue antikliininen eli vettä ympäristöönsä purkava. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä kummankin pohjavesimuodostuman tila on määrällisesti ja laadullisesti arvioitu hyväksi. Alueet eivät ole riski- tai selvityskohteita. Tilakeskus ja lannanlevityspellot sijaitsevat Kokemäenjoen vesistöalueella, eläinsuoja ja osa pelloista Ormajärven valuma-alueella (35.792) ja osa pelloista Leheejärven valuma-alueella (35.791). Levityspellot eivät kuitenkaan sijaitse em. vesistöjen rannalla. Ormajärvi on Natura 2000-verkostoon kuuluva suojelualue. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä Ormajärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, mihin pyritään vuoteen 2021 mennessä, edellyttää mm. veden typpipitoisuuden vähentämistä 15 %:lla ja klorofylli-a määrien vähentämistä 10 %:lla. Leheejärven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Hyvä tila pyritään saavuttamaan vuoteen 2021 mennessä. Ormajärvestä ja Leheejärvestä vedet laskevat Ormajokeen (35.79), jonka ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Joen hyvä tila pyritään saavuttamaan vuoteen 2015 mennessä. Em. joen ja järvien tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta on vesienhoidon toimenpideohjelman mukaista. Toiminta ei myöskään vaaranna Ormajärven Natura-alueen luontoarvoja, joten toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminnassa tulee kuitenkin noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. I- ja II-luokan pohjavesialueilla, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella lannan ja virtsan levitys tulee kieltää, ja muodostumisalueen ulkopuolella lietelannanlevitys tulee sallia vain, jos toiminnanharjoittaja osoittaa maaperän riittävän tiiviiksi estämään pohjaveden pilaantumisen. Kuivalannan levittäminen muodostumisalueen ulkopuolella voidaan sallia keväisin, mikäli pelto muokataan välittömästi. 8

Lausuntoa laadittaessa on otettu huomioon myös mahdolliset yhteisvaikutukset Marjut ja Ville Marttilan vireillä olevassa ympäristölupahakemuksessa, dnro ESAVI/245/04.08/2012 esitetyn toiminnan laajennuksen kanssa. 2) Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää lausunnossaan 7.3.2013 seuraavaa: Lausunto perustuu ympäristönsuojelulain (86/2000) 36 :ään, jonka mukaan lupaviranomaisen on pyydettävä hakemuksesta lausunto kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta niissä kunnissa, joissa hakemuksen tarkoittaman toiminnan ympäristövaikutukset saattavat ilmetä. Lausuntopyynnössä on viite hakemukseen, mutta mukana oli vain kuulutus. Hakemusasiakirjoja ei ole toimitettu lausunnonantajalle, mikä on vaikeuttanut huomattavasti lausunnonantoa. Hakemusasiakirjat on saatu vasta 7.3.2013 kaupungin palvelupisteestä, joten hakemukseen ei ole voitu perehtyä kunnolla ja selvittää toiminnan ympäristövaikutuksia kunnassa. 9 Pakaraisen tilalla on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antama lupa vuodelta 2011. Luvassa määrätään (määräyksessä 3) lantalan ajoluiskan ja kuormauslaatan korjaaminen tiivispohjaisiksi sekä (määräyksessä 6) isomman polttoainesäiliön asentaminen betonilaatalle vuoden 2011 loppuun mennessä. Tarkastusajankohtaa sovittaessa kävi ilmi, ettei näitä toimenpiteitä ole tehty. Korjauksille on annettu uusi määräaika 31.5.2013 mennessä ja samalla tarkennettiin, että ajoluiska ja kuormauslaatta tulee valaa betonista. Sorastus ei ole riittävä toimenpide tiivistykseksi. Tarkastusajankohtaa sovittaessa oli tieto laajennuksesta ja sille tarvittavasta aluehallintoviraston luvasta, joten myös nykyisen luvan mukaisten muutosten valvonta siirtyy valtion valvontaviranomaiselle uuden luvan myötä. Lisäksi nykyisessä luvassa (määräys 2) on ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti määrätty eläinsuojan vesikäymälän jätevesistä. WC-vesiä ei saa johtaa käsittelemättä virtsasäiliöön, tai tulee rakentaa kuivakäymälä 15.3.2016 mennessä (jätevesiasetuksen siirtymäaika). Yllä mainitut seikat pyydetään ottamaan huomioon lupamääräyksiä tehtäessä. Talouskeskus sijaitsee tiiviisti rakennetussa kylässä, jossa on useita karjatiloja. Näin ollen laajennus sopii alueen toimintaan eikä aiheuttane haittaa muille asukkaille. Uuden lietesäiliön sijoituksella ja mahdollisella kattamisella on vaikutusta hajun leviämiseen naapurustoon. Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön ovat erilaista liikennettä. Koska eläinmäärä kasvaa yli kolminkertaiseksi nykyisestä, lisääntyy liikenne nykyisestä merkittävästi. Suuremmat autot ja säiliöt voivat vähentää ajokertoja. Piirustusten mitoituslaskelma ja lietesäiliön koko poikkeavat lietesäiliön piirustuksessa olevasta koosta. Laskelmassa mainittua pesuvesimäärää ei ole lisätty tarve yhteensä kohtaan, kuilutilavuus ei kompensoi kaikkea tätä. Sadevesivarat poikkeavat myös toisistaan. Mitoituslaskelmassa on myös maininta, että sadevedet johdetaan maastoon, vaikka säiliö on avonainen. Lisäksi hakemuksen mukana olleen lapun mukaan tarvittavaa etäsäiliötä ei rakennetakaan, vaan käytetään vanhaa virtsasäiliötä. Laskelmaa sen riittävyydestä ei ole. Siihen menevät ilmeisesti myös nuorkar-

Muistutukset jan virtsat (hoidetaan kuivalannalla). Puristenesteet ilmoitetaan johdettavan lietesäiliöön ja toisaalla kerättävän puristenestekaivoihin. Asemapiirroksessa on merkitty putki puristenesteen johtamisesta lietesäiliöön, mutta siinäkään puristenestettä ei ole lisätty laskelman nestemäärään. Vaikuttaa siltä, että kaikkea tarvittavaa liete- ja nestetilavuutta ei ole missään suunnitelmassa. Lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa mainitaan, että Hämeenlinnan kaupungin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa asiaan. Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija toteaa 18.3.2013 saapuneessa vastineessaan seuraavaa: Hakija on toimittanut 18.10.2012 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristölupahakemuksen ja liitteet kolmena kappaleena, kuten hakemuslomakkeessa on ohjeistettu. Lantalan ajoluiska ja kuormauslaatta valetaan betonista uuden rakennushankkeen aikana. Edellisen katselmuksen jälkeen hakija oli saanut käsityksen, että kuormauslaatan tiivistämiseksi riittää sorastus. Hakija kertoo, että nykyisessä ympäristölupapäätöksessä alue määrätään korjaamaan tiivispohjaiseksi, mutta hakija on lukenut päätöksen huolimattomasti. Uuteen navettaan tulee kuivakäymälä, kuten hakija on hakemuksessaan ilmoittanut. Vanhan navetan vesikäymälä poistuu käytöstä. Asemapiirroksen mukaan puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Kyseisen laakasiilon viereen on tarkoitus tehdä 5 m 3 :n kokoinen puristenestekaivo, josta puristeneste tarvittaessa levitetään suoraan pellolle. Säilörehu korjataan esikuivattuna, jolloin puristenesteen määrä on erittäin vähäinen. Mitoituslaskelman teksti sadevedet johdetaan maastoon tarkoittaa rakennuksen katoilta ja tontilta tulevia sadevesiä. Lietesäiliössä on otettu huomioon sadevesivara. Nuorkarja eli alle 6 kuukauden ikäiset vasikat ovat kestokuivikepohjalla, jolloin myös virtsa imeytyy kuivikkeeseen. Etälietesäiliö jätetään toistaiseksi tekemättä Takaperän kylään, koska lietesäiliön suunnitellun sijoituspaikan läheisyydessä olisi ollut suhteellisen vähän pohjavesialueen ulkopuolella olevia hakijan peltoja. Tuleva lietesäiliö on tilavuudeltaan 1 945 m 3, ja sadevesivara huomioiden säiliön hyötyti- 10

lavuus on 1 800 m 3. Lietekuilujen tilavuus on 360 m 3 ja vanhan katetun virtsasäiliön tilavuus 432 m 3. Lietteen varastotilavuutta on siis yhteensä 2 592 m 3. Lietettä syntyy lypsylehmiltä 1 896 m 3 ja pesuvesiä robotilta ja maitohuoneesta 450 m 3. Yhteensä lietettä ja pesuvesiä muodostuu siten 2 346 m 3. Nuorkarjan lanta käsitellään kuivalantana, johon virtsa imeytetään. Tämä on hakijan mukaan piirustuksissa merkitty epäselvästi. 11 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan eläinsuojan laajentamiseen 79 lypsylehmän ja 35 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Hämeenlinnan kaupungin Syrjäntaustan kylässä tilalla Pakarainen, kiinteistötunnus 109-553-1-4. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Eläinsuojan rakenteet ja toiminta 1. Pihattonavetta, lietesäiliö ja säilörehulaakasiilo on sijoitettava hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien ja piirustusten mukaisesti (asemapiirros nro ARK 02-01, 16.7.2012). Pihattonavettarakennuksen, lietesäiliön ja laakasiilon pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää. Lämpöeristämättömissä tiloissa betonin tulee olla säänkestävää. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojakaivoihin ja vuotoja voidaan tarkkailla. Kuivalantalan ajoluiska ja kuormauslaatta tulee korjata tiivispohjaisiksi (esim. betonia tai asfalttia.) 30.11.2013 mennessä. Ajoluiskan korkeuden on oltava vähintään 50 cm. Kuivalantalan ja sen alla olevan virtsasäiliön tiiviys tulee tutkituttaa asiantuntijalla 30.11.2013 mennessä. Lausunto rakenteiden tiiviydestä ja mahdolliset korjaussuunnitelmat toteutusaikatauluineen tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen viipymättä niiden valmistuttua, viimeistään 28.2.2014 mennessä. Lieteallas on katettava vähintään kelluvalla katteella. Katoilta tulevien sade- ja sulamisvesien pääsy lannan säilytystiloihin on estettävä. 2. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, rehujen varastointi ja käsittely sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei naapureille aiheudu kohtuuttomia haju-, melu- ja pölyhaittoja tai haittaeläimistä johtuvaa terveyshaittaa.

3. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (klo 22.00 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavat laitteet on mahdollisuuksien mukaan suunnattava asutuksesta poispäin tai suojattava meluseinämin. Lannan varastointi sekä jätevesien ja käymäläjätteen käsittely Lannan levitys 4. Tilalla tulee voida varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on oltava lietelannan varastointitilavuutta vähintään 1 896 m 3. Kelluvalla katteella katettuun lietealtaaseen on varattava sadevesiä varten tilaa vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2. Maitohuoneen pesuvedet, lypsyrobotin pesuvedet ja muut jätevedet (yhteensä 450 m 3 vuodessa) sekä säilörehun puristenesteet voidaan johtaa puristenestekaivojen kautta liete- ja virtsasäiliöihin. Esikuivatun säilörehun puristenestettä varten on varattava säiliötilavuutta noin 0,05 m 3 /rehutonni. Näiden vesien määrä on huomioitava lietteen varastointitilavuudessa. 5. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on oltava kuivikelannan varastointitilavuutta vähintään 300 m 3. Kuivalantalan nesteet on imeytettävä kuivikkeeseen. Kattamattomaan kuivalantalaan on jätettävä tilaa sadevesiä varten 0,1 m 3 /m 2. 6. Pihattonavetan kompostoivasta käymälästä syntyvää osittain kompostoitunutta käymäläjätettä on jälkikompostoitava tiiviillä alustalla vähintään vuosi ennen sen käyttöä maanparannusaineena. 7. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 8. Lannan siirto- ja kuljetuskalustojen on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 12

Jaloittelu ja laidunnus 9. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee hakemuksen mukaisella eläinten enimmäismäärällä olla vähintään 64 ha. Lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueelle. Kuivalantaa voidaan kuitenkin levittää pohjaveden muodostumisalueen ulkopuoliselle ns. pohjavesialueen reunavyöhykkeelle, jos levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen 30 100 metrin vyöhyke, jolle ei levitetä virtsaa, puristenesteitä tai lantaa. 10. Karjan kulkuväylien ja keräilyalueiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti. Laitumella juottovesivaunujen käyttäminen on järjestettävä siten, että ympäristö ei liety ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäistä. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Karjaa ei saa päästää laiduntamaan maaston muodoista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä lähemmäs kaivoja tai muita vedenottamoja. Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 11. Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on varastoitava niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Pilaantunut rehu on varastoitava ja kompostoitava tiivispohjaisella alustalla ja hyödynnettävä maanparannusaineena. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet, jäteöljyt, akut ja loisteputket on varastoitava katetussa, kuivassa ja tiivispohjaisessa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään, merkittävä ja toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. 12. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusai- 13

kaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttonesteet, lannoitteet ja muut kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä eikä saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden sekä tankkauspaikkojen alustojen on oltava tiiviitä, jotta mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Varastointi- ja tankkauspaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalta. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytönestolaittein ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava koko säiliötilavuuden täyttäviin tiiviisiin suojaaltaisiin ja katokseen niin, etteivät suoja-altaat täyty lumella tai vedellä, tai on käytettävä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Polttonestesäiliöiden kunto on tarkastutettava säännöllisesti, vähintään kymmenen vuoden välein. Säiliön tarkastuspöytäkirja on liitettävä eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Polttonesteiden varastointi on saatettava lupamääräysten mukaiseksi 30.11.2013 mennessä. Mikäli polttonestesäiliöt sijoitetaan hakemuksen täydennyksen (4.3.2013) mukaisesti nykyisen navetan yhteydessä olevaan halliin, tulee rakennuksen palo-osastoinnin, ilmastoinnin ja sähkölaitteiden olla Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusviranomaisen hyväksymät. Ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle Hämeen ELYkeskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa rakenteet ja laitteet ennen niiden käyttöönottoa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto Poikkeukselliset tilanteet 14. Luvan haltijan on seurattava maatalouteen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 15. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Eläinsuojassa on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita ja -kalustoa. Häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. 14

Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. Toiminnan tarkkailu 16. Lietesäiliön, kuivalantalan, virtsasäiliön ja pihattonavetan rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Myös lietesäiliön, kuivalantalan/virtsasäiliön ja pihattonavetan salaojavesiä on tarkkailtava säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Mikäli vuotoja havaitaan, korjaukset on tehtävä välittömästi. Kirjanpito ja raportointi 17. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - eläinmäärät - lantamäärät - selvitys lannan varastointitilavuudesta ja sen riittävyydestä pesuvedet, sadevedet sekä säilörehun puristenestemäärät huomioiden - jäljennökset mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokra- ja lannan levityssopimuksista - jäljennökset mahdollisista uusista, enintään viisi vuotta vanhoista lannan ravinneanalyyseistä - kuolleiden eläinten määrät, toimituspaikat ja käsittely - jätelajit ja -nimikkeet, jätemäärät sekä niiden toimituspaikat - toiminnassa tapahtuneet häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet - yhteenveto eläinsuojarakennusten rakenteiden kunnon tarkkailusta Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua yleisimmistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä. 15

16 Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 18. Luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että YSL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Eläinsuojan toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikäli toiminta on tämän päätöksen mukaista. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ja noudatettaessa annettuja lupamääräyksiä täyttää eläinsuojan toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävän hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei vaaranna Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoaluetta koskevan vuoteen 2015 asetetun vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita (Laki vesienhoidon järjestämisestä 1299/2004). Lupamääräysten perustelut Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan hyvä tila. Jos tavoitteita ei saavuteta tai vesien tilaa ei voida säilyttää nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä, on kohteille suunniteltu tarvittavat lisätoimenpiteet tavoitteiden

saavuttamiseksi. Pakaraisen tilan valuma-alueen vesistöjen Ormajärven, Leheejärven ja Ormajoen tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Kokemäenjoen-Selkämeren- Saaristomeren vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman maataloutta koskevia lisätoimenpiteitä ovat ravinnepäästöjen tehostettu hallinta, peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen, suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen, lannan jatkokäsittelyn tehostaminen ja tilakohtainen neuvonta. Lupamääräyksissä on otettu huomioon ravinnepäästöjen hallinta määräämällä riittävän suurista ja tiiviistä lannansäilytystiloista, riittävästä lannan levitykseen soveltuvasta peltopinta-alasta, lannan käsittelystä ja levityksestä sekä laidunnuksesta. Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys on luvan haltijalla käytössä ympäristötuen lisätoimenpiteenä. Ympäristölupa on myönnetty tietylle eläinmäärälle. Ympäristöluvan mukaisia ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä lupapäätöksen mukaisen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Luparatkaisussa on sovellettu valtioneuvoston asetusta (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja otettu huomioon ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräys ja - ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhoito (MMM-RMO C4). Näiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, lujuus ja turvallisuus sekä lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala ja lannan varastointitilavuus. Luparatkaisussa vanhan jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla uuden jätelain 646/2011 mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Määräys 1. on annettu sen varmistamiseksi, että eläinsuojan rakenteet ovat vähintään maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisia. Mikäli rakenteissa epäillään vuotoja, asia voidaan tutkia salaojavesistä otettavilla vesinäytteillä. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy pohjaveteen ja vesiuomiin. Kattamattoman kuivalantalan nesteet on imeytettävä kuivikkeisiin lantavesivuotojen välttämiseksi. Luvan haltijan tulee selvittää nykyisen kuivalantalan ja virtsasäiliön tiiviydet lantavarastojen tiiveyden varmistamiseksi. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä ennaltaehkäistävä haitallisia ympäristövaikutuksia. (YSL 4, 5, 7-8, 43, NaapL 17 ) 17

Määräys 2. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta hajusta, kaasuista, melusta tai pölystä. Uusi pihatto rakennetaan noin 100 metrin päähän lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Nykyistä, lähempänä naapureita sijaitsevaa navettarakennusta ei muutoksen jälkeen käytetä eläinsuojana, joten toiminnot siirtyvät kauemmas lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Uusi rakennettava lietesäiliö sijoittuu myös poispäin kyläkeskuksesta ja säiliö on määrätty katettavaksi kelluvalla katteella hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräyksessä 3 annetut melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista, ja ne on annettu toiminnan melusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräykset 4 ja 5. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukaiset liete- ja kuivalannan varastointitilavuudet ovat riittävät esitetylle eläinmäärälle. Lietteen varastointitilavuuteen lasketaan mukaan myös maitohuoneen ja lypsyrobotin pesuvesien, muiden jätevesien, avosäiliöön tulevien sadevesien sekä säilörehun puristenesteiden tilantarve. Tilan lietesäiliön tilavuus on 1 945 m 3, lietekuilujen tilavuus 360 m 3 ja vanhan virtsasäiliön tilavuus 432 m 3 eli yhteensä lietteen varastointitilavuutta on 2 737 m 3. Hakemuksen mukaan lietettä, pesuvesiä, sadevesiä ja puristenesteitä muodostuu vuodessa yhteensä 2 551 m 3. Ummessa olevat lehmät laiduntavat noin 4 kk vuodessa, mikä käytännössä vähentää hieman lietelannan varastointitilavuuden tarvetta. Kuivikelantaa syntyy hakemuksen mukaan n. 300 m 3, ja kuivalantalan hyötytilavuus on 750 m 3. Pesuvedet voidaan levittää pelloille lannoitteeksi lietelannan mukana, jolloin ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen. Eläinsuojan sosiaalitilojen käymälä on kompostoiva, joten wc-vesiä ei synny. (YSL 7 8, 27 a-c, 43, NaapL 17, VNA 931/2000, VNA 209/2011) Määräys 6. Vaikka kuivakäymälä olisi kompostoiva, jäte kompostoituu vain osittain. Kiinteän käymäläjätteen jälkikompostointi kestää noin 1-2 vuotta. Kompostointiajan lasketaan alkavan siitä, kun kompostoitavan aineksen sekaan ei lisätä enää tuoretta jätettä. Kompostointipaikan on oltava tiivispohjainen, jotta kompostoituvaa ainesta ei pääse valumaan maahan. (YSL 7, 8, 43 ) Määräykset 7 ja 8 on annettu sen varmistamiseksi, ettei lantavarastojen käyttö aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähenemistä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen, ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää vält- 18

tämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 9. Lannan vähimmäislevitysala on määritelty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen (1/2010) mukaisesti. Hakemuksen mukaiselle eläinten enimmäismäärälle tulee lannan levitykseen olla käytössä vähintään 64 ha peltoa. Luvan haltijalla on käytössään peltoa 80 ha, joista 14,80 ha on pohjavesialueella ja 3 ha on laidunta. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan. Pohjavesien suojelemiseksi nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittäminen pohjaveden muodostumis- ja reuna-alueille on kielletty. Luvan haltija on esittänyt hakemuksessa, että pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille levitetään vain kuivikelantaa, joka mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu tiukempia vaatimuksia. Jotta ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin voidaan ehkäistä, tulee lanta levittää pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä sekä kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista. Vesistöihin rajoittuvien peltojen ranta-alueille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille jätetään suoja-alueet. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. (YSL 8, 43, 46, VNA 931/2000) Määräys 10. Kulkuväylien, sisäänkäyntien edustojen sekä laitumilla olevien juomapaikkojen tulee olla päällysteiltään sellaisia, että ne eivät tallaudu ja liety. Näin voidaan estää ravinteiden kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräykset 11 ja 12. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. 19

Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräysten (6.9.2010) mukaan taajaan rakennetun alueen ulkopuolella jätteiden avopoltto on kielletty lukuun ottamatta vähäisiä määriä myrkyttömiä ja poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Poltosta ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Eläinjätteen normaali keräilyaika alueella on kolme arkipäivää ja kesäaikaan (1.6. 31.8.) kaksi päivää. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. (YSL 7, 43, JL 8, 13, 15, 16 ) Määräyksellä 13 varmistetaan, että polttonesteet, rehut, lannoitteet ja muut kemikaalit varastoidaan ja käsitellään siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Polttonestesäiliöiden sijoittaminen sisätiloihin lisää tilan paloturvallisuusvaatimuksia. (YSL 7, 8, 43 ) Määräys 14. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Luvan haltija velvoitetaan ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä kohtuullisin kustannuksin. (YSL 4, 5, 43 ) Määräys 15. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (esimerkiksi lantavaraston rikkoutuminen tai öljyvahinko) sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 5, 43, 76, YSA 30 ) Määräys 16. Lietealtaan, kuivalantalan, virtsasäiliön ja pihattonavetan rakenteiden kunnon sekä salaojavesien tarkkailusta on määrätty, jotta mahdolliset vuodot rakenteissa havaitaan ajoissa ja korjaukset voidaan tehdä viipymättä. Määräys on annettu, koska luvan haltijan on oltava tietoinen 20

toimintansa ympäristövaikutuksista, jotta hän voi ryhtyä toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 4, 5, 8, 46 ) Määräys 17. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteessä 4 säädetään jäteluettelosta, jossa on esitetty mm. jätelajit ja jätenimikkeet. Jätelain (646/2011) 119 :n mukaan jätteitä ja jätehuoltoa koskevat tiedot on säilytettävä kuusi vuotta. (YSL 43, 46, JL 118, 119, VNA jätteistä 179/2012 liite 4) Määräys 18. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida mahdollinen uuden lupakäsittelyn tarve. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja mahdollinen tarkkailu voidaan toteuttaa vain Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tehtävän erillisen suunnitelman mukaisesti. (YSL 43, 46, 81, 90, JL 13 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset ja huomautukset on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on esittänyt lausunnossaan saaneensa hakemusasiakirjat nähtäväkseen vasta 7.3.2013, mikä on vaikeuttanut lausunnon antamista huomattavasti. Hakemusasiakirjat oli toimitettu kaupungin palvelupiste Kastelliin kuulutusajaksi 23.1. 22.2.2013. Lausunnon antamiselle oli annettu aikaa 8.3.2013 saakka. Ottamatta kantaa Hämeenlinnan kaupungin sisäiseen asiakirjaliikenteeseen aluehallintoviraston käytäntönä on ollut, että lausunnon antaja voi pyytää lisäaikaa lausunnon antamiselle, mikäli annettu aika ei ole riittävä. 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta (YSL 100 ). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 )