Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1
LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus Venäjäosaaminen näillä kolmella osaalueella *energiatehokkuus kattaa energian kulutuksen vähentämiseen ja ympäristöystävällisten energiamuotojen käytön lisäämiseen liittyvät materiaalit, metodiikat, analyysit, koneet ja laitteet, prosessit ja järjestelmät. 2
Sähköenergiamarkkinat Sähkön siirto keskittynyt yhteen kantaverkkoyhtiöön sähkömarkkinoiden takaaja, markkinapaikka, ei asiakaskohtaista kustannusvastaavuutta liiketoimintaalueena marginaalinen alue, < 0,5 snt/kwh Sähkön tuotanto kysyntä vakaata markkinaalue laajentunut, pohjoismaiset ja eurooppalaiset markkinat riskit lisääntyneet ympäristötekijät arvaamattomat, ympäristöverot, päästörajat Sähkön jakelu monopoliasema korostuu, säädetty monopoli Sähkökauppa muuttunut todelliseksi liiketoiminnaksi täysin kilpailtu liiketoimintaalue valvottu kohtuullisen tuoton periaate hinnan ja markkinoinnin rooli korostuu liiketoimintaalueena merkittävä, 24 snt/kwh pieni kate, merkittävät riskit, riskien säilynee vahvasti hajautettuna liiketoimintaalueena, hallinta vaikka onkin suuren mielenkiinnon kohteena Suomessa edelleen paljon toimijoita, liiketoimintojen segmentointi keskittyminen kuitenkin jatkuvaa 3
sähkön siirto Sähköverkoille, jotka ovat luonteeltaan monopoleja, on asetettu selkeät pelisäännöt: verkonhaltijoiden on avattava verkkonsa kaikkien halukkaiden käyttöön asianmukaista korvausta vastaan. Näin sähköverkoista on muodostunut markkinapaikka, joka palvelee tasapuolisesti sähkökaupan osapuolia. Koko maan kattavan kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj omistaa myös maan rahojen yli menevät johdot. Alue ja jakeluverkkotoiminnasta vastaavat puolestaan runsas sata sähköyhtiötä, joilla on viranomaisten myöntämä verkkolupa. Sähkön siirron ns. pistehinnoittelun mukaisesti käyttäjä voi hankkia tarvitsemansa sähkön vapaasti mistä tahansa Suomen alueelta. Käyttäjä maksaa sähkön hinnan ohella liittymispisteessään maksun, joka kattaa koko siirtoketjun ilman muita siirtomaksuja. Tuottaja voi syöttää sähköä verkkoon samoin periaattein. Verkon ylläpito, käyttö ja kehittäminen ovat verkonhaltijan tehtäviä. 4
Sähkön tuotanto ja myynti Tukkusähkö ja vähittäismyyntimarkkinat Asiakas G G G Tukkusähkö Markkinat; pörssi ja OTCkauppa Myynti Asiakas Asiakas Asiakas Asiakas G Sähkön hintataso määräytyy pääosin tukkusähkömarkkinoilla Asiakas = sähkönkäyttäjä G = sähkön tuottaja 5
sähkön hinnan muodostuminen Keskisuuren teollisuusasiakkaan sähkön hinnan muodostuminen Kotitalouksien sähkönhinnan muodostuminen 1.4.2009 (12,51 snt/kwh) Arvonlisävero 18 % Sähköverot 7 % Sähkön hankinta 52 % Jakeluverkkosiirto 16 % Alueverkkosiirto 3 % Kantaverkkosiirto 3 % Sähkön myynti 1 % 6
Sähkön kokonaishinnan reaalinen kehitys, kotitalous (verollinen, suhteutettu kuluttajahintaindeksiin) (Lähde: www.energiamarkkinavirasto.fi) 7
Sähköenergian hinnan kehitys (julkiset hinnat) (Lähde: www.energiamarkkinavirasto.fi) 8
Sähkönsiirtohinnan kehitys, veroton, reaalinen (Lähde: www.energiamarkkinavirasto.fi) 9
Sähkön hinnan kehitys Sähkön hinnan kehitys vuosina 19942007, snt/kwh (kokonaishinta). Lähde: Energiamarkkinavirasto 10
Sähkön hinnan kehitys Pohjoismaissa Sähkön hinnan kehitys Pohjoismaissa, kotitaloudet e/kwh. Lähde: Eurostat 11
Sähkön hinta Euroopan maissa 1.1.2003 kotitaloudet(snt/kwh) Lähde; Energiateollisuus/Eurostat 12
Sähkön spot hinnan kehitys Sähkön spothinnan kehitys vuosina 1996 2007, e/mwh. Lähde: Nord Pool 13
Sähkön pörssihinnat spothinta, elokuu 2006 14
Sähkön pörssihinnat spothinta, elokuu 2007 15
Sähkön pörssihinnat spot ja finassituotteet, lokakuu 2009 Year ENOYR10 8760 36.85 37.00 36.90 0.40 87.0 37.60 36.90 9379 ENOYR11 8760 39.50 39.85 39.65 0.20 14.0 40.10 39.65 5940 ENOYR12 8784 41.50 42.25 41.70 0.15 3.0 41.70 41.70 3117 ENOYR13 8760 44.00 44.75 1261 ENOYR14 8760 44.45 45.75 421 16
Vesitilanne Pohjoismaissa Vesivarastojen tilanne Pohjoismaissa 2000luvulla. Lähde: Nord Pool 17
Vesitilanne Pohjoismaissa, 2009 18
90 Vesivarastojen ja sähkön pörssihinnan suhde Systeemihinta ja vesivarannot Pohjoismaissa (20002006) 90 70 70 Vesivarannot suhteessa mediaaniin [%] 50 30 10 10 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 50 30 10 10 Systeemihinta [ /MWh] 30 Vesivarannot Systeemihinta 30 19
Sähkön tuotanto Pohjoismaissa, Lähde: Nordel/Energiateollisuus Sähkön tuotantotavat ovat hyvin erilaiset Pohjoismaissa. 1 % Sähkön tuotantorakenne Pohjoismaissa, 2007 30% 12 TWh 70% 78 TWh 1 % 98% 137 TWh 46 % 53% 18% 29% Pohjoismaat 409 TWh 21 % 21 % 55 % 37 TWh 81% 19% 44% 10% 45% 3 % Vesivoima Tuulivoima ja geoterminen Ydinvoima Lämpövoima 145 TWh 1 % 20
Sähköenergian markkinahinnan muodostuminen KYSYNTÄ Muuttuvat tuotantokustannukset [ /M Wh] SYSTEEMIHINTA Ves ivoima TARJONTA Ydinvoima CHP Hiililauhde Öljylauhde Kaasuturbiini TUOTANTO [TWh] VAIHTO 21
Pohjoismaiden rajasiirrot 2004 682 1337 96 159 0 758 3261 188 468 456 2151 TUONTI GWh VIENTI GWh 1484 1122 7716 33 3801 218 640 3784 1350 154 1840 213 1294 4096 2400 1283 2265 1115 1409 2375 0 10645 Tanska 8 768 11 643 Suomi 12 218 7 221 Norja 15 335 3 840 Ruotsi 15 586 17 624 22
NordPool markkina, esimerkkitilanne 23
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 24