Vuosikertomus. Energiankäyttäjän lähin ystävä.

2010 Vuosikertomus Energiankäyttäjän lähin ystävä.

Jalasjärvi Kauhajoki Karvia Isojoki Honkajoki Parkano Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Ikaalinen Hämeenkyrö Noormarkku Lavia Suodenniemi Kullaa Mouhijärvi Sisältö Kiikoinen Toimitusjohtajan katsaus 3 Avainluvut 5 Energialiiketoiminta 6 Verkostoliiketoiminta 8 Asennusliiketoiminta 10 Lämpöliiketoiminta 12 Ympäristö 14 Henkilöstö 16 Hallituksen toimintakertomus 18 Hallinto ja omistus 23 Tase 24 Tuloslaskelma 26 Sähköverkkotoiminnan tase 27 Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma 28 Tilintarkastuskertomus 29 Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä 30 Suunnittelu ja toteutus: Kumppania Oy. Kuvat: Vatajankosken Sähkö Oy, Voimatori, Kankaanpään Kuva-Center, Harri Virta. 2

Toimitusjohtajan katsaus Suomen sähkön kulutus lähes taantumaa edeltäneelle tasolle Vuoden 2009 jälkeen sähkön käyttö palautui kylmän vuoden myötä lähes vuoden 2008 tasolle. Vuosi 2010 alkoi kylmän pakkaskauden merkeissä. Tammikuun keskilämpötila oli Kankaanpäässä -12,3 astetta ja pakkaskausi oli yhtäaikaisesti lähes koko pohjoismaisella markkina-alueella. Pakkaskausi yhdessä Ruotsin ydinvoimaloiden alhaisen käyttöasteen kanssa aiheutti tammikuussa korkeita hintapiikkejä markkinoilla. Suomen sähkön kulutus kasvoi lähes taantumaa edeltäneelle tasolle ja oli vuonna 2010 87,5 terawattituntia. Sähkön kulutus kasvoi valtakunnal- lisesti 7,6 prosenttia. Kulutuksen kasvu oli metalliteollisuudessa noin 17 prosenttia ja puunjalostusteollisuudessa 11 prosenttia. Sähkön tuonti pieneni lähes 13 prosenttia ja oli vuonna 2010 10,5 terawattituntia. Tuotu sähkö tuli Suomeen lähinnä Venäjältä ja Baltiasta. Pohjoismaiden vesitilanne oli heikko ja vuoden lopussa vaje normaaliin vesitilanteeseen oli noin 30 terawattituntia. Vuoden 2010 aikana myös Ruotsi ja Norja olivat sähkön nettotuojia. Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus kasvoi noin seitsemän prosenttia. Teollisuuden sähkön käyttö palautui lähes vuoden 2008 tasolle, mutta suuren osan kasvusta selittää edellisiä vuosia selvästi 3

Toimitusjohtajan katsaus Vatajankosken Sähkön jakelu alueella sähkön kulutus kasvoi seitsemän prosenttia. Teollisuuden sähkön käyttö palautui lähes vuoden 2008 tasolle, mutta suuren osan kasvusta selittää edellisiä vuosia selvästi kylmempi sää. kylmempi sää. Erityisesti tammi- ja joulukuu olivat kylmiä. Valtakunnallinen sähkön kulutushuippu oli 28.1. 14 588 megawattia, joten sähköntuotantokapasiteetin tarve on taantumaa edeltäneellä tasolla. Kaukolämmön myynti Suomessa oli kertomusvuonna 38,7 terawattituntia. Kaukolämmön myynti kasvoi 10 prosenttia ja kaukolämmitettyjä asuntoja oli Suomessa vuoden lopussa yli 1,2 miljoonaa. Ruotsin ydinvoimalaitosten talvikaudelle asti jatkuneet modernisointi- ja tehonkorotusprojektit aiheuttivat korkeita hintapiikkejä tammikuussa ja huono vesitilanne yhdessä kylmän sään kanssa nosti spot-markkinoiden keskihinnan noin 10 senttiin kilowattitunnilta joulukuussa. Alkuvuotta paremman ydinvoiman käyttöasteen ansiosta tammikuun kaltaisilta hintapiikeiltä vältyttiin. Kilpailutilanne loppuasiakasmarkkinoilla ei ollut vuonna 2010 aivan yhtä kova kuin vuonna 2009. Sähkön keskihinta spot-markkinoilla oli noin 5,7 senttiä kilowattitunnilta ja kovin halpoja kiinteähintaisia tarjouksia ei markkinoilla enää tammikuun korkeiden hintapiikkien jälkeen juuri ollut. Yhtiömme markkinaosuus omalla jakelualueellamme ei muuttunut oleellisesti ja markkinaosuus sähkön kuluttajista on edelleen alueellamme noin 92 prosenttia. Uskomme, että kohtuullinen hinta, tasapuolisuus ja hyvä asiakaspalvelu ovat edelleenkin toimivia kilpailutekijöitä. Markkinointilinjauksia ja yhtiön ilmettä ollaan kuitenkin jonkin verran muuttamassa. Yhtiömme välttyi vuoden 2010 aikana suurilta myrskytuhoilta, jotka vaivasivat erityisesti Etelä-Savoa ja Pohjois-Pirkanmaata. Meidän pitää kuitenkin jatkaa määrätietoisesti sähkönjakeluverkostomme uusimista, jotta toimitusvarmuus edelleen paranee. Uuden asiakaspalvelujärjestelmän käyttöönotto toteutuu vuoden 2011 aikana ja uusien kaukoluettavien mittareiden asennustyö etenee. Mittareiden massavaihto alkoi keväällä 2010 ja noin yksi kolmasosa mittareista oli vaihdettu vuoden lopussa. Yhtiömme on mukana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa. Hanke eteni, kun valtioneuvosto myönsi 6.5. Fennovoimalle periaateluvan voimalan rakentamiseksi. Tulemme saamaan tulevasta ydinvoimalasta tuotanto-osuuden, joka edelleen vakauttaa asiakkaidemme sähkön hintaa. Kuluvan vuoden aikana tehdään ratkaisu voimalan sijoituspaikasta, joka tulee olemaan joko Pyhäjoki tai Simo. Työ asiakkaidemme hyväksi jatkuu, uusiutuvat tietojärjestelmät ja palveluhenkinen henkilökunta mahdollistavat kehittymisen myös jatkossa. Liikevaihto vuonna 2010 oli noin 26 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli noin 2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 206 000 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 184 852 euroa. Juha Lindholm toimitusjohtaja 4

Avainlukuja 2010 Asukkaita toiminta-alueella noin 24 000 Sähkönkäyttöpaikkoja 17 596 kpl Sähköverkoston kokonaispituus 3 823 km Jakelumuuntamoita 1 263 kpl Sähköasemia (110/20kV) 8 kpl Henkilöstön määrä 76 Sähkön kulutus toiminta-alueella 279,6 milj. kwh, muutos +7,2 % Sähkön hankinta yhteensä 249,0 milj. kwh, josta - omalla vesivoimalla 3 % - omalla lämpövoimalla 10 % - tuotanto-osuuksilla 16 % - tukkuostoina 71 % Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,5 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 41,02 km Niinisalon verkko mukana Lämmön kulutus 87 884 MWh, muutos +11,5 % Lämmön tuotanto yhteensä 100 362 MWh - lähialueen polttoaineilla 91 % - öljyllä 9 % Sähkön myynnin liikevaihto Sähkön siirron liikevaihto Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto 12,0 milj. euroa 8,2 milj. euroa 5,6 milj. euroa Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2010 % 33 % kotitaloudet ja asunnot 28 % maatalous ja puutarhat 19 % teollisuus ja rakentaminen 20 % palvelut ja julkinen kulutus Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2010 Sähkön hankinnan jakauma 2010 45 % Kankaanpää 24 % Honkajoki 11 % Karvia 6 % Lavia 7 % Pomarkku 4 % Sastamala 4 % muut % % 75 % sähköpörssi 22 % turve ja biopolttoaineet 3 % vesi ja tuulivoima 5

ENERGIALIIKETOIMINTA Vuosi 2010 jää historiaan ääriolosuhteiden vuotena Suomessa sääolosuhteet vaihtelivat äärilaidasta toiseen vuonna 2010. Vuoden alkupuolella kylmä pakkasjakso nosti sähkön tukkumarkkinahintaa. Tämä puolestaan nosti myös sähkön tarjoushintoja kuluttajille. Kylmän talven vastapainoksi kesällä riitti aurinkoa ja Suomessa mitattiinkin uusi lämpö ennätys 29.7. Joensuun lentoasemalla lämpömittarin näyttäessä +37,2 C lukemaa. Lämmin heinäkuu toi myös mukanaan rajut ukkospuuskat ja myrskyt. Verkkoalueemme onneksi välttyi suuremmilta myrskytuhoilta. Pohjoismaiden huono vesitilanne piti osaltaan sähkön tukkumarkkinahintaa korkealle myös kesän ajan. Vuoden loppupuolella kylmä sää yhdessä huonon vesitilanteen kanssa nosti sähkön tukkumarkkinahintaa reilusti marraskuun lopun ja joulukuun aikana. Kohonneiden sähkön hankintakustannusten myötä yhtiömme joutui korottamaan sähkön myyntihintoja ja perusmaksuja noin kuusi prosenttia 1.1.2011 alkaen. Hankimme vuonna 2010 87 prosenttia sähköstä sähköpörssin kautta. Myyntivolyymimme vuonna 2010 oli 219,7 gigawattituntia. Sähkön tuotanto Pohjoismaiden heikko vesitilanne näkyi myös omien vesivoimaloidemme tuotannossa. Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimaloiden yhteistuotanto oli 4 615 megawattituntia. Yhtiöllämme on 16,5 prosentin osuus Kyröskosken Voima Oy:n vesivoimalaitoksesta, jonka tuotanto oli 4 248 megawattituntia. Tuotanto oli samalla tasolla kuin vuonna 2009. Kankaanpään voimalaitoksen lämmön ja sähkön yhteistuotannon myötä tuotettiin sähköä 28 356 megawattituntia, eli tuotanto oli vuoden 2009 tasolla. Yhtiöllämme on myös viiden megawatin osuus Kanteleen Voima Oy:n turvevoimalaitoksesta. Osuutemme laitoksen tuotannosta vuonna 2010 oli 27 211 megawattituntia. Tuotanto kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden. Syynä tähän oli heikko turpeen saatavuus vuonna 2009. Tuulisähköä tuotettiin Ajoksen tuulivoimapuistossa yhtiöllemme 888 megawattituntia. Olkiluoto 3:n valmistumisen myötä saamme kahden megawatin osuuden Olkiluoto 3:n sähkön tuotannosta ja tulevaisuudessa Fennovoiman ydinvoimalaitosyksikön toteutumisen myötä viisi megawattia lisää omaa sähkön tuotantoa. Ydinvoimaosuuksien myötä pystymme pa- 6

ENERGIALIIKETOIMINTA remmin eliminoimaan sähkön tukkumarkkinahinnan heilahteluiden vaikutuksia asiakkaillemme. Olemme aktiivisesti mukana myös tuulivoimahankkeissa, muun muassa Haminan Mäkelänkankaalle kaavailluissa tuulivoimaloissa. Tulevaisuuden näkymiä Aloitimme loppuvuodesta Vatajankosken Sähkön ilmeen kirkastamisprojektin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää markkinointiviestinnän linjaa ja pyrkiä vahvistamaan mielikuvaa Vatajankosken Sähkön uskottavuudesta niin asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, henkilöstön kuin omistajienkin silmissä. Yhtiömme www-sivut uudistuvat keväällä 2011. Uudistuksen myötä muun muassa sähköisten palveluiden määrä lisääntyy. Energiaverotus muuttui 1.1.2011 pyrkien energian kulutuksen kasvun hillitsemiseen. Pienkuluttajien osalta energiavero melkeinpä kaksinkertaistui. Veroluokkaan II kuuluville yrityksille veron korotuksen vaikutus on vieläkin suurempi. Talotekniikan lisääntymisen myötä laitteiden oikeaan ja energiatehokkaaseen käyttöön liittyvät asiat tulevat jatkossa korostumaan ja uudet rakentamismääräykset tulevat edellyttämään rakennuksilta entistä parempaa energiatehokkuutta. Yhtiömme tavoitteena on toimia asiakkaidemme tukena energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa ja kehittää energiatehokkuuteen pohjautuvia palveluita. Vuonna 2010 osallistuimme Adato Energian toteuttamaan asiakastyytyväisyystutkimukseen, johon osallistui 23 energiayhtiötä. Sijoituimme tutkimuksessa viidennelle sijalle. Tutkimus antoi asiakkailta arvokasta palautetta siitä, mihin suuntaan Vatajankosken Sähkön toimintaa ja palveluita tulisi tulevaisuudessa kehittää. Sähkön hankinta ja kulutus vuodesta 1928 (MWh) Sähkön hankinta Sähkön kulutus toiminta-alueella 1928 1938 1948 1958 1968 1978 1988 1998 2008 2009 2010 n. 100 551 443 2 141 1 031 6 459 4 914 23 918 22 486 85 414 82 307 156 985 149 747 210 660 209 000 247 137 261 131 241 000 260 890 249 000 279 580 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 7

VERKOSTOLIIKETOIMINTA Kohti älykkäämpää sähköverkkoa Etäluettavien energiamittareiden vaihto on edennyt hyvin. Vuoden loppuun mennessä mittareita oli vaihdettu noin 6 000 kappaletta, eli reilu kolmannes koko mittarikannasta. Lähiajan haasteitamme ovat uuden asiakkuudenhallintaohjelmiston käyttöönotto sekä etäluettavien mittareiden toimintojen yhteensovittaminen toimintatapoihimme ja muihin järjestelmiimme. Tietotekniikan ala näyttää edelleen olevan oma maailmansa ja toimitusten viivästymiset ovat vaivanneet uuden mittaustekniikan ja laskutusohjelmiston käyttöönottoa. Tästä johtuen kaikkia asennettujen mittareiden ominaisuuksia ei ole vielä pystytty hyödyntämään. Siirtotoiminta kohtuullista Sähkön käyttö verkostoalueellamme oli 280 miljoonaa kilowattituntia mikä on seitsemän prosenttia edellisvuotista suurempi. Tehohuippu osui joulukuulle ja oli tuntikeskitehona 62,5 megawattia, josta oman tuotannon osuus oli 5,3 megawattia. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 8,2 miljoonaa euroa. Energiamarkkinaviraston valvontatietojen mukaan yhtiömme kohtuullisen tuoton luku oli vuoden 2009 osalta 2,2 miljoonaa euroa eduksemme alijäämäinen. Vuoden 2008 luku oli likimain sama eli 2,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulevia lukuja tulee pienentämään 1.11.2010 tehty varsin maltillinen noin viiden prosentin siirtohintojen korotus. Hinnanmuutos johtui verkoston rakentamiseen käytettävien materiaalien hintojen ja työvoimakustannusten nousun lisäksi uusien etäluettavien sähkömittareiden hankinnasta ja asentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Viranomaisen seuraavalle valvontakaudelle kaavailemat valvontamallin muutokset aiheuttavat haasteita. Toivottavasti valvontamalli muotoutuu kuitenkin sellaiseksi, että se jatkossakin kannustaa tekemään järkeviä verkostoinvestointeja. 8

VERKOSTOLIIKETOIMINTA Sähköasemien yhteyksiä parannettiin digilinkein Kankaanpäästä Pomarkkuun ja Lassilaan. Pomarkun sähköasematontille pystytettiin uusi masto ja vanha masto siirrettiin Lassilaan. Seuraavalle vuodelle ovat hankkeissa digilinkki-yhteydet Lavian ja Suodenniemen asemille. Verkoston toimintavarmuus paranee Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit olivat lähes 4,5 miljoonaa euroa. Summa on noin 1,5 miljoonaa euroa edellisvuotista suurempi johtuen käytännössä kasvaneista mittari-investoinneista. Käyttövarmuutta parantavia toimia on jatkettu eripuolilla verkostoa. Esimerkiksi usean vuoden kestänyt 20 kilovoltin johdon siirtoprojekti Lavian Peräkylässä tienvarteen kauko-ohjattavine erottimineen, sekä Lassilan kytkemön uusinta katkaisijoilla varustetuksi kojeistoksi, tuovat parannusta sekä vianselvitysnopeuteen että pienentävät häiriöiden vaikutusalueita. Sähköasemien yhteyksiä parannettiin digilinkein Kankaanpäästä Pomarkkuun ja Lassilaan. Pomarkun sähköasematontille pystytettiin uusi masto ja vanha masto siirrettiin Lassilaan. Seuraavalle vuodelle ovat hankkeissa digilinkki-yhteydet Lavian ja Suodenniemen asemille. Uusia 20 kilovoltin johtoja sekä johtouusintoja tehtiin yhteensä 34 kilometriä. Pienjänniteverkkoa rakennettiin tai uusittiin kaikkiaan 72 kilometriä. Vuoden aikana uusittujen tai uusien muuntamoiden kokonaismäärä oli 30 kappaletta. Kaukokäytettyjen erottimien lukumäärä oli vuoden lopussa yhteensä 74 kappaletta. Puupylväitä asennettiin noin 800 kappaletta. Uusia liittymiä rakennettiin 86 kappaletta, joista noin kolmannes oli vapaa-ajan asuntoja. Kunnossapito-ohjelman mukaisesti raivattiin johtoalueita 280 kilometriä. Sähkönjakelun (20 kv) keskeytysten aiheuttajat ja kestot vuonna 2010 (kpl) 0 3 min 3 30 min 30 min 1 h 1 3 h 3 6 h 6 12 h Tuuli ja myrsky 1 2 4 3 3 Lumi- ja jää 4 8 5 16 1 1 Ukkonen 1 4 6 Eläimet, linnut 1 5 2 Rakenneviat 3 2 Verkonhaltijan toiminta 1 1 Tuntematon 1 3 Ulkopuoliset 1 3 1 1 Suunniteltu keskeytys 3 43 33 46 3 Pikajälleenkytkennät 368 alle 1 sek, (ukkosen aiheuttama) Aikajälleenkytkennät 155 (kesto 1 min) 9

ASENNUSLIIKETOIMINTA Ennakoinnilla jakeluhäiriöt kuriin Vuoden 2010 aikana asennusliiketoiminta koki poikkeukselliset olosuhteet. Alkuvuoden aikana oli kylmää ja lumimäärä oli myös poikkeuksellisen suuri. Pahoilta jakeluhäiriöiltä kuitenkin vältyttiin, koska teimme ennakoivaa raivausta ja tykkylumien poistoa puista ja johdoilta etukäteen. Vuoden 2010 pakkaset tulivat tavallista aikaisemmin haitaten eniten maakaapelitöitä, jotka käytännössä pysähtyivät tavallista aikaisemmin. 10

ASENNUSLIIKETOIMINTA Verkonrakennuksen painopiste on siirtymässä yhä enemmän maakaapeli-asennuksiin. Maakaapeleita asennetaan mahdollisuuksien mukaan auraamalla. Vuonna 2010 aurasimme ennätyksellisen paljon. Työturvallisuus parantui Vuoden aikana kiinnitimme työturvallisuuteen ja varusteisiin tavallista enemmän huomiota. Uusimme pylväsvyöt tuplavöiksi. Samassa yhteydessä varusteisiin lisättiin putoamissuojat ja alaslaskuvarusteet. Työvaatetuksessa otimme käyttöön uusien vaatteiden yhteydessä näkyvämmät värit entisten tilalle. Nostorikorityöskentely ohjeistettiin uudelleen ja asentajille järjestettiin uuden ohjeistuksen mukainen koulutus. Työturvallisuuteen liittyen annoimme määräysten mukaiset koulutukset vuoden pimeimpänä ja kylmimpänä aikana. Vuoden aikana ei tapahtunut pahoja tapaturmia. Kalustohankinnoista mainittakoon uuden TelaCatin hankinta. Koneeseen kuuluu myös henkilönostokori. Lisäksi hankittiin uusi moottorikelkka. Materiaalitoimi kehittyi edelleen kuluneen vuoden aikana. Logistiikkayhteistyökumppanimme kanssa kehitimme paremmin ja täsmällisemmin toimivia toimintatapoja. Toimintaa saimme tehostettua täsmällisemmällä suunnittelulla. Oman varastomme arvo on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna, ollen 202 739 euroa. Henkilökuntaa asennusosastolla oli vuoden lopussa 21 henkilöä. Oppisopimuskoulutuksessa olevista yksi sai asentajatutkinnon valmiiksi ja neljä jatkaa opiskelua. Yksi heistä on vuoden aikana aloittanut opiskelun oppisopimuksella. Työturvallisuuteen liittyen annoimme määräysten mukaiset koulutukset vuoden pimeimpänä ja kylmimpänä aikana. Vuoden aikana ei tapahtunut pahoja tapaturmia. 11

LÄMPÖLIIKETOIMINTA Kylmä vuosi 2010 lisäsi lämmityskuluja merkittävästi Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. Kuluttajien lämmityskulut nousivat pakkasten johdosta, vaikka kaukolämmön hinta säilyi ennallaan. Biopolttoaineen käytön osuus lähti ripeään kasvuun ja sen hankinta pyritään hoitamaan lähialueelta. Lämmönmyynti kasvoi Vuoden 2010 lämmönmyynti oli ennätyksellisen suuri, lähes 87 000 megawattituntia. Määrä on noin 11,5 prosenttia suurempi kuin vuonna 2009 ja yli 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008. Kaukolämmön myynnin lisäykseen on vaikuttanut pääasiassa sää. Honkajoella höyryn myynti kasvoi myös noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ollen nyt 68 000 megawattituntia. Honkajoella kaiken höyryn osti Honkajoki Oy. Kuluttajan lämmityskuluissa kylmä talvi näkyy selvästi, vaikka kaukolämmön hinnat olivatkin vuonna 2010 samat kuin vuonna 2009. Kolmannes biopolttoainetta Kaukolämmön tuotannossa olemme siirtyneet mahdollisuuksien mukaan käyttämään biopolttoaineita. Biopolttoaineiden osuus oli Kankaanpäässä käytetyistä polttoaineista 30 prosenttia. Kattilatekniikka ja mitoitukset asettavat omat rajoituksensa biopolttoaineiden käytölle. Biopolttoaineiden kova kysyntä on nostanut niiden hintatasoa. Olemme pyrkineet saamaan polttoaineet lähialueelta, ja vuoden 2011 biopolttoainehankintaa varten teimmekin hankintasopimuksia paikallisten toimijoiden kanssa. Päävastuu puupolttoaineiden toimituksesta vuodelle 2011 on Metsänhoitoyhdistys Karhulla ja Energiapalvelu Ohrankämmen Oy:llä. Länsi-Suomen alueella turpeen tuotannossa päästiin viime kesänä tavoitetasoon. Yhtiön omalta suolta nostettiin jyrsinturvetta noin 30 000 kuutiometriä. Puoli kilometriä uutta verkostoa Kaukolämpöverkkoomme liitettiin uusina kuluttajina 16 kiinteistöä. Kaukolämpöverkkoon liitetyt kiinteistöt olivat pääasiassa vanhoja kiinteistöjä, jotka vaihtoivat lämmitysjärjestelmänsä öljylämmityksestä kaukolämpöön. Uutta verkostoa rakensimme vuoden 2010 aikana 521 metriä. Kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2010 aikana kaksi vauriota, jotka pystyimme korjaamaan nopeasti ja lämmöntoimituskatkot rajattiin pienille alueille. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. Varma tuotanto Kankaanpään voimalaitoskattilassa oli kaksi toimintahäiriötä vuoden aikana. Häiriöiden aikana lämpö tuotettiin muilla kattilalaitoksilla, eikä häiriö aiheuttanut vajausta kuluttajien lämmönsaantiin. 12

Lämpö- ja höyryenergian myynti 2010 / 155 GWh % 47 % kaukolämpö keskusta 10 % kaukolämpö Niinisalo 43 % höyry Honkajoki Kankaanpään kaukolämmön ja sähköntuotannon polttoaineet 2010 Lämmön myynti asiakasryhmittäin 2010 87 884 MWh % % 60 % jyrsinturve (91 235 MWh) 1 % palaturve (1 598 MWh) 9 % puru (13 217 MWh) 15 % metsähake (23 534 MWh) 6 % peltoenergiakasvit (9 860 MWh) 9 % öljy (13 922 MWh) 2 % as. ok-talo (75) 31 % rivi- ja kerrostaloasunnot (91) 9 % asuinliiketalot (25) 25 % julkiset rakennukset (34) 18 % liike- ja teollisuusrakennukset (46) 15 % varuskunta (31) Lämmön ja höyryn myynti vuosittain (MWh) Lämmön myynti Höyryn myynti 1981 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 3 800 18 700 36 300 46 500 49 900 49 500 70 770 70 000 73 100 73 300 67 235 73 899 70 893 72 743 140 284 155 500 0 50 000 100 000 150 000 200 000 13

YMPÄRISTÖ Ympäristön suojelu Yhtiömme kaikkeen toimintaan liittyy tärkeänä osana myös ympäristön suojelu alkaen lähiympäristöstä ulottuen ilmastoon. Lähiympäristön suojelussa merkittävimmät tulokset olemme saavuttaneet lämmityksessä korvaamalla talokohtaista öljylämmitystä sähkö- tai kaukolämmityksellä, joissa energia tuotetaan puhtaimmalla mahdollisella tekniikalla. Sähkölämmityksen rinnalle olemme olleet edistämässä polttopuun oikeaa käyttöä esim. varaavassa takassa. Olemme mukana sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa ja yhtiömme on pyrkinyt aktiivisesti edistämään myös lämpöpumppujen yleistymistä lämmitysratkaisuna. Sähköverkon rakentamisessa pyrimme sovittamaan yhteen maisemansuojelulliset ja teknistaloudelliset tavoitteet. Maaseudulla keskijänniteverkostoa ei ole valitettavasti teknistaloudellisesti mahdollista rakentaa 14

YMPÄRISTÖ maanalaisena kaapeliverkostona, mutta pienjänniteverkostamme jo 30 prosenttia on kaapeloitu. Rakentamistöiden jälkien siistiminen on pieni, mutta maanomistajien kannalta tärkeä osa maiseman suojelua. Ympäristölle haitallisten öljyjen vuodot maaperään pyrimme estämään mahdollisimman huolellisesti. Lämpökeskusten öljysäiliöt ja sähköasemien päämuuntajat on varustettu valuma-altailla. Paikallinen energiantuotantomme perustuu alueen omaan energiaan ja on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Energiantuotantomme polttoaineista on öljyn osuus vain muutama prosentti. Tuotantolaitoksemme on varustettu lähiympäristöä suojelevasti hyvällä polttotekniikalla ja korkeatasoisella savukaasujen puhdistuksella. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi olemme lisänneet puun käyttöä teknistaloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto varmistaa kaiken polttoaineen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen ja kasvihuonekaasujen päästön minimoinnin. Panostamme myös uuteen päästöttömään energiantuotantoon. Yhtiömme on mukana Suomen Voima Oy:n kautta Haminan ja Puhuri Oy:n Raahen seudun tuulivoimahankkeissa. Pyrimme hankkimaan osuuksia hiilidioksidivapaasta suurtuotannosta. Olemme saamassa kahden megawatin osuuden rakenteilla olevasta Olkiluodon kolmannesta ydinvoimayksiköstä ja tulevaisuuden tavoitteemme on viiden megawatin osuus suunnitteilla olevasta Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta. Puhtainta energiaa on säästetty energia Jokaiselle helpointa ympäristönsuojelua on kaiken energian järkevä säästö. Energiansäästöneuvonta on jo vuosikymmeniä kuulunut yhtiömme aktiiviseen palveluvalikoimaan. Kertomusvuonna suuntasimme energiansäästöneuvontaa muun muassa peruskoulun 9. luokkalaisille ja uuden päiväkodin henkilöstölle. Olemme mukana sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa ja yhtiömme on pyrkinyt aktiivisesti edistämään myös lämpöpumppujen yleistymistä lämmitysratkaisuna. 15

HENKILÖSTÖ Toiminnan kivijalkana osaava henkilöstö Vuonna 2010 organisaatiota vahvistettiin uusilla henkilöillä ja sisäisillä siirroilla. Koulutukseen panostettiin erityisesti atk:n, asiakaspalvelun ja työturvallisuuden osalta. Yhtiömme palveluksessa oli vuoden lopussa 19 naista ja 59 miestä, yhteensä 78 henkilöä. Näistä määräaikaisessa työsuhteessa oli seitsemän henkilöä. Henkilöstömäärä oli sama kuin edellisenä vuonna. Sairaudesta johtuvia poissaoloja oli kolme prosenttia laskettuna kokonaistyöajasta. Työtapaturmia oli yhteensä yhdeksän kappaletta, joista aiheutui 41 poissaolotyöpäivää. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä. Vakituiseen palvelukseen tuli Jarno Joensuu verkostoasentajaksi, Markku Visuri suunnittelijaksi ja Jalmari Rossi myynti-insinööriksi. Lisäksi Teija Majakankaan työsuhde vakinaistettiin. Teijan työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelu ja laskutus. Yhtiön sisällä uusiin työtehtäviin siirtyivät Olli Kujansuu suunnittelijaksi, Juha Marttila asiakaspalveluteknikoksi ja Arto Rantanen asennusosastolle työnjohtajaksi. Vuoden aikana palkattiin myös viisi henkilöä määräaikaiseen työsuhteeseen. Oppisopimuskoulutuksen aloitti yksi henkilö. Ikäjakauma % 21 % 18 29 v 10 % 30 39 v 27 % 40 49 v 42 % yli 50 v Henkilöstöjakauma % 48 % 0 9 v 10 % 10 19 v 42 % yli 20 v 16

HENKILÖSTÖ Yhteistoiminta Yhtiössämme toimii YT-neuvottelukunta, joka käsittelee yhteistoimintalaissa määrättyjen asioiden lisäksi myös muita työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa edistäviä asioita. Neuvottelukunta kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Työturvallisuuden jatkuva kehittäminen Vuoden aikana kiinnitettiin työturvallisuuteen ja varusteisiin tavallista enemmän huomiota. Pylväsvyöt uusittiin tuplavöiksi. Samassa yhteydessä varusteisiin lisättiin putoamissuojat ja alaslaskuvarusteet. Työvaatetuksessa otettiin käyttöön uusien vaatteiden yhteydessä näkyvämmät värit entisten tilalle. Yhtiömme on myös mukana Lediva-projektissa, jonka yhtenä tavoitteena on ledi-valojen hyödyntäminen työvaatetuksessa. Asiakaspalvelun kehittämiseen liittyen järjestettiin muun muassa puhelinmyyntivalmennusta, sähkökauppakoulusta, sähköpostiviestinnän koulutusta ja turvallisuuskoulutusta. Asennus- ja verkostoliiketoiminnan henkilöstölle järjestettiin muun muassa asiakaspalvelukoulutusta ja määräaikaisia työturvallisuuskoulutuksia. Vuoden aikana esimiesten valmiuksia kehitettiin osallistumalla Voimatorin järjestämille asiakaspalvelun ja sähköverkkojen esimiespäiville. Koulutus Yhtiöllemme laadittiin uutta strategiaa, jossa henkilöstön osaamisen kehittäminen on keskeisessä asemassa tulevina vuosina. Asiakkuudenhallintajärjestelmän uusiminen ja etäluettaviin mittareihin siirtyminen tuovat osaltaan erilaisia koulutustarpeita. Koko henkilöstölle järjestettiin atk-koulutusta, jonka tavoitteena on parantaa henkilöstömme valmiuksia sähköisiin järjestelmiin liittyen. Koulutuksen myötä on mahdollista suorittaa TIEKEn tietokoneen ajokortti. Vuoden aikana kiinnitettiin työturvallisuuteen ja varusteisiin tavallista enemmän huomiota. Pylväsvyöt uusittiin tuplavöiksi. Samassa yhteydessä varusteisiin lisättiin putoamissuojat ja alaslaskuvarusteet. 17

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus 2010 Vuosi 2010 oli Vatajankosken Sähkön 85. toimintavuosi ja seitsemäs vuosi yhdistyneenä energiayhtiönä. Yhtiö harjoittaa sähköverkkoliiketoimintaa Kankaanpään kaupungissa ja ympäristökunnissa. Sähkön myynnissä yhtiö keskittyy pääasiallisesti oman verkostoalueensa asiakkaiden palveluun. Kaukolämpötoimintaa yhtiö harjoittaa Kankaanpään keskustassa ja Niinisalon varuskunnan alueella sekä höyryntuotantoa ja myyntiä Honkajoen teollisuusalueella. Yhtiö on Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän tytäryhtiö ja kuuluu sen kautta Kankaanpään kaupunkikonserniin. Hallinto Yhtiön hallituksen muodostivat yhtiökokoukseen 6.5.2010 saakka varsinaiset jäsenet Kauko Juhantalo (pj), Ilpo Vuorela (vpj), Mirja Pentikäinen, Raili Kunnaspuro, Jarmo Lehtilä, Timo Rapila ja Merja Holkko sekä henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä Arto Kukkumäki, Pekka Laaksonen, Taisto Nurmi, Lisbeth Rintala, Katri Kujanpää, Antti Kulmala ja Riitta Seppälä. Yhtiökokouksessa hallituksen varsinaiset jäsenet valittiin uudelleen. Karvian kunta nimesi Merja Holkon varajäseneksi Tarja Hosiasluoman ja muut hallituksen varajäsenet pysyivät ennallaan. Yhtiön tilintarkastajat ovat Tapani Torpo KHT (varamies Torsti Myllymäki HTM), Mikko Laukkonen HTM (varamies Seija Vesanen HTM) ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab vastuullisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM. Yhtiön toimitusjohtajana toimi kertomusvuonna Juha Lindholm. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Yhtiön toiminta jatkui pääosin edellisen vuoden tapaan. Talouden taantuma ohitettiin ja talouden piristyminen yhdessä normaalia kylmemmän vuoden kanssa kasvatti sähkön käytön omalla verkostoalueella noin 280 miljoonaan kilowattituntiin. Sähköenergiaa myytiin yhteensä noin 223 miljoonaa kilowattituntia, josta noin seitsemän prosenttia oman verkostoalueen ulkopuolelle. Yhtiön markkinaosuus omalla verkostoalueella käytetystä sähköenergiasta oli noin 75 prosenttia asiakasmääräisen markkinaosuuden ollessa noin 92 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin 87 855 megawattituntia (1000 kilowattituntia). Sähkön kulutus kasvoi jakelualueella 7,2 prosenttia ja kaukolämmön myynnin lisäys oli 11,5 prosenttia. Prosessihöyryä myytiin Honkajoen teollisuusalueella vuonna 2010 67 616 megawattituntia. Vuoden 2010 alussa ei sähkön myynti- eikä siirtohintoja nostettu. Tukkuhintataso kääntyi nousuun kylmän tammikuun vauhdittamana. Siirtohintoja nostettiin 1.11.2010 alkaen noin neljä prosenttia. Korotus painottui perusmaksuihin ja sillä rahoitettiin osittain kaukoluettavien mittareiden hankintaa. Kaukolämmön maksuja ei kertomusvuoden aikana nostettu, mutta vuoden päättyessä jouduttiin tekemään päätös kaukolämmön hinnan nostamisesta keskimäärin noin 16 prosentilla. Vuoden aikana polttoaineiden hinnat nousivat, mikä yhdessä turpeelle 1.1.2011 alkaen säädetyn 1,9 euroa/megawattitunti suuruisen veron ohella aiheutti voimakkaan korotuspaineen kaukolämmön hintaan. Sähköenergian kokonaishankinta oli 249 miljoonaa kilowattituntia. Yhtiön omaa ja osakkuuteen perustuvaa sähköntuotantoa oli yhteensä noin 30 prosenttia, josta vesivoimaa 8,97 miljoonaa kilowattituntia ja Kankaanpään voimalaitoksella kaukolämmön kanssa tuotettua sähköä 24,89 miljoonaa kilowattituntia sekä tuotanto-osakkuuksiin perustuvaa sähköä 39,93 miljoonaa kilowattituntia. Kanteleen Voima Oy:stä saatu osakkuussähkömäärä jäi noin kolmanneksen normaalia pienemmäksi edelleen jatkuneen heikon turpeen saatavuuden johdosta. Tukkumarkkinoilta ostetun sähkön osuus oli yhteensä noin 70 prosenttia. Öljyn käyttö kaukolämmön tuotannossa Kankaanpäässä kas- 18

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS voi noin yhdeksään prosenttiin tammi-, marras- ja joulukuun poikkeuksellisesta kylmyydestä johtuen. Suurin investointi vuonna 2010 oli keväällä aloitettu kaukoluettavien mittareiden asennustyö. Vuoden aikana asennettiin 6 000 mittaria, mikä on noin kolmasosa koko Vatajankosken Sähkön mittarikannasta. Suomen Voiman puitteissa valmistellun Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston rakentamisen aloitus siirtyi vuoteen 2011. Yhtiö on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa, josta on varattu viiden megawatin teho-osuus. Vatajankosken Sähkö Oy:n osuudet Kanteleen Voimasta ja Fennovoimasta kanavoitiin SPS Tuotanto Oy:n sijasta Suomen Voima Oy:n kautta. Vuoden investointimenot verkostoihin ja energiantuotantoon olivat yhteensä noin 5,1 miljoonaa euroa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Australian tulvat peittivät vuoden 2011 alkaessa useita hiilikaivoksia veden alle, mikä heijastui hiilen maailmanmarkkinahintaan. Norjan vesitilanne oli vuoden alkaessa heikko, mutta Ruotsin ydinvoimaloiden viime vuotta paremman käyttöasteen johdosta ei viime vuoden kaltaisia korkeita hintapiikkejä ole esiintynyt. Markkinasähkön hinta oli tammikuussa yli kuusi senttiä kilowattitunnilta. Vesitilanne pohjoismaissa on heikkenemässä ja yhdessä pitkään jatkuneen pakkaskauden kanssa se on aiheuttanut lähimpien kvartaalien hintatason voimakkaan nousun. Energiamarkkinaviraston julkaisemien sähkön myyjää vaihtaneiden asiakkaiden määrä oli vuonna 2010 pienempi kuin edellisenä vuonna ja kilpailutilanne sähkömarkkinoilla ei ole aivan yhtä kireä kuin vuona 2009. Energiamarkkinavirasto on julkistanut valvontamallin suuntaviivat vuosille 2012 2015. Mikäli malli toteutuu suunniteltuna, kiristää se oleellisesti jakeluverkonhaltijoiden tuottotason sääntelyä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talous elpyi vuoden 2010 aikana lähes vuoden 2008 tasolle. Osa paikallisista yrityksistä kärsii kuitenkin vielä taantumasta. Yhtiön verkkoliiketoiminnan tuotot ovat olleet merkittävästi viranomaisen kohtuullisena pitämän tason alapuolella, joten siirtohintojen sääntelyn kiristyminen ei uhkaa siirtoliiketoiminnan kannattavuutta lyhyellä tähtäimellä. Kaukolämmön 19

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS myynnin määrällinen muutos riippuu lähinnä vuoden keskilämpötilasta, koska näköpiirissä on vain vähäistä lisäystä kaukolämmitykseen liitettävissä olevassa rakennuskannassa. Kaukolämmön hinnat 1.1.2011 ovat korotuksista huolimatta keskimäärin 17 prosenttia maan kaukolämpölaitosten energiamäärällä painotetun keskihinnan alapuolella. Tuleva hintakehitys riippuu merkittävästi tärkeimmän polttoaineen eli turpeen tuotannon onnistumisesta. Kaukolämmön myynnin kannattavuus tulee olemaan kuluvana vuonna hyvä. Höyryn myynnin volyymin arvioidaan kasvavan edelleen ja kannattavuuden pysyvän kohtuullisena. Yhtiön kuten muidenkin energiayhtiöiden tulevaan kehitykseen vaikuttaa ilmaston muutos ja sen hidastamiseen tähtäävät EU-tason toimenpiteet. Toistaiseksi toteutetut toimenpiteet eivät ole johtamassa tavoiteltuun 20 prosentin energiansäästöön ja Suomelta edellytettyyn uusiutuvan energian määrän lisäykseen 38 prosenttiin. Pohjoismaiden energiaministerit päättivät lokakuussa 2009, että tavoitteena ovat yhteiset pohjoismaiset sähkömarkkinat vuonna 2015. Yhteisten markkinoiden suuntaviivoja suunnitellaan parhaillaan pohjoismaisten energiamarkkinavirastojen ja Nordenergin toimesta. Sähkön kulutusmittareiden lakisääteinen muuttaminen etäluettaviksi vuoden 2013 loppuun mennessä jatkuu. Tämä yhteensä noin 4 miljoonan euron investointi saadaan Vatajankosken Sähkössä toteutetuksi vuonna 2012. Jakeluverkoston ylläpito- ja kehittämisinvestointeja jatketaan tarpeen mukaan sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Sähkön hankinta Kankaanpään voimalaitoksessa sähkö ja lämpö tuotetaan lähialueiden polttoaineilla, lähinnä puulla ja turpeella. Näiden keskinäiset osuudet riippuvat hinnoista ottaen huomioon turvetta rasittava päästöoikeuksien hankinta. Vuonna 2010 biopolttoaineiden osuus Kankaanpään lämpövoimalaitoksella oli noin 30 prosenttia. Yhtiöllä on viiden megawatin osuus Haapaveden turvevoimalaitoksesta. Tuotanto-osuuden kannattavuus tulevaisuudessa riippuu turpeen hinnan kilpailukykyisyydestä ja saatavuudesta. Ydinvoimalla on merkittävä rooli ilmastomuutoksen torjumisessa. Rakenteilla olevasta Olkiluodon yksiköstä on yhtiön osuus kaksi megawattia. Ydinvoimalaitoksen käytön tasaisuudesta johtuen tämä osuus tulee tuottamaan vuodessa noin 15 miljoonaa kilowattituntia. Yhtiö on varannut noin viiden megawatin osuuden suunnitteilla olevasta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksesta. Valtioneuvosto myönsi periaateluvan hankkeelle toukokuussa ja voimalaitoksen sijoittuminen ratkaistaan kuluvan vuoden aikana. Projektin tavoitteena on voimalan käyttöönotto vuonna 2020. Vatajankosken vesivoimalaitoksen uudistamisesta on teetetty suunnitelma. Yhtiön oman alueen ulkopuoliset sähköntuotantohankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Merkittävin yhteistyötaho on Suomen Voima Oy, joka hakee aktiivisesti uusia investointimahdollisuuksia. Yhteenvetona todetaan, että omalla sähköntuotannolla yhtiö pyrkii vakauttamaan sähkön myyntihintoja ja varmistamaan pitkällä aikavälillä edullisen sähkön hankinnan. Sähkön myynti Sähkön myynnissä yhtiö keskittyy ensisijaisesti oman toiminta-alueensa asiakkaiden palveluun ja uusien asiakkaiden hankintaan rajatuissa asiakassegmenteissä. Myynnin määrällinen kehitys riippuu yleisestä talouden kehittymisestä ja yhtiön kilpailukyvystä markkinoilla. Asiakaspalvelun tietojärjestelmän uusiminen, joka toteutetaan vuoden 2011 aikana, antaa mahdollisuuksia kehittää uusia myyntituotteita. Yhtiön etuna kilpailussa tulee jatkossakin olemaan hyvä monipuolinen palvelu. Sähkön siirto Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus on noin 3 820 kilometriä. Verkoston pituus suhteutettuna käyttöpaikkojen lukumäärään on maamme keskiarvoa suurempi. Investoinnit verkoston perusparantamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen jatkuvat nykyisellä vauhdilla. Verkostoa siirretään teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjänniteverkkoa kaapeloidaan. Verkkoliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta valvovan Energiamarkkinaviraston voimassa oleva valvontamalli mahdollistaa siirtomaksuihin tällä hetkellä noin 2,1 miljoonan euron korotusmahdollisuuden vuodessa. Yhtiön tavoitteena on pitää hinnat 20

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta 2010 2009 2008 Sähkön hankinta yhteensä milj. kwh 249,0 241,0 246,1 Sähkön oma tuotanto milj. kwh 73 57 61 Sähkön myynti milj. kwh 223,4 221,8 230,8 Sähkön siirto milj. kwh 279,6 260,9 261,1 Kaukolämmön myynti MWh 87 900 78 800 72 700 Höyryn myynti 67 600 61.800 57.800 Liikevaihto 1000 euroa 25 805 24 818 22 482 Liikevoitto 1000 euroa 1 916 2 031 2 069 Tilikauden voitto 1000 euroa 206 193 12 Oman pääoman tuotto % 5,3 5,2 4,7 Sijoitetun pääoman tuotto % 4,9 3,7 5,8 Omavaraisuusaste % 37,2 38,2 38,5 Bruttoinvestoinnit 1000 euroa 5 145 3 765 4 293 mahdollisimman edullisina toimitusvarmuudesta tinkimättä. Kaukolämpö Kaukolämmön kannattavuusnäkymiin liittyvät epävarmuustekijät ovat lisääntyneet. Turpeelle säädetty polttoainevero ja turpeen nostoon tarvittavien ympäristölupien saannin oleellinen vaikeutuminen tulee aiheuttamaan lähivuosina merkittävää painetta kaukolämmön hintaan. Yhtiö jatkaa kaukolämmityksen laajentamista pitäen edelleen periaatteena, että kaukolämmityksen tulee olla edullinen sekä asiakkaalle että yhtiölle. Kaukolämmön hinnan arvioidaan pysyvän Kankaanpäässä selvästi maamme keskiarvon alapuolella. Yhtiö kehittää valmiutta kaukolämpöliiketoiminnan laajentamiseen Kankaanpään ulkopuolellekin. Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueelle rakennetun höyryntuotantolaitoksen näkymät ovat positiiviset. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnasta Yhtiöllä ei ole omaa varsinaista tutkimus- tai kehitystoimintaa. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Riskien hallinnan perustana on vahinkojen välttä- minen laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusstandardit täyttävän toimintajärjestelmän mukaisella toiminnalla. Mahdollisten vahinkojen taloudellisia riskejä rajoitetaan tapaturma-, palo-, keskeytys, vastuuym. vakuutuksilla. Henkilövahinkoriskejä pyritään entisestään vähentämään käynnistetyllä Nolla tapaturmaa -koulutuksella. Eri liiketoimintoihin kohdistuvat merkittävimmät riskit poikkeavat osittain toisistaan. Sähköverkkoliiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat laaja-alainen myrsky, sähköaseman tuhoutuminen tai tärkeän 110 kilovoltin johto-osan vaurioituminen. Jakelukeskeytysten aiheuttamia välillisiä vahinkoja pyritään rajoittamaan varayhteyksillä ja nopeaan viankorjaukseen kykenevillä henkilöstöresursseilla. Energian tuotantoon kohdistuvista riskeistä merkittävimpiä ovat Kankaanpään voimalaitoksen ja Honkajoen höyrykattilalaitoksen mahdollinen tuhoutuminen. Tällaisten vahinkojen estämiseksi kiinnitetään erityistä huomiota ennakoivaan huoltoon ja kunnossapitoon sekä henkilöstön koulutukseen laitoskohtaiseen vaaran arviointiin perustuen. Ympäristövahinkojen välttämiseksi öljysäiliöt ja sähköasemien päämuuntajat on varustettu altailla, jotka estävät mahdollisen öljyvuodon pääsemisen maastoon. Pohjavesialueilla myös jakelumuuntajien öljyvuodot estetään rakenteellisin ratkaisuin. Kattilalaitokset on varustettu määräysten mukaisella poltto- ja savukaasujen 21

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS puhdistustekniikalla niin, että ne eivät voi aiheuttaa vahinkoja ympäristöön. Sähkön myynnin ja hankinnan riskien hallinta perustuu ajan tasalla pidettävän riskikäsikirjan mukaiseen toimintaan. Sähkön tukkuoston hintatasoa varmistetaan johdannaiskaupoilla pienissä erissä siten, että pääosa tukkuostosta on varmistettu lähimpien 12 kuukauden ajalle. Merkittäviä myyntisopimuksia tehtäessä varmistetaan vastaava hankintahinta. Ympäristötekijät Yhtiön sertifioitu toimintajärjestelmä sisältää myös ympäristöasioiden huomioon ottamisen. Lämpövoimalaitoksen käytössä on ympäristövaikutuksiin kiinnitetty erityistä huomiota; biopolttoaineiden osuutta lisätään, palamisprosessia ja savukaasujen puhtautta seurataan säännöllisesti, tuulivoimaa lisätään resurssien puitteissa. Pohjavesialueilla on jakelumuuntamoiden rakenteita varmistettu. Käytöstä poistettujen kyllästettyjen pylväiden myynnin rajoitukset on otettu huomioon. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä Yhtiön voitonjakokelpoiset varat: Edellisten tilikausien voitto 827 846,38 Tilikauden voitto 205 784,15 Yhteensä 1 033 630,53 Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hallitus esittää, että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa 0,2 euroa/kantaosake ja 2 euroa/etuoikeutettu osake seuraavasti: Kantaosakkeille 140 450 x 0,2 28 090 Etuoikeutetuille osakkeille 78381 x 2 156 762 Yhteensä 184 852 Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu osingonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. Osakkeiden määrä ja osakelajit Vuoden 2006 osakeannin jälkeen yhtiön osakkeet jakautuvat seuraavasti: Kantaosakkeita 140 450 kappaletta Etuoikeutettuja osakkeita 78 456 kappaletta Osakelajien oikeudet eroavat seuraavasti: Kantaosakkeella on yhtiökokouksessa 10 ääntä ja etuoikeutetulla osakkeella 1 ääni. Osinkoa jaettaessa on etuoikeutetulla osakkeella oikeus 10-kertaiseen osinkoon kantaosakkeeseen verrattuna. Etuoikeutettua osaketta koskee lunastus- ja suostumuslausekkeet, yhtiöjärjestys 4b, 4c. Omat osakkeet Yhtiö on ostanut yhtiökokouksen 6.5.2010 valtuutukseen perustuen tilikauden aikana omia etuoikeutettuja osakkeita 75 kappaletta. Osakkeiden hankintahinta on ollut 100 euroa osakkeelta. Lukumäärä Osuus osakepääomasta Osuus äänistä 75 kpl 0,034 % 0,005 % 22

HALLINTO JA OMISTUS Hallinto ja omistus Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.5.2010. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Tilinpäätös vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti, hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän ja tilintarkastajien lukumääräksi kolme. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. Hallitus Jäsenet Kauko Juhantalo, pj. Ilpo Vuorela, varapj. Merja Holkko Raili Kunnaspuro Jarmo Lehtilä Mirja Pentikäinen Timo Rapila Varajäsenet Arto Kukkumäki Pekka Laaksonen Tarja Hosiasluoma Lisbet Rintala Katri Kujanpää Taisto Nurmi Antti Kulmala Tilintarkastajat Tapani Torpo, KHT; Mikko Laukkonen, HTM; HTMyhteisö Oy Yhtiötarkastus Audiator Ab vastuullisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri; JHTT, HTM. Varatilintarkastajat Torsti Myllymäki, HTM ja Seija Vesanen, HTM. Vatajankosken Sähkö Oy:n organisaatio Energialiiketoiminta Petri Paajanen HALLITUS pj. Kauko Juhantalo Toimitusjohtaja Juha Lindholm Lämpöliiketoiminta Jorma Pihlajamäki Verkostoliiketoiminta Markku Salo Asennusliiketoiminta Erkko Honkinen Hallinto- ja talouspalvelut Juha Lindholm o.t.o Yhtiön osakkeiden omistus 31.12.2010 Kantaosakkeet Etuoikeutetut osakkeet Vatajankosken Sähkön Kuntayhtymä 82 000 38 000 Kankaanpään kaupunki suoraan 37 000 3 705 Muut yhteisöt ja yksityiset henkilöt 21 450 36 751 Yhteensä 140 450 78 456 23

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Tase (1 000 ) VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 10 32 Muut pitkävaikutteiset menot 182 192 137 168 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 104 104 Liittymismaksut 112 112 Rakennukset ja rakennelmat 3 259 3 485 Siirto- ja jakeluverkosto 33 999 31 603 Kaukolämpöverkosto 2 436 2 492 Koneet ja kalusto 5 590 5 493 Muut aineelliset hyödykkeet 266 307 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 539 46 305 336 43 932 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä 3 776 2 970 Muut osakkeet ja osuudet 669 4 445 1 405 4 375 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 200 198 Muu vaihto-omaisuus 837 1 037 596 794 Saamiset Pitkäaikaiset muut saamiset Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 20 20 Lyhytaikaiset myyntisaamiset 6 459 5 685 Saamiset saman konsernin yhteisöiltä 392 300 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 1 000 86 muut saamiset 190 12 Siirtosaamiset 413 8 454 177 6 261 Rahat ja pankkisaamiset 576 1 031 VASTAAVAA YHTEENSÄ EURO 61 029 56 581 24

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 438 438 Ylikurssirahasto 11 665 11 665 Edellisten tilikausien voitto 828 827 Tilikauden voitto/tappio 206 13 137 193 13 124 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 12 855 11 488 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 3 433 2 833 Lainat saman konsernin yhteisöiltä 7 500 8 500 Liittymismaksut ja muut velat Sähköliittymismaksut 12 130 11 805 Kaukolämpöliittymismaksut 1 954 25 018 1 847 24 985 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 500 333 Saadut ennakot 76 20 Ostovelat 1 014 612 Velat saman konsernin yhteisöille 1 727 1 306 Velat omistusyhteysyrityksille 815 819 Muut velat 4 097 1 867 Siirtovelat 1 791 10 020 2 027 6 985 VASTATTAVAA YHTEENSÄ EURO 61 029 56 581 25

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelma (1 000 ) 2010 2009 LIIKEVAIHTO 25 805 24 818 Valmistus omaan käyttöön 2 324 2 284 Liiketoiminnan muut tuotot 282 207 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 15 296 14 814 Varastojen muutos - 243-297 Ulkopuoliset palvelut 2 509-17 561 2 102-16 619 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 3 218 3 144 Henkilösivukulut Eläkekulut 709 680 muut henkilösivukulut 159-4 086 217-4 041 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot - 2 636-2 785 Liiketoiminnan muut kulut - 2 212-1 833 LIIKEVOITTO + 1 916 + 2 031 Rahoitustuotot ja -kulut - 402-625 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA + 1 515 + 1 406 Satunnaiset tuotot + 370 Satunnaiset kulut - 495 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA 1 885 911 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) - 1 366-446 Tuloverot - 313-272 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO EUROA + 206 + 193 26

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Sähköverkkotoiminnan eriytetty tase (1 000 ) VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 182 136 Muut aineettomat hyödykkeet 10 192 21 158 Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 34 281 31 902 Muut aineelliset hyödykkeet 1 349 1 068 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 352 35 982 307 33 277 Sijoitukset 1 949 1 949 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 200 198 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yhteisöiltä Myyntisaamiset 90 66 Sisäiset saamiset 310 1 678 Saamiset muilta Myyntisaamiset 2 304 1 929 Siirtosaamiset 116 46 Muut saamiset 4 2 823 3 719 Rahat ja pankkisaamiset 576 1 016 VASTAAVAA YHTEENSÄ EUROA 41 721 40 315 VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 83 83 Ylikurssirahasto 11 577 11 577 Edell. tilik. voitto/tappio - 3 101-2 760 Tilikauden voitto - 391 8 167-156 8 744 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 9 740 8 475 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pitkäaik. korollinen vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille 7 500 8 500 Velat rahoituslaitoksille 1 100 Pitkäaik. koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut 12 130 20 730 11 805 20 305 Lyhytaikainen Lyhytaik. korollinen vieras pääoma Lyhytaik. koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yhteisöille Velat muille Ostovelat 473 422 Siirtovelat 1 228 1 007 muut velat 382 2 083 461 1 891 VASTATTAVAA YHTEENSÄ EUROA 41 721 40 315 27

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Sähköverkkotoiminnan eriytetty tuloslaskelma (1 000 ) 31.12.2010 31.12.2009 LIIKEVAIHTO 8 213 7 643 Valmistus omaan käyttöön 2 256 2 258 Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot 52 56 Muut liiketoiminnan muut tuotot 60 113 59 115 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö 737 623 Muut ostot 1 190 1 245 Varastojen muutos - 3 1 925 + 62 Ulkopuoliset palvelut Verkkopalvelumaksut 1 409 1 251 muut ulkopuoliset palv. 600 2 009-3 934 464-3 648 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 971 1 881 Henkilösivukulut Eläkekulut 448 422 muut henkilösivukulut 99 547-2 518 128-2 432 Poistot Suunnitelman mukaiset poistot Sähköverkon hyödykkeistä 1 511 1 703 muista pysyvien vastaavien hyöd. 203-1 714 187-1 890 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut 48 45 Verkkovuokrat 5 6 Sisäiset kulut 18 16 Muut liiketoiminnan muut kulut 1 077-1 147 880-947 LIIKEVOITTO + 1 269 + 1 101 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyht. 2 Tuotot muista pysyvien vast. sij. muilta 10 9 + 11 Muut korko- ja rahoitustuotot muilta 18 + 20 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yhteisöille - 306-547 muille - 16-321 - 293-2 - 549 TAPPIO/VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA + 976 + 583 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Sähköverkon hyödykkeistä - 1 226-539 muista pysyvien vastaavien hyöd. - 39-1 265-15 - 554 Tuloverot - 102-185 TILIKAUDEN TAPPIO EUROA - 391-156 28

TILINTARKASTUSKERTOMUS Vatajankosken Sähkö Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Vatajankosken Sähkö Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2010 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa voittoa 205 784,15 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Kankaanpää 1.4.2011 Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab HTM-yhteisö Mikko Laukkonen HTM Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM Tapani Torpo KHT 29

VATAJANKOSKEN SÄHKÖN KUNTAYHTYMÄ Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä on Vatajankosken Sähkö Oy:n emoyhteisö, joka omistaa myös pääosan yhtiön käytössä olevista maa-alueista sekä koskioikeudet. Yhtymävaltuusto Jäsenet Varajäsenet Kunta Tuuliniemi Paavo, pj. Mustakoski Risto Karvia Vuorenmaa Marko, vpj. Kujanpää Lauri Kankaanpää Vähämäki Jouko, vpj. Pajunen Jouko Kankaanpää Hakola Seppo Kannisto Tapani Karvia Kulmala Antti Juhantalo Klaus Kankaanpää Lahti Akseli Vähäniemi Matti Kankaanpää Luodetlahti Merja Lång Janni Kankaanpää Mäenpää Kauko Kymäläinen Niko Kankaanpää Partanen Petri Hakala Esko Kankaanpää Peltomaa Kristiina Välimäki Kari Kankaanpää Rajala Annikki Hakala Marjut Kankaanpää Rantala Marita Luukkainen Krista Kankaanpää Suominen Päivi Niemenmaa Jaana Karvia Tuomala Helena Nuutinen Sirpa Kankaanpää Ylinen Ritva Juurakko Paula Karvia Yhtymähallitus Jäsenet Varajäsenet Kunta Korvala Seppo, pj. Kangas Aatos Kankaanpää Kujanpää Katri, vpj. Lehtilä Jarmo Kankaanpää Alavillamo Kirsi Joutsenlahti Anssi Kankaanpää Hietaniemi Alpo Suoneva Jani Karvia Ilmari Maija Lamminmäki Paula Karvia Merilaita Hannu Nurmi Taisto Kankaanpää Vähäkoski Anja Kivistö Teuvo Kankaanpää Liikala Ari Haapaniemi Tarja Karvia Tarkastuslautakunta Jäsenet Vähämäki Jouko, pj. Hakola Seppo, vpj. Rosenberg Irmeli Suominen Päivi Kerola Kauko Varajäsenet Kivelä Antti Viita Suvi Kerola Keijo Ylinen Ritva Kautonen Heikki Tilintarkastaja Oy Audiator Ab, vastuullisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM. 30

Kuntayhtymän hallintoa: Vasemmalta Hannu Merilaita, Anssi Joutsenlahti, Jouko Vähämäki, Alpo Hietaniemi, Maija Ilmari, Marko Vuorenmaa, Katri Kujanpää, Seppo Korvala, Paavo Tuuliniemi ja Juha Lindholm. Vatajankosken Sähkö Oy:n hallitus Vasemmalta Juha Lindholm, Raili Kunnaspuro, Kauko Juhantalo, Ilpo Vuorela, Mirja Pentikäinen ja Jarmo Lehtilä. Kuvasta puuttuu Merja Holkko ja Timo Rapila. Vatajankosken Sähkö Oy:n johtoryhmä Vasemmalta energiapäällikkö Petri Paajanen, kaukolämpöpäällikkö Jorma Pihlajamäki, toimitusjohtaja Juha Lindholm, asennuspäällikkö Erkko Honkinen ja verkostopäällikkö Markku Salo. 31

PL 12, Vuohiniityntie 2 38701 Kankaanpää Vaihde (02) 578 257 www.vatajankoski.fi 32