Salon kylästrategia Luonnos 20.11.2014 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 20.11.2014
1 Lähtökohdat - Seitsemän kyläkyselyä, 1 350 vastausta - Strategiakysely yhdistyksille, 19 vastausta - Kylätapaamisten keskusteluja, yli 50 käyntiä kylissä - Kylien Salo hankkeen seminaarit, 17 kpl - Kesäkiertueen tilaisuuksien keskustelut, 10 tilaisuutta
Kylissä hyvät kehittämismahdollisuudet 1.1. Salon kylät ovat aktiivisia Omia palveluja ja toimintaa Kokoontumistiloja: kylätaloja, seurojentaloja Tiedotusta Tapahtumia, harrastuspiirejä Nuorisoiltoja (monessa kylässä palvelusopimuksella) Lapsi- ja perhetoimintaa Ikäihmisten toimintaa Paikallismuseoita Uimarantoja, saunoja, saunailtoja Liikuntapaikkoja ja harrastusryhmiä Kulttuuripalveluja: konsertteja, kirjallisuuspiirejä, teattereita, kuoroja, runoleirejä jne. Vesijohtojen ja viemäreiden rakentamista (osuuskunnat) Kehittämishankkeita Tukea kyläkouluille
1.2 Salon maaseutualueet houkuttelevat uusia asukkaita Viitannummi + 138 % Mathildedal + 21 % Halikon asemanseutu + 20 Vartsala + 14 % Inkere + 10 % Muurla + 10 % Angelniemen maaseutu +10 Kitula + 10 % Kaninkola + 8 % Lahnajärvi + 7 % --------------------- Sirkkula + 35 % Hermanni + 13 % Tupuri + 8 % Nuorten tulevaisuuskuvissa vastakohtaisuus maaseudun ja kaupunkien välillä on vähentynyt, jopa kolme neljäsosaa nuorista haluaisi mielellään asua maaseudulla. Laajan kyselyn vastaajina olivat 18 30 -vuotiaat nuoret edustavana otoksena ympäri maata. Tutkija Tuomas Kuhmonen, Kylien Salon ja kansalaisopiston seminaarissa 4.9.2014. 1.3 Kylien vahvuuksia ovat luonto, viihtyvyys ja hyvä kylähenki
1.4 Tulevaisuuden mahdollisuudet perustuvat pitkään historiaan ja uuteen kysyntään Maisemia suojellaan parhaiten turvaamalla asutuksen ja kylien elinvoimaisuus. Maisema-arvot säilyvät vain työnteon kautta ja myös palvelukylät ja taajamat ovat tärkeitä maiseman kannalta. Kylien Salo -hankkeen ja kansalaisopiston maisemaseminaarissa 29.1.2014 oli alustajia ELY-keskuksesta ja maakuntamuseosta sekä paikallisesta maisemahankkeesta, maatilalta ja kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolta. On mahdollista nähdä, että maaseutupolitiikassa on valvottu alueellisia etuja ja vahvistettu sisäisiä verkostoja, muttei ehkä niinkään hahmotettu maailmanlaajuisten trendien ja uudenlaisen kysynnän tuomia mahdollisuuksia. Kysyntälähtöisen maaseutupolitiikan lupaus on, että maaseutu voi luoda hyvinvointia koko Suomelle vastaamalla sekä suomalaisten omiin toiveisiin ja tarpeisiin että globaaleihin haasteisiin. Miten maaseutu vastaa tulevaisuuden kysyntään?, SITRA 2012
1.5 Kestävää kehitystä niin maaseudulla kuin kaupungissa. Menestystä paikallisen osallistumisen kautta Ekologinen kestävyys Energiatehokas rakentaminen ja yritystoiminta Resurssitehokkuus, vastuullisuus ja elinkaariajattelu Laadukkaat asumisen alueet Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys Ehkäistään alueiden erilaistumista Kulttuurinen kestävyys, Identiteetti Resilienssi Osallisuus Kiinnittyminen kuntaan
2 Kylien hyvän kehittymisen esteet yhteydet (tiet, joukkoliikenne), palvelujen heikentyminen kunnan taloustilanteen takia sekä kaavoituksen ja tonttimarkkinoinnin puutteet Kylätoiminnan erityispiirteet Paikallisuus Kaikki asukkaat Monialaisuus Kehittäminen, suhde kuntaan Talkootyö Tuetaan kylän muita yhdistyksiä
3. Lähivuosien tavoitteet 3.1 Yhdistystoiminnan pitää uudistua Järjestöosaamisesta pitää huolehtia, erityisesti johtaminen on vaativaa. Hyvä johtaminen ja suunnitelmallinen toiminta vähentävät stressiä ja uupumusta. Muodollisuuksia voi jättää vähemmälle ja keskittyä itse toimintaan. Aktiivinen toiminta on tärkeämpi kuin jäsenmäärä. Omaleimaisuutta kannattaa vaalia. Etunimi Sukunimi Hyvää henkeä ylläpidetään muun muassa sillä, että toiminta rajataan siihen, mikä koetaan tärkeäksi. Filosofian tohtori, pääsihteeri Aaro Harju esitteli yhdistystoiminnan menestysreseptejä Kylien Salo - hankkeen ja kansalaisopiston seminaarissa 27.11.2013.
3.2 Paikalliskehittäjät ovat valmiita ottamaan lisää vastuuta Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee Salossa kylät ovat olleet aktiivisia vesi- ja jätevesijohtojen rakentajia. Osuuskuntamuotoinen yhteishanke tukee kylän muutakin kehittämistä, kylä saadaan trimmattua iskukuntoon. 3.3 Estetään alueellisten hyvinvointierojen syntyminen kaupungin sisällä Mitään nykyisistä asuinalueista ei ajeta alas. Julkisten palvelujen saavutettavuus turvataan kaikilla alueilla. Tuetaan heikkoja alueita ja estetään alueellisten hyvinvointierojen syntyä.
3.4. Palvelut paikkaperustaisesti. Yhteyksiä ja palvelujen saavutettavuutta pitää parantaa Palvelut asukkaiden luokse Teiden kunto, joukkoliikenteen kehittäminen Vanhusten hoidossa lähtökohdaksi vanhuksen oma sosiaalinen piiri Päivähoidossa suositaan pienimuotoisia päiväkoteja ja huomioidaan pendelöijät Palveluverkkoa ei harvenneta 3.5 Aktiivinen tontti- ja yrityspolitiikka käyttöön koko kaupungin alueelle Asukkaiden osallisuus
4 Strategian toimenpiteet 4.1 Kylien yhteistyö Nykyistä pysyvämmälle pohjalle Tiedotus, osoitelistat, neuvonta jne. Kevyt mutta pysyvä organisaatio Kylien Salo ry tai alueelliset neuvottelukunnat 4.2 Kaupungin ja kylien yhteistyö Kaupunki lainaa rahaa kylien kehittämishankkeiden väliaikaisrahoitukseen. Asukas- kylä- ja kotiseutuyhdistysten tapaamisia kaupungin johdon kanssa kehitetään ja niiden tavoitteita selkiytetään.
4.3 Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo Kaupunki hakee uuden Leader-hankkeen, jolla vahvistetaan edelleen paikallisia kehittäjäyhteisöjä Neuvontatuki ja yhteydenpito Hankkeiden suunnittelua Palvelujen uudet ratkaisut, pilotteja Kokoontumistiloista selvitys Tiedotuksen kehittäminen Turvallisuus? Tulomuuton edistäminen?
Kylien Salo -kehittämishanke Rahoitus: Manner-Suomen maaseutuohjelmasta, Leader-rahoitus (Ykkösakseli, I Samma Båt, Jokivarsikumppanit), Uudenmaan ELY-keskus. Henrik Hausen, hankekoordinaattori, 044 778 7715 Tanja Ahola, hanketyöntekijä, 044 778 7714 Sähköposti: etunimi.sukunimi@salo.fi Kotisivu: /kyliensalo Blogi: http://kyliensalo.wordpress.com/ Facebook: https://www.facebook.com/kyliensalo