1(5) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 48 YLO LOS-2002-Y-155-124 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2004 ASIA Turun kaupungin jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan sijoittaminen Turun Topinojan kaatopaikalle. LUVAN HAKIJA Turun Seudun Jätehuolto Oy (ennen Turun kaupunki, Jätelaitos) Tapulikatu 7 20810 Turku ASIAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET ASIAN KÄSITTELY Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 23.5.2000 Dnro 0295Y0562-121 koskien Topinojan kaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelman, perustilaselvityksen sekä vesien ja kaatopaikkakaasun hyväksymistä. Päätöksen määräyksessä 5 on edellytetty seuraavaa: Täyttöalueen peitemaana ja työmaateiden rakennusmateriaalina käytettävän polttolaitoksen arinakuonan sopivuus em. tarkoituksiin tulee selvittää riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemin kaatopaikkakelpoisuustestein. Selvitys arinakuonan kaatopaikkakelpoisuudesta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle 31.12.2000 mennessä. Asian vireilletulo Turun kaupungin jätelaitos toimitti ympäristökeskukselle Turun jätteenpolttolaitoksen arinakuonan eli pohjakuonan kaatopaikkaselvityksen 8.1.2001 ja pohjakuonan läjityssuunnitelman 27.2.2002. Täydennykset Turun kaupungin jätelaitos täydensi pohjakuonan läjityssuunnitelmaa 4.11.2002. POHJAKUONAN LÄJITYSSUUNNITELMA Pohjakuona läjitetään Topinojan koillisosaan 1,8 hehtaarin alueelle, jota on aiemmin läjitetty yhdyskuntajätettä ja pohjakuonaa (karttaliite 1). Nykyisen jätetäytön paksuus on 10-15 metriä. Jätetäyttö tiivistetään ja tasataan, jonka jälkeen alueelle tehdään 0,5-1,5 metrin paksuinen tasauskerros pohjakuonasta. Tasauskerroksen päälle rakennetaan 0, 5 metrin paksuinen tiivistyskerros kuitusavesta, jonka vedenläpäisevyysarvo K on < 10 8 m/s tai vaihtoehtoisesti maabentoniitistä. Tämän päälle rakennetaan salaojakerros louheesta tai asennetaan 200 mm:n salaojaputki. Suotovedet johdetaan viettoviemärin kautta kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Tiivistyskerroksen päälle läjitetään 1,5 metrin kerros pohja- Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
2/5 kuonaa, jonka päälle rakennetaan vähintään 0,2 metrin paksuinen tiivistyskerros. Tiivistyskerrokset rakennetaan pohjakuonakerrosten väliin estämään sadevesien pääsyä pohjakuonakerrokseen. Alueen täyttötilavuus on arviolta 30 000-40 000 m 3 rtr. Kun alue on rakennettu valmiiksi, sille rakennetaan pintarakenteet valtioneuvoston kaatopaikkamääräysten mukaisesti. Samalle alueelle aiotaan läjittää jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan kanssa asbestijätettä, sairaalajätettä ja kuolleita pieneläimiä. Asbestijäte peitetään pohjakuonalla. Pohjakuonan kaatopaikkakelpoisuusselvitys Pohjakuonasta tehtiin NEN 7343-kolonnitestin mukainen liukoisuuskoe Fortum Teknologian voimalaitos- ja ympäristökemian laboratoriossa. Kolonnikokeessa tutkittavan massan läpi pumpattiin vastavirtaperiaatteella eluenttia vakionopeudella ja kerättiin fraktionäytteitä kiintoaine/nestesuhteilla 0,1, 0,2, 0,5, 1,0, 2,0, 5,0 ja 10,0. Näiden tulosten perusteella laskettiin kumulatiivinen liukoisuus L/S 10. Eluenttina käytettiin ionivaihdettua vettä, jonka ph oli 4. Tutkittujen uutteiden ph oli 11,3-11,7 ja sähkönjohtavuus 111-633 ms/m. Pohjakuonan liukoisuuskokeen tulokset esitetään taulukossa 1. ja kuonan haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet taulukossa 2. Taulukko 1. Pohjakuonan liukoisuuskokeen tulokset Alkuaine tai yhdiste Liukoisuus, kumulatiivinen summa Hollantilaiset rajaarvot luokka 1, eristämättä, peitettynä Arseeni 0,08 0,88 7 Barium 6,0 5,5 58 Kadmium <0,004 0,032 0,066 Kromi 0,13 1,3 12 Kupari 9,2 0,72 3,5 Lyijy 0,49 1,9 8,7 Mangaani <0,08 Molybdeeni 2,2 0,28 0,91 Nikkeli 0,09 1,1 3,7 Sinkki 0,47 3,8 15 Vanadiini <0,56 1,6 32 Elohopea <0,001 0,018 0,076 Kloridi 1792 600 8800 Sulfaatti 1131 750 22000 Hollantilaiset rajaarvot luokka 2, eristettynä Tuloksia verrattiin hollantilaisiin raja-arvoihin, jotka koskevat pilaantuneen maan käyttöä maarakennuksessa. Pohjakuonan sisältämien bariumin, kuparin, molybdeenin, kloridin ja sulfaatin liukoisuusarvot ylittävät luokassa I esitetyt raja-arvot. Kupari ja molybdeeni ylittivät myös luokan 2 raja-arvot.
Taulukko 2. Pohjakuonan haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet v. 2000 Alkuaine tai yhdiste Kokonaispitoisuus Arseeni 17 Barium 2300 Kadmium 2,3 Kromi 370 Kupari 2300 Lyijy 1100 Mangaani 2100 Molybdeeni 13 Nikkeli 116 Sinkki 2600 Vanadiini 52 Elohopea <0,03 Kloridi 2600 Sulfaatti 23970 3/5 Muut tutkimukset Kuonan kromi-, kupari-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat korkeita. Selvityksen johtopäätöksenä on, että kuonaa ei voida hyödyntää peitemateriaalina tai muissa vastaavissa rakenteissa ja että kuona on sijoitettava kaatopaikalla erilleen muista jätteistä ja rakentamisessa on huomioitava, että veden kulkeutuminen kuonakerrokseen estetään. Turun jätteenpolttolaitoksella vuosittain tehtävien ilmapäästömittauksien yhteydessä tutkitaan pohjakuonan sisältämät haitalliset aineet: elohopea, kadmium, lyijy sekä palamattoman ainesosan osuus. Pohjakuonanäytteet koostuvat kuudesta osanäytteestä, jotka on kerätty yhden päivän aikana. Vuosien 2001-2003 tulokset esitetään taulukossa 3. Taulukko 3. Päivämäärä 3.4.2001 3.9.2002 1.10.2003 Raskasmetallit Elohopea <0,02 <0,05 <0,05 Kadmium 3,6 4,3 1,4 Lyijy 3055 1700 630 Palava ainesosa p-% 6,3 5,2 8,4 Pohjakuonasta on tutkittu edellä mainittujen raskasmetallien lisäksi myös dioksiini- ja furaaniyhdisteet, jotka esitetään taulukossa 4. Taulukossa esitetään dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien lisäksi TCDD-toksisuusekvivalenttien summa (I-TEQ). Taulukko 4. Päivämäärä 3.4.2001 3.9.2002 1.10.2003 PCDD + PCDF 0,084 0,987 0,356 µg/kg PCDD +PCDF I-TEQ µg/kg 0,004 0.029 0,022 Suomessa on toistaiseksi esitetty käytettäväksi dioksiinien ongelmajäteraja-arvona 10 µg I-TEQ/kg. SAMASE-ohjearvo dioksiinien toksisuusekvivalenteille on 0,02 ja rajaarvo 0,5 µg I-TEQ/kg.
4/5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Perustelut Lounais-Suomen ympäristökeskus hylkää hakemuksen Turun jätteenpolttolaitoksen pohjakuonan sijoittamisesta Topinojan kaatopaikalle. Jätehuoltoyhtiön on esitettävä käsittelymenetelmät, joiden avulla pohjakuonan vaarallisten aineiden ominaisuuksia voidaan vähentää siten, että jäte voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli jäte aiotaan edelleen sijoittaa Topinojan kaatopaikalle. Käsittelymenetelmät on esitettävä ympäristökeskukselle viimeistään 30.9.2004. Jätteiden poltossa syntyvä pohjatuhka ja kuona luokitellaan ongelmajätteiksi yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon perusteella (ympäristöministeriön asetus 1129/2001), jos ne sisältävät vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että jätteellä on yksi tai useampi jäteasetuksen (1390/1993) liitteessä 4 luetelluista ominaisuuksista. Jos jäte sisältää useampaa kuin yhtä vaaralliseksi luokiteltua ainetta, noudatetaan aineiden pitoisuuksien yhteenlaskussa kemikaalilain 19 :n 2 momentin nojalla annettuja säännöksiä. Jätteenpolttolaitoksen pohjakuona sisältää raskasmetalleja mm. lyijyä, kadmiumia, kromia, kuparia, nikkeliä, ja sinkkiä. Yksittäisen aineen määrä ei ylitä sellaista pitoisuutta, jonka perusteella pohjakuona luokiteltaisiin ongelmajätteeksi jäteasetuksen 3 :n liitteen 4 perusteella. Pohjakuonan sisältämien raskasmetallien seos luokitellaan kuitenkin ongelmajätteeksi sen sisältämien aineiden määrien ja vaarallisten ominaisuuksien yhteisvaikutusten perusteella. Pohjakuonassa on yksittäisiä myrkyllisiä ja haitallisia aineita, joiden painoprosenttien yhteenlaskettu summa on yli 1%. Pohjakuonan sisältämä palava ainesosa on suuri, 5-8 %. Jätteiden kaatopaikkasijoitukseen vaikuttaa haitallisen aineiden kokonaismäärän lisäksi niiden liukoisuus kaatopaikkaolosuhteissa. Pohjakuonan haitallisten aineiden kumulatiivinen liukoisuus mitattiin kolonnitestillä NEN 7343. Raskasmetallien liukoisuudet olivat tutkituissa olosuhteissa melko pieniä. EU:n neuvosto on tehnyt 19.12.2002 päätöksen perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille. Päätös tulee voimaan 16.7.2004. Päätöksessä on annettu perusteet vaarallisten jätteiden hyväksymiselle tavanomaisen jätteen kaatopaikoille. Perusteet koskevat mm. raskasmetallien suotautumista ja orgaanisen hiilen kokonaismäärää. Pohjakuona ei täytä näitä kaikkia perusteita. Vähentämällä pohjakuonan vaarallisten aineiden määrää mm. ohjaamalla polttoon lajiteltua polttokelpoista jätettä, on mahdollista vaikuttaa pohjakuonan laatuun ja kaatopaikkakelpoisuuteen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28 Ympäristönsuojeluasetus 1 ja 6 Jätelaki 6 Jäteasetus 3a Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) Kemikaalilaki (744/1989) 5/5 LUVAN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1680. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon kohtaan "muu ympäristölupa". LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Turun Seudun Jätehuolto Oy Jäljennös päätöksestä Turun kaupunginhallitus Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Turun kaupungin ilmoitustaulu MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etuutta asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama Ylitarkastaja Kristiina Rainio LIITTEET Kartta Valitusosoitus