TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show Marras- joulukuu 2009
Suomen open source -keskus COSS Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Perustettu vuonna 2003 julkisrahoitteisen, voittoa tavoittelemattoman Teknologiakeskus Hermia Oy:n alle Perustana alan yritysten tarve ja rahoituspanostus
Mitä COSS tekee? Parantaa open source -ratkaisujen ja -palvelujen tunnettuutta eri teollisuuden aloilla ja käyttäjäryhmissä. Järjestää liiketoiminnan ja osaamisen kehittämispalveluja yrityksille. Rakentaa yritysten välistä verkostoa. Aktivoi open source -t&k-toimintaa ja luo yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välille. Lisää kehittäjä- ja käyttäjäyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistoimintaa. Toteuttaa kehityshankkeita, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia open source -liiketoiminnalle. Tarjoaa kansainvälisen kontakti-pisteen suomalaiseen open source -kenttään.
Yli 140 organisaation verkosto ja yli 100 muuta...
Myös julkisia organisaatioita Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT Helsingin yliopisto Tampereen yliopisto Helsingin kauppakorkeakoulu Oulun yliopisto Savonia-ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu...
Keskeisiä käsitteitä Suljetun koodin ohjelma (proprietary software) Lisensoitu lisenssillä, joka antaa lisenssin saajalle yleensä tiukasti rajatun käyttöoikeuden ohjelmaan. Lähdekoodi ei ole vapaasti hyödynnettävissä. Tavallisesti sallitaan ohjelman kopiointi vain käytön yhteydessä ja rajoitetaan ohjelman asennusten määrää. Useimmat kaupalliset ohjelmat ovat suljettuja, mutta on olemassa monia kaupallisia avoimen lähdekoodin ohjelmia ja ei-kaupallisia suljettuja ohjelmia (esim. freeware-ohjelmat). Avoimen lähdekoodin ohjelma (open source software) Ohjelman lisenssi täyttää avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot. Vapaa ohjelma (free software) Ohjelman lisenssi täyttää vapaan ohjelman määritelmän ehdot: vapaa käyttö, kopiointi, muokkaus ja levitysoikeus Copyleft Huom: termit eivät ole standardoituja tai juridisia.
Lähdekoodi? Tietokoneohjelmalla on yleensä kaksi muotoa Suoritettava koodi (binäärikoodi/objektikoodi) = muoto, jota tietokoneet ymmärtävät Lähdekoodi = muoto, jolla tietokoneohjelmat kirjoitetaan ja jota ohjelmoijat ymmärtävät
Lähdekoodi? Lähdekoodi on tietokoneohjelman rakennepiirustukset. Lähdekoodiin kirjoitetaan käskyt ja ohjeet, joiden avulla tietokone saadaan toimimaan halutulla tavalla. Ohjelman ajamiseksi tarvitaan suoritettava koodi. Ohjelman muuttamiseksi tarvitaan lähdekoodi. Lähdekoodi käännetään suoritettavaan muotoon ennen kuin ohjelma voidaan ajaa. Käännös Tallennus
Avoimen lähdekoodin määritelmä 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa. Johdettujen teosten luominen ja levitys pitää sallia. Lisenssi voi rajoittaa muokatun lähdekoodin levittämistä vain siinä tapauksessa, että lisenssi sallii korjaustiedostojen ja niiden lähdekoodin levittämisen. Lisäksi voidaan vaatia, ettei johdettua teosta levitetä samalla nimellä tai versionumerolla kuin lähtöteosta. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat oikeudet. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmistokokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille. Ohjelmaa saa levittää myös yhdessä sellaisten ohjelmien kanssa, joiden lähdekoodi ei ole avointa. Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta. Oikeuksiin ei saa liittää varaumia jakelutavan tai käyttöliittymän varjolla. Lähde: Wikipedia, JHS 169. Alkuperäinen määritelmä: www.opensource.org
Avoin lähdekoodi Idea pähkinänkuoressa: Ohjelmaa saa käyttää vapaasti Ohjelmaa saa kopioida vapaasti Ohjelmaa saa levittää vapaasti Ohjelmaa saa muokata vapaasti Ohjelman muokattuja versioita saa kopioida ja levittää vapaasti Ei siis ei-kaupallinen, ei välttämättä ilmainen
Suljettu Avoin Käyttö Tiukasti rajattu. Esim. yhdessä koneessa tai tietyssä määrässä suorittimia kerrallaan. Vapaa Kopiointi Tiukasti rajattu. Yleensä sallittu vain käytön yhteydessä ja varmuus-kopioissa. Vapaa Levitys Kielletty tai tiukasti rajattu. Ohjelmasta ei saa ottaa kopioita ja levittää niitä edelleen. Vapaa Muokkaus Kielletty. Ohjelmaa saa (ja voi) muokata vain alkuperäinen tekijä. Vapaa Kokeilumahdollisuus Voi olla mahdollista. Voi vaatia pitkiä sopimusneuvotteluja. Vapaa Hinta Lisenssimaksu toimittajan päätettävissä Lisenssimaksu 0
Avoin lähdekoodi Suljettu lähdekoodi Ohjelmistokehitys Voidaan hyödyntää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja komponentteja eli jo valmiiksi tehtyä työtä. Lisenssien yhteensopivuus pitää tarkistaa, mikäli suunniteltua teosta aiotaan levittää. Avoimen lähdekoodin ohjelmien hyödyntäminen on rajoitetusti mahdollista, jos tekijänoikeuksien hajautus ei haittaa. Mikäli halutaan säilyttää tekijänoikeudet itsellä, voidaan käyttää vain niitä komponentteja, joihin on hankittu oikeus tai jotka on toteutettu itse. Paikalliset toimijat Voivat tuottaa ohjelmakoodia ja palveluja. Palvelujen ja erityisesti ohjelmakoodin tuotanto on rajoitettua. Toimittajariippuvuus Riippuvuutta oikeuksien omistajaan ei ole, toimittaja vaihdettavissa. Ohjelmiston oikeuksien omistaja kontrolloi toimittajakenttää. Kansalaiset Yhdenvertaisessa roolissa. Ohjelmistoja voidaan jakaa kaikille. Ohjelmistojen käyttölisenssit ovat yleensä maksullisia. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan mm. varallisuuden mukaan. Lähdekoodin tarkistettavuus Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi ja tarkistettavaksi. Lähdekoodin tarkistettavuus vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. Lähdekoodin laadukkuus Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi. Lähdekoodin laadukkuuden arviointi vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. Lähde: JHS 169
Avoin lähdekoodi, historia Idea ei ole uusi: 1960: Aluksi kaikki ohjelmat vapaita. 1970: Teknisiä ja juridisia rajoituksia alkoi ilmaantua 1980: Aikaisemmin itsestäänselvinä pidettyjä vapauksia ei enää ollut. Free Software Foundation perustetaan 1985 ja GNU GPL-lisenssi julkaistiin. Käsite Copyleft lanseerattiin: tietyt tekijänoikeudet luovutetaan lisenssillä käyttäjälle. 1990: Myös yritykset alkavat kiinnostua. Open Source Initiative perustetaan 1998. 2000: Käyttö yleistyy yrityksissä ja julkishallinnossa. Avointa lähdekoodia hyödyntävä liiketoiminta on hyvin yleistä.
It-viikko, 5.6.2009 Tutkimus: http://www.mysql.com/why-mysql/cio-corner/cio_survey.php Kuva: MySQL
Avoin lähdekoodi, tulevaisuus Vuonna 2010: Jopa 90 % SaaS (Software as a Service) -toimijoista tulee hyödyntämään avointa lähdekoodia ratkaisuissaan. Jopa 30 % sovellusten koodista on avointa. Vuoteen 2012 mennessä: 80 % kaupallisista ohjelmistoista sisältää avoimen lähdekoodin teknologiaa. Ohjelmistobisnes on muuttunut perinteisestä tuotelisensoinnista yhä enemmän palvelutilausmalliin. SaaSmalli valtaa vähintään kolmasosan ohjelmistomarkkinoista Lähde: Gartner (2008)
Freeware ja shareware (Huom. Käytetyillä termeillä ei ole juridista määritelmää, vaan ne ovat yleiskielisiä) Ohjelmat yleensä vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä (jakelumallien perimmäinen idea) Maksuton käyttö ainakin jonkin aikaa Mutta: Voidaan rajoittaa käyttöä This Evaluation License Agreement grants you a non-exclusive License to use the product for an evaluation period of fifteen (15) days from the date you install the product. Voidaan rajoittaa levitysoikeutta free for personal, non-commercial use Distribution of any Foam Train fonts, freeware or Commercial Release versions is strictly PROHIBITED. Eivät yleensä sisällä lähdekoodia, vaan pelkän suorittavan koodin
Hyötyjä 1/2 Suuri määrä uudelleenkäytettävää koodia, jolla voi olla laaja yhteisöllinen tukiverkosto takana Riippumattomuus Ohjelmistokehityksen nopeutuminen Laajasti käytettyjä ja testattuja toteutuksia Vapaaehtoiset kehittäjät apuna Toimittajasta ja ympäristöstä Toteutuksen läpinäkyvyys Sekä ohjelmiston kehitysprosessi että lopullinen toteutus Käytännössä ainoa keino tarkistaa, että ohjelma tekee sen, mitä on määritelty, eikä mitään muuta
Hyötyjä 2/2 Muokattavuus Avoimet standardit, rajapinnat ja tiedostomuodot Voi muokata itse, teettää muilla tai hyödyntää yhteisön kehitystuloksia Yhteensopivuus, yhteentoimivuus Välitön käyttöönotto- ja testausmahdollisuus Ei sopimusten allekirjoittamista ja odotuksia Ei hankalaa lisenssienhallintaa eikä lisenssimaksuja Kustannustehokkuus Sisäänpääsyhinta (cost of entry) Kilpailutusmahdollisuus koko elinkaaren ajan Ulospääsyhinta! (cost of exit)
Haasteita 1/2 Ohjelmien ja komponenttien löytäminen Paljon ohjelmistohakemistoja, mutta haasteena löytää omaan tarkoitukseen sopivat, kypsät ja elinvoimaiset ohjelmat Kaikkiin tarkoituksiin ei vielä saatavilla kypsiä avoimen lähdekoodin ohjelmia Erikoisohjelmien saatavuus Linuxille (vrt. Windows) Kaupallisen toimijan löytäminen Kilpailutusvapaus ei tuo etua, mikäli ei ole useita päteviä toimijoita Ongelma erityisesti vähemmän käytetyissä tuotteissa Osin uudet pelurit merkkinoilla
Haasteita 2/2 Oma käyttöönotto Voi vaatia omaa aktiivisuutta ja uutta osaamista Ei oletuksena takuita ja muita suojia Sopivan ohjelmiston tai komponentin löytäminen Riippuvuus kehittäjäyhteisöstä Projektin hiipuminen Projekteja syntyy ja kuolee jatkuvasti. Mitä jos ollaankin valittu hiipuva projekti? Yhteentoimivuus omien ja asiakkaiden järjestelmien kanssa Voi olla, että on jo sitouduttu tiettyyn (suljettuun) teknologiaratkaisuun, eikä siitä ole kustannuksiltaan järkevää ulospääsyä Kannattaakin katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä sitoutumista suljettuihin, yhden toimijan ratkaisuihin
Miksi kiinnostua avoimista rajapinnoista ja standardeista? Ainoa todellinen mahdollisuus järjestelmien yhteentoimivuuden saavuttamiseksi Yhteentoimivuus mahdollistaa kilpailun toimittajien välillä Yhteentoimivuus käytännön pakko nykyjärjestelmissä Työmäärän merkittävä vähentyminen ja asioiden yleinen sujuminen Tulisi kiinnostaa jokaista IT-hankintojen kanssa toimivaa henkilöä Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen: Suljetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisia siinä missä avoimetkin, kunhan rajapinnat ja yhteydet ovat avoimia ja linkitettäviä.
Tietoyhteiskunnan kipukohtia 1/4 Talouselämä 7.3.2008
Tietoyhteiskunnan kipukohtia 2/4 Kaupungilla X on halu luoda verkkoasiointipalvelu päivähoitoasiakkailleen ja palveluntarjoajilleen Haluttua järjestelmää ei voida toteuttaa kahteen vuoteen koska järjestelmän alkuperäisellä toimittajalla ei ole kapasiteettia; muilla toimittajilla ei ole teknisiä edellytyksiä ja oikeuksia käyttää päivähoitojärjestelmän tietoa. Alkuperäisellä toimittajalla on käytännössä monopoli uusien ominaisuuksien tekemiseen
Tietoyhteiskunnan kipukohtia 3/4 YLEn Elävä arkisto tähtää kansallisen tieto- ja aineistopääoman avaamiseen ja laajaan käyttöön Arkisto toteutettiin yhden toimittajan erityisteknologialla Muiden järjestelmien käyttäjille tästä koitui ongelmia Avointa palvelua on pidetty kansalaisia syrjivänä, se on rajoittanut innovaatioita ja aineiston käyttö on sidottu teknologian omistavan yrityksen lisensointipolitiikkaan
Tietoyhteiskunnan kipukohtia 4/4 - Meillä on noin kolmesataa järjestelmää, joista valtaosa on suljettuja. Meidän on pakko korjata tämä tilanne, jotta toimintaa voidaan tehostaa. Tavoitteenamme on siirtyä mahdollisimman nopeasti avoimeen ohjelmistoarkkitehtuuriin, Heikkinen painottaa kaupungin mukaan. Digitoday 17.12.2007
Esimerkki (1/2) Yritys on hankkinut asiakkuuden- (CRM) ja sisällönhallintajärjestelmät (CMS) eri toimittajilta. Ratkaisut ovat suljettuja. Myöhemmin todetaan, että asiakastietoja haluttaisiin esittää reaaliaikaisesti sisällönhallintajärjestelmässä. Sisällönhallintajärjestelmän toimittaja (tai kukaan muukaan) ei kykene tekemään tätä, koska asiakkuudenhallintajärjestelmä on suljettu. Asiakkuudenhallintajärjestelmän toimittaja ei halua avata sovellustaan, koska pelkää kilpailuetunsa kärsivän. Toisaalta sisällönhallintajärjestelmän toimittaja voisi yksin sanella hinnan tietojen esittämiseksi.
Esimerkki (2/2) Jos järjestelmät olisivat avoimia: a) Sisällönhallinnan toimittaja (tai joku kolmas osapuoli) voisi tutkia asiakkuudenhallintajärjestelmästä tarpeelliset tiedot ja rakentaa toteutuksen. b) Avoimen lähdekoodin yhteisö olisi mahdollisesti jo kehittänyt tarvittavan ratkaisun, jolloin pelkkä sen asennus mahdollisesti riittäisi. c) Asiakas tekisi itse tarvittavat muutokset. Suunnitelma olisi ensinnäkin toteutettavissa Syntyisi aito kilpailutilanne ja hinnat pysyisivät kurissa
Yhteenveto Avoimen ja nykyaikaisen IT-strategian ydin: avoimien standardien ja rajapintojen systemaattinen käyttö; avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hallittu hyödyntäminen. Juridiset riskit avoimien ohjelmien sisäisessä käytössä eivät ole useimmiten suurempia kuin suljetuissa ohjelmissa. Kaikkien narujen antaminen toimittajalle on harvoin hyvää riskienhallintaa tai kustannustehokasta hankintaa. Avoimen lähdekoodin hankinnassa voidaan käyttää ulkopuolista ostettua osaamista elinkaaren eri vaiheissa eli itse ei (välttämättä) tarvitse puuhastella. Pilotointia ja kokeilua voi harrastaa sangen pienellä riskillä ja lopettaa heti, jos huomaa, että homma ei toimi tai on liian työläs.
Kiitos! Elias Aarnio elias.aarnio@coss.fi