8.12.1014 Lapin tavoitteet hallitusohjelmaan Lapin liitto esittää tulevaan hallitusohjelmaan seuraavat seitsemän kokonaisuutta. Esitykset on pyritty laatimaan niin, että niitä on mahdollisimman helppo käyttää hallitusohjelman teksteinä. 1. ARKTINEN POLITIIKKA Hallitus edistää määrätietoisesti Suomen arktisen strategian toteutumista tavoitteenaan maamme vahva asema pohjoisten alueiden liiketoiminnassa, tutkimuksessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa. Arktisilla alueilla on Euroopan merkittävin kasvupotentiaali. Vuoden 2013 elokuussa hyväksytyn arktisen strategian mukaan Suomen tavoitteena on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä tukevia painotuksia arktista ympäristöä kunnioittaen. Hallitus toteuttaa vahvasti Suomen arktista strategiaa panostamalla pohjoisten alueiden saavutettavuuteen; valmistelemalla yhdessä naapurivaltioiden kanssa rautatieyhteyttä Lapista Jäämerelle, kehittämällä pohjoisten alueiden lentoliikenteen infrastruktuuria ja palveluita, toteuttamalla kattavan valokuituverkon ja muut tarpeelliset tietoliikennehankkeet sekä varaamalla rahoituksen Perämeren satamien sisääntuloväylien syventämiseen ja turvaamalla niihin talvimerenkulun. Hallitus edistää suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää pohjoisten alueiden liiketoimintapotentiaalia vakiinnuttamalla Barents Finland keskuksen toiminnan Rovaniemelle, poistamalla rajaesteitä, suuntaamalla rahoitusta arktisen liiketoiminnan kehittämiseen (TEKES) ja ottamalla käyttöön syrjäisillä alueilla toimiville yrityksille tarkoitetun logistiikkatuen. Hallitus panostaa arktiseen tutkimukseen vahvistamalla Lapin yliopiston Arktisen Keskuksen rahoitusta ja asemaa sekä edistämällä EU:n arktisen tietokeskuksen sijoittumista sinne. LAPIN LIITTO PL 8056, Vaihde: 040 359 1000 96101 Rovaniemi info(at)lapinliitto.fi
Oulun yliopiston Sodankylän geofysikaalisesta observatoriosta kehitetään arktisen osaamisen huippuyksikkö. 2. NUORET, OSAAMINEN JA TYÖLLISYYS Hallitus takaa kaikille nuorille hyvät koulutusmahdollisuudet turvaamalla toisen asteen koulutuksen kattavan verkoston huomioiden erityisen harvaan asutun alueen tarpeet ja olemassa olevien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen. Hallitus edistää nuorisotakuun toteutumista parantamalla nuorille suunnattuja TE-palveluita ja helpottamalla oppisopimuskoulutusta. 3. SAAVUTETTAVUUS JA SÄHKÖISET PALVELUT Hallitus panostaa maan eri osien saavutettavuuden parantamiseen rakentamalla ja ylläpitämällä hyväkuntoista liikenneinfrastruktuuria ja kattavaa tietoliikenneverkkoa sekä luomalla edellytykset toimiville liikennepalveluille. Hallitus vie loppuun Laaja kaista kaikille hankkeen niin, että hajautusalueilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita. 4. ALUEHALLINTO 2 / 4
Hallitus lisää hallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta uudistamalla aluehallintoa, lisäämällä alueellista päätösvaltaa ja yksinkertaistamalla lupakäytäntöjä. Lapissa toteutetaan aluemallipilotti, jossa selvitetään ja kokeillaan valtio-alue suhteen muuttamista sopimuspohjaiseksi ja aluelähtöisyyttä tukevaksi, kansanvaltaisen päätöksenteon vahvistamista ja aluehallinnon tehtävien uudelleen järjestämistä valtion ja kansanvaltaisen aluehallinnon kesken. Lapin pilotissa selvitetään aluekehityksen osalta nykyisten valtion aluehallintoviranomaisten kehittämistehtävien siirtäminen kansanvaltaisesti ohjatulle aluetoimijalle. Lisäksi selvitetään uuden aluetoimijan rooli Euroopan Unionin rakennerahastopolitiikan toteuttajana. Maankäytön osalta selvitetään kuntien kaavoituksen ja rakentamisen ohjaustehtävän sekä maakuntakaavojen vahvistamisen siirtäminen valtion organisaatioilta uudelle aluetoimijalle. Valtion aluehallinnon sektorivirastojen osalta selvitetään niiden tehtävien keskittäminen yhteen uuteen perustettavaan valtionvirastoon. Tarkasteluun tulee ottaa ainakin ELY, AVI, Tukesin aluetoiminta, maistraatti ja TE-toimisto. Tällä toimenpiteellä saadaan toiminnallista etua ja voidaan tehostaa esimerkiksi viime aikoina erittäin ongelmallisiksi muodostuneita malminetsinnän ja kaivostoiminnan luvitukseen liittyviä prosesseja. Ympäristöön liittyvät lupa- ja muut viranomaismenettelyt ovat nykyisellään monimutkaisia ja vievät runsaasti aikaa. Lupien saantia hidastavat mm. eri lakien rinnakkaiset ja päällekkäiset menettelyt. Resurssien tehokkaan käytön sekä vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön saavuttamiseksi lupamenettelyjä kevennetään ja sujuvoitetaan. Hallitus selvittää ympäristöön liittyvien eri lupien käsittelyä kehittämistä kohti "yhden luukun periaatteetta", jossa luvat haettaisiin keskitetysti. Mallia kokeillaan Lappi-pilotissa. 5. LUONNONVARAT, TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINTA Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta vihreän talouden edelläkävijä edistämällä kotimaisten luonnonvarojen käyttöä ja jalostusasteen nostamista sekä innovatiivista yritystoimintaa. Hallituksen tavoitteena on lisätä kotimaisten luonnonvarojen käyttöä ja jalostusarvoa kehittämällä luonnonvaroihin liittyvää lainsäädäntöä, koulutusta ja verotusta. Suomessa kulutetun energian kotimaisuusastetta lisätään edistämällä kotimaisen energian - puun ja 3 / 4
turpeen sekä veden ja tuulen - käyttöä ja tuotantoa. Vihreän talouden yhdyskunnille ja biotalouden liiketoiminnalle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö toteuttamalla Suomen biotalousstrategian toimenpiteet. Työ- ja elinkeinoministeriön Puurakentamisohjelmaa jatketaan. Sen tavoitteena on pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. Porotalouden edellytykset turvataan. Hallitus lisää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä laatimalla nopealla aikataululla teollisuuspoliittisen strategian, toimeenpanemalla investointeja edistäviä hankkeita ja kehittämällä teollisuuden toimintaympäristöä. Hallitus pitää teollisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kasvun tukemista ja suurteollisuuden toimintaedellytysten turvaamista. Suomessa tarvitaan strategiaa, joka kattaa koko arvoketjun infrastruktuurista ja raaka-aineista toimituksen jälkeisiin palveluihin. Kaivosteollisuus on ollut viime vuosina merkittävästi kasvava teollisuuden ala Suomessa. Hallitus edistää kannattavan kaivostoiminnan ja muun teollisuuden syntymistä Suomeen luomalla periaatteet tarvittavan liikenne infrastruktuurin rakentamiselle ja parantamiselle, huolehtimalla kattavista puhelin- ja tietoliikenneyhteyksistä ja nopeuttamalla ympäristöön liittyvää luvitusta ja viranomaistoimintaa. Hallitus edistää erityisesti suurmittakaavaista puurakentamista julkisessa rakentamisessa jatkamalla valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa. Tavoitteena on nostaa suomalaisten puukerrostalojen markkinaosuus kerrostalojen uudisasuntotuotannossa kymmeneen hallituskauden aikana. Hallitus korvaa nykyisen kuljetustuen uudella, vientiin kannustavalla, Pohjois- ja Itä-Suomen yritysten kilpailukykyä turvaavalla logistiikkatuella. EU:n jäsenvaltiolla on oikeus turvata teollisuutensa kilpailukykyä osallistumalla kuljetuskustannusten kohtuullistamiseen kansallisin varoin. Esimerkiksi Ruotsissa kuljetuksiin myönnetään tukea 50 70 miljoonaa euroa vuosittain. 4 / 4
Hallitus edistää matkailua laatimalla matkailuelinkeinon strategisen kehittämisohjelman. Sen tarkoituksena on kehittää matkailua kokonaisvaltaisesti eri hallinnonalojen ja ministeriöiden välisenä yhteistyönä. Matkailuelinkeinon edellytysten parantamiseksi edistetään lentoliikenteen kehittymistä ja erityisesti suoria kansainvälisiä yhteyksiä, lisätään panostusta matkailun markkinointiin ja huolehditaan eri hallinnonaloilla päätöksiä tehtäessä matkailun hintakilpailukyvyn säilymisestä. 6. KUNNAT Hallitus turvaa kuntien rahoituksen oikeudenmukaisella valtionosuusjärjestelmällä ja laajentamalla kuntien tulopohjaa. Valtion kunnille osoittama rahoitus muodostaa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pienissä kunnissa suuren osan kuntien tulopohjasta. Hallituksen tavoitteena on tervehdyttää ja vakauttaa omilla toimillaan kuntien taloutta. Valtionosuusjärjestelmää kehitetään niin, että se kohtelee kuntia oikeudenmukaisesti. Kuntien tulopohjaa laajennetaan irrottamalla vapaa-asuntojen kiinteistövero vakituisen asunnon verotuksesta, saattamalla suojeltu ei-metsämaa kiinteistöveron piiriin ja kohdistamalla malminetsintä- ja louhintakorvauksia myös kunnille. 7. TULVASUOJELU JA KOTIMAINEN PÄÄSTÖTÖN ENERGIA Rovaniemi on yksi Suomen pahimmista tulvariskialueista. Tulvavahingot voidaan estää rakentamalla Kemijoen vesistöalueelle uusi tekoallas. Energiakäytön kannalta sopivin sijoituspaikka on Kemihaaran alue Pelkosenniemellä. Hallitus sitoutuu edistämään uuden altaan rakentamista. Allas tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että se vahingoittaa mahdollisimman vähän alueen luontoa. 5 / 4