Karhu-maalämpöpumppu. Asennus- ja käyttöohje KIV- mallit 6-32. Johnson Controls-ohjaus. Pohjolan Maalämpö Oy

Karhu-maalämpöpumppu Asennus- ja käyttöohje KIV- mallit 6-32 Johnson Controls-ohjaus Pohjolan Maalämpö Oy 1

Sisällysluettelo: Yleistä 3 Toimintaselostus 4 Kuljetus, asennus ja sijoitus 5 Toimituksen sisältö ja tarvittavat lisävarusteet 6 Sähköurakkaan kuuluvat työt 7 Maaputkiston upotusohje 8 Liuosputkiston upotusohje vesistöön 9 Lämpökaivo 10 11 Liuosputkiston liittäminen pumppuun ja täyttö 12 13 IV-putkisto 14 Lämpöpumpun käyttöön otto 15 16 Pumpun ohjauskytkimet 17 Huolto 18 Takuuohjeet 19 Tekniset tiedot 20 Liitteet kuva 1 kuva 2 sähkökaavio KIV6-KIV15(1/3) sähkökaavio KIV6-KIV15(2/3) sähkökaavio KIV6-KIV15(3/3) sähkökaavio KIV18-KIV32(1/3) sähkökaavio KIV18-KIV32(2/3) sähkökaavio KIV18-KIV32(3/3) riviliittimet KIV6-KIV15 riviliittimet KIV18-KIV32 kytkentäkaavio pumpun ja varaajan lähtöjen koko maapiirin täyttö sijoitus Puhallintehot Lue ohje huolellisesti ennen asennuksen aloittamista. Käytä lopullisessa asennuksessa aina laitteen mukana tulevia ohjeita mahdollisesti tulleiden muutosten takia. 2

Yleistä Karhu KIV-mallin pumput ovat Pohjolan Maalämpö Oy:n valmistamia maalämpöpumpun ja ilmastointikoneen yhdistelmälaitteita. KIV-pumput ovat tarkoitettu omakotitalojen lämpimän käyttöveden, lämmityksen ja ilmanvaihdon tuottamiseen. Lämmönjako toimii vesikiertoisella lattia tai patterilämmityksellä. Lämmönlähteenä käytetään maata, porakaivoa tai vesistöä. Lämpöpumppu kerää maaputkiston avulla maaperään sitoutunutta lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen varaajaan, josta lämpöä otetaan käyttöveden sekä rakennuksen lämmittämiseen. Karhu-maalämpöpumput keräävät noin 70 % tarvittavasta lämpöenergiasta luonnosta ja noin 30 % tarvitaan sähköenergiaa kompressorin ja apulaitteiden pyörittämiseen. 3

Toimintaselostus Lämpöpumppu siirtää lämpöenergiaa maaperästä, vesistöstä tai porakaivosta. Lämpöpumppu nostaa lämpötilatason kompressorin avulla riittävän korkeaksi lämpimälle käyttövedelle ja lämmitykselle. Lämmönkeruuputkisto upotetaan maahan noin 1,0 1,2 m syvyyteen. Järveen tai vesistöön putki täytyy painottaa riittävän hyvin ja huolehtia että putki on rantavedessä niin syvässä, ettei jää pääse tarttumaan siihen kiinni. Yleensä lämmönkeruuputkena käytetään PEM 40/10 muoviputkea. Putkistossa kiertää vesi-etanoliseos johon maaperän lämpö sitoutuu. Lämpöpumppu ottaa kiertävästä liuoksesta noin 3 astetta talteen. Lämmön luovutuksen jälkeen liuos palaa jälleen maaputkistoon uudelleen lämpenemään. Paisuntaventtiili ruiskuttaa höyrystimeen nestemäistä kylmäainetta, joka höyrystyy pienemmässä paineessa ja höyrystyessään se sitoo keruuliuoksesta lämpöenergiaa itseensä. Kylmäainehöyry puristetaan kompressorissa korkeampaan paineeseen, jolloin sen lämpötila nousee. Sen jälkeen höyry menee lauhduttimeen, jossa lämpöenergia luovutetaan varaajan veteen ja samalla kylmäaine nesteytyy. Nestemäinen kylmäaine palaa jälleen paisuntaventtiilille, joka ruiskuttaa kylmäaineen jälleen höyrystimeen ja näin kierto jatkuu. 4

Kuljetus Lämpöpumppu ja varaaja tulee kuljettaa aina pystyasennossa sekä suojata kastumiselta ja pakkaselta. Varastointi Lämpöpumppu ja varaaja tulee säilyttää ennen asennusta lämpimässä tilassa. Asennus Lämpöpumpun saa asentaa vai LVI-luvat omaava putkiurakoitsija ja sähkötyöt tulee tehdä sähköurakointiluvat omaava urakoitsija. Sijoitus Lämpöpumppu tulee sijoittaa erilliseen tekniseen tilaan, jossa on lattiakaivo. Tilan tulee olla lämpöeristetty ja lämmin. Pumppu tulee asentaa vaakasuoraan säätöjalkojen avulla. Vältä pumpun asentamista ääniherkille seinille. Pumppu ja varaaja tulisi sijoittaa tekniseen tilaan siten, että seinän ja laitteen väliin jää min. 50 mm. Teknisessä täytyy olla lattiakaivo. (Liite. mittapiirrokset). 5

Karhu KIV- maalämpöpumpun toimituksen sisältö Maapiirin muovinen paisunta-astia Lämmönsäätöautomatiikan ulkoanturi, menovesianturi 1 tai 2 kpl ja varaaja-anturi 1 kpl 3-tie venttiilin säätömoottori 1 tai 2 kpl riippuen lämmityspiirien määrästä IV nopeudensäädin (kytkin S3). Jussi sarjan kalusteisiin sopivalla etulevyllä varustettu nokkakytkin. Asennus ja käyttöohje Vastuspaketti sisältää Varavastus / lisätehovastus Käyttöveden tulistusvastus Kytkentäkotelot vastuksille Varaajatermostaatti Tarvittavat lisävarusteet Lämmityspiirin L1 kolmitieventtiili (L2-piirin, jos kytkettynä) Kaapeli lämpöpumpulta toimimoottoreille Lämmitysjärjestelmän paisunta-astia Kiertovesipumppu L1- ja (L2) piireille Käyttöveden 3-tie sekoitusventtiili (Oras 4210 DN15) Lämmitysjärjestelmän varoventtiili 1,5 bar Lämmitysjärjestelmän painemittari 0-4 bar Maapiirin täyttöryhmä Putket ja putkivarusteet 6

Sähköurakkaan kuuluvat työt Syöttökaapelin tuonti ja kytkeminen Varaajan vastusten johdotus ja kytkentä (2 kpl). Tulistusvastukselle syöttö suoraan sähkökeskukselta 3x6A. Vastus sisältää termostaatti / ylilämpösuojan Varaajan ylilämpö / termostaatin johdotus ja kytkentä Toimilaite säätömoottorien johdotus ja kytkentä (1-2 kpl). Toimilaiteet matalajännite 24 V. Ulkoanturin vieminen ulos. Varaaja-anturin vienti varaajalle. Lämmityspiirin antureiden (1-2 kpl) vieminen putkimiehen määrittelemään paikkaan. IV nopeudensäätimen johdotus ja kytkentä (kytkin S3) on Jussi sarjan kalusteisiin sopivalla etulevyllä varustettu nokkakytkin. Kytkin kuuluu toimitukseen. Kaapeli MMO 7*1,5. Takkakytkimen S5 ja IV tehostuskytkin S4 johdotus ja kytkentä. S4 ja S5 on painonappeja. Kytkimet eivät kuulu toimitukseen. 7

Maaputkiston upotusohje Vaakaputkistossa maaperän on oltava savimaata tms. Hiekkamaahan ei vaakaputkisto sovellu sen huonon lämmönluovutuksen takia Putkien päät on oltava aina tulpattuna asennuksen aikana Mikäli putkea joudutaan jatkamaan maan alla, suositellaan sähköhitsattavia muhveja. Puristushelmiliitosta maan alla tulee välttää. Painettavien liittimien käyttö ei ole sallittua. Mahdollinen liitoskohta on hyvä merkitä karttaan tms. Keruuputkina käytetään normaalisti PEM40/10 polyeteeniputkea Keruuputken upotussyvyys on noin 1-1.2 m tulevan maan pinnasta. (huomioi mahdollinen tuleva tontin tasaus/täytemaa) Putkien etäisyys toisistaan noin 1,5 m Kaivanto täytetään samalla maalla, joka on sieltä kaivettu. Mahdolliset kivet poistetaan kaivannosta. Kaivannon alkutäyttö tulee suorittaa varovasti, ettei putki vaurioidu. Tien alitukset suojataan styroksilla. Lämpökaivoratkaisussa putket olisi hyvä eristää kaivolle asti esim. Tubolit 42x20 eristeellä tai käyttää valmiiksi eristettyä putkea. Putket eristettävä noin 3 m ennen rakennusta sisälle asti ja läpivientikohdassa käytettävä suojaputkea Maaputkisto tulee asentaa mahdollisimman suoraa niin, että vältytään mahdollisilta ilmapusseilta Mikäli putkisto on korkeammalla kuin mitä pumppu, tulee putkisto varustaa korkeimmalta kohdalta ilmausventtiilillä Putkien kaivaminen maahan kannattaa suorittaa kesällä hyvissä ajoin, jotta maa-ainekselle jää aikaa tiivistyä putkien ympärille ja tällöin saadaan maasta otettua energiaa paremmalla hyötysuhteella. 8

Liuosputkiston upotusohje vesistöön Vesistöön asennettaessa putket ankkuroidaan 5-15 kg betonipainoilla noin 3m välein. Nämä estävät putken ympärille muodostuvan jään aiheuttaman nosteen vaikutuksen, jolloin putket eivät nouse pintaan. Putki asennetaan putkikelalta vetämällä esim. veneellä suoraan vesistöön ilman painoja. Putki jää kellumaan tyhjänä veden pintaan. Kun putki on kokonaan vedessä ja putken päät rannalta kiinnitettynä ja ranta-alueelta upotettuna voidaan pohjapainoja asentaa veneestä rannasta alkaen. Painot asennetaan tiukasti kiinni putkeen esim. suurella nippusiteellä. Betonin ja putken väliin on hyvä laittaa jokin pehmuste esim. kumisuikale, joka estää hiertymisen ja painon liukumisen. Painojen etäisyys toisistaan noin 3m. Vesistön syvyys tulisi olla yli 2m. Vesistöputkeen ei suositella jatkoksia. Emme suosittele keruuputkiston asentamista virtaavaan jokeen. Putki upotettava rantavedessä niin kauaksi, ettei jää pääse tarttumaan putkeen kiinni. 9

Lämpökaivo Sijoitus Sijoitettava rakennuksen ulkopuolelle siten, että mahdollinen myöhempi huolto on mahdollista. Huomioitava mahdolliset sähkökaapelit, vesijohdot, viemärit yms. Vältä paikkaa johon tulee runsaasti pinta- ja valumavesiä. Mikäli mahdollista sijoita kaivo niin, että kaivolta on nousu pumpulle päin. Mitoitus Kaivon syvyys mitoitetaan aina aktiivisyvyyden mukaan, eli se osa jossa putket ovat vedessä. Yleensä kaivo porataan varmuuden vuoksi 10 m haluttua aktiivireikää syvemmäksi. Yli 200 m reikiä ei suositella, vaan tarvittaessa porataan useampi reikä, reikien etäisyys toisistaan vähintään 15 m. Kaivon halkaisija Lämpökaivo on halkaisijaltaan 100 160 mm. Keruuputkisto Keruuputkena käytetään yleensä muoviputkea PEM 40, paineluokka vähintään 6bar. Putkia kaivossa 2 kpl. Pohjan U-liitokseen ei suositella helmiliittimiä vaan sähköhitsattuja osia. 10

Lämmönkeruuliuos Yleensä Naturet maalämpöneste. Muuta nestettä käytettäessä varmistettava sopivuus tehtaalta. Pakkasenkestävyys -17 C astetta. Mikäli liuos laimennetaan vedellä, on se tehtävä ennen putkistoon pumppausta. Huoltokaivo Porakaivon päälle tulee rakentaa huoltokaivo, jossa putket saadaan liitettyä. Yleensä käytetään 800 mm halkaisijaltaan ja 1000 mm syvyydeltään olevaa betonirengasta. Kaivon pohjalta vedetään pintavesien purkuputki esim. avo-ojaan, jos mahdollista. 11

Veden käyttö talousvetenä Lämpökaivon vettä ei tule käyttää talousvetenä. Jäätymisriski. Hankautumat keruuputkistoon. Huollettavuus kärsii. Liuosputkiston liittäminen pumppuun ja täyttö Sekä tuleva, että palaava liuosputki on tuotava aina sisälle eristettynä noin 3 m ennen rakennusta. Liuosputkisto liitetään pumpun liittimiin 8 ja 9(Cu 28). Liitin 9 maasta pumpulle on tuleva liuos. Liitin 8 on pumpulta paluu maahan. Putket liitetään kytkentäkaavion mukaisesti. Muovinen paisunta-astia kytketään imulinjaan eli liittimen 9 puolelle. Paisunta-astian minimi korkeus lattiasta on 1,5m. Maaliuoksena käytetään Naturet maalämpönestettä (denaturoitu etanoli 60 %), joka laimennetaan vedellä 30 prosenttiin. Valmiin liuoksen pakkasen kestävyys -17 astetta. Liuospiiri täytetään erillisen saavin kautta, joko uppopumppua tai painepumppua apuna käyttäen. Saaviin kaadetaan yksi 29 L liuosastia ja saman verran vettä. Näin saadaan saavillinen sekoitettua 50/50 % vesi/etanoliliuosta. Saavista ajetaan valmiiksi sekoitettua liuosta putkistoon hanan 11 (3/4 ) kautta aina niin kauan, että hanasta 14 (3/4 ) tulevasta letkusta palaa putkiston täytyttyä liuosta takaisin saaviin. Täytön aikana hana 12 (1 ) ja 10 (1 ) on kiinni. Kun järjestelmässä on kaksi maaliuospiiriä on pidettävä vuorotellen hanoja 16 (1 ) ja 17 (1 ) kiinni, jotta saadaan kummastakin piiristä varmasti ilmat pois. Maaputkiston täytyttyä kierrätetään pumpun avulla liuosta saavista ja siihen takaisin noin 1 h ajan, jotta saadaan ilmakuplat putkistosta pois. Suljetaan hana 14 (3/4 ) ja ajetaan pumpulla paine putkistoon ja suljetaan hana 11 (3/4 ). Aukaistaan hana 12 (1 ). IV-koneen jäähdytyskennolla olevan ilmausruuvin, sekä liuospumpun päältä lähtevässä putkessa olevan ilmausnipan kautta otetaan vielä loput ilmat pois. Huom! Tämän jälkeen täytyy tarkistaa että järjestelmä on jäänyt paineelliseksi. 12

LIUOKSEN LISÄYS / ILMAUS / PAINEISTUS Järjestelmä paineistetaan muovisen paisunta-astian kautta lisäämällä nestettä maaliuospumpun kytkimen (kuva 2) avulla. Laita kytkin 2 keskiasentoon (maalämpöpumppu sammuu) (kuva 1). Laita hana 12 (1 ) kiinni. Paina kytkintä (kuva 2) (liuospumppu käynnistyy). Aukaise hana 10 (1/2 ) ja lisää liuosta n. ½ väliin paisunta-astiaa. Sulje hana 10 (1/2 ), paina kytkintä (kuva 2) ja aukaise hana 12 (1 ). Lisää liuosta paisuntaastian puoleen väliin. KUN KÄYTETÄÄN LK TÄYTTÖRYHMÄÄ Järjestelmä paineistetaan muovisen paisunta-astian kautta lisäämällä nestettä maaliuospumpun kytkimen (kuva 2) avulla. Laita kytkin 2 keskiasentoon (maalämpöpumppu sammuu) (kuva 1). KATSO LK täyttöryhmän kuvaa! Laita hana 1 kiinni. Paina kytkintä (kuva 2) (liuospumppu käynnistyy). Aukaise paisuntaastian päältä hana ja lisää liuosta n. ½ väliin paisunta-astiaa. Sulje hana, paina kytkintä (kuva 2) ja aukaise hana 1 (1 ). Pumpun ja varaajan väliset putkikytkennät Pumpun ja varaajan välille tulee 4 kpl putkia, jotka kytketään kuvan mukaisesti. Varaajan ja pumpun väliset putket oltava aina 28 Cu putkea ja putket tulee eristää. Varaajan ja pumpun välillä oleviin putkiin 6 ja 3 asennetaan 1 mudanerotin 13. Ylimmän käyttövesikierukan alapuolella olevaan 2 reikään tulee tulistusvastus. Huom. Varaajan yläosaan tulevat tulistuspiirin kaksi putkea 1 ja 2 on oltava nousussa varaajaan päin koko matkalta. Tulistuspiirissä ei ole kiertovesipumppua, vaan toiminta perustuu vapaaseen kiertoon. Putkien on oltava nousussa varaajaan päin, eikä putkissa saa olla lenkkejä ylös tai alaspäin. Käyttöveden kiertoa ei suositella. Mikäli kierto kuitenkin halutaan, tulee se kytkeä kuvan mukaisesti. Käyttöveden kierrossa ei saa olla kuivauspattereita, tuulikaappipuhaltimia tms. Käyttöveden sekoitusventtiilinä tulee käyttää asennuskaavion mukaisesti 3-tie sekoitusventtiiliä esim: Esbe 22VTA. Huom: Ei syöttösekoitusventtiiliä, se sekoittaa varaajan lämpötilakerrostuman. Putkisto tulee eristää hyvin. (Liite kytkentäkaavio). 13

IV-putkisto IV-kanavien asennus ja eristys Ilmanvaihtokanavat asennetaan ullakolle tai mahdollisesti sisätilaan. Tulo- ja poistokanavaan asennetaan mahdollisimman lähelle konetta tehokas äänenvaimennus. Kanavat pitää eristää hyvin ja jäähdytystoiminnon takia myös sisätilan kanavat täytyy eristää. Huom.! Ilmanvaihtokoneen käyttö on rakennusaikana ehdottomasti kielletty kanavien ja kennojen likaantumisen vuoksi. Ilmanvaihtokanavien eristykset on myös oltava tehtynä valmiiksi ennen käyttöönottoa. 14

Käyttöönotto Täytyy tarkastaa ennen lämpöpumpun käynnistämistä. Sähkömiehen ohjeistus Pumppu on kytkettävä joko 3-vaihe pistotulpalla tai turvakytkimellä. Tarkasta ennen pumpun käynnistystä vaihejärjestys. Mikäli vaihejärjestys on väärä, vaihevahti estää pumpun käynnistymisen. Lämmityksen 3-tie venttiilien shunttimoottoreiden suunnan tarkistus. Moottorin suunnan voi vaihtaa kytkemällä moottorin sisällä olevan din2 nastan 2 asentoon (moottorin sähkökuva). IV-koneen ohjauskytkimet (sijoitus haluttuun tilaan). IV-koneen nopeussäätö (numerokytkin uppo, toimitettu laitteen mukana) IV-koneen takkakytkin toiminto, tehtaalla asetettu aika 10 min (painonappi) IV-koneen tehostuskytkin toiminto, tehtaalla asetettu aika 45 min (painonappi) Putkimiehen ohjeistus Liuosputkistosta saattaa tulla vielä käyttöön oton jälkeen ilmoja, joten ilmaus kannattaa uusia 2-3 kertaa pumpun käytyä aina noin 2-3 h ajan. 15

Lämpötilojen asetus Maalämpösäätimen ML asetukset valikosta asetetaan varaajan alaosan lämpötila. Varaajan asetusarvo: Lattialämmityksellä asetus 45 astetta Patterilämmitystä käytettäessä 45 50 astetta. Max. asetus 55 astetta. Varaajan Yläosassa on erillinen tulistusvastus, joka säädetään 65 asteeseen. Talviaikana, jolloin pumpun käyntiajat ovat pitempiä ja tulistuslämpöä saadaan kompressorista enemmän varaajan yläosan lämpötila on 55-70 astetta. Kesällä, jolloin pumpun käyntiajat ovat lyhyempiä ja pumpun tuottama tulistuslämpö vähäisempää turvaa tulistusvastus varaajan yläosan riittävän lämpötilan. Varaajan tulistusosan lämpöä käytetään vain käyttöveden priimaamiseen. 16

Pumpun ohjauskytkimet KIV:n kytkimet vasemmalta alkaen.(liite) 1. Ohjaus sulake 2. Ohjaus kytkin maalämpö tai suora sähkö. Kytkinvipu alhaalla numero 1 näkyvissä on maalämpö päällä. Häiriötilanteessa kytkeytyvät varaajan sähkövastukset automaattisesti päälle. Kytkinvipu ylhäällä numero 2 näkyvissä kytkeytyy vain varaajan varavastukset päälle, jolloin varaajan lämpötilan ohjaus on varaajan kyljessä olevan termostaatin takana. 3. Merkkivalo. Oranssi = IV-koneen tuloilman esilämmityspatteri päällä Sininen = IV-koneen tuloilman jäähdytyspatteri päällä 4. Lämmönsäätöautomatiikka Johnson Controls. Katso erillinen ohje 5. IV-koneen termostaatti. Ohjaa jäähdytyspatterin toimintaa. Asetus esim. 23 astetta. Jos kesällä poistoilman lämpötila nousee yli 23 astetta, ohjautuu jäähdytyspatteri automaattisesti päälle. Asetusarvoa voidaan muuttaa painamalla F1 ja nuolinäppäimillä lämpötilaa muuttamalla. Uuden asetuksen lämpötila jää vilkkumaan termostaattiin ja jää muistiin, jos termostaattiin ei koske noin 5 sekuntiin. Näppäin F2 ei käytössä. Normaalisti termostaatin näytössä näkyy sisältä poistettavan ilman lämpötila. Kesällä täytyy muistaa säätää lämmitysjärjestelmän huonetermostaatit pienemmälle, ettei tule tilannetta jolloin lämmitys ja jäähdytys ovat yhtä aikaa päällä. Laitteen sisäinen termostaatti, joka ei ole ohjauspaneelissa näkyvissä ohjaa tuloilman jäähdytys/ lämmitys toimintoa niin, että ulkolämpötilan laskiessa alle +10 astetta ei jäähdytyspatteri pääse kytkeytymään päälle. Kun ulkolämpötila on alle +10 C, on tuloilman esilämmitys kytkeytyneenä aina kompressorin käydessä. 6. KIV18-32 malleissa keskuksen katossa olevat kaksi 3- vaihe ohjaus-sulaketta tulee olla aina päällä pumpun oikeanlaisen toiminnan takia. Vasemmanpuoleinen ohjaa maapiiripumpun ja osatehovastuksen vaiheita. Oikeanpuoleinen ohjaa varavastuksen vaiheita. 17

Pumpun käynnistys Tarkistettava ennen pumpun käynnistystä. - Pumpun syöttöjohdon vaihejärjestys on oikea. - Liuospiiri on kierrätetty, ilmattu ja paineistettu. - Varaaja on täytetty ja ilmattu. - Pumppu käynnistetään kääntämällä (ohjaussulake 1) asentoon 1 ja (ohjauskytkin 2) ala-asentoon, jolloin on numero 1 näkyvissä. Pumpun käynnistysviive on 1 minuutti. Huolto-ohjeet Maapiirin paisunta-astia tulisi olla noin puolillaan nestettä. Katso liuoksen lisäys sivulta 13. Varaajan mutasihdit täytyy tarkastaa/puhdistaa käyttöönotossa ja ensimmäisen viikon ajan päivittäin. Tämän jälkeen puhdistus suorittaa kolmen kuukauden välein. Liuospiirin mutasihti täytyy tarkastaa käyttöönotossa ja kerran päivässä ensimmäiset kaksi viikkoa ja tämän jälkeen 3 kuukauden välein. IV-kennon ilmaus 3kk välein. IV-koneen huoltotoimenpiteet ENNEN huoltotoimenpiteitä laita ilmanvaihtokoneen nopeuskytkimen asento nollaan. Suodattimien tarkistus/imurointi 4-kertaa vuodessa. Vaihto tarvittaessa. Lämmöntalteenottokennot voi irrottaa vetämällä ulospäin. Kenno täytyy puhdistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa liottamalla esim. pesuainepitoisessa nesteessä ja laskemalla vettä läpi. Kondessiveden poistoletkun toiminta on tarkistettava kaatamalla vettä pohja-aukon lähelle kerran vuodessa. (suodattimien tarkistuksen yhteydessä). Huoneiden päätelaitteiden puhdistus kannattaa suorittaa esim. pesuvedellä, rätillä ja tiskiharjalla. Päätelaitteen lautasta EI saa pyörittää irti. Tällöin ilmanvaihdon säädöt muuttuvat. Puhdistus kannattaa suorittaa aina kerran vuoteen. Ilmanvaihtokanavien puhdistus kannattaa tilata noin 8-10 v välein. 18

Takuuehdot Pohjolan Maalämpö Oy myöntää Karhu-maalämpöpumpuille 5 vuoden takuun ostopäivästä lukien. Takuuseen kuuluvat tuotteen rakenne, valmistus ja raaka-aineviat. Takuuehdot edellyttävät asianmukaista asennusta ja käyttöä. Valmistaja tai sen edustaja korjaa tai vaihtaa vialliset osat normaalina työaikana. Takuuseen ei kuulu viat, jotka ovat aiheutuneet käyttäjän huolimattomuudesta, käyttöohjeen, huollon tai hoidon laiminlyönnistä, ylisuurista jännitevaihteluista (yli +-10 % nimellisjännitteestä), ukkosesta, tulipalosta, asennus- tai käyttöohjeen vastaisesta tai muuten virheellisestä sijoituksesta käyttöpaikalle, eikä muiden kuin valmistajan tai sen valtuuttaman huoltoliikkeen korjauksesta. Takuuseen ei sisälly normaalit käyttöohjeissa esitetyt säädöt, käyttöopastuskäynnit, hoito ja puhdistustoimenpiteet, liuos tai lämmönjakopiirien ilmaukset. Takuuseen ei kuulu maapiirissä käytettyjen syövyttävien tai virheellisten nesteiden aiheuttamat viat. Takuu ei korvaa laitteen viallisuudesta aiheutuvia mahdollisia välillisiä kustannuksia. Takuu ei korvaa mahdollisia vähäisiä käyttöä haittaamattomia pinta- tai maalivaurioita. 19

Tekniset tiedot Karhu KIV 6-32 Lämmitysteho 6-32 kw Osatehovastus KIV6-15 4,5 kw, KIV18-32 6kW Varavastus KIV6-15 4,5 kw, KIV18-32 9kW Tulistusvastus 3kW Ilmavirta 180 l/s (100 Pa) EU 7 suodattimilla LTO hyötysuhde 80 % Liitäntäsulake pumpulle 3x16-25 A (riippuen pumpusta) Liitäntäsulake vastuksille KIV18-32 3x25A Korkeus 1900 mm Leveys 1030 mm Syvyys 780 mm Malli KIV 6 KIV 8 KIV 10 KIV 12 KIV 15 KIV 18 KIV 25 KIV 32 Lämpöteho 7,45 9,30 10,75 13,40 15,80 20,20 28,50 34,9 kw 0/+35 Lämpöteho 6,80 8,55 10,05 12,40 14,50 18,30 26,00 31,8 kw 0/+50 Sähkö liitäntä 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V 3 ~ 400V Sulakkeet pumpulle Sulakkeet vastuksille Käynnistys virta kompr. Max. käyntivirta kompr. 16A 16A 16A 16A 20A 20A 25A 25A 25A 25A 25A 40A 46A 51,5A 64A 74A 99A 127A 167A 7A 9A 11A 11,6A 13,5A 16A 21A 23A Huom.! Sulakkeina käytettävä hidas tulppasulake tai C käyrän automaatti Valmistaja: Pohjolan Maalämpö Oy Nosturikatu 6 37150 Nokia Finland www.pohjolanmaalampo.fi info@pohjolanmaalampo.fi P.020 155 1091 F.03 223 8756 20

Liitteet: Kuva 1. Kuva 2. 21

KIV PUHALLINTEHOT pussisuodatin F7 Puhallintehot tuloilmalle 300 Paine-ero Pa 250 200 150 100 1.Asento 2.Asento 3.Asento 4.Asento 5.Asento 50 0 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Ilmavirta l/s Puhallintehot poistoilmalle 350 300 Paine-ero Pa 250 200 150 100 1.Asento 2.Asento 3.Asento 4.Asento 5.Asento 50 0 0 50 100 150 200 250 Ilmavirta l/s KIV Tehonkulutus Kokonaisottoteho W 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0 50 100 150 200 250 Ilmavirta l/s 105V 130V 160V 190V 230V

JOHNSON CONTROLS Maalämpösäädin KÄYTTÖOHJE

JOHNSON CONTROLS FX07 Ohjekirjassa perehdytään tarkemmin maalämpökoneen toimintaan ja asetuksiin. Noudattamalla ohjekirjan ohjeita saatte parhaimman hyödyn laitteestanne, sekä varmistatte laitteistonne oikean toiminnan. Ennen parametrien muuttamista lue tämä ohjekirja huolellisesti. Valmistaja ei vastaa väärinkäytöstä johtuvista vioista ja rikkoutumisista. Facility Explorer alustan FX07 on tehokas ja joustava yksikkösäädin maalämpöjärjestelmään. Säädin huolehtii koko järjestelmän säädöstä, ohjaten maapumpun ja kompressorin toimintaa ja lisäksi kahden eri lämmityspiirin säädön. Säädin ohjaa maapumpun ja kompressorin toimintaa asettelujen mukaisesti ja laskee mm. kompressorin käyntiajan. Lämmityksen säätö tapahtuu ulkolämpötilakompensointi periaatteella (PI-säädin). Johnson Controls FX07 -säädin täyttää vaativimmankin käyttäjän tarpeet. Vaihtoehtoisesti FX07 voidaan varustaa RS232 kommunikointikortilla ja GSM modeemilla, jolloin erimerkiksi hälytykset voidaan välittää haluttuun GSM numeroon. Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 2/16

JOHNSON CONTROLS FX07 SÄÄTIMEN NÄPPÄIMISTÖ Käyttöpainikkeiden selvitys: C painike = Paluu OK painike = Hyväksyminen painike = Valikkojen selaus ylöspäin. Asetusarvojen korotus painike = Valikkojen selaus alaspäin. Asetusarvojen vähennys Näyttölaitteen aloitus-sivulta pääsee eteenpäin painamalla C painiketta. Tämän jälkeen näyttö menee ns. päävalikkoon. Päävalikkoja pääsee selaamaan nuolinäppäimillä. Kun olet haluamassasi valikossa paina OK painiketta, jolloin pääset selaamaan valikon arvoja. Päävalikossa on seuraavat valikot: Mittaukset, Hälytykset, ML asetukset, L1 lämmitys, L2 lämmitys, Huolto (Huolto valikko näkyy vasta kun olet antanut salasanan), Salasana, Laskurit, Kello ja GSM (lisävaruste). Käyttöjännite TEKNISET TIEDOT 24 VAC / 9 VA Mitat Asennus C-kiskoon Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 3/16

JOHNSON CONTROLS FX07 Säätimen kytkentä Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 4/16

JOHNSON CONTROLS FX07 Menuvalikko (valikosta lisää sivulla 9) Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 5/16

JOHNSON CONTROLS FX07 Käytettävät anturit Ulkolämpötila, menoveden lämpötila 2 kpl, varaajan lämpötila. LÄMMITYSPIIRIEN ASETUS Säätimessä on tehdasasetuksena lattialämmityksen säädöt. Asetuksia voidaan tarvittaessa muuttaa ja säätää käyttäjän tarpeiden mukaan. Seuraavassa on esitetty suuntaa-antava lämpötaulukko eri lämmitysmuodoille. LÄMMITYS- MENOVEDEN LÄMPÖTILA MUOTO Lattia 39 38 36,5 35,5 34 33 31,5 30,5 29,5 29 26 24,5 23 22 22 Patteri 64 61 57,5 54,5 51 48 44,5 41,4 38,5 38 31 27 23 21 21 Ilma 72,5 69 65 61,5 57,5 54 50 46,5 42,5 42 34 29 24 21 21 IV-kone 90 85 80 75 70 65 60 55 50 48 40,5 36 31,5 29 23-45 -40-35 -30-25 -20-15 -10-5 0 5 10 15 18 25 ULKOLÄMPÖTILA Lämmityspiirien viritys Jos haluttu lämmitystaso ei toteudu perusasetusten mukaisilla asetusarvoilla, muuta arvoja tarpeen mukaan. Tutki kuitenkin ensin, vaikuttavatko seuraavat asiat säätöön: - Tarkasta, että maksimi tai minimi ei rajoita lämmitystä tarpeettomasti HUOM! maksimi ei saa olla etenkään lattialämmityskäytössä liian korkea (max. 40 astetta) - Tarkasta anturien lämpötilojen oikeellisuus - Tarkasta lämmityspiirien toimilaitteen ja venttiiliin kunto ja asento. Jos edelliset seikat ovat kunnossa, muuta lämmityspiirien asetuspisteitä haluamaasi suuntaan (kts. oheinen lämmityskäyrä). Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 6/16

JOHNSON CONTROLS FX07 Katso säätimen näyttämää ulkolämpötilaa sekä lämmityspiirien sen hetkistä asetusarvoa. Muuta tämän jälkeen lähintä asetuspistettä haluamaasi suuntaan. Esim. Ulkolämpötilan ollessa -13 astetta, tulee muuttaa asetusarvoa Ulko 3, meno 3. Tehtyäsi haluamasi muutokset, tarkasta kuinka menoveden asetus muuttui. HÄLYTYKSET Säätimessä on pitkälle kehitetty vianhallintajärjestelmä. Vian ilmettyä säädin antaa siitä hälytyksen ja toimii ennalta ohjelmoidulla tavalla. Hälytystilanteessa säätimen näyttöön ilmestyy ko. hälytyksen ilmaiseva teksti ja taustaväri muuttuu punaiseksi. Hälytyksen kuittaus tapahtuu millä tahansa näppäimellä. Toiminta: Painehälytys Syy: Säätimeen kytketyn pressostaatin hälytystilatieto aktiivinen. Toiminta: Maapumppu ja kompressori pysäytettynä. Ohjaus sähkövastuksilla. Hälytyksen taustavalo punainen, näytöllä hälytysteksti. Lämpösuojahälytys Toiminta sama kuin edellä. ML lämpötilahälytys Syy: Varaajan lämpötila alle ML hälytysraja asetuksen. Toiminta: Lämmitys siirtyy sähkövastuksille. Pois kytkeytyminen tapahtuu lämpötilan ylittäessä ML hälytysrajan. Hälytyksen taustavalo punainen, näytöllä hälytysteksti. Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 7/16

JOHNSON CONTROLS FX07 L1 (L2) maksimihälytys Syy: Lämmityspiirin lämpötila L1 (L2) maksimi asetuksen yli. Toiminta: Säädin ohjaa lämmitysverkoston toimilaitetta kiinni. Hälytyksen taustavalo punainen, näytöllä hälytysteksti. Ongelma Mahdollinen syy Ratkaisu Säätimeen ei tule valoa Syöttösulakkeet ei paikallaan tai palaneet Tarkista sulakkeet Sulakkeet palavat käynnistettäessä Syöttösulakkeet liian pienet tai väärän malliset Tarkista, että sulakkeet ovat oikean kokoiset ja että ne ovat hitaita tulppasulakkeita tai C-mallin automaattisulakkeita. Ensikäynnistyksessä varaajan lämpötilan Vaihevahti estää käynnistymisen. Syöttövaiheet väärinpäin. ollessa alle 30 astetta lämmittää sähkö- Mikäli syöttökaapelin vaihejärjestys väärä, vaihe- Sähkömies kääntää vaihejärjestyksen. vastukset varaajan yli 30 asteeseen, tunnistimessa ei pala valoa. Vaihejärjestyksen jonka jälkeen lähtee maalämpöpumppu ollessa oikea palaa siinä vihreä valo. päälle. Pumppu ei käynnistykään. Säätimessä teksti painehälytys Mutasihti tukossa tai liuospiirissä ilmaa Puhdista varaajan ja pumpun välissä olevat mutasihdit sekä liuospiirin mutasihti. Ilmaa liuospiiri uudelleen ja paineista. Säätimessä teksti lämpösuojahälytys Kompressorin lämpösuoja lauennut Sähkömies voi kuitata lämpösuojan. Mikäli lämpösuoja laukeaa uudelleen ota yhteys huoltoon. Säätimessä teksti ML lämpötilahälytys Varaajan lämpötila alle +30 astetta hälytysrajan Pumppu siirtyy häiriöön ja kytkee sähkövastukset päälle. Varaajan lämmettyä yli 30 asteen, pumppu käynnistyy automaattisesti. Säätimessä teksti L1 tai L2 ala tai Lämmityspiiriin menevän veden lämpötila on 10 astetta Tarkista, että säätömoottori liikkuu. yläraja hälytys yli tai ali lämmityskäyrän Tarkista, että säätömoottori ajaa oikeaan suuntaan, moottorin pyörimissuunta käännetään moottorin johdoista kääntämällä ruskea ja sininen johto ristiin. Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 8/16

JOHNSON CONTROLS FX07 SÄÄTIMEN VALIKKO Valikko MITTAUKSET: (Ei voida muuttaa) Varaajan lämpötila: Tämän hetkinen varaajan lämpötila. Ulkolämpötila: Tämän hetkinen ulkolämpötila. L1 Meno: Lämmityspiiri 1:sen tämänhetkinen lämpötila L1 Pyynti: Lämmityspiirin 1 haluttu menovesi. Haluttu menovesi muodostuu L1 Lämmitys valikossa annetun lämmityskäyrän mukaisesti. L1 Venttiilin asento: L1 piirin venttiilin tämänhetkinen asento 0 % = kiinni 100 % = auki L2 Meno: Lämmityspiiri 2:sen tämänhetkinen lämpötila L2 Pyynti: Lämmityspiirin 2 haluttu menovesi. Haluttu menovesi muodostuu L2 Lämmitys valikossa annetun lämmityskäyrän mukaisesti. L2 Venttiilin asento: L1 piirin venttiilin tämänhetkinen asento 0 % = kiinni 100 % = auki Liuospumppu: Näyttö kertoo onko liuospumppu (maapiiri) kytkeytyneenä päälle. Kompressori: Näyttö kertoo onko kompressori kytkeytyneenä päälle. Sähkövastus: Näyttö kertoo onko sähkövastus kytkeytyneenä päälle. Valikko HÄLYTYKSET: Hälytykset: Näytöllä EI HÄLYTYKSIÄ. Järjestelmä toimii oikein. Mikäli järjestelmässä on hälytys, niin näytössä lukee häiriön aiheuttaja. Silloin kun näyttö on ollut koskemattomana tietyn ajan niin hälytyksen tultua näyttö muuttuu punaiseksi ja ilmoittaa vian aiheuttajan. Näytöstä pääsee pois painamalla C painiketta. Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 9/16

JOHNSON CONTROLS FX07 Mikäli hälytys ei ole poistunut, näkyy näytöllä vielä kolmio. Kolmio poistuu vasta silloin, kun häiriön aiheuttaja on korjattu. Historia: Valikossa näkyy edellinen hälytyksen aiheuttaja. Valikko ML ASETUKSET: Varaajan lämpötila: Tämän hetkinen varaajan lämpötila. Varaajan asetusarvo: Näytöllä näkyy haluttu varaajan lämpötila. Lämpötilaa pystytään muuttamaan painamalla OK painiketta, jolloin asetusarvo alkaa vilkkua, tämän jälkeen arvoa voidaan muuttaa nuolinäppäimillä joko ylöstai alaspäin. Uusi asetusarvo menee muistiin painamalla uudelleen OK painiketta. HUOM! katso kohta Asetus L1 mukaan. Tehdasasetus 40 C / C oma-asetus. Hälytyslupa: Varaajan alarajahälytys voidaan tarvittaessa ottaa pois käytöstä esimerkiksi käyttöönoton yhteydessä. Tehdasasetus ON / oma-asetus. Asetus L1 mukaan: Käytetään yleensä patterilämmityksen yhteydessä. Valikossa on mahdollista valita varaajan asetusarvoksi joko kiinteä arvo (kohdassa Varaajan asetusarvo) tai arvo joka muuttuu valikossa L1 lämmitys asetellun lämmityskäyrän mukaisesti. Asetusarvo on kuitenkin noin 6 asetetta korkeampi kuin L1 pyyntilämpötila. Minimissään varaajan asetusarvo on noin 38 astetta. Mikäli halutaan asetusarvon seuraavan L1 käyrää, täytyy asetus vaihtaa ON asentoon. Asetus vaihdetaan painamalla OK painiketta, jonka jälkeen asetus vilkkuu. Vaihda nuolinäppäimillä näyttöön teksti ON ja paina OK painiketta. Tehdasasetus OFF / oma-asetus. Pyynti L1 mukaan: Valikossa näkyy varaajan asetusarvo. Asetusarvo on voimassa silloin jos asetus L1 mukaan on asetettu ON asentoon. Sähkövastuksen start viive: Aika, jonka lisätehovastus odottaa ennen kun kytkeytyy päälle jos kompressori ei ole Pohjolan Maalämpö Oy Säätimen käyttöopas Sivu 10/16