Suomusjärven pitäjäkyselyn tulokset

Transkriptio

1 Suomusjärven pitäjäkyselyn tulokset pitäjäkokous ma Kylien Salo, FM Tanja Ahola

2 Pitäjäkyselyn toteutus 2 Paperinen kysely lähettiin syyskuussa 2014 postitse 1736 talouteen. 846 kpl julkisena tiedotteena 25410, ja postinumeroalueille 890 kpl postiosoitteella vapaa-ajan asukkaille mahdollisuus vastata sähköisesti Harava-palvelussa Itellan jakelussa oli ongelmia => kysely ei tavoittanut kaikkia vakituisia asukkaita Vastauksia palautui 375 kappaletta: sähköisesti 121 kpl postitse 254 kpl Vastausprosentti 20 % (vapaa-ajan asukkaat 29 %, vakituiset 15 %) Vastaajista 2/3 oli vapaa-ajan asukkaita, mikä oli huomattavan suuri osuus. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden vastaukset käsiteltiinkin omina kokonaisuuksinaan. Vastaukset koottiin raportiksi ja tulokset esiteltiin pitäjäkokouksessa Tuloksia hyödynnetään Suomusjärvi-seuran laatiessa koko pitäjän pitäjäsuunnitelmaa.

3 Vastaajien taustatietoja Taloustyyppi Vakituiset asukkaat (131 vast.) Vapaa-ajan asukkaat (243 vast.) lapsiperhe 22 % yksi aikuinen 32 % lapsiperhe 20 % yksi aikuinen 14 % kaksi aikuista 46 % kaksi aikuista 66 % Vastaajista alle viisi kertoi työskentelevänsä tai toimivansa yrittäjänä Suomusjärvellä, joten yritysnäkökulmaa ei kyselyllä saatu kartoitettua. 3

4 Asumisen kesto Kauanko taloutenne aikuiset ovat asuneet Suomusjärvellä? (vakituiset) Kauanko vapaa-ajan asuntonne on ollut teidän tai sukunne omistuksessa? (vapaa-ajan as.) Vakituiset asukkaat (130 vast.) Vapaa-ajan asukkaat (239 vast.) Olemme asuneet täällä aina 30 % alle 4 vuotta 11 % 4 9 vuotta 16 % alle 10 vuotta 15 % yli 10 vuotta 43 % yli 25 vuotta 61 % vuotta 24 % Vapaa-ajan asukkaat oleilivat Suomusjärvellä keskimäärin 3,5 kuukautta vuodessa. 4

5 Asumisen vakinaistaminen Yli 60 % vastanneista vapaa-ajan asukkaista oli omistanut mökkinsä tai se oli ollut suvun omistuksessa yli 25 vuotta. Vapaa-ajan asukkailta kysyttiinkin, haluaisivatko he asua vakituisesti Suomusjärvellä. (229 vast.) 38 % vastasi ehkä ja 6 % kyllä Yleisimmät syyt siihen, miksei asumista haluta vakinaistaa olivat: (106 vast.) koti/asunto muualla (35 %) työ muualla (8 %) palveluiden puutteellisuus (8 %) Monelle Suomusjärvi oli nimenomaan kesäkoti. Perhe, sukulaiset, työ ja harrastukset olivat toisaalla. Mökki oli mökki, eikä sen taso riittävä ympärivuotiseen asumiseen. 5

6 Viihtyvyystekijät (124 vak. / 237 vap. => 361 vast.) Meille Suomusjärvellä viihtymisen kannalta tärkeää on: luonto maalaismaisema juuret palvelut naapurit harrastukset kyläyhteisö muu 0% 20% 40% 60% 80% 100% vapaa-ajan asukkaat vakituiset Muu syy: vakituiset asukkaat: hyvät liikenneyhteydet (Turku-Helsinki), oma rauha vapaa-ajan asukkaat: järvet, oma rauha ja hiljaisuus, hyvä sijainti 6

7 Pitäjän ilmapiiri (124 vak. / 225 vap. => 349 vast.) Tunnemme melkein kaikki naapurimme. Naapuriapua saa tarvittaessa. Uuden asukkaan on helppo tutustua kyläläisiin. Tutustuminen naapureihin on vaikeaa. 0% 25% 50% 75% 100% vapaa-ajan asukkaat vakituiset Tutustumisen vaikeuksia: vakituiset asukkaat: sisäpiireihin pääsemisen vaikeus, yhteisöllisyyden puute, ulkopaikkakuntalaiset elävät keskenään vapaa-ajan asukkaat: naapurit kaukana, harvoin itse paikalla, ei mahdollisuuksia, varsinaissuomalainen asenne 7

8 Osallistuminen (102 vak. / 202 vap. => 304 vast.) Valitkaa sopivat vaihtoehdot. Olemme osallistuneet pitäjällä järjestettyihin tapahtumiin. Olemme mukana yhteisö- ja/tai yhdistystoiminnassa. Emme ole osallistuneet. Haluisimme jatkossa olla Suomusjärven ja/tai oman kylän kehittämisessä. Haluaisimme jatkossa olla mukana talkoissa. 0% 20% 40% 60% 80% vapaa-ajan asukkaat vakituiset Vakituiset asukkaat kertoivat osallistuvansa Suomusjärvi-päivään (43 %), markkinoihin (20 %), talkoisiin (20 %) ja erilaiseen yhdistystoimintaan. Vapaa-ajan asukkaat samoin Suomusjärvi-päivään (33 %), markkinoihin (34 %) ja erilaisiin järvien suojelu- ja hoitoyhdistyksiin ym. (8 %). Heistä monet kertoivat käyneensä kesäteatterissa (27 %). Osallistumattomuuden syynä olivat taas oli vakituisilla pääasiassa ajan tai kiinnostuksen puute (40 %) ja mökkiläisillä halu nauttia rauhassa mökkeilystä (22 %). 8

9 Tiedotus (111 vak. / 200 vap. => 311 vast.) Mistä olette saaneet tietoa tapahtumista ja tilaisuuksista? Salon kaupunkitiedote lehti-ilmoitukset naapureilta ja tuttavilta kotiin jaetut tapahtumatiedotteet tapahtumatiedotteet ilmoitustauluilla muu tapahtumakalenteri kaupungin verkkosivuilla vapaa-ajan asukkaat 0% 20% 40% 60% 80% vakituiset asukkaat Pitäjän tapahtumista oli saanut riittävästi tietoa 80 % vakituisista ja 2/3 vapaa-ajan asukkaista. Ehdotettujen viestintävälineiden lisäksi mainittiin tienvarsi-ilmoitukset. 9

10 Pitäjän maisema Kauniit, tärkeät tai historialliset paikat (272 vast.) Suomusjärveä pidettiin monipuolisena niin luontonsa kuin kulttuurinsa puolesta. Sekä vakituiset että vapaa-ajan asukkaat arvostivat järviä ja kirkkoa ympäristöineen. Myös kulttuuripolku, museo, kesäteatteri, ketunkierros, kivikautinen asutus ja Kekkosentie mainittiin. Ympäristö (244 vast.) Suomusjärvellä on jo tehty paljon ympäristön hyväksi mm. järvienhoitoyhdistysten toimesta. Työ on kuitenkin kesken ja vastauksissa erityisesti järvien kunto askarrutti. Vesistöjen suhteen erityisesti vapaa-ajan asukkaat (43 %) kaipasivat kaislikon niittoa, vesistöjen suojelun jatkamista, järvinäkymien avaamista myös teiden suuntaan, kalastuksen kehittämistä ja moottoriveneiden kaahailun hillintää. Vakituisia asukkaita mietitytti eniten Kitulan siisteys (29 %). Myös moottoritien äänimaisemaa ja mahdollisen junaradan sijoittumista kommentoitiin. Unohdetut ja kehitettävät paikat (191 vast.) Sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden mielestä Kitulan keskustaa tulisi siistiä ja yleistä viihtyisyyttä kehittää. Myös Lahnajärven Matkamannalle toivottiin uutta toimintaa. Luontokohteista kehitettävän toivottiin mm. luonto- ja kulttuuripolkuja, ketunkierrosta, uimarantoja 10

11 11

12 12

13 13

14 Liikkuminen ja turvallisuus Suomusjärvellä joukkoliikenne Salon keskustaan, Turkuun ja Helsinkiin toimii hyvin, koska se sijaitsee otollisesti Turku-Helsinki-reitin varrella. Ongelmia aiheuttaa tosin se, että eri linja-autoyhtiöiden vuoroilla on eri reitit. Näin ollen auton parkkipaikka täytyy miettiä tarkoin, jotta auton luo pääsee myös paluumatkalla. Vaikeampaa on päästä kyliltä Kitulaan ja vanhusten/autottomien liikkuminen mietitytti. Joukkoliikenteen suhteen toivottiinkin lisää pikavuoropysäkkejä ja mm. Kisko-Kitulareitin palauttamista. Yhteyksien toimivuutta koulujen loma-aikoina kommentoitiin myös, koska silloin kaikilla pysäkeillä pysähtyviä vakiovuoroja on paljon vähemmän. Tiestön kuntoa toivottiin parannettavan ja näkyvyyttä erityisesti risteyksissä. (Arpalahden risteys, Kettulantien ja 110-tien risteys, kirkkoristeys, Kitulan Teboilin risteys jne.). Kitulan alikulun palanut lamppu toivottiin myös vaihtoon. Uudelleen mietintään ehdotettiin otettavan Salen parkkipaikan ja koulun liikenneympyrän liikennejärjestelyt. Kevyen liikenteen väylää tarvittaisiin kipeimmin Kitulasta Hintan hoivakodille. Bulevardin puomia kummastelivat erityisesti vapaa-ajan asukkaat. Myös kevyen liikenteen väylämerkinnät ovat Bulevardille käännyttäessä puutteelliset. Liikenneturvallisuutta parantaisi myös liikennesääntöjen, erityisesti nopeusrajoitusten, noudattaminen. Liikennekäyttäytymisen lisäksi turvattomuutta aiheutti pimeät katuvalot Kitulassa, lisääntyneet mökki- ja asuntomurrot ja vähäinen järjestyksen valvonta. 14

15 Asiointisuunnat Taloutemme asiointimatka tehdään: (usein, toissijaisesti, harvoin ei koskaan) Vakituisista asukaista 75 % asioi Kitulassa usein ja 18 % toissijaisesti. Kivihovissa sen sijaan yli puolet kertoi asioivansa harvoin. Salon keskustassa runsas kolmannes asioi ensisijaisesti ja runsas kolmannes toissijaisesti. Muista paikoista eniten asioitiin pääkaupunkiseudun suunnalla, lähinnä Lohjalla. Vapaa-ajan asukkaista 2/3 kertoi asioivansa Kitulassa usein. Myös heistä lähes 70 % asioi Kivihovissa vain harvoin tai ei koskaan. Salossa asioi usein vain viidennes, toissijaisesti 2/5 ja harvoin tai ei koskaan 2/5. Usein tai toissijaisesti muualla kertoi asioivansa 2/3 vastanneista vapaa-ajan asukkaista. Myös heillä eniten asioitiin nykyisen Lohjan alueella: Oinolassa, Saukkolassa, Nummella, Nummi-Pusulassa ja Lohjan ABC:llä. Huom! Sisältää sekä vakituiset että vapaa-ajan asukkaat! 15

16 Palvelut ja harrastaminen Suomusjärvellä on palvelukeskuksena suhteellisen hyvät palvelut. Niiden säilymistä ja oman kylän palveluiden käyttämisen tärkeyttä korostettiinkin, mm. OP:n nettimaksupiste. Puutteita oli lääkäri- ja hammaslääkäripalveluissa. Myös apteekin sijaintia Kivihovissa kritisoitiin varsinkin Bulevardin liikennejärjestelyjen vuoksi. Vapaa-ajan asukkaille huolta aiheutti juomavesipisteen puuttuminen. (Tässä tosin lienee kyse tietokatkoksesta.) Suomusjärvellä on myös hyvin harrastusmahdollisuuksia. Toiveina oli kansalaisopiston kielikursseja, vanhusten toimintaa (liikuntahetkiä iltapäivisin, tansseja, sinkkutreffejä ) Nuorille kaipailtiin skeittipaikkaa ja nuokkaria useammin auki. Liikuntaa niin lapsille kuin työikäisille. 16

17 Yritystoiminta (94 vak. / 178 vap. => 281 vast.) Pitäjän yritystoiminnan kehittämisessä on tärkeää: paikallisten palvelujen nykyistä parempi markkinointi esim. vapaa-ajan asukkaille Kiikalan, Suomusjärven ja Kiskon Pointti - palveluhakemiston julkaiseminen paikallisten yrittäjien yhteistyön lisääminen palveluhakemiston ylläpitäminen netissä muu 0% 20% 40% 60% 80% 100% vapaa-ajan asukkaat vakituiset asukkaat Vapaa-ajan asukkaat: Pointti-hakemistoa kiiteltiin hyödylliseksi saatavuudessa välillä ongelmia. Toivottiin paikallisten yrittäjien suoramarkkinointia mm. korjaus- ja rakennuspalveluista, puiden kaadosta ja mökin huoltotöistä. 17

18 Pitäjän kehittäminen (107 vak. / 157 vap. => 264 vast.) Valitkaa seuraavista kolme (3) tärkeintä hanketta pitäjän kehittämiseksi entistä viihtyisämmäksi ja toimivammaksi. Urheilukentän kehittäminen Aneriojärven luontopolku Nuorten toiminta Ikäihmisten toiminta Nahvonpuiston kehittäminen Kimppakyytijärjestelmä Pitäjän sisäinen tiedottaminen Sipilän uimarannan kehittäminen Muu 0% 25% 50% 75% vapaa-ajan asukkaat vakituiset asukkaat 18

19 Kehittämisideoita Sipilän uimarannalle grillikatos, siistit pukutilat, wc Nahvon puistoon lasten leikkipaikka Koirapuisto, kotieläintila Enäjärven veneenlaskupaikalle kunnostustalkoot Kitulan siistimistalkoot Kitulaan säännöllinen kesätori Salon kaupunkitiedotteen tilaaminen sähköisenä mahdolliseksi Suomusjärvelle omat nettisivut, niiden ylläpito Palveluliikenteen kehittäminen Kimppakyytijärjestelmä esim. pääkaupunkiseudulle ja aidattu, ja valvottu liityntäparkkipaikka Matkamannan ja Riran uusiokäyttö Yleinen vesipiste Kitulaan vapaa-ajan asukkaille 19

20 Suomusjärven vahvuuksia sijainti E18:n varrella ja hyvät kulkuyhteydet palvelut pitkät perinteet mökkipaikkakuntana kaava- ja tonttitilanne Suomusjärvellä kehitettävää Kitulan ilmeen kohentaminen palveluiden turvaaminen nuorille kokoontumistilat vesipiste vapaa-ajan asukkaille Vuonna 2020 Suomusjärvellä on viihtyisä Kitula Suomusjärven käyntikorttina hyvät palvelut mökkiläisille tieto kulkee kaupungin palvelupiste keskipisteenä 20

21 Kylien Salo -kehittämishanke, Salon kaupunki Yhteyshenkilöt: Henrik Hausen hankekoordinaattori puh Tanja Ahola hanketyöntekijä puh Sähköposti: Kotisivu: Blogi: Facebook: /kyliensalo Rahoitus: Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Leader-rahoitus (Ykkösakseli, I Samma Båt, Jokivarsikumppanit), myöntäjänä Uudenmaan Ely-keskus 21