Toimintasuunnitelma 2016
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, johon kaikki uudet jäsenet ovat tervetulleita. MLL:n päätehtävä on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. MLL:a on 87 951 jäsentä ja 557 paikallisyhdistystä ympäri Suomea (2014). Paikallisyhdistysten toimintaa tukee 10 piirijärjestöä. MLL:n paikallisyhdistykset tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden osallistua toimintaan yhdessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Varsinais-Suomessa on 67 MLL:n paikallisyhdistystä. MLL:n Varsinais-Suomen piiri tukee paikallisyhdistystensä vapaaehtoistyötä ja toteuttaa maakunnan kattavia palveluja. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Sepänkatu 3 20700 Turku 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi varsinaissuomenpiiri.mll.fi 2
Sisällys 1. Ympäröivä maailma muuttuu MLL Varsinais-Suomessa elää sen mukana s. 4 2. Lapsen oikeuksien edistäminen, alueellinen vaikuttaminen ja viestintä s. 5 3. Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta s. 5 3.1 Järjestötyö s. 5 3.2 Perhekeskustoiminta s. 6 Kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa s. 6 3.3 Verkostoituva perhekeskus muissa avustuskunnissa s. 6 3.4 Nuorisotoiminta ja kouluyhteistyö s. 7 4. Lapsiperheiden tukipalvelut s. 7 4.1 Lastenhoitotoiminta s. 7 4.2 Tukihenkilötoiminta s. 8 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta s. 8 Kaveritoiminta s. 8 Perhekummitoiminta s. 8 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille s. 8 5. MLL:n ammatilliset perhepalvelut s. 9 Kuntien kanssa yhteistyössä toteutetut perhepalvelut s. 9 6. Koulutuskeskus s. 9 7. Kehittämishankkeet s. 9 7.1 Työllisty järjestöön -hanke s. 9 7.2 Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hanke (RAY, 2014-2016) s. 10 7.3 Koko Suomi leikkii -hanke s. 10 8. Hallinto ja talous s. 11 Talousarvio 2016 3
1. Ympäröivä maailma muuttuu MLL Varsinais-Suomessa elää sen mukana Viime aikoina on vielä korostuneemmin kuin ennen tuntunut, että maailma ympärillämme muuttuu yhä kiihtyvämmässä tahdissa. Alueemme yhdistysten ja piirimme työ on vakiinnuttanut paikkansa julkisen sektorin toimintojen rinnalla. Jotta olisimme jatkossakin tärkeä tekijä Varsinais- Suomen hyvinvoinnin rakentamisessa, meidän pitää elää ajassa ja etsiä ratkaisuja uusien kipupisteiden ennaltaehkäisyyn. Edellisvuoden toimintasuunnitelmassa tavoitteenamme oli saada myös maahanmuuttajat mukaan MLL:n toimintaan sekä tekijöiksi että osallistujiksi. Näin jälkeenpäin voimme vain todeta, että eipä olisi voitu valita ajankohtaisempaa painopistettä. Samaa pitää ensi vuonnakin jatkaa ja vahvistaa. Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen ja Varsinais-Suomen piirillä on nyt osaamista ja kokemusta konkreettisesta kulttuurisensitiivisyydestä, työtä tehdään yhdessä keskusjärjestön kanssa. Toinen jatkuva muutos on keskiluokan kapeneminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen. Meidän työmme sillanrakentajana ja ilmaisten sekä huokeiden toimintojen tuottajana lapsiperheille on oleellisen tärkeä, jotta kaikki voisivat kokea kuuluvansa joukkoon. Myös lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, kasvavalle joukolle lapsia ja nuoria kasautuu ongelmia. Uusi sosiaalihuoltolaki alleviivaa ennaltaehkäisyn tärkeyttä, joka lisää kuntien paineita. MLL:n Varsinais- Suomen piirin rooli kumppanina vahvistuu entisestään. Yksinäisyyden torjunta on kauan ollut painopisteemme, mutta valitettavasti tämä työsarka vain lisääntyy. Vaikka kohderyhmämme ovat lapset, nuoret ja perheet, voimme samalla vähentää myös ikäihmisten yksinäisyyttä löytämällä yhteisiä kohtaamispintoja eri-ikäisille ihmisille. Yhteisöllisyys, kynnyksettömyys ja osallisuus ovat meidän vahvuutemme ja ne ovat tänään vielä tärkeämpiä vahvuuksia kuin mitä ne olivat eilen. Teknologinen vallankumous muuttaa maailmaamme kiihtyvässä tahdissa ja tämän vauhdin sokaisemina aito kohtaaminen, toisen näkeminen ja yhdessä tekeminen voivat jäädä taka-alalle. MLL:n toiminnassa korostuu vuorovaikutus ja välittäminen, jota me tässä ajassa kaipaamme entistä enemmän. Teknologia on myös mahdollisuus, jota meidän pitäisi paremmin oppia hyödyntämään toiminnassamme. Emme voi odottaa ihmisten vain tulevan meidän luoksemme, vaan meidän on mentävä sinne missä jo on paljon ihmisiä on se sitten digitaalinen tai fyysinen ympäristö. Kaikkein myönteisin nykytrendi on kasvava halu auttaa toisia ihmisiä. Meidän tehtävämme on antaa mieluisat olosuhteet yhä useamman toteuttaa tätä trendiä. Jäsenmäärämme on noussut ja tavoite on, että se ensi vuonnakin jatkaa nousuaan. Haluamme myös jatkaa vahvaa vaikuttamista alueemme päättäjiin, jotta lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ääni kuuluisi. Tämän takia on tärkeää saada jatkossakin näkyvyyttä ja kuuluvuutta hyvälle työllemme ja mukana oleville ihmisille. Samalla kuin maailma ympärillämme muuttuu, meidänkin organisaatiomme muuttuu, ja teemme pieniä muutoksia organisaatiomme rakenteisiin. Meidän tarpeemme muuttua ei kuitenkaan ole ollenkaan niin nopea kuin se muutos joka tapahtuu ympärillämme. Tähänkin asti voimassa olleet toimintaperiaatteemme ovat huomenna edelleen yhtä tärkeitä kuin eilen: avoimuus, ilo, kumppanuus, osallisuus ja arjen arvostus. Turussa 22.10.2015 Piirihallitus Kaikkein myönteisin nykytrendi on kasvava halu auttaa toisia ihmisiä. Meidän tehtävämme on antaa mieluisat olosuhteet yhä useamman toteuttaa tätä trendiä. 4
2. Lapsen oikeuksien edistäminen, alueellinen vaikuttaminen ja viestintä Tehtävämme on olla lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittinen vaikuttaja ja lapsen oikeuksien edistäjä. Tämän takia järjestämme säännöllisesti luontevia kohtaamisia lapsiperheiden ja päättäjien välillä. Tavoitteenamme on, että varsinaissuomalaiset lapsiperheet ja kunnat tuntevat ja löytävät toimintamme ja palvelumme ja me vedämme puoleemme uusia vapaaehtoisia ja kiinnostaa uusia yhteistyökumppaneita. Tämän takia jatkuva medianäkyvyyden saaminen toiminnallemme on tärkeää. Seuraamme tarkasti näkyvyyttämme tiedotusvälineissä ja teemme aktiivista ja laadukasta tiedotusta ympäri vuoden. Medianäkyvyyden lisäksi jatkamme oman viestintämme rakentamista ja kehittämistä. Facebook-sivujen lisäksi piirillämme on Arkisoppa-blogi sekä Instagram-tili käytössä ja toiminnanjohtaja on läsnä Twitterissä. Seuraamme piirin kotisivujen, FB-sivujen, blogin, Instagramin ja uutiskirjeiden lukija ja kävijämääriä. Pyrimme tekemään vuoden 2016 katalogin MLL:n kaikista toiminnoista Varsinais-Suomessa, jossa löytyisi kootusti yhdistysten, piirin ja liiton toiminnot alueellamme. Piirimme kuuluu useisiin maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoihin, joissa kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloja. Esimerkkeinä verkostoista ovat Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Oy Vasso Ab eli Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n alueverkosto, Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta hankkeen yhteistyöverkosto. Uusia verkostoja ovat Maakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen foorumin koordinaatioryhmä ja Turun yliopiston SOTEneuvottelukunta. Tapahtuma- ja viestintäaikataulu Alla mainittujen tapahtumien lisäksi viestimme jatkuvasti eri ajankohtaisista tempauksista ja toimintamme eri osaalueista. Tammikuu Piiri on mukana Ilo auttaa -kampanjassa, jolla rekrytoidaan uusia vapaaehtoisia. Helmikuu Kuntien terveydenhoitajille järjestetään Helmiaamiainen, jossa kerrotaan perhekummitoiminnasta. Huhti-toukokuu Piiri tukee yhdistysten Kevätilo keräystä ja organisoi urheiluseurojen osallistumista tähän keräykseen. Toukokuu Piiri kiittää YK:n kansainvälisenä perheen päivänä varsinaissuomalaista kuntaa ansiokkaasta ehkäisevästä työstä lasten ja nuorten hyväksi. Perjantaina 20.5. piiri järjestää hyväntekeväisyysgaalan ÅST:ssa Elokuu Piiri koordinoi Perheiden taiteiden yö -tapahtuman. Syyskuu Piiri osallistuu Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan. Marraskuu Piiri osallistuu Perhetalo Heidekenin Lastensuojelun järjestömessuille. Piiri julkistaa syyskokouksessa Vuoden vapaaehtoisen, Vuoden paikallisyhdistyksen ja Vuoden teon. Joulukuu Perhekeskus Marakatti järjestää Heidekenin jouluaamun. 3. Lapsi-, nuoriso ja perhetoiminta 3.1. Järjestötyö Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on piirimme keskeinen toimintamuoto. Vapaaehtoistoiminta tapahtuu sekä piirin omassa toiminnassa että paikallisyhdistyksissä. Piiriimme kuuluu 67 paikallisyhdistystä. Piiri on usean vuoden ajan kehittänyt yhdistyksille suunnattuja tukimuotoja ja vapaaehtoistoiminnan ammatillista ohjausta. Yhdistyskummit ovat yhdistyksen ja piirin välisiä yhteyshenkilöitä, jotka edistävät meidän ja yhdistysten välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä yhdistysten välistä yhteistyötä. Yhdistykset toimivat lähellä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Niiden tehtävänä on tarjota alueensa lapsiperheille mahdollisuus vertaistukeen ja lapsuutta ja vanhemmuutta tukeviin toimintoihin sekä osallisuuteen. MLL:n valtakunnalliset ohjelmat ja työmuodot luovat työlle hyvän pohjan. Piirin ammatillinen ohjaus auttaa yhdistyksiä onnistumaan tehtävässään. Vuonna 2016 koulutuksina tarjotaan mm. hallintoon keskittyvä Täyskäsipäivä, yhdistystoimintaan luotsaavat seututapaamiset sekä lisätään mahdollisuuksia verkkokoulutuksiin mm. Ymmärrä Yhdistystä -koulutus. Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä vertaisverkoissa ja ohjaustilanteissa, jotka viedään lähelle paikallisyhdistyk- 5
siä. Pohjan muodostavat yhdistysten luontaiset yhteistoiminta-alueet. RAY:n ja kuntien avustukset mahdollistavat yhä useammassa kunnassa paikallisyhdistystyön tukemisen. MLL on haluttu kumppani paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa. Valtakunnallinen vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus (VJK) toteutetaan neljättä kertaa vuonna 2016. Se on suunnattu paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Koulutus on maaliskuusta marraskuuhun kestävä prosessikoulutus. Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen keskeinen tavoite on vahvistaa yhteisöllistä johtajuutta ja sisäistä vuoropuhelua MLL:ssa sekä luoda edellytyksiä liittokokouksen päättämän MLL Suunta 2024- strategian toteuttamiselle. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä MLL:n piirijärjestöjen työntekijöiden ja johtamiskoulutuksen aiemmin suorittaneiden vapaaehtoisten mentoreiden kanssa. Piiri toimii tässä kumppanina ja se rahoitetaan RAY-avustuksella ja OK-opintokeskuksen avustuksella. 3.2. Perhekeskustoiminta MLL:n perhekeskustoimintaa on kehitetty yhteistyössä valtakunnallisen KASTE-hankkeen kanssa. MLL:n perhekeskustoimintaa ovat mm. perhekahvilat, kerhot, tapahtumat, retket, vertaisryhmät, kylämummi- ja -vaaritoiminta ja isä-lapsitoiminta. Perhekeskustoiminnan ohjaajien tärkein tehtävä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Piiri tukee paikallisyhdistysten vapaaehtoisia vaativissa tehtävissään kouluttamalla, ohjaamalla ja rekrytoimalla uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen tavoitteena on lisätä vaikuttavan varhaisen tuen edellytyksiä koko kansalaisjärjestössä. Perhekeskustoimintaa tukevat RAY, kunnat ja OK-opintokeskus. Piirimme toimii seudullisesti yhdistysten tukena perhekeskusverkostoissa. Osa yhteistoiminnasta perustuu sopimuspohjaiseen perhekeskustoimintaan, joka voi olla joko verkostoituva perhekeskus tai nimetyssä tilassa tapahtuvaa. Vuonna 2016 sopimuspohjaista toimintaa on Laitilassa, Raisiossa, Salossa, Taivassalossa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Sopimuspohjaisen kumppanuuden yksi edellytys on kuntatiimityöskentely, joka kokoaa yhteen perhekeskustoiminnan avaintoimijat. Suunnitelmallisen kuntatiimityöskentelyn myötä perheet saavat tarvitsemansa hyvinvointia tukevat palvelut oikeaan aikaan ja ehkäisevän tuen osuus palveluissa vahvistuu. Perhekeskustoiminnan kehittämistyö keskittyy vuonna 2016 monikulttuuriseen toimintaan RAY:n avustaman Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeen myötä. Tavoitteena on kehittää perhekeskustoimintaa niin, että se on aidosti kaikkien lapsiperheiden saavutettavissa. Myös Koko Suomi leikkii -hankkeen (MLL, SPR, Suomen Kulttuurirahasto) Terhokerhot tarjoavat avoimia kohtaamispaikkoja. Uudenlaiseen, mentalisaatioon pohjautuvan kerhotoiminnan käynnistämiseen on anottu avustusta Wihurisäätiöltä. Perhekeskustoiminnan ryhmä tekee aktiivisesti yhteistyötä Työllisty järjestöön -hankkeen (ELY-keskus, Turun kaupunki) kanssa ja toimii kumppanina erilaisissa hankkeissa, mikäli nämä saavat RAY:ltä myönteisen päätöksen (Asiakkaan polku hanke yhdessä Turun Kaupunkilähetyksen kanssa, Linkki hanke Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen kanssa, kaksi perhetapahtumaa Yhdessä yhdistyksen kanssa sekä asiantuntijaroolissa Satakunnan piirin Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnassa). Kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa Kehittämisperhekeskus Marakatti on piirin ja MLL:n Turun paikallisyhdistyksen yhteinen toimipiste, jossa tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat Turun kaupungin varhaiskasvatus ja terveys- ja sosiaalitoimi sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Perhekeskus Marakatti on matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille lapsiperheille. Toiminnasta ja koordinoinnista vastaa piirimme perhetoiminnan ohjaaja. Muita työntekijöitä ovat Turun kaupungin päivähoidon lastenhoitaja, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lastenohjaaja, vapaaehtoiset ja osa-aikainen perhekeskustyöntekijä. Turun kaupunki avustaa toimintaa. Marakatti on kehittämisperhekeskus, jossa kokeillaan kumppanuuteen perustuvaa työskentelytapaa ja uusia työmuotoja, joita levitetään muihin MLL:n yhdistyksiin ja kuntiin. Marakatti tuo esille ehkäisevän työn merkitystä lapsiperheiden tukemisessa ja tekee näkyväksi toimivia palvelukokonaisuuksia, joissa kuntien ammatillinen ja järjestöjen ehkäisevä työ toimivat rinnan toisiaan tukien. Kehittämisperhekeskus on opiskelijoille kiinnostava työssäoppimisen ja opinnäytetöiden tekemisen paikka. Tämä edistää vaikuttavuuden arviointia ja lisää uusien ammattilaisten tuntemusta perhekeskustoiminnasta. Kehittämisperhekeskus Marakatin toimintaa kehitetään ja ylläpidetään pääasiassa RAY:n kohdennetun toiminta- ja Turun kaupungin avustuksella. Vuonna 2016 keskiössä on erilaisten ryhmätoimintojen lisääminen ja arvioinnin tehostaminen. 3.3. Verkostoituva perhekeskus muissa avustuskunnissa Sopimuspohjaista perhekeskustoimintaa on Turun lisäksi vuonna 2016 Raisiossa, Laitilassa, Uudessakaupungissa, Salossa ja Taivassalossa. Raision kaupungissa työskennellään kulttuurisensitiivisen perhekeskustoiminnan parissa, Laitilassa toimintaa suunnataan myös murrosikäisten lasten vanhemmille, Uudessakaupungissa vahvistetaan edelleen MLL:n roolia osana virtuaalista hyvinvointineuvolaa, Salossa paikallisyhdistysten yhteistyötä tiivistetään edelleen ja vuoropuhelua kaupungin kanssa vahvistetaan ja Taivassalossa yhteistyö vakiintuu. 6
Meidän rooli piirinä on tukea paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaa niin, että kaikissa perhekeskuksissa ja verkostoituneissa perhekeskuksissa toteutetaan laajasti sekä MLL:n perhekeskustoimintaa että kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden toimintaa. Vuonna 2016 tavoitteena on täsmentää ja tehostaa paikallista viestintää. 3.4. Nuorisotoiminta ja kouluyhteistyö MLL:n nuorisotoiminta on monipuolista. Kouluissa on aktiivista tukioppilastoimintaa. Tukioppilaita koulutetaan tehtävään ja jatkokoulutusta tarjotaan ehkäisevään päihdetyöhön ja suvaitsevaisuuteen liittyen. Vanhempainilloissa ja oppitunneilla keskustelua käydään sekä mediakasvatuksesta että erilaisista arjen teemoista, rajoista, vanhemman vastuusta ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Paikallisyhdistyksissä toimintaa järjestetään paikallisesti ajankohtaisista näkökulmista. Hyvä paikallistuntemus auttaa reagoimaan nopeasti vaihtuviin tilanteisiin. Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka haluavat toimia kouluyhteisönsä hyväksi ja auttaa muita, usein nuorempia oppilaita. Alakouluissa heitä kutsutaan usein kummioppilaiksi ja toisen asteen oppilaitoksissa tutoreiksi. Toiminnassa keskeistä on nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Keskusjärjestö ja piirit ylläpitävät valtakunnallista tukioppilastoiminnan verkostoa, ja tarjoavat kouluille koulutusta, ohjausta ja aineistoja. Vuonna 2016 piirimme tavoitteena on järjestää 25 tukioppilaiden peruskoulutusta, jatkokoulutus tukioppilasohjaajille, alueellinen ohjaajatapaaminen sekä kaksi alueellista tukioppilaiden ja tukioppilasohjaajien tapaamista. Lisäksi tavataan tarpeen mukaan tukioppilasohjaajia sekä koulun henkilökuntaa kouluvierailuilla. Koulutuksissa ja kouluvierailuilla kouluja ohjataan kiinnittämään tukioppilaiden toimintaa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, opetussuunnitelmaan ja KiVa Koulu - toimintaan, jotta tukioppilastoiminnan asemaa koulussa saadaan vahvistettua. Toimintaa arvioidaan tukioppilastoiminnan uuteen koulurekisteriin kerättävän koulukohtaisen seurantatiedon avulla. Lisäksi koulutuksista, tapahtumista ja aineistoista kootaan määrällistä ja laadullista seurantatietoa. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä yhteistyössä muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa sekä herättää julkista keskustelua lasten ja nuorten päihteiden käytöstä ja siltä suojaavista tekijöistä. MLL järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia ja tilaisuuksia koulujen henkilökunnalle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen sekä ammattilaisille. Selvä elämä -koulutus on tarkoitettu koulutetuille tukioppilaille ja tuo vertaisohjauksen menetelmiä koulujen ehkäisevään päihdetyöhön. Koulutetut tukioppilaat toimivat päihteettöminä esimerkkeinä omissa yhteisöissään sekä pitävät aiheeseen liittyviä oppitunteja ja tapahtumia koulussaan. Vuonna 2011 aloitettiin vastaavaa toimintaa myös toisen asteen oppilaitoksissa yhteistyössä Turun kaupungin koulujen terveyden edistämisen yksikön sekä Turun Ammatti-instituutin sekä Turun lukioiden kanssa. Vuoden 2016 tavoitteena on järjestää 13 Selvä elämä koulutusta, kaksi toisen asteen päihdekoulutusta sekä tarjota päihdeoppitunteja alueen kouluille. Yhdistysten nuorisotoiminnan muotoja ovat esimerkiksi retket, kerhot, koulutukset, verkk@ritoiminta, kouluyhteistyö kummi- ja tukioppilastoiminnassa, Kaveriviikko, Mahis-ryhmätoiminta ja nuorten Itse tehty -projektit. Verkk@rit eli verkkotukioppilaat antavat vertaistukea verkossa vastaamalla MLL:n Nuortennetin keskustelupalstan kysymyksiin. Piiri tukee yhdistyksissä tehtävää nuorisotoimintaa esimerkiksi tarjoamalla koulutusta sekä olemalla apuna tarpeen mukaan. Kaveritoiminta tarjoaa turvallisen vapaaehtoisen aikuisen antamaa varhaista tukea niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole ystäviä tai harrastuksia ja joista on herännyt koulussa huoli. Kaveritoiminta on tärkeä osa MLL:n ja koulujen välistä yhteistyötä, koska opettajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit ohjaavat lapsia ja nuoria toiminnan piiriin. Kaveritoiminnan tavoitteet, toimenpiteet sekä seuranta ja arviointi esitellään tarkemmin muiden tukihenkilötoimintojen yhteydessä sivulla 8. 4. Lapsiperheiden tukipalvelut Lapsiperheiden tukipalveluihin kuuluvat lastenhoitotoiminta ja ammatillisesti ohjatut vapaaehtoisten tukihenkilötoiminta. 4.1. Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitotoiminta on valtakunnallinen palvelu lapsiperheille. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia. MLL:n lastenhoitoapu on tarkoitettu tilapäiseen ja lyhytaikaiseen lastenhoidon tarpeeseen. Perhe toimii hoitajan työnantajana ja maksaa hoitajalle palkan sekä huolehtii työnantajan velvollisuuksista. MLL vastaa hoitajavälityksestä ja neuvoo perheitä työnantajana toimimisessa. MLL myös kouluttaa hoitajat ja järjestää heille säännöllistä ohjausta. Toiminta on asiakaslähtöistä ja perhekeskeistä. Lastenhoitotoiminnan painopiste on lapsen turvallisuus sekä viihtyminen. Hoitajan voi tilata kotiinsa kunnissa, jotka avustavat toimintaa. MLL:n lastenhoitotoiminta perustuu valtakunnalliseen malliin ja laatukriteereihin. Piirin lastenhoitotoiminnasta vastaa perhetoiminnan ohjaaja, noin 150 lastenhoitajaa ja välityksestä vastaava perhetoiminnan ohjaaja. Tärkeä osa toimintaa on ulospäin viestiminen palvelusta, jotta perheet osaavat löytää tämän. Uusi väylä tälle viestimiselle ovat julkiset Leikkilät, joita on Salossa Plazassa 7
sekä Turussa Foorumissa. Tämän tapaista kokeilemista näkyvyyden lisäämiseksi tehdään jatkossakin. On myös hyvä, että me piirinä pidämme yhteyttä avustuskuntien alueilla oleviin yhdistyksiin, jotta yhdistykset kokevat lastenhoitotoiminnan yhteiseksi toiminnaksi ja tiedottavat siitä lapsiperheille omissa verkostoissaan. Piiri järjestää avustavien kuntien alueilla lastenhoitokursseja hoitajatarpeen mukaan. Piiri järjestää hoitajille vuoden aikana vähintään 1-2 lisäkoulutusta ja vähintään 2 pienryhmätapaamista, jotta hoitajien osaaminen ja sitoutuminen vahvistuu. Me piirinä huolehdimme hoitajien palkitsemisesta ja viihtyvyydestä järjestämällä heille virkistäytymistilaisuuden. Seurantana tehdään kuntakohtainen hoitotuntiseuranta kuukausittain. Asiakaskysely palvelun käyttäjille tehdään joka toinen vuosi ja hoitajien arviointi lastenhoitotoiminnasta ja saadusta ohjauksesta ja tuesta tehdään joka toinen vuosi. Hoitajien itsearviointi on joka vuosi. 4.2. Tukihenkilötoiminta Tukihenkilötoimintamme on ammatillisesti ohjattua, ehkäisevää lapsiperheille tai lapsille ja nuorille suunnattua vapaaehtoistoimintaa. Tarkoituksena on auttaa lapsiperhettä tai lasta ja nuorta varhaisessa vaiheessa, parantaa elämänhallintaa sekä antaa voimia arkeen. Tukihenkilöt ovat yli 18-vuotiaita aikuisia, jotka saavat tehtävään koulutuksen, ohjauksen ja muun tarvittavan tuen. He ovat vaitiolovelvollisia ja noudattavat vapaaehtoistyön eettisiä periaatteita. Uusilta tukihenkilöiltä tarkistetaan rikosrekisteriote. MLL:n ohjaaja on koko tukisuhteen ajan vapaaehtoisten taustatukena. Tukihenkilötoiminnan muotoja ovat lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta, kaveritoiminta ja perhekummitoiminta sekä ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintamme on ammatillisesti ohjattua, ehkäisevää vapaaehtoista tukea 7-18- vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka usein ovat lastensuojelun asiakkaita. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan päätavoitteena on parantaa lapsen, nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa tunnistamalla ongelmat varhaisessa vaiheessa. Ongelmiin vaikuttamalla vahvistetaan lapsen ja nuoren voimavaroja ja ehkäistään syrjäytymistä. Lastensuojelun ammattilainen ohjaa lapsen tai nuoren tukihenkilötoiminnan piiriin. Toiminnan maksaa kunta. On tärkeää, että vapaaehtoisen tukihenkilötoiminnan ja ammatillisen tukihenkilötyön raja on selkeä. Toinen tavoite on, että lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa on riittävästi vapaaehtoisia, myös miehiä. Piiri huolehtii siitä, että tukisuhteet eivät ole vapaaehtoisille liian haastavia. Kaveritoiminta Kaveritoimintamme on ammatillisesti ohjattua ennaltaehkäisevää vapaaehtoistoimintaa, joka on suunnattu 6-16 - vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Kaveritoiminta on tarkoitettu lapsille ja nuorille, joilla voi olla vaikeuksia koulussa tai kaverisuhteissa. Lapsi tai nuori voi tarvita tukea uusien sosiaalisten suhteiden ja verkostojen luomisessa. Mielekkään vapaa-ajan tekemisen tarjoaminen yhdessä luotettavan aikuiskaverin kanssa on kaveritoiminnassa tärkeää. Koulun, kasvatus- ja perheneuvolan tai nuorisotoimen työntekijä ohjaa usein lapsen tai nuoren toiminnan piiriin. Toimintaan on myönnetty RAY:n kohdennettu avustus. Piirimme mallintaa toiminnan ja tukee muita piirejä toiminnan käynnistämisessä. Toiminta on kasvavaa ja RAY:lta onkin anottu resursseja kasvattaa sekä mukana olevien kuntien määrää että kaverisuhteiden määrää. Piiri kampanjoi uusien kavereiden, etenkin miehien löytämiseksi ja uusien kuntien mukaan saamiseksi. Piiri kouluttaa vuosittain uusia tukihenkilöitä, järjestää neljä ohjausiltaa ja neljä jatkokoulutusta eri teemoista. Tukisuhteiden määrää ja tukihenkilöä odottavien määrä seurataan kuntakohtaisesti. Tukihenkilöille suunnattu kysely ohjauksen laadusta tehdään joka toinen vuosi. Perhekummitoiminta Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta eli perhekummitoiminta on ehkäisevää tukea, joka on suunnattu odottaville perheille ja pikkulapsiperheille, joilla ei ole tukiverkostoa paikkakunnalla. Vanhemmat voivat kokea yksinäisyyttä tai tarvita tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen esimerkiksi esikoislapsen tai erityislapsen hoitamisessa. Vanhemmat voivat olla nuoria ja epävarmoja vauvan hoidossa. Vanhempi voi myös kokea itsensä väsyneeksi tai kärsiä lievästä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Perhekummitoimintamme tarkoituksena on tukea vanhemmuutta ja lapsiperheiden arkea. Tukisuhde on vapaaehtoinen ja perustuu tasavertaisuuteen. Perhe voi hakeutua toimintaan oman lastenneuvolansa terveydenhoitajan tai muun ammattihenkilön kautta. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toimintamme tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista. Toiminta perustuu siihen, että suomea puhuvat naiset toimivat ystävinä maahanmuuttajaäideille. Erityisesti kotona lapsiaan hoitavilta maahanmuuttajaäideiltä puuttuvat luonnolliset tukiverkostot eikä heillä usein ole mahdollisuutta lähteä kielikursseille. Kielenoppiminen uudessa kotimaassa on mahdotonta, jos äidillä ei ole ketään, jonka kanssa puhua suomea. Kaikki äidit eivät saa neuvolasta tietoa esimerkiksi leikkipuistotoiminnasta tai perhekahviloista. Tietoa saavilla saattaa olla korkea kynnys lähteä yksin tutustumaan leikkipuistoon tai oman asuinalueen muuhun lapsiperhetoimintaan. 8
Ystäville järjestetään perehdytyskoulutus, yhteisiä tapaamisia, säännöllistä jatkokoulutusta sekä neuvontaa ja ammatillista ohjausta. Jokainen ystävyyssuhde aloitetaan tapaamisella, jossa on läsnä maahanmuuttajaäiti, vapaaehtoinen sekä MLL:n koordinaattori. Ystäväparit järjestävät koordinaattorin kanssa erilaisia, kaikille avoimia tapaamisia. Piirin tarkoituksena on edesauttaa ja tukea kaksisuuntaista kotoutumista ja että maahanmuuttajat oppivat suomen kieltä. Tämänkin toiminnan toteutumista seurataan pitämällä kirjaa määristä sekä keräämällä palautetta osallistujilta. RAY:n kanssa käytyjen keskustelujen perusteella näitä eri RAY-rahoitteisia ammatilliseen ohjaukseen perustuvien ammatillisten tukihenkilötoimintojen kokonaisuutta katsotaan joko jo ensi vuonna tai sitä seuraavana yhtenä organisatorisena kokonaisuutena. Silloin samat henkilöt voisivat tarpeen mukaan tehdä sekä perhekummi-, ystäväksi maahanmuuttaja äiti ja ehkä jopa kaveri-toimintaa. Tämä tekisi organisaatiostamme joustavamman ja helpottaisi byrokratiaa. 5. MLL:n ammatilliset perhepalvelut MLL:n ja piirimme ammatillisia perhepalveluita ovat: Lapsiperhetyö, johon kuuluu lapsiperheiden kotipalvelu, ennaltaehkäisevä perhetyö sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito Valvotut tapaamiset Ammatillinen tukihenkilötyö Näitä palveluita kunnat ostavat lapsiperheidensä käyttöön. Ammatillisia perhepalveluitamme ovat lisäksi lasten ryhmähoito ja yritysten lastenhoito, joita ostavat yhteisöt tai yritykset. Ammatillisten perhepalvelujen ryhmään kuuluvat perhepalvelupäällikkö, perhetyöntekijät ja ammatilliset tukihenkilöt. Kuntien kanssa yhteistyössä toteutetut perhepalvelut Ammatillisen lapsiperhetyömme palvelut vastaavat yksilöllisesti perheen tarpeisiin ja tavoitteisiin. Perheessä saatetaan tarvita lapsiperheiden kotipalvelua, apua lapsen synnyttyä tai perheen tilanteen väliaikaisesti kuormittuessa. Apua voidaan tarvita arjen hallintaan, lasten hoitoon tai kasvatuksellisten asioiden läpikäymiseen. Perheen ongelmat ovat saattaneet jatkua jo pidempään ja niitä voi olla monenlaisia. Tällöin ennaltaehkäisevän perhetyön työote on tavoitteellisempi, pitkäjänteisempi ja yhteistyötä tehdään tiiviisti perheen muun tukiverkoston kanssa. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen hoito on kotiin annettavaa palvelua lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee henkilökohtaista avustamista ja hoitoa. Palvelua voidaan tarjota esimerkiksi osana omaishoidon tuen palveluja. Valvotut tapaamiset järjestetään Perhetalo Heidekenillä, Perhekeskus Marakatissa, Pikku-Heiskassa tai tapaavan vanhemman kotona, jos koti soveltuu tapaamiseen. Valvotun tapaamisen tarkoituksena on ylläpitää ja vakauttaa lapsen suhdetta siihen vanhempaan, jonka tapaaminen muuten merkitsisi riskiä lapsen fyysiselle tai psyykkiselle turvallisuudelle. Ammatillinen tukihenkilötyömme vastaa lapsen tai nuoren tarpeeseen saada elämäänsä turvallinen aikuinen ammattilainen. Ammatillisen tukihenkilön kanssa paneudutaan kuormittavaan elämäntilanteeseen toiminnallisin keinoin ja etsitään ratkaisua esimerkiksi koulumaailman, kaverisuhteiden ja vapaa-ajan haasteisiin. Me piirinä kartoitamme systemaattisesti palvelujen käyttäjien ja tilaajien tyytyväisyyttä ja markkinoi palveluja aktiivisesti kunnille. Seuraamme systemaattisesti toteutuneita tuntimääriä kuntakohtaisesti ja palvelukohtaisesti. 6. Koulutuskeskus MLL:n tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta ja edistää sellaista eri tahojen välistä kumppanuutta, jolla voidaan lisätä vanhemmille annettavaa kasvatustukea. Piirimme tavoitteena on omalta osaltaan olla parantamassa mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen, sillä osaaminen on muodostunut yhä keskeisemmäksi tekijäksi niin työelämässä kuin aktiivisessa yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Vuonna 2016 tarjotaan koulutuksia, jotka liittyvät muun muassa päihdekasvatukseen, mediakasvatukseen, perhevalmennukseen, perhekeskustoimintaan, reflektiivisen työotteen vahvistamiseen, ryhmänohjaustaitoihin ja vapaaehtoistoimintaan. Vanhempainiltoja ja oppitunteja tarjotaan alueen kouluille, varhaiskasvatukseen sekä ammattilaisille. Iltojen tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja edistää yhteistä kasvatusvastuuta. 7. Kehittämishankkeet 7.1. Työllisty järjestöön Piirimme työllistämis ja rekrytointipalvelut ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana toimintamme ja osana Varsinais-Suomen välityömarkkinoita. Tarjoamme vuosittain työ- ja työkokeilumahdollisuuksia noin 60 pitkään työttömänä olleelle henkilölle. Tähän liittyen teemme tiivistä yhteistyötä MLL:n paikallisyhdistysten ja muiden varsinaissuomalaisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Työvoiman välittämisen ja rekrytointiavun lisäksi tuemme yhdistyksiä työnantajana toimimisessa. 9
Palvelun taustalla olevan Työllisty järjestöön -hankkeen pääpaino on työllistyneiden asiakkaiden ohjauksessa kohti avoimia työmarkkinoita. Tähän liittyen teemme yhteistyötä alueen yritysten kanssa, huomioiden samalla piirin muu yhteistyö ja sen mahdollisuudet yrityskentän kanssa. Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustajat Varsinais- Suomen TE-toimiston kaikilta palvelulinjoilta, Turun kaupungilta sekä mahdollisesti yhteistyöyrityksistä. 7.2. Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta (RAY, 2014-2016) MLL:n lapsi- ja perhetoiminnassa on monia toimintoja, jotka soveltuvat hyvin maahanmuuttajille. Käytännössä maahanmuuttajat eivät kuitenkaan ole laajasti löytäneet MLL:n toimintaa. Toimintaa on kehitetty hankkeessa niin, että se palvelee kaikkia lapsiperheitä. Kehittämistyössä on keskitytty nimenomaan monikulttuuriseen ryhmätoimintaan, osa toiminnasta on kaksikielistä. Vuonna 2016 keskitymme hyvien käytäntöjen juurruttamiseen. Paikallisesti se tarkoittaa käynnistyneiden toimintojen juurruttamista kuten lukumummi- ja vaaritoiminta osaksi paikallisyhdistystoimintaa, Ystäväksi maahanmuuttajaäidille ryhmätoiminnan juurruttamista osaksi perhekeskustoimintaamme, erilaisten verkostojen siirtämistä piirimme työntekijöille ja alueen vapaaehtoisille sekä kumppaniemme kanssa tehtävän yhteistyön lujittamista. Valtakunnallisesti MLL:n paikallis- ja piiritoimijoita kohdataan koulutuksen kautta Oulussa ja Tampereella sekä kaksilla perhekeskustoiminnan koulutuspäivillä Helsingissä. Kehitetty materiaali viedään osaksi valtakunnallista Yhdistysnettiä. Hanke toteutetaan yhteistyössä maahanmuuttajien ja heidän järjestöjensä kanssa. Kumppanijärjestöjä ovat Sondip ry, Yhdessä Yhdistys ry, Suomen eestiläiset ja inkeriläiset ry, Albaaniyhdistys Bashkimi ry, Bosnialaisten kulttuurikeskus Suomessa ry, Länsi-Suomen Somaliseura ry, MLL:n Varissuon paikallisyhdistys ry, MLL:n Halisten- Kohmon paikallisyhdistys ry, MLL:n Kaarinan paikallisyhdistys ry, MLL:n Turun paikallisyhdistys ry, MLL:n Raision paikallisyhdistys ry sekä MLL:n Uudenmaan piiri ja MLL:n keskusjärjestö. 7.3. Koko Suomi Leikkii (2014-2016) Koko Suomi leikkii -hankkeen toteutuksesta vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti ja se on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama. Hanke muistuttaa leikin, lapsuuden ja mielikuvituksen merkityksestä. Päätavoitteena on perustaa vuoden 2016 loppuun mennessä jokaiseen Varsinais-Suomen kuntaan (yht. 27 kpl) sukupolvien kohtaamispaikka eli Terhokerho. 10 Terhokerhot ovat yhdistysten vapaaehtoisten ohjaamia, maksuttomia ja kaikille avoimia kerhoja, joihin ovat tervetulleita lapset, eläkeläiset ja muut aikuiset. Kerhot on suunnattu erityisesti 5-10 -vuotiaille lapsille, sekä ikäihmisille. Niissä vietetään kiireetöntä aikaa ja leikitään yhdessä. Hankkeen työntekijä, leikkilähetti, innostaa MLL:n paikallisyhdistyksiä ja SPR:n osastoja perustamaan Terhokerhoja, auttaa vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja tukee toimintaan liittyvää paikallista yhteistyötä. MLL:n valtakunnallinen viestintäryhmä vastaa hankkeen viestinnästä. Hankkeen viimeisenä vuonna 2016 tavoitteena on käynnistää toimintaa Varsinais-Suomen kunnissa, joissa sitä ei vielä ole ja yhteistyössä lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnan ryhmän kanssa luoda edellytykset Terhokerhojen juurtumiselle paikalliseen toimintaan. Tavoitteena on myös uusien vapaaehtoisten ja osallistujien saaminen mukaan toimintaan sekä lasten osallisuuden vahvistaminen kerhoissa. Leikkilähetti yhdessä Terhokerhojen vapaaehtoisten ja osallistujien kanssa tallentavat kerhoissa tapahtuvaa toimintaa. Hanke järjestää vuoden loppupuoliskolla valtakunnallisen päätösseminaarin. Hankkeen arvioinnista on laadittu erillinen suunnitelma, jonka mukaan seurataan kerhojen, osallistujien ja vapaaehtoisten määriä. Laadullista arviointiaineistoa kootaan mm. haastatteluin, järjestämällä lasten kuulemisia ja hankkimalla osallistujapalautetta. Myös mediakontaktien määrää seurataan. 8. Hallinto ja talous Piirin syyskokous järjestetään sääntöjen mukaan viimeistään joulukuussa ja kevätkokous viimeistään toukokuussa. Piirihallitus kokoontuu vuoden aikana 8-10 kertaa ja työvaliokunta tarvittaessa. Piirihallitus vastaa siitä, että tehdyt esitykset ja päätökset tukevat valtakunnallisia ja piirikohtaisia suunnitelmia. Vuonna 2016 piirimme työntekijöitä koskeva organisaatio uudistetaan tavalla, jolla saadaan lisävoimavaroja varainhankintaan. Jotta talous olisi mahdollisimman kestävällä pohjalla, pitää meidän huolehtia monipuolisesta rahoituspohjasta sekä minimoida menoja. Nämä molemmat tavoitteet ovat painopisteitämme vuonna 2016. Menojen karsimista on tehty vakuutus- ja pankkipuolella. Nyt vähennemme tilitoimistokuluja lisäämällä itse tehtyjä kirjanpitotoimenpiteitä. Rahoituspohjaa parannamme systemaattisella yritysten kutsumisella yhteistyöhön vähintään yritysjäseneksi. Tätä työtä seuraamme koko työyhteisön yhteisessä seurantataulukossa. Samalla tavalla seuraamme systemaattisesti jokaista kuntakumppanuutta yhteisissä taulukoissa, joihin merkitsemme jokaisen yhteydenoton ja mitä on puhuttu. Tavoitteenamme on, että piirimme on kannustava ja kehittävä ammatillinen työyhteisö, jossa työskentelee ammattitaitoinen, innostunut, hyvinvoiva ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö. Työyhteisön motivaatiosta ja jaksamisesta huolehdimme avoimella keskustelulla, työhyvinvointisuunnitelmalla, kehityskeskusteluilla, varhaisen puuttumisen mallilla, kaik-
kien työntekijöiden yhteisillä päivillä ja yhteisellä hauskanpidolla. Seurantaa teemme mm. työolosuhdekartoituksella ja piirin henkilöstötilinpäätöksellä. Eritystä huomiota kiinnitämme Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin taloudelliseen, vastuulliseen sekä ennakoivaan toimintaan. Piirimme on anonut ensimmäisen kerran yleisavustusta RAY:lta vuodelle 2016. Jos tämä anomus hyväksytään pitää laatia uusi talousarvio, jossa yleiskulut eivät ole jyvitetty eri toiminnoille vaan ovat kokonaisuutena omana osanaan. Talousarvio 2016 TA 2016 TA 2015 TA 2014 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot RAY 643 500 454 700 563 100 Kunnat 834 200 794 110 672 860 Valtio 117 000 118 000 113 600 Muut avustukset 83 000 110 633 Maksutuotot 70 000 55 800 47 200 Muut tuotot 47 900 46 200 57 100 Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä 1 795 600 1 579 443 1 453 860 Kulut Henkilöstökulut - 1 358 650-1 201 853-1 134 200 Toimintakulut - 266 250-224 800-192 050 Toimistokulut - 68 620-50 200-70 350 Toimitilakulut - 89 100-83 000-83 300 Muut kulut - 84 680-17 490-38 510 Kiinteistön kunnostaminen ja kalustovaraus - 61 000 Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä - 1 867 300-1 638 343-1 518 410 Tuotto-/kulujäämä - 71 700-58 900-64 550 VARAINHANKINTA Varainhankinnan tuotot 77 500 52 000 51 600 Varainhankinnan kulut - 2 800-1 100-450 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Toiminnan kulut - 3 000-4 000-3 400 YLEISAVUSTUKSET - 12 000 16 800 TALOUSARVION TUOTOT 1 873 100 1 643 443 1 522 260 TALOUSARVION KULUT - 1 873 100-1 643 443-1 522 260 11