Pohjois-Karjalan uusiutuvan energian toimialan ja yritysten kartoittaminen ja yritysten osaamistarpeiden selvittäminen LOPPURAPORTTI

Samankaltaiset tiedostot
Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus Tuloksia 2012

Uusiutuvan energian 1. Toimialan ja yritysten, sekä 2. Osaamisen kartoitus

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

Esimerkki Kuntomittarista testiaineistolla

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Käsittelyssä olevat avustushakemukset Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimet rakennemuutosalueilla

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Kehittämiskysely Tulokset

TOIMIALAKATSAUS 2010

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Kysely maahanmuuttajayrittäjille

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet

Uusiutuvan energian toimialan kysely Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Työtaistelutilasto 2014

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari Jussi Ahokas

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Innovaatiotoiminta 2008

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Yritykset ostopäätösten äärellä

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

Kuopion työpaikat 2017

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

TKTT Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus kahdeksan TE-keskuksen alueella

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2009

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Hyvinvointia työstä Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

01/2014. Yritysten työeläkemaksut vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Asiakastilaisuus Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Yritysten työvoiman saatavuus- ja rekrytointitarpeet Uudellamaalla

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

01/2012. Yritysten työeläkemaksut vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pirkanmaa

Kuopion työpaikat 2016

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. tammikuuta 2017 (OR. en)

Yritystoiminnan sijoittuminen ja rakenne alueittain liitemateriaali

Yritysrekisterin monet mahdollisuudet

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Energian tuotanto ja käyttö

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

01/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta

Transkriptio:

Pohjois-Karjalan uusiutuvan energian toimialan ja yritysten kartoittaminen ja yritysten osaamistarpeiden selvittäminen LOPPURAPORTTI 26.11.2012 Anssi Kokkonen AvainEnergia Oy Länsikatu 15 80110 Joensuu

SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA 3 1.1 Selvitystyön lähtökohdat 3 1.2 Toimialarajaus 3 2 TULOKSIA TOIMIALAKARTOITUKSESTA 5 2.1 Yritykset eri uusiutuvan energian aloilla 5 2.2 Uusiutuvan energian alalle tuleva uusi yritystoiminta 6 2.3 Yritysten liiketoimintamuodot 6 2.4 Yritysten liikevaihto, uusiutuvan energian osuus ja liikevaihdon kehittyminen 6 2.5 Yhteistyö kehittämisorganisaatioiden kanssa 8 3 TULOKSIA OSAAMISKARTOITUKSESTA 8 3.1 Perustietoja 8 3.2 Yritysten vahvat osaamisalueet 8 3.3 Ongelmat uusiutuvan energian liiketoiminnassa 9 3.4 Yritysten kehittämis- ja osaamistarpeet 10 4 YHTEENVETOA TULOKSISTA 11 VIITTEET LIITTEET 2

1 TAUSTAA 1.1 Selvitystyön lähtökohdat Selvitystyön tilaajana toimi Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskus) TäsmäProto - osaamista sote-, palvelu- ja uusiutuvan energian aloille- hanke. Tämän selvitystyön tulokset ovat hankkeen käytettävissä, kun se tarjoaa niin koulutusneuvonta- kuin koulutuksen hankinta- ja rahoituspalvelua pk-yrityksille. Myös muut maakunnassa alalla toimivat tahot näkivät uusiutuvan energian toimialan kartoituksen hyödylliseksi. Kartoitus pyrittiin toteuttamaan niin, että se on jatkossa helposti päivitettävissä. Selvitystyön toteuttajaksi valittiin AvainEnergia Oy kilpailutuksen jälkeen (hankintapäätös 15.2.2012). Selvitystyötä pohjustettiin sekä määräajoin arvioitiin alalla toimivista henkilöistä kootun työryhmän voimin. Työryhmä kokoontui 13.3.2012 ensimmäisen kerran, jolloin käytiin läpi työsuunnitelmaa ja mm. aikataulutus. Seuraavassa kokouksessa 28.3.2012 käytiin läpi lopulliset toimialan rajaukset kartoitusta varten. Viimeinen työryhmän kokous pidettiin 13.8.2012, jolloin esiteltiin alustavat toimialakartoituksen tulokset sekä kommentoitiin kyselylomaketta osaamiskartoitusta varten. Työryhmässä oli jäseniä toteuttajan lisäksi seuraavista organisaatioista ja yrityksistä: - ELY- keskus - Joensuun Tiedepuisto, Osaamiskeskusohjelma (OSKE) - Metsäkeskus Pohjois-Karjala - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Josek Oy - Keti Oy - Pikes Oy Työn ensimmäiseen vaiheeseen eli toimialakartoitukseen valmisteltiin kyselylomake (Liite 1), jolla selvitettiin yritysten liiketoimintaa ja sen laajuutta uusiutuvan energian alalla. Toisena vaiheena selvitettiin toimialalla olevien yritysten osaamistarpeita jatkokyselyn avulla (Liite 2). Varsinainen toimialan ja yritysten kartoitus sekä alalla toimivien yritysten osaamiskartoitus toteutettiin puhelinhaastatteluna ko. työhön erikseen kilpailutetun yrityksen toimesta. 1.2 Toimialarajaus Suomessa on ilmasto- ja energiastrategiassa (Työ- ja elinkeinoministeriö) asetettu maakohtaiset tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle maamme kokonaisenergian käytöstä vuonna 2020. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto on myös koostanut maakunnan osalta oman alueellisen ohjelman, Pohjois- Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto). Uusiutuvan energian toimialan rajauksessa käytettiin hyväksi näissä julkaisuissa käytettyjä kriteerejä ja rajauksia. Valtakunnallisessa strategiassa esitettyä uusiutuvien energialähteiden määrittelyä käytettiin Pohjois- Karjalan toimialan rajauksessa pääasiallisena pohjana. Yritysten uusiutuvan energian liiketoimintaa 3

kysyttiin seuraavilta aloilta: a. metsähake b. polttopuu c. puupelletti d. peltobiomassat e. biokaasu f. teollisuuden sivutuotteet (mustalipeä, purut, kuoret) g. jalostetut biopolttoaineet h. tuulivoima i. vesivoima j. aurinkoenergia k. lämpöpumput l. jäte (biopohjainen) Pohjoiskarjalaista eri em. uusiutuviin energialähteisiin liittyvää liiketoimintaa kartoitettiin kuvan 1 mukaisesti. 4

Kuva 1. Uusiutuvaan energiaan liittyvä yritystoiminta. Kartoitustyötä varten tehtiin ennakkotyönä toimialarajausta, jolla pyrittiin supistamaan haastateltavien yritysten lukumäärää sekä eliminoimaan selkeästi alan ulkopuolella toimivat yritykset. Rajausvaiheessa mukaan valittiin TOL2008 luokituksesta seuraavat päätoimialat: C D E Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F G H M X Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Toimiala tuntematon Liitteessä 3 on listaus kunkin päätoimialan alta valituista toimialoista. Alkutuotannon osalta rajaukseen otettiin mukaan metsäpuolelta maakunnan energiaosuuskuntien yritysjäsenet. Maatilapuolelta haettiin uusiutuvan energian alkutuotannossa toimivia tiloja, mutta niitä ei saatujen tietojen pohjalta löytynyt. 2 TULOKSIA TOIMIALAKARTOITUKSESTA 2.1 Yritykset eri uusiutuvan energian aloilla Keväällä 2012 puhelimitse tehdyn kyselyn (Liite 1) perusteella maakunnassa on 353 yritystä, joiden voidaan arvioida toimivan uusiutuvan energian alalla tällä hetkellä tai jotka ovat aikeissa aloittaa liiketoimintaa ko. alalla. Yrityshaastatteluja tehtiin yhteensä 2009 kpl. Osa yrityksistä toimii jo tällä hetkellä useammalla uusiutuvan energian sektorilla (esim. hake ja polttopuu, tai lämpöpumput ja aurinkoenergia, jne.). Tämä useammalla alalla toimiminen näkyy Taulukossa 2 yritysten kokonaislukumäärässä. Joukossa on myös muutamia ns. tytäryrityksiä, joiden liikevaihto sisältyy varsinaisen emoyrityksen liikevaihtoon. 5

Taulukko 2. Yritykset eri uusiutuvan energian aloilla. Uusiutuvan energian ala Yrityksiä kpl metsähake 119 polttopuu 80 puupelletti 30 peltobiomassat 5 biokaasu 7 teollisuuden sivutuotteet (mustalipeä, purut, kuoret) 26 jalostetut biopolttoaineet 6 tuulivoima 5 vesivoima 8 aurinkoenergia 37 lämpöpumput 71 jäte (biopohjainen) 24 Yhteensä 418 Biomassojen parissa toimii yrityksiä laidasta laitaan; niin konsultoinnin ja suunnittelutoimistojen kuin myös metallipajojen ja kuljetusliikkeiden puolelta. Teollisuuden sivutuotteiden osalta mekaaninen puunjalostus muodostaa suurimman yksittäisen yritysryhmän. Aurinkoenergian ja lämpöpumppujen parissa toimii lukumääräisesti eniten lvi- ja sähköalan yrityksiä. Erityisesti lämpöpumppualalla toimii lisäksi myös useita rakennusalan yrityksiä. Biopohjaisen jätteen parissa on liiketoimintaa pääasiassa jätehuolto- ja kuljetusyrityksillä. Yhteensä 35 yritystä ei pystytty luokittamaan em. uusiutuvan energian aloille, vaikka yritykset ilmoittivat alalle liikevaihtoa ja toimintaa. Useissa tapauksissa kyseessä oli uusiutuvan energian konsultointi, jota yritys ei kohdistanut millekään erityisalalle. 2.2 Uusiutuvan energian alalle tuleva uusi yritystoiminta Uusiutuvan energian alalle on suunnittelemassa uutta liiketoimintaa 56 yritystä (Taulukko 3). Näistä 24 kpl on sellaisia, joilla ei ole vielä toistaiseksi lainkaan uusiutuvan energian liiketoimintaa. Eniten uutta liiketoimintaa on suunnitteilla metsähakkeeseen ja polttopuuhun liittyen. 6

Taulukko 3. Uusiutuvan energian alalle uutta liiketoimintaa suunnittelevat yritykset. Tulevat ue alan yritykset Yrityksiä kpl metsähake 17 polttopuu 9 puupelletti 7 peltobiomassat 1 biokaasu 5 teollisuuden sivutuotteet (mustalipeä, purut, kuoret) 4 jalostetut biopolttoaineet 0 tuulivoima 2 vesivoima 1 aurinkoenergia 4 lämpöpumput 4 jäte (biopohjainen) 2 Yhteensä 56 2.3 Yritysten liiketoimintamuodot Uusiutuvan energian yritysten liiketoiminta keskittyy palvelutoimintaan ja energian tai polttoaineen tuotantoon. Melko suuri osa yrityksistä (96 kpl, 27 %) ei luokitellut nykyistä tai tulevaa alan liiketoimintaansa mihinkään annettuun kategoriaan. Taulukko 4. Yritysten liiketoimintamuodot uusiutuvan energian parissa. Liiketoiminta energian tai polttoaineen tuotantoa; laitetuotantoa; palvelutoimintaa; muuta kauppaa; muu; Yrityksiä kpl 68 44 128 43 96 Yhteensä 379 2.4 Yritysten liikevaihto, uusiutuvan energian osuus ja liikevaihdon kehittyminen Lähes 2/3 uusiutuvan energian alan yrityksistä maakunnassa on liikevaihdoltaan korkeintaan 500 000 /v (Taulukko 5). Näistä puolella liikevaihto jää alle 100 000 /v. Toisessa ääripäässä suurimmilla yrityksillä liikevaihto on useita kymmeniä miljoonia. 7

Taulukko 5. Uusiutuvan energian alalla toimivien yritysten liikevaihto. Yritysten liikevaihto % < 100 000 29 100 000 500 000 30 yli 500 000 - alle 1 milj. 10 1 milj. 5 milj. 23 > 5 milj. 8 100 Uusiutuvan energian osuus liikevaihdossa on noin puolella yrityksistä varsin pieni (Taulukko 6). Mukana eivät ole yritykset, joilla ei vielä ole liiketoimintaa tai liikevaihtoa oman ilmoituksensa mukaan lainkaan. Taulukko 6. Uusiutuvan energian osuus yritysten liikevaihdossa. Uusiutuvan energian osuus liikevaihdossa Yrityksiä kpl > 50 % 84 20-50 % 51 <20 % 168 ei osaa sanoa/ei kerro 21 Yhteensä 324 8

Yrityksistä lähes 2/3 arvioi uusiutuvan energian liiketoimintansa kasvavan tulevaisuudessa (Kuva 2 ja Taulukko 7). Kuva 2. Yritysten arvio uusiutuvan energian liiketoiminnan kehityksestä. Taulukko 7. Yritysten arvio uusiutuvan energian liiketoiminnan kehityksestä. Uusiutuvan energian liiketoiminnan kehitys yrityksen tulevaisuudessa Yrityksiä kpl kasvaa merkittävästi, 99 kasvaa jossain määrin, 113 vähenee merkittävästi, 6 vähenee jossain määrin, 21 pysyy ennallaan? 114 Yhteensä 353 2.5 Yhteistyö kehittämisorganisaatioiden kanssa Yrityksistä suurin osa, n. 200 kpl, antoi suostumuksensa siihen, että heidän tietojaan saa lähettää edelleen maakunnan uusiutuvan energian alaa edistäville organisaatioille. Saako yrityksenne tietoja lähettää sähköpostilla excel-taulukkoyhteenvetona Pohjois-Karjalan Maakuntaliittoon, Suomen metsäkeskuksen julkisille palveluille Pohjois-Karjalaan ja seudullisille yrityspalvelutoimijoille (KETI/PIKES/JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto)? Tietoja käytetään uusiutuvan energian toimialan klusterin kokoamisessa. 9

3 TULOKSIA OSAAMISKARTOITUKSESTA 3.1 Perustietoja Uusiutuvan energian toimialan ja yritysten kartoituksessa toimialalle määritellyille yrityksille toteutettiin osaamiskartoitus puhelinhaastatteluna (Liite 2). Onnistuneet haastattelutulokset saatiin yhteensä 305 yritykseltä. Näistä 13 yritystä tarkentui vastausten kautta poistettavaksi uusiutuvan energian toimialalta. Osaamiskartoituksen lopulliset tulokset on koottu yhteensä 292 uusiutuvan energian alalla toimivalta yritykseltä Pohjois-Karjalassa. Yksinyrittäjiä haastatelluista on yhteensä 39 % eli 120 kpl. Loput 172 kpl yrityksistä työllistää vähintään yhden ulkopuolisen työntekijän. Uusiutuvan energian työllistävyys toimialan yrityksissä on yhteensä 684 henkilötyövuotta. Yrityksillä on suunnitelmissa 140 170 uuden työntekijän palkkaaminen seuraavan puolen vuoden kuluessa uusiutuvan energian työtehtäviin. 3.2 Yritysten vahvat osaamisalueet ja vientitoiminta Haastateltujen yritysten vahvuusalueita ovat yleisen liiketoiminnan osaamisen lisäksi yritysten väliset hyvin toimivat yhteistyöverkostot sekä henkilöstön vankka työkokemus (Taulukko 8). Yritysten ja yrittäjien osaaminen pohjautuukin vankasti kokemukseen. Vain n. 35 % yrityksistä katsoo, että henkilöstöllä on tällä hetkellä työhönsä sopiva koulutus. Vientiä harjoittavia ja sen hallitsevia yrityksiä on vähän (alle 10 %), mutta vientimaita on kaikista maanosista (Eurooppa, Amerikka, Aasia, Afrikka ja Australia). Taulukko 8. Uusiutuvan energian yritysten osaamisalueet. Mitkä asiat osataan hyvin? Yrityksiä kpl Yleinen liiketoiminnan pyörittäminen 164 Toimivan yhteistyöverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen 170 Henkilöstöllä on kokemusta tehtäviinsä 223 Henkilöstöllä on sopiva koulutus tehtäviinsä 101 Tuotteiden/palveluiden vienti ulkomaille. Minne? 27 Mitä muuta tärkeää osaamista teillä on? 12 En osaa sanoa 13 3.3 Ongelmat uusiutuvan energian liiketoiminnassa Merkittävimpinä nousivat esille vaikeudet lainsäädännössä ja viranomaismääräyksissä (57 yritystä), markkinoinnissa (45 yritystä) sekä rahoituskanavien löytämisessä (45 yritystä). Mitään yrityksille yhteistä suurta ongelmatekijää ei ollut havaittavissa, myöskään avoimissa vastauksissa. 10

Yhteistyökumppaneita kaivattiin mm. raakapuun hankintaan ja haketustoimintaan sekä alihankintaan ja jälleenmyyntiin. Erityisosaamisen puutteena esille tuli esim. kustannuslaskennan heikko osaaminen, energiapuun käsittely, lämpöpumppualan vähäinen koulutus sekä mm. 3D- mallinnus ja valokuitupuolen osaaminen. Taulukko 9. Yritysten ongelmat uusiutuvan energian liiketoiminnassa. Uusiutuvan energian liiketoimintaan liittyvät ongelmat yrityksissä Yrityksiä kpl Markkinointivaikeuksiin (esim. markkinakanavia tai kohdeasiakkaita ei tunneta riittävän hyvin) 45 Kumppaneiden puutteeseen. Millaisten/keiden? 19 Rahoituskanavien tai neuvontapalveluiden löytämiseen ja hyödyntämiseen 45 Erityisosaamiseen. Mihin? 16 Uusien työntekijöiden löytämiseen 29 Lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin (esim. luvat sertifikaatit jne.) 57 Johonkin muuhun. Mihin? 41 Muita ongelmia olivat avoimissa vastauksissa mm. - Raaka-aineen hankinta ja tuhkan käsittely - Automaatiotekniikka - Heikko jalostusarvo - Tuotekehityksen resurssipula - Ajanpuute - Kilpailutilanne suurten toimijoiden kanssa - Rahoituskanavien sulkeutuminen ja julkishallinnon hitaat etenemisprosessit - Laiteviat - Puhtaan puutavaran jatkokäyttö paikallisesti - Laiteviat - Pieni kate 3.4 Yritysten kehittämis- ja osaamistarpeet Kehittämistyötä yrityksissä tehdään tällä hetkellä kaikkein eniten yritysten välisten yhteistyöverkostojen parissa. Muita tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat tuotteiden ja palveluiden tuotantoprosessit, kansainvälinen kauppa sekä yhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Sen sijaan kielitaitoa ilmoitti kehittävänsä vain yksi yritys. 11

Taulukko 10. Yritysten kehittämistyö. Mitä yrityksissä on kehitteillä? Yrityksiä kpl Rahoitus- ja tukikanavien tuntemusta tai niiden hyödyntämistä 7 Markkinoiden tuntemusta 4 Johtamista 5 Henkilöstön osaamista 12 Työhyvinvointia 13 Kielitaitoa. Mikä kieli? 1 Kansainvälistä kauppaa. Mihin maahan? 27 Tietoteknistä osaamista 2 Palveluiden ja tuotteiden "tuotantoprosessia" 35 Laskentatoimen osaamista ja taloushallintoa (esim. kannattavuuslaskelmat ym.) 9 Yhteistyöverkostoja muiden yritysten kanssa 43 Yhteistyötä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa 23 Jotain muuta. Mitä? 7 Kehittämistarvetta kussakin seuraavista oli vähintään kolmasosalla haastatelluista yrityksistä (Taulukko 11): - Markkinoiden tuntemuksessa, - Rahoitus- ja tukikanavien tuntemuksessa sekä niiden hyödyntämisessä, - Yhteistyöverkostoissa muiden yritysten kanssa, - Henkilöstön osaamisessa, sekä - Työhyvinvoinnissa. Kielitaidon sekä kansainvälisen kaupan kehittämisessä mainittiin kiinnostuksen kohdemaaksi useimmiten Venäjä. Taulukko 11. Yritysten kehittämistarpeet. Mitä yrityksissä pitäisi kehittää? Yrityksiä kpl Rahoitus- ja tukikanavien tuntemusta tai niiden hyödyntämistä 129 Markkinoiden tuntemusta 136 Johtamista 92 Henkilöstön osaamista 123 Työhyvinvointia 100 Kielitaitoa. Mikä kieli? 57 Kansainvälistä kauppaa. Mihin maahan? 28 Tietoteknistä osaamista 98 Palveluiden ja tuotteiden "tuotantoprosessia" 82 Laskentatoimen osaamista ja taloushallintoa (esim. kannattavuuslaskelmat ym.) 87 Yhteistyöverkostoja muiden yritysten kanssa 128 Yhteistyötä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa 94 Jotain muuta. Mitä? 5 12

Kysyttäessä yritysten erityisosaamisen syventämisestä, nousivat tärkeimmiksi lainsäädännön ja viranomaismääräysten sekä asiakastarpeiden ja markkinoiden tuntemus (Taulukko 12). Myös energiatekniikan laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta haluttiin varsin monessa yrityksessä lisäosaamista. Avoimissa vastauksissa erityisosaamista kaivattiin mm. tuulivoiman mittausmenetelmistä. Taulukko 12. Yritysten tarpeet erityisosaamisen kehittämisessä. Millä erityisaloilla osaamista pitäisi syventää? Yrityksiä kpl Raaka-aineiden ominaisuuksien parempaa tuntemusta (esim. puupolttoaineiden, peltobiomassojen ym.) 41 Jalostustekniikoiden parempaa tuntemusta (esim. kaasutus, haketus, pelletöinti, ym.) 56 Asiakastarpeiden (markkinoiden) parempaa tuntemusta 72 Logistiikkamenetelmien parempaa tuntemusta 43 Energiatekniikan laitteiden käytön- ja kunnosapidon parempaa tuntemusta, (esim. lämpökeskusten huolto, ym.) 69 Automaatiotekniikan parempaa tuntemusta 55 Lainsäädännön ja viranomaismääräysten parempaa tuntemusta 79 Muuta osaamista. Mitä? 6 Yritysten väliset yhteistyöverkostot todetaan useissa yrityksissä vahvuudeksi, mutta niitä myös kehitetään ja halutaan aktiivisesti kehittää edelleen. Tämä heijastuu myös yritysten koulutuskiinnostukseen. Vastanneista yrityksistä 45 % on kiinnostunut kouluttautumista yhdessä alueen muiden yritysten kanssa, ns. verkostokoulutus. Koulutuksessa kiinnostus kohdistuu lisäksi erityisesti lyhyisiin 1-2 päivän koulutuksiin (58 % vastaajista). Tutustumisvierailut oman alansa kohteisiin sekä Suomessa että myös ulkomailla kiinnostavat yrittäjiä (37 % vastaajista). Kiinnostuksen kohdemaita ovat mm. Venäjä, Saksa, Ruotsi, Kanada, Italia, Itävalta ja Tanska. 4 YHTEENVETOA TULOKSISTA Pohjois-Karjalan maakunnassa on n. 350 yritystä, joilla on jotakin uusiutuvan energian liiketoimintaa. Lukumääräisesti eniten liiketoimintaa on puubiomassan parissa, erityisesti metsähakkeen ja polttopuiden. Seuraavina tulevat lämpöpumput, aurinkoenergia sekä puupelletit. Alan yritykset ovat valtaosin pieniä. Lähes kolmasosalla liikevaihto jää alle 100 000 ja yksinyrittäjiä on lähes 40 %. Uutta yritystoimintaa uusiutuvan energian alalle on suunnittelemassa 56 yritystä, joista 24 on alalla täysin uusia. Valtaosa yrityksistä ei ole jatkossakaan pyrkimässä kansainvälisyyteen uusiutuvan energian liiketoiminnassa, sillä vain n. 10 % yrityksistä on kehittämässä tai haluaisi kehittää kansainvälistä kauppaa. Tätä johtopäätöstä tukee toisaalta myös se, että alan yrityksistä suuri osa toimii energia- tai polttoainetuotannon tai palveluliiketoiminnan parissa, jolloin tuotteet ovat tyypillisesti lähimarkkinoille. Kuitenkin merkittävä osa yrityksistä (57 kpl) kokee yleisen kielitaidon kehittämisen tärkeäksi. Kansainvälisen kaupan ilmoitti osaavansa 27 yritystä ja positiivista on, että näistä 12 yritystä ilmoitti myös edelleen tekevänsä kehitystyötä sen eteen. Kansainvälisen kaupan kohdemaana sekä myös kielitaidon kehittämisessä mainittiin useimmiten Venäjä; 28 yrityksestä 17 haluaa kehittää kauppaa nimenomaan Venäjälle. Erityisen vahvana haastattelusta nousi esiin yritysten kiinnostus yhteistyöverkostoihin toisten yritysten kanssa. Verkostoituminen on vastaajayrityksissä jo aktiivista osaamista tällä hetkellä. Toisaalta sitä kehitetään ja haluttaisiin kehittää edelleen lukuisissa yrityksissä. N. 44 % vastaajista haluaisi edelleen kehittää yhteistyöverkostoja ja n. 45 % on kiinnostunut paikallisten yritysten yhteisistä koulutuksista, ns. verkostokoulutuksista. Ongelmana yhteistyössä ja verkostoitumisessa nostettiin esiin isojen toimijoiden haluttomuus yhteistyöhön pienten yritysten kanssa ja ns. sanelupolitiikka. 13

Vaikka yritysten henkilöstöllä vastausten perusteella on hyvin työkokemusta ja osaamista, haluavat yritykset kehittää ja syventää osaamista edelleen ja monella eri sektorilla. Erityisesti markkinoiden ja asiakkaiden parempi tunteminen nousi esiin eri kysymysten kautta. Toisaalta lisäosaamiselle on tarvetta lainsäädännöstä ja viranomaismääräyksistä aina energiatekniikan hallintaan saakka. Myös yritysrahoituksen ja tukien osalta kaivataan lisätietoa ja ne koetaan osin alan liiketoiminnan ongelmakohdaksi. Avoimista vastauksista heijastuu myös turhautuminen olemassa oleviin rahoituskanaviin; niiden hitauteen sekä puuttumiseen ja puutteisiin. 14

VIITTEET Työ- ja elinkeinoministeriö. 2008. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6.11.2008. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 2011. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020. 15

LIITE 1 Pohjois-Karjalan uusiutuvan energian toimialan yrityskartoitus Kartoitamme Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimesta uusiutuvan energian toimialaa ja siihen kuuluvia yrityksiä Pohjois-Karjalassa. Kartoituksen avulla ELY-keskus kokoaa yhteenvedon toimialalla toimivista yrityksistä sekä toteuttaa myöhemmin näille yrityksille jatkokyselyn erityisesti yritysten osaamisen kehittämisen tarpeista. Jos yritykset antavat luvan, tietoja voidaan välittää muillekin viranomaisille. Lupa kysytään haastattelun lopuksi. 1. Täydennetään aluksi yhteystiedot ja varmistetaan, että puhelimessa on yrittäjä itse tai oikea vastuuhenkilö. Yritys/Organisaatio * Y-tunnus * Vastuuhenkilö * Puhelin * Sähköposti * Postitusosoite * Postinumero * Postitoimipaikka * 2. Yrityksen vastaaminen * Mikäli yritystä ei tavoiteta tai se kieltäytyy, haastattelu päättyy. Mikäli vastaat, että yritystä ei tavoitettu, et voi enää palata kyseiseen yritykseen. Älä siis lähetä lomaketta ennen kuin olet tavoitellut yritystä riittävän monta kertaa. Yritys suostui haastatteluun Yritys kieltäytyi haastattelusta Yritystä ei tavoitettu 16

3. Onko yrityksellä liiketoimintaa uusiutuvan energian alalla Pohjois-Karjalassa, ja mihin seuraavista liiketoiminta liittyy (ilmoita kaikki alat, joilla on toimintaa): Jos yrityksellä ei ole toimintaa ao. alalla, kysytään onko aikomus aloittaa toimintaa tulevaisuudessa. (käytännössä rasti voi olla vain "nyt" tai "tulevaisuus" -sarakkeessa). JOS KOHTAAN 3 ON JO VASTATTU, TÄMÄN SIVUN KYSYMYKSET VOIDAAN OHIT- TAA. MIKÄLI KOHDASTA 3 PUUTTUU VASTAUS, EDETÄÄN NORMAALISTI KYSYMYS KYSYMYKSELTÄ. Nyt Tulevaisuudessa metsähake polttopuu puupelletti peltobiomassat biokaasu teollisuuden sivutuotteet (mustalipeä, purut, kuoret) jalostetut biopolttoaineet tuulivoima vesivoima aurinkoenergia lämpopumput jäte (biopohjainen) 4. Yrityksellä ei ole uusiutuvan energian liiketoimintaa nyt, eikä suunnitteilla. Laita tähän raksi, jos kohtaan 3 ei tullut kumpaankaan sarakkeeseen yhtään vastausta. KYSELY PÄÄTTYY. 5. Onko nykyinen liiketoiminta... (valitse kaikki alat, joilla on merkittävää toimintaa) energian tai polttoaineen tuotantoa; esim. haketus, pelletti- tai brikettituotanto, lämmön tai sähkön tuotanto, laitetuotantoa; esim. hakkurit, puupolttoaineiden kuljetus- tai korjuukalusto, aurinkokeräimet, myös merkittävä alihankinta ja osavalmistus alan laitevalmistajalle, palvelutoimintaa; esim. hake- tai pellettikuljetus, aurinkokeräinten, lämpöpumppujen tai 17

puulämmityskattiloiden asennukset, suora ko. alan konsultointi, muuta kauppaa; esim. puulämpökattiloiden tai tulisijojen myynti, hakemyynti, lämmön tai sähkön myynti, muu; lyhyt kuvaus liiketoiminnasta? 6. Mikä oli yrityksenne kokonaisliikevaihto vuonna 2011? * < 100 000 100 000 500 000 yli 500 000 - alle 1 milj. 1 milj. 5 milj. > 5 milj. 7. Arvio uusiutuvaa energiaa koskevan liiketoiminnan osuudesta liikevaihdossa prosentteina (%) tällä hetkellä? * 8. Arvionne uusiutuvan energian liiketoiminnan kehityksestä yrityksessänne tulevaisuudessa? * Uusiutuvan energian liiketoiminnan osuus tulee... kasvamaan merkittävästi, kasvamaan jossain määrin, vähenemään merkittävästi, vähenemään jossain määrin, pysymään ennallaan? Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteuttaa elo-syyskuussa 2012 osaamisasioihin liittyvän kyselyn uusiutuvan energian toimialaan kuuluville yrityksille. Haastattelussa antamianne tietoja voidaan luvallanne välittää muille viranomaisille. 18

9. Saako yrityksenne tietoja lähettää sähköpostilla excel-taulukkoyhteenvetona Pohjois-Karjalan Maakuntaliittoon, Suomen metsäkeskuksen julkisille palveluille Pohjois- Karjalaan ja seudullisille yrityspalvelutoimijoille (KETI/PIKES/JOSEK ja Joensuun Tiedepuisto)? Tietoja käytetään uusiutuvan energian toimialan klusterin kokoamisessa. * Kyllä Ei 10. Voidaanko yrityksenne tietoja käyttää Pohjois-Karjalan bioenergianeuvonnassa? Bionenergianeuvontaa antavat Metsäkeskus, Maakuntaliitto ja ELY-keskus. Yrityksenne tietoja käytetään suunnatussa energianeuvonnassa ja viestityksessä. * Kyllä Ei 11. Vastaavanlainen kartoitus toteutetaan tulevaisuudessa toimialan kehittymisen seuraamiseksi seudullisella ja maakunnallisella tasolla. Voidaanko yrityksenne tietoja luovuttaa uuden kartoituksen toteuttajalle, joka on joku edellisissä kohdissa mainituista toimijoista? Yrityskohtaisia tietoja kartoituksen raportoinnissa ei esitellä. * Kyllä Ei Mikäli annoitte luvan tietojenne välittämiseen tullaan teiltä pyytämään vielä kirjallinen lupa. Lupalomake lähetetään touko-kesäkuun aikana ja mukana on palautuskuori, jossa lomakkeen voi palauttaa. Kiitos haastatteluun osallistumisesta. 19

LIITE 2 Pohjois-Karjalan uusiutuvan energian toimialan osaamiskartoitus Kartoitamme Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimesta uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien pohjoiskarjalaisten yritysten osaamistarpeita. Kartoituksen avulla ELY-keskus kokoaa yhteenvedon toimialan osaamistarpeista ja tarjoamaan tarpeisiin palveluita. Lisäksi kartoitus auttaa ELYkeskusta kehittämään palveluitaan. Tämän kyselyn vastaukset ovat luottamuksellisia. Tietoja ei luovuteta muille. 1. Täydennetään aluksi yhteystiedot ja varmistetaan, että puhelimessa on yrittäjä itse tai oikea vastuuhenkilö. Yritys/Organisaatio * Y-tunnus * Vastuuhenkilö * Puhelin * Sähköposti * Postitusosoite * Postinumero * Postitoimipaikka * 2. Yrityksen vastaaminen * Mikäli yritystä ei tavoiteta tai se kieltäytyy, haastattelu päättyy. Mikäli vastaat, että yritystä ei tavoitettu, et voi enää palata kyseiseen yritykseen. Älä siis lähetä lomaketta ennen kuin olet tavoitellut yritystä riittävän monta kertaa. Yritys suostui haastatteluun Yritys kieltäytyi haastattelusta Yritystä ei tavoitettu 20

3. Onko yrityksellä liiketoimintaa uusiutuvan energian alalla Pohjois-Karjalassa, ja mihin seuraavista liiketoiminta liittyy (ilmoita kaikki alat, joilla on toimintaa): Jos yrityksellä ei ole toimintaa ao. alalla, kysytään onko aikomus aloittaa toimintaa tulevaisuudessa. (käytännössä rasti voi olla vain "nyt" tai "tulevaisuus" -sarakkeessa). JOS KOHTAAN 3 ON JO VASTATTU, TÄMÄN SIVUN KYSYMYKSET VOIDAAN OHIT- TAA. MIKÄLI KOHDASTA 3 PUUTTUU VASTAUS, EDETÄÄN NORMAALISTI KYSYMYS KYSYMYKSELTÄ. Nyt Tulevaisuudessa metsähake polttopuu puupelletti peltobiomassat biokaasu teollisuuden sivutuotteet (mustalipeä, purut, kuoret) jalostetut biopolttoaineet tuulivoima vesivoima aurinkoenergia lämpopumput jäte (biopohjainen) jotain muuta en halua sanoa 21

4. Jos yrityksen liiketoiminta uusiutuvan energian alalla on jotain muuta, mitä? 5. Yrityksellä ei ole uusiutuvan energian liiketoimintaa nyt, eikä suunnitteilla. Laita tähän raksi, jos kohtaan 3 ei tullut kumpaankaan sarakkeeseen yhtään vastausta. KYSELY PÄÄTTYY. 13. Oletteko yksinyrittäjä? * Kyllä En 14. Montako henkilötyövuotta yrityksessänne on uusiutuvan energian tehtävissä? * 15. Millaisilla ammattinimikkeillä nämä työntekijät toimivat? * 16. Onko yrityksellä suunnitelmissa lisätä henkilöstöä uusiutuvan energian tehtäviin puolen vuoden sisällä? * (Jos kyllä, kuinka monta aiotte palkata lisää ja millä ammattinimikkeillä?) Kyllä Ei 22

17. Onko yrityksessä henkilöstön vähennystarpeita puolen vuoden sisällä? * (Jos kyllä, kuinka monta aiotte vähentää ja mitä ammattinimikkeitä vähennykset koskevat?) Kyllä Ei 18. Mitkä asiat yrityksessä osataan hyvin? * Yleinen liiketoiminnan pyörittäminen Toimivan yhteistyöverkoston rakentaminen ja ylläpitäminen Henkilöstöllä on kokemusta tehtäviinsä Henkilöstöllä on sopiva koulutus tehtäviinsä Tuotteiden/palveluiden vienti ulkomaille. Minne? Mitä muuta tärkeää osaamista teillä on? En osaa sanoa 19. Mitä asioita yrityksessä on kehitteillä tai pitäisi kehittää? * Pitäisi kehit-etäta kehittämistarpei- Kehitteillä Rahoitus- ja tukikanavien tuntemusta tai niiden hyödyntämistä * Markkinoiden tuntemusta * Johtamista * Henkilöstön osaamista * Työhyvinvointia * Kielitaitoa. Mikä kieli? * Kansainvälinen kauppaa. Mihin maahan? * Tietoteknistä osaamista * Palveluiden ja tuotteiden "tuotantoprosessia" * Laskentatoimen osaamista ja taloushallintoa (esim. kannattavuuslaskelmat ym.) * Yhteistyöverkostoja muiden yritysten kanssa * 23

Yhteistyötä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa * Jotain muuta. Mitä? * 20. Onko yrityksen uusiutuvan energian liiketoiminnassa ongelmia ja jos on, niin mihin ne liittyvät? * Markkinointivaikeuksiin (esim. markkinakanavia tai kohdeasiakkaita ei tunneta riittävän hyvin) * Kyllä Ei Kumppaneiden puutteeseen. Millaisten/keiden? * Rahoituskanavien tai neuvontapalveluiden löytämiseen ja hyödyntämiseen (esim. potentiaaliset tukirahoitukset jne.) Erityisosaamiseen. Mihin? * Uusien työntekijöiden löytämiseen * Lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin (esim. luvat sertifikaatit jone.) * Johonkin muuhun. Mihin? * 21. Millä erityisaloilla osaamista pitää syventää? * Raaka-aineiden ominaisuuksien parempaa tuntemusta (esim. puupolttoaineiden, peltobiomassojen ym.) * Kyllä Ei Jalostustekniikoiden parempaa tuntemusta (esim. kaasutus, haketus, pelletöinti, ym.) * Asiakastarpeiden (markkinoiden) parempaa tuntemusta * Logistiikkamenetelmien parempaa tuntemusta * Energiatekniikan laitteiden käytön- ja kunnosapidon parempaa tuntemusta. (esim. lämpökeskusten huolto, biokaasulaitteiston ylläpito ym.) * Automaatiotekniikan parempaa tuntemusta * Lainsäädännön ja viranomaismääräysten parempaa tuntemusta * Muuta osaamista. Mitä? * 24

22. Onko johdon tai henkilöstön osaamisen kehittäminen ajankohtaista yrityksessä? * Kyllä Ei 23. Onko yrityksessä jo pohdittu tai selvitetty osaamistarpeita? * Kyllä. (Mitä tarpeita on noussut esiin ja tarvitsetteko mahdollisesti lisäapua tarpeiden selvittämiseen?) Ei. (Tarvitsetteko ulkopuolista apua osaamistarpeiden selvittämiseen) 24. Millaisesta henkilöstön tai johdon koulutuksesta tai osaamisen kehittämisestä olisitte kiinnostunut? * Lyhyestä koulutuksesta (esim. 1-2 pvä) * Ei tarvetta Henkilöstön Johdon Tutkintoon johtavasta koulutuksesta. (Mihin tutkintoon tai tutkintoihin) * Koulutuksesta, jossa on teoriaopintoja sekä työssä tapahtuvaa oppimista ja työn kehittämistä (eli työssäoppimista) * Tutustumiskäynneistä alan kohteisiin. (Suomessa vai ulkomailla?) * Kouluttautumisesta yhdessä muiden paikallisten yritysten kanssa (verkostokoulutuksista) * Muusta koulutuksesta tai kehittämisestä. Millaisesta? * 25. Mitä muuta sanottavaa yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä/kouluttamisesta? (Esim. onko tarjolla oleva koulutus tai muut osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut helposti löydettävissä? Onko yrityksen tarpeisiin sopivaa ja laadukasta koulutusta tai muita vastaavia palveluita tarjolla?) 25