Tervetuloa mukaan Lapuan Virkiän jääkiekon toimintaan. Lapuan Virkiän Jääkiekkojaosto

Lapuan Virkiän perinteet johtavat vuoteen 1907. Jääkiekkojaosto on perustettu 1963, vaikkakin Virkiän alaisuudessa on jääkiekkoa pelattu jo 50-luvun lopulla. Virkiä on etelä-pohjalainen jääkiekkoseura, jonka toiminta-ajatuksena on lasten ja nuorten kasvun mahdollistaminen jääkiekkoharrastuksen parissa. Tämä tarkoittaa jääkiekon lajitaitojen lisääntymistä sekä monipuolisen liikunnan tukemista, mutta myös terveen itsetunnon kehittymistä, sosiaalisten taitojen ja vastuun oppimista joukkueessa toimittaessa ja liikunnan (jääkiekon) muodostumista elämänmittaiseksi harrastukseksi ja elämäntavaksi. Lapuan Virkiä tarjoaa lapsille ja nuorille ympäristön harrastaa jääkiekkoa ja muita lapsille sekä perheille suunnattuja liikuntamuotoja hyvin hoidetussa seurassa vanhempien ja muiden seuran organisaatiossa toimivien aikuisten tuella. Lapuan Virkiän jääkiekkojaosto teki ensimmäiset kirjalliset toimintaperiaatteensa 2009. Toimintaohjeet käsitelty ja päivitetty jääkiekkojaoston kokouksessa 4.11.2015. Näiden ohjeiden lisäksi jääkiekkojoukkueiden toimintaa määrittelevät seuran säännöt sekä mahdolliset muut jaoston antamat erilliset ohjeet ja tiedotteet. Tervetuloa mukaan Lapuan Virkiän jääkiekon toimintaan. Lapuan Virkiän Jääkiekkojaosto

VIRKIÄ JÄÄKIEKON TOIMINTAOHJEET SISÄLLYSLUETTELO 1. LAPUAN VIRKIÄN JÄÄKIEKON TAVOITTEET JA ARVOT 1.1 URHEILULLISET TAVOITTEET 1.1.1 LAPUAN VIRKIÄN JÄÄKIEKKOJOUKKUEET 1.2 KASVATUKSELLISET TAVOITTEET JA ARVOT 1.2.1 PÄIHTEETÖN PELIKENTTÄ 2. SEURA 2.1 JAOSTON KOKOONPANO 2.2 JÄÄKIEKKOJAOSTON ONGELMANRATKAISUELIN 3. VIRKIÄN JÄÄKIEKON TOIMINTA 3.1 JOUKKUEET 3.1.2 VANHEMMAT 3.1.3 TOIMIHENKILÖIDEN RANKAISEMINEN 3.1.4 TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT 3.1.4.1 VALMENTAJA / OHJAAJA 3.1.4.2 JOUKKUEENJOHTAJA 3.1.4.3 HUOLTAJA 3.1.4.4 RAHASTONHOITAJA 4. URHEILUTOIMINTA 4.1 TOIMINTA ERI IKÄLUOKISSA 4.1.1 KIEKKOKOULU 4.1.2 JOUKKUEET F-E JUNIOREISSA 4.1.3 JOUKKUEET D-A-JUNIOREISSA 4.1.4 NUORTEN KILPAKIEKKO 4.1.5 AIKUISJOUKKUEET 4.2 PELAAMINEN MUUSSA KUIN OMASSA IKÄLUOKASSA 4.3 POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN 4.4 VALMENNUS JA OHJAUS 4.5 PELAAJAN KEHITTYMISEN ARVIOINTI 4.6 HARJOITTELU 4.7 PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN 4.7.1 LEIJONALIIGA G-F-JUNIORIT 4.7.2 E-JUNIORIT 4.7.3 D-JUNIORIT 4.7.4 C-A -JUNIORIT 4.8 OTTELUT JA TURNAUKSET 4.9 PELAAJAN RANKAISEMINEN 4.10 JÄÄVUOROT JA NIIDEN HALLINTA 5. VIRKIÄN JÄÄKIEKKOJAOSTON TALOUDENHOITO 5.1 JOUKKUEEN VARAINHANKINTA JA TALOUDENHOITO 5.1.1 JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS 5.1.2 JOUKUEEN HANKINNAT 5.1.3 JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS 5.1.4 PELAAJAN SIIRTYMINEN JOUKKUEESTA TOISEEN SEURAN SISÄLLÄ 5.1.5 PELAAMISEN LOPETTAMINEN SEURASSA 5.1.6 JOUKKUEEN JAKAUTUMINEN TAI LOPPUMINEN 5.1.7 TALOUSASIOIHIN LIITTYVIEN ONGELMIEN RATKAISEMINEN 5.2 SEURAN TALKOOTYÖOHJE 6. VARUSTEET 6.1 YLEISTÄ 6.2 SEURAN EDUSTUSASUT PELEISSÄ 6.3 SEURAN EDUSTUSASUT

1. LAPUAN VIRKIÄ/ JÄÄKIEKKO TAVOITTEET JA ARVOT 1.1 URHEILULLISET TAVOITTEET VIRKIÄ on jääkiekossa kasvattajaseura. Virkiän tavoitteena on tarjota pelaajille mahdollisuudet harrastaa ja oppia jääkiekkoa laadukkaasti hoidetussa seurassa. Ikäluokkien urheilullisissa tavoitteissa otetaan huomioon lasten, nuorten ja joukkueiden yksilölliset näkökulmat. Toimimme Leijonakiekkokoulusta edustuskiekkoon asti. 1.1.1 LAPUAN VIRKIÄN JÄÄKIEKKOJOUKKUEET Joka kaudelle pyritään saamaan joukkueet seuraavasti: Leijona kiekkokoulu F -nuorempi yhdellä/kahdella pelijoukkueella F -vanhempi kahdella pelijoukkueella E -nuorempi kahdella pelijoukkueella E -vanhempi yhdellä pelijoukkueella D vanhempi yhdellä pelijoukkueella C nuorempi yhdellä pelijoukkueella B-juniorit yhdellä pelijoukkueella A-juniorit yhdellä pelijoukkueella Miehet 3-divisioona Miehet 2-divisioona 1.2 KASVATUKSELLISET TAVOITTEET JA ARVOT Lapuan Virkiän jääkiekon kasvatukselliset tavoitteet ovat kaikkien ikäluokkien pelaajille samat. Ohjaajien ja valmentajien tavoitteena on kasvattaa pelaajat urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan, joka takaa heille hyvän peruskunnon myönteisen, itseensä luottavan ja terveen minäkuvan omaaviksi nuoriksi, jotka osaavat iloita onnistumisistaan ja kannustaa kavereitaan epäonnistumisissakin muiden pelaajien huomioonottamiseen ja ryhmässä toimimiseen hyväksymään erilaiset ihmiset toimimaan kärsivällisesti vaihtelevissa olosuhteissa huolehtimaan annetuista tehtävistä, varusteista ja hygieniastaan toimimaan yhteisön sääntöjen edellyttämällä tavalla huolehtimaan koulunkäynnistä ja olemassa olevasta ympäristöstä Hyvä joukkuehenki syntyy vain kun jokainen haluaa tehdä työtä sen eteen. Jokaisen tulee olla kannustava joukkuekavereita kohtaan kaikissa tilanteissa, epäonnistumisissakin. Virkiän jääkiekkoilijoiden arvoihin kuuluvat urheilullinen elämäntapa, vastuuntunto joukkueesta ja seuran toiminnasta, toiminnan avoimuus, lähimmäisen kunnioittaminen, tasapuolinen kohtelu harjoituksissa ja peleissä sekä ympäristökasvatus. 1.2.1 PÄIHTEETÖN PELIKENTTÄ

Virkiän jääkiekkolla tavoitteena on kasvattaa pelaajat urheilulliseen elämäntapaan. Siihen eivät kuulu alkoholin, huumaavien aineiden tai nuuskan käyttö eikä tupakointi. Nämä ovat kiellettyjä kaikissa seuran tilaisuuksissa. Joukkueiden toimihenkilöiden ja vanhempien velvollisuus on olla hyvänä esimerkkinä sekä huolehtia asiaan liittyvästä ohjauksesta ja valvonnasta. 2. SEURA Seuran jääkiekkojaostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi edustaja jokaisesta joukkueesta, jotka valitaan vuosittain. Jaosto käyttää seuran päätös- ja toimeenpanovaltaa. Jaosto käsittelee uusien joukkueiden perustamiset sekä tukee ja ohjaa joukkueiden toimintaa. Jaosto järjestää vuosikokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti seuran käytännön toiminnan ja valvoo jaoston taloutta. Jaosto vahvistaa joukkueiden luottamus- ja toimihenkilöt. 2.1 JAOSTON KOKOONPANO Jaoston puheenjohtaja valitaan seuran vuosikokouksessa. Puheenjohtaja johtaa jaoston työskentelyä sekä edustaa jaostoa ulospäin. Varapuheenjohtaja toimii tarvittaessa puheenjohtajan sijaisena. Talousvastaava toimii jaoston taloudenhoitajana ja sekä ohjeistaa joukkueita. Valmennus-/ kehitystiimin tehtäviin kuuluu valmennus- ja urheilutoiminnan suunnittelu ja kehittäminen ja valmentajien koulutuksista vastaaminen. 2.2 JÄÄKIEKKOJAOSTON ONGELMANRATKAISUELIN Jaoston ongelmanratkaisuelimen kuuluvat puheenjohtaja ja kyseisen ongelmatilanteen joukkueidenjohtajat. Ongelmanratkaisuelin selvittää joukkueiden pyynnöstä seuran sisäisiä ongelmia. Ongelmanratkaisuelin ei käsittele raha-asioista johtuvia ongelmia. 3. VIRKIÄ JÄÄKIEKON TOIMINTA Virkiän jääkiekon käytännön valmennus- ja kilpailutoiminta tapahtuu ikäluokkajoukkueissa, F-A - juniorit. Jokainen joukkue vastaa omasta toiminnastaan seuran yleislinjojen mukaan itsenäisesti. Joukkue on velvollinen noudattamaan seuran sääntöjä ja arvoja sekä muita jaoston antamia ohjeita. Joukkueet saavat tukea toimintaansa seuran luottamus- ja toimihenkilöiltä. 3.1 JOUKKUEET Joukkueen vanhemmat valitsevat joukkueen kokouksessa joukkueenjohtajat, rahastonhoitajan ja huoltajat sekä näille tarvittavan määrän apuvoimia. Jaosto auttaa valitsemaan/hankkimaan vastuuvalmentajan, apuvalmentajat ja -ohjaajat. Tavoitteena on, että nuoremmissa, alle 10- vuotiaiden ikäluokissa olisi käytettävissä yksi ohjaaja 5-6 pelaajaa kohti joten vanhempien mukanaolo on suotavaa myös harjoituksissa. Toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta tehtyjen ja hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Toimihenkilöt valitaan aina kaudeksi kerrallaan. Toimihenkilöt ovat seuran edustajia joukkueissa ja heille suositellaan seuran jäseneksi liittymistä. Jääkiekkojaosto kouluttaa toimihenkilöitä tarvittaessa sekä pitää tarvittaessa informatiivisia kokouksia. Joukkue ja vanhempainkokous tekevät kauden alussa joukkueen toimintaa ohjaavat joukkueen pelisäännöt ja päättävät toimintasuunnitelmasta. Joukkueen sääntöjen laatimisessa avustavat seuran valmennus-/junioripäällikköt. Säännöt tehdään Nuoren Suomen ja SJL:n sääntömateriaalin pohjalta ja ne toimitetaan kauden alussa jaostolle. Toimintaohjeista näet toimihenkilöiden tehtävänkuvaukset.

3.1.2 VANHEMMAT Vanhemmat ovat toiminnan tärkeimpiä tukijoita. Vanhemmilla on päävastuu toimihenkilöiden laatiman budjetin ja toimintasuunnitelman taloudellisesta toteutumisesta. Vanhemmat allekirjoittavat pelaajasopimuksen lapsen ollessa alle 18-vuotias. Lisäksi vanhemmat toimivat seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan, sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä, joukkueen yhteisiä pelisääntöjä sekä toimimaan niiden ja SJL:n sekä alueen sääntöjen mukaan. Vanhemmat osallistuvat joukkueen vapaaehtoistyöhön yhteisen harrastuksen hyväksi sekä ymmärtävät omalta osaltaan toiminnassaan lasten harrastustoiminnan periaatteet. Pelaajien vanhemmilta edellytetään rakentavaa ja kannustavaa asennetta lasten harrastusta kohtaan. Arvostava käyttäytyminen tuomareita, vastustajia, näiden vanhempia sekä oman joukkueen jäseniä kohtaan kuuluu VIRKIÄ- henkeen. Näitä periaatteita rikkovaa henkilöä kohtaan joukkue ja jääkiekkojaosto voivat ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla joukkueen työrauha ja seuran maine voidaan palauttaa. Toimenpiteinä voidaan käyttää mm. puhuttelua, määräaikaista kieltoa osallistua joukkueen / seuran tilaisuuksiin tai muita kurinpidollisia ja ohjaavia toimia. 3.1.3 TOIMIHENKILÖN RANKAISEMINEN Pelitilanteissa tapahtuneesta rikkomuksesta liiton elimet voivat langettaa toimitsijakieltoja myös joukkueen toimihenkilöille. Toimitsijakiellon saanut henkilö ei saa osallistua joukkueen peleihin muuten kuin katsojana. 3.1.4 TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT Joukkueen vanhempainkokous ja pelaajat tekevät kauden alussa joukkueen toimintaa ohjaavat joukkueen pelisäännöt ja päättävät joukkueen toimintasuunnitelmasta. Joukkueen sääntöjen laatimisessa avustavat seuran valmennuspäällikkö ja toiminnanjohtaja. Säännöt tehdään Nuoren Suomen ja SJL:n sääntömateriaalin pohjalta ja ne toimitetaan kauden alussa seuran toimistolle. 3.1.4.1 VALMENTAJA / OHJAAJA Toimii seuran tavoitteiden ja arvojen mukaan. Toimii yhteistyössä valmennus-/junioripäällikön kanssa. Osallistuu kauden toimintasuunnitelman ja budjetin tekemiseen yhdessä joukkueenjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa. *) Laatii joukkueen viikko- / kuukausiohjelman, organisoi leirit, turnausmatkat ja muut tapahtumat yhdessä joukkueenjohtajan kanssa. *) Laatii harjoitusohjelman. *) Toteuttaa laaditun harjoitusohjelman käytännössä. Nimeää ja peluuttaa joukkueen otteluissa. *) Johtaa otteluita ja harjoituksia. *) On mahdollisuuksien mukaan läsnäolovelvollinen kaikissa joukkueen tapahtumissa. Vastaa joukkueen pelaajavalinnoista. *) Vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä. Osallistuu valmentajien yhteistilaisuuksiin. Osallistuu vanhempainkokouksiin. Informoi vanhempia kauden harjoitus- ja kilpailutoimintaan liittyvistä asioista. *) *) toimiessaan vastuuvalmentajana. 3.1.4.2 JOUKKUEENJOHTAJA Toimii jaoston tavoitteiden ja arvojen mukaan.

Laatii joukkueelle toimintasuunnitelman ja budjetin yhdessä vastuuvalmentajan ja rahastonhoitajan kanssa. Seuraa ja huolehtii joukkueen kausimaksujen valvonnan yhdessä rahastonhoitajan kanssa. Järjestää vanhempainkokoukset tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa kaudessa. Vastaa tiedottamisesta joukkueessa ja pitää yhteyttä pelaajien vanhempiin. Organisoi ottelut (toimihenkilöt kotiotteluihin ja erotuomarit). Organisoi leirit, turnausmatkat ja muut tapahtumat yhdessä vastuuvalmentajan kanssa. Huolehtii ja vastaa siitä, että kaikki joukkueen pelaajat ja toimihenkilöt ovat asianmukaisesti ja ajoissa lisensoitu. Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla. On mahdollisuuksien mukaan läsnäolovelvollinen kaikissa joukkueen tapahtumissa. On osallistumisvelvollinen joukkueenjohtajien kokouksiin. Tiedottaa joukkueelleen jaoston päätöksistä ja huolehtii niiden toimeenpanosta Ylläpitää pelaajaluetteloa On perehtynyt SJLn kilpailusääntöihin. Vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä. Suorittaa muut seuran antamat tehtävät. Ylläpitää joukkueen kotisivuja (toimiessaan joukkueen tiedottajana tai joukkueen kotisivujen ylläpitäjänä). Organisoi joukkueen asuste- yms. hankinnat. Joukkueenjohtajan tehtäviä suositellaan jaettavaksi useamman vanhemman kesken. 3.1.4.3 HUOLTAJA Toimii jaoston tavoitteiden ja arvojen mukaan. Vastaa joukkueiden käyttöön luovutetuista varusteista, niiden kierrätyksestä, jaosta ja kunnossapidosta sekä pitää varustekirjanpitoa. Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta. Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja peleissä. Organisoi joukkueen luistinten teroituksen. On läsnäolovelvollinen joukkueen harjoituksissa ja otteluissa. Huolehtii pelaajien juomahuollosta otteluissa ja harjoituksissa. Osallistuu huoltajille järjestettäviin koulutuksiin. 3.1.4.4 RAHASTONHOITAJA Toimii jaoston tavoitteiden ja arvojen mukaan. Laatii joukkueelle toimintasuunnitelman ja budjetin yhdessä vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan kanssa. Hoitaa joukkueen raha-asiat, seuraa ja huolehtii joukkueen kausimaksujen valvonnan. Huolehtii että joukkueen tiliotteet ja kuitit toimitetaan ajoissa tilitoimistoon. Toimittaa joukkueen maksamat kilometrikorvaus- ym. kulukorvaustiedot sovittujen ohjeiden mukaan. 4. URHEILUTOIMINTA 4.1 TOIMINTA ERI IKÄLUOKISSA

F D junioreiden ikäluokissa seuran toiminnan avainsanoja ovat: kaikille, hauska ja kehittävä harrastus, onnistumisen elämyksiä, fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien kehittäminen herkkyyskaudet huomioiden, pelin perusasioiden opettaminen ja sosiaalisen kasvun ohjaaminen. D A junioreiden etusijalla on pelaajan edun mukaan, että hän pelaa kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa. Toiminnan lähtökohtia ovat lisäksi yhdessä oleminen ja sosiaalinen verkosto sekä terveiden elämäntapojen edistäminen. 4.1.1 KIEKKOKOULU Kaikki halukkaat lapset otetaan mukaan toimintaan. Toiminta tapahtuu SJLn lapsivaliokunnan uusien suositusten mukaisesti niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Ikäluokka osallistuu kahdella (tai niin monella kuin on tarpeellista) tasavahvalla joukkueella Jääkiekkoliiton Leijonaliigaan. Kiekkokoulun järjestämisestä vastaa jaosto. 4.1.2 JOUKKUEET F - E -junioreissa F-E -junioreiden ikäluokissa muodostetaan vuosittain niin monta joukkuetta, kun seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus tarjota. Uusia pelaajia otetaan mukaan, mikäli joukkueissa on tilaa. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet ovat tärkeä tekijä lasten nauttiessa harrastuksestaan, ne pyritään ottamaan huomioon joukkueita muodostettaessa. Harjoituksissa ja peleissä pelaajat voidaan jakaa tason mukaisiin ryhmiin, jolloin jokainen pääsee pelaamaan omalla tasollaan, harrastaminen on mieluisampaa ja kehittävämpää. 4.1.3 JOUKKUEET D A -junioreissa D2- ikäluokasta alkaen siirrytään SJL:n alueella tasosarjoihin. Tasoero eri sarjatasolla pelaavien joukkueiden välillä voi olla huomattava. D A ikäluokkissa muodostetaan vuosittaisten pelaajien määrän ja taitotason mukaan niin monta joukkuetta kuin mihin seuralla on olosuhteidensa puolesta mahdollisuus. Tavoitteena on löytää jokaiselle pelaajalle mielekäs harjoittelu- ja pelaamisympäristö, joka tukee pelaajan tavoitteita sekä tarjoaa onnistumisia ja haasteita. Seura edellyttää yhteistyötä niin eri joukkueiden kuin myös eri ikäluokkien välillä parhaan mahdollisen kehityksen aikaansaamiseksi. Valmentajat pyrkivät antamaan pelaajille mahdollisuuksien mukaan kirjallista palautetta. 4.1.4 NUORTEN KILPAKIEKKO Pyrkimyksenä on tavoitteellinen ja pitkäjänteinen itsensä kehittäminen ja sitä kautta kilpailullinen menestys. 4.1.5 AIKUISJOUKKUEET Aikuisjoukkueita perustetaan niin monta kuin seuralla on olosuhteidensa puolesta mahdollisuus. Aikuisjoukkueet toimivat taloudellisesti erillisenä organisaationaan harrastekiekosta kilpakiekkoon. 4.2 PELAAMINEN MUUSSA KUIN OMASSA IKÄLUOKASSA Perusperiaate on, että pelaajat harjoittelevat ja pelaavat ensisijaisesti omassa ikäluokassa. Loppuvuodesta (loka-joulukuu) syntyneet pelaajat voivat pelata vuotta nuorempien mukana SJL:n yli-ikäisyyssäännön mukaisesti. F-D junioreissa nuorempi pelaaja voi pelata vanhemmassa ikäluokassa, mikäli tähän on painava perusteltu syy, esim. perhe, asuinpaikka, kaverit ja ryhmän koko. Asiassa voidaan huomioida myös

pelaajan henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvä perustelu tai vanhemman ikäluokan pelillinen vahvistaminen. Pelaajien kehittäminen on kuitenkin kasvattajaseurain tärkein tavoite. Sellaisissa tapauksissa, joissa pelaaja siirtyy seuran joukkueesta toiseen, asia sovitaan aina erikseen pelaajan ja molempien joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. Nuoremmissa ikäluokissa huomioidaan myös vanhempien näkemys. Jos edellä mainitut eivät pääse yhteisymmärrykseen, tilanteesta päättää valmennus-/junioripäällikkö. Pelaajasiirrot eivät saa hankaloittaa kummankaan joukkueen toimintaa. Mikäli vanhemmassa ikäluokassa toimiminen osoittautuu liian haasteelliseksi, pelaajalle järjestetään mahdollisuus siirtyä takaisin omaan ikäluokkaansa. 4.3 POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN Pelaajan tai jonkun muun hänen puolestaan tulee ilmoittaa poissaoloistaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa. Joukkueet sopivat omissa säännöissään tarkemmin, miten ilmoittaminen tapahtuu. Seura edellyttää aktiivista osallistumista seuran toimintaan! Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikiellolla tai jollakin muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaoloistaan sovitulla tavalla. Pitkäaikaiset poissaolot ja niiden seuraamukset sovitaan aina tapauskohtaisesti pelaajan ja vastuuvalmentajan kanssa. Nuoremmissa ikäluokissa myös vanhempien näkemys otetaan huomioon. 4.4 VALMENNUS JA OHJAUS Jaosto kustantaa ja organisoi mahdollisuuksien mukaan kehitysryhmän avustuksella erikoisvalmennuksen kuten maalivahtivalmennuksen ja taitojäät. Jaosto pyrkii järjestämään kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtätasokkaat valmentajat ja ohjaajat. Ohjaajat ja valmentajat suunnittelevat joukkueensa toiminnan päälinjat ja sitoutuvat auttamaan joukkueisiin mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti. G-F junioreissa ohjaaminen (ja valmentaminen) on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Ohjauksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu. Virkiässä toimitaan lasten ehdoilla, jolloin jokainen mukana oleva pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä. D- ja vanhemmissa junioreissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Jääkiekkoilullisena tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta sarjatasosta riippumatta. 4.5 PELAAJAN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Samanikäisillä lapsilla voi olla jopa neljän vuoden ero fyysisessä ja henkisessä kasvussa. Pelaajan kehittymisen seuraamiseksi valmentajat ja ohjaajat antavat mahdollisuuksien mukaan 1-2 kertaa kaudessa pelaajille henkilökohtaista palautetta kehittymisestä. Tarkkailtavat ominaisuudet ovat :

henkiset ominaisuudet, omatoimisuus, fyysiset valmiudet, jääkiekkotaidot ja pelitilanneroolit. Lisäksi jokaisella pelaajalla on oikeus saada pyydettäessä itselleen kirjallinen arvio kehittymisestään. 4.6 HARJOITTELU Vastuuvalmentaja ja joukkueenjohtaja tekevät kauden alussa kausisuunnitelman harjoittelusta. Siinä selvitetään toiminnan yleinen päämäärä, toiminnan tavoitteet, harjoittelun jaksotus, harjoituskertamäärät, harjoituspelit, turnaukset ja muut tapahtumat. Kausissuunnitelma esitetään joukkuekokouksen hyväksyttäväksi. Jääkausi alkaa F junioreilla syyskuun lopussa, ja muilla ikäluokilla yleensä koulujen alettua elokuussa. F -junioreiden kausi päättyy maaliskuun lopussa ja muilla ikäluokilla aikaisintaan maaliskuun lopussa. Ikäluokkakohtaiset jää- ja muut harjoitusmäärissä on tavoitteena noudattaa SJL:n suosituksia. Joukkueella voi jäävuorojen lisäksi olla viikoittainen salivuoro monipuolisuuden kehittämiseksi, jonka anominen hoidetaan joukkueen itsensä toimesta. C-, B- ja A-junioreiden tapahtumamäärät sovitaan erikseen joukkueen tason, tavoitteiden ja harjoitushalukkuuden mukaan. Harjoittelumäärien tulee noudattaa pääpiirteissään seuran antamia harjoittelumääräosuuksia. Pelaajien koulu-, opiskelu-, työ- yms. syyt tulee ottaa huomioon määriä mietittäessä. 4.7 PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN Virkiän jääkiekkojaosto suosittelee vanhemmissa ikäluokissa mahdollisuuksien mukaan kolmella kentällisellä pelaamista. Sairaiden ja loukkaantuneiden pelaajien peluuttaminen on ehdottomasti kielletty. Pelaajia jotka eivät pelaa (esim. lepovuoro), ei voida edellyttää vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä. 4.7.1 Leijonaliiga, F juniorit Pelit pelataan SJL:n Leijonaliigasääntöjen mukaisesti. Kaikille lapsille annetaan tasapuolisesti peliaikaa niin harjoitus- kuin sarjaotteluissa. Myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä on oltava mahdollisimman tasainen. Lisäksi kaikkia pelipaikkoja kierrätetään tasapuolisesti kenttäpelaajilla. Kaikkien halukkaiden on myös saatava kokeilla maalivahdin paikkaa. Pelijoukkueet muodostetaan mahdollisuuksien salliessa siten, että voidaan peluuttaa kahdella kentällisellä, jolloin peliaikaa tulee kaikille enemmän. 4.7.2 E -juniorit Pelit pelataan SJL:n juniorisääntöjen mukaan siten, että kaikille lapsille, joiden on ilmoitettu pelaavan, pyritään antamaan tasapuolisesti peliaikaa niin harjoitus- kuin sarjaotteluissa. Myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä pyritään järjestämään mahdollisimman tasaiseksi. 4.7.3 D -juniorit Peleissä noudatetaan SJL:n juniorisääntöjä ja pelaajia pyritään peluuttamaan koko pelikauden puitteissa tasapuolisesti joukkueen yhteisten pelisääntöjen rajoissa. Omassa tasoryhmässä peliajan jäädessä vähäiseksi pelaajalle tarjotaan mahdollisuutta pelata otteluita alemmassa tasoryhmässä.

Näin myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä pyritään luomaan mahdollisimman tasaiseksi. Tasapuolisuutta voidaan järjestää myös kierrättämällä lepääviä pelaajia. 4.7.4 C - A juniorit C-A junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on aktiivisen harjoituksiin osallistumisen lisäksi yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- ja joukkuesääntöjen noudattaminen. Jos joukkueessa on pelaajia yli tarvittavan määrän, valmennus päättää joukkueeseen otettavat pelaajat. Pudonneille pelaajille pyritään löytämään sopiva paikka yhteistyöseuroista. 4.8 OTTELUT JA TURNAUKSET Virkiän jääkiekkojaosto ilmoittaa ja osallistuu joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) ja jääkiekkoliiton Keskimaan- alueen näille ikäluokille tarkoitettuun sarjatoimintaan ja noudattaa jääkiekkoliiton sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Tavoitteena on ilmoittaa joukkueet niiden pelaajien taitotasoa parhaiten vastaaville sarjatasoille, jolloin ottelut ovat tasaisia ja pelaajia kehittäviä. Jääkiekkojaosto ei aseta menestymistavoitteita joukkueilleen, vaan antaa valmentajille / ohjaajille mahdollisuuden keskittyä pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen. Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden alueen, liiton ja seuran säännöt ja ohjeet. Turnauksissa tulee huomioida seuran, alueen ja liiton antamat ohjeet. Joukkue on velvollinen ilmoittamaan turnauksesta jaostolle seuraavissa tapauksissa: Turnaus on ulkomailla (tarvitaan kv-ottelulupa liitosta) Joukkue järjestää itse turnauksen (anottava lupa alueelta) 4.9 PELAAJAN RANKAISEMINEN Joukkueena harjoittelu ja pelaaminen vaativat kurinalaista ja yhtenäistä toimintaa. Aiheettomat poissaolot ja häiritsevä käyttäytyminen haittaavat asianomaisen omaa kehittymistä sekä koko joukkueen toimintaa. Ensisijaisena rangaistusmuotona on valmentajan puhuttelu harjoitusten aikana. Jos on välttämätöntä, valmentaja voi sulkea pelaajan määräajaksi joukkueen toiminnan ulkopuolelle. Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä. Erottamisesta päättää aina seuran jaosto. Tähän kohtaan ja kaikkeen joukkueiden toimintaan liittyvät erimielisyydet ja epäselvyydet ratkoo viime kädessä seuran ongelmanratkaisuelin. 4.10 JÄÄVUOROT JA NIIDEN HALLINTA Virkiä harjoittelee pääsääntöisesti Lapuan jäähallissa.

Virkiä jääkiekossa pyrimme jakamaan joukkueille vakiovuoroja, jotta perheet ja pelaajat saavuttaisivat paremman elämänhallinnan. Joukkue on vastuussa saamistaan jäävuoroista. 5. VIRKIÄN JÄÄKIEKKOJAOSTON TALOUDENHOITO Virkiän jääkiekkojaoston taloudenhoitajana toimii talousvastaava. Joukkueiden taloutta hoitaa joukkueen rahastonhoitaja, joka toimittaa seuran ohjeiden mukaan kirjanpitomateriaalit tilitoimistoon. Jaoston nimiin voi varuste- ym. hankintoja tehdä vain etukäteen tehdyllä hallituksen päätöksellä. 5.1 JOUKKUEEN VARAINHANKINTA JA TALOUDENHOITO Ikäryhmä voi muodostaa yhden, kaksi tai useampia joukkueita, jotka voivat taloudellisesti ja harjoitusten osalta toimia yhtenä tai useampana ryhmänä. Virkiä jääkiekon joukkueet tekevät kullekin toimintakaudelle joukkueensa talousarvion. Talousarvion tekevät joukkueen rahastonhoitaja, joukkueenjohtaja ja vastuuvalmentaja yhdessä. Tämän budjettisuunnitelman joukkueenjohtaja esittelee joukkueen vanhemmille, jonka joukkuekokous hyväksyy. Hyväksytty budjettisuunnitelma on toimitettava toimintasuunnitelman liitteenä jaostolle ilmoitettuun määräpäivään mennessä. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Jos joukkue jää velkaa jaostolle kauden lopussa, seuraavan kauden jäävuorot eivät ala ennen kuin sitoumukset on hoidettu. Joukkueen toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä rahaa, jolla vaje voidaan kattaa tai rahaa varataan stipendien jakoon. Joukkueen varojen käyttöä valvovat rahastonhoitaja ja joukkueenjohtaja. Kokonaisvastuu toiminnasta on seuran hallituksella. Joukkueeseen hyväksytty pelaaja ja/tai hänen vanhempansa allekirjoittaa kausittain pelaajasopimuksen, jossa on kuvattu pelaajan oikeudet ja vastuut, mm. maksujen maksamisesta ja kaudelta kerättävän maksun suuruus. Taloudellinen vastuu seuran suuntaan on rahastonhoitajalla ja joukkueenjohtajalla yhdessä. Joukkueiden ja jaoston budjetit ja tilinpäätökset yhdistetään seuran budjettiin ja tilinpäätökseen, jonka tarkastavat seuran tilintarkastajat. Joukkueella voi lisäksi olla myös omat sisäiset tilintarkastajat. Virkiän vuosikokous hyväksyy Virkiä jääkiekon budjetin. Joukkueen toimihenkilöiden korvaukset: Joukkue ei voi maksaa minkäänlaisia korvauksia missään muodossa joukkueen toimihenkilöille, pelaajille, heidän vanhemmilleen tai muille ulkopuolisille henkilöille. Ainoana poikkeuksena joukkue voi joukkuekokouksen päätöksellä (pöytäkirja liitettävä kirjanpitoon) maksaa toimihenkilöille kulukorvauksia, jotka voivat olla verolain mukaisesti maksimissaan 2000 / vuosi. Yleishyödyllinen yhteisö voi maksaa vapaaehtoistyöntekijöille verovapaasti matkakustannusten korvauksia silloinkin, kun saaja ei ole työsuhteessa maksajaan tai ei muuten saa palkkaa tekemästään työstä. Verovapaata tuloa on kuitenkin vain, päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa, majoittumiskorvaus, matkustamiskustannusten korvaus.

Matkat tulee tehdä yleishyödyllisen yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta, ja niistä on etukäteen asianmukaisesti päätettävä. Matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa myös asunnon ja työpaikan välisistä matkoista. Muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdyistä matkoista verovapaata on enintään 2 000 euroa kalenterivuodessa (kilometrikorvaukset). Sekä päivärahojen 20 päivän raja että matkustamiskustannusten 2 000 euron raja ovat saajakohtaisia. Jotta matkakustannusten korvaukset ovat saajalle verovapaita, niiden maksamisessa tulee noudattaa ns. Verohallinnon kustannuspäätöstä. Joukkue maksaa valmentajien, joukkueenjohtajien ja huoltajien lisenssit. Joukkueen suositellaan hankkivan toimihenkilöiden käyttöön Virkiän edustusasun (valmentajatakki tai kevyttoppapuku). Edustusasua on velvoite käyttää Virkiän valokuvauksessa ja peleissä. 5.1.1 JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS Joukkueilla on oma, jaoston päätöksellä avattu pankkitili ja joukkue kerää toimintaansa varoja joukkuekokouksessa käsitellyn budjetin mukaisesti. Kaikki rahaliikenne tulee hoitaa pankkitilien kautta, käteiskassaa joukkueilla ei voi olla. Käteisnostoon on aina oltava joukkueen rahastonhoitajan lupa. Joukkueen nimissä olevaa seuran pankkitiliä käyttävät kunkin joukkueen nimetyt vastuuhenkilöt. Tilioikeudet annetaan rahastonhoitajalle ja joukkueenjohtajalle, joiden nimeäminen tapahtuu päätösvaltaisessa jaoston kokouksessa. Joukkueella ei voi olla muita tilejä. Tilejä perustettaessa, lopetettaessa tai käyttöoikeuksia muutettaessa joukkueenjohtaja tuo asian jaoston käsittelyyn. Esityslistaan liitetään joukkuekokouksen pöytäkirja, josta uudet käyttöoikeuden haltijat joukkueen tilille löytyvät. Joukkue toimittaa jaoston kokouksen pöytäkirjanotteen pankkiin. 5.1.2 JOUKKUEEN HANKINNAT Joukkueet voivat hankkia tarvitsemaansa materiaalia käyttöönsä. Hankinnoista päätetään joukkuekokouksessa. Joukkue voi nimetä keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa hankitusta materiaalista. Mikäli joukkueiden toimihenkilöt tilaavat omaan tai joukkueen lukuun tavaraa laskuun, he (tai joukkue) vastaavat siitä henkilökohtaisesti. 5.1.3 JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu joukkueiden (= seuran) tilille, kerätty tai muuten hankittu, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Kaikista kuluista tulee olla alkuperäinen, joukkueenjohtajan / rahastonhoitajan allekirjoituksella hyväksymä kuitti tai lasku Joukkuekohtaisen toimintavuoden maksut: Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni ja että varoja kerätään ainoastaan toimintavuoden kuluihin. Joukkue voi suorittaa varainhankintaa muihin tarpeisiinsa, jos suunnitelmissa on esimerkiksi leirejä, turnausmatkoja ym. joiden kulut ovat normaalia korkeammat. Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tai nuoren tarvitse lopettaa jääkiekon harrastamista. Käytännössä tämä tarkoittaa riittäviä mahdollisuuksia talkootyöhön, jotta kuluja saadaan näin peitettyä. Asia sovitaan aina erikseen kausittain ja tilanteen mukaan suositellaan maksusuunnitelman tekemistä. Kaikki ne, jotka ovat osallistuneet päätöksentekoon taloudellisissa vaikeuksissa olevan perheen pelaajan auttamisesta,

ovat vaitiolovelvollisia asian suhteen. Joukkue voi hakea jaostolta apua tilanteeseen ja jaosto päättää toimenpiteistä. 5.1.4 PELAAJAN SIIRTYMINEN JOUKKUEESTA TOISEEN SEURAN SISÄLLÄ Kun pelaaja siirtyy seuran sisällä joukkueesta toiseen, kaikki ko. päivämäärään mennessä erääntyneet maksut on oltava suoritettuina vanhalle joukkueelle ennen siirtoluvan saamista. Pelaaja palauttaa kaikki vanhalta joukkueelta saamansa varusteet tai muun omaisuuden. 5.1.5 PELAAMISEN LOPETTAMINEN SEURASSA Mikäli pelaaja kauden jälkeen ilmoittaa joukkueenjohtajalle kirjallisesti lopettamisestaan seurassa, pelaaja palauttaa kaikki seuralta ja joukkueelta saamansa varusteet ja maksaa kaikki erääntyneet maksut. Mikäli pelaaja siirtyy kesken kauden toiseen seuraan tai lopettaa, kaikki pelaajasopimuksen mukaiset maksut, muut velvoitteet ja vastuut tulee olla suoritettu joukkueelle ja seuralle siirtopapereiden saamiseksi. Siirtopaperit hoitaa jaoston puheenjohtaja saatuaan kirjallisen lopettamisilmoituksen joukkueenjohtajalta. Kaikki pelaajan maksamat rahat, talkootyöosuus, ilmoitustulot ym. jäävät joukkueen tai seuran tilille. 5.1.6 JOUKKUEEN JAKAUTUMINEN TAI LOPPUMINEN Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty talkoilla tai jollakin muulla keinolla hankittu, ovat seuran omaisuutta joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta yksityishenkilölle. Loppuvan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jäävät seuralle. Mikäli ko. ikäluokassa edellisellä kaudella pelannut joukkue jaetaan useammaksi uudelle kaudelle (esim. nuorin F -ikäluokka), vanhan joukkueen varat jaetaan jatkavien pelaajien määrällä ja varat siirtyvät pelaajan mukana. Kauden taloussuunnitelmassa varaudutaan myös kesäkauden toiminnan menoihin. Vanhemmissa ikäluokissa (C-A-jun) kesäajalle määrätään oma kausimaksunsa, joka peittää kulut. Näin siksi, että harjoitusryhmän vahvuus saattaa vanhemmissa junioreissa olla lopullisen joukkueen pelaajamäärää suurempi. Kesäkausimaksu tulee kattaa kulut siihen asti kunnes joukkueet lopullisesti määritellään. 5.1.7 TALOUSASIOIHIN LIITTYVIEN ONGELMIEN RATKAISEMINEN Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa rahastonhoitaja, joukkueenjohtaja tai yksittäisen pelaajan vanhempi kysyvät ensin neuvoa talouteen liittyvissä asioissa jaoston talousvastaavalta, joka selvittää asian ja antaa vastauksen. Tarvittaessa talouteen liittyvissä asioissa ongelmanratkaisuryhmänä toimii ko. joukkueen joukkueenjohtaja tai rahastonhoitaja, jaoston puheenjohtaja ja jaoston talousvastaava. 5.2 SEURAN TALKOOTYÖOHJE

Yhdistyksen jäsenet voivat talkootyönä tehdä varainhankintaa, joka ei ole seuran varsinaista yleishyödyllistä toimintaa. Talkootyölle on asetettu muun muassa seuraavat ehdot: 1. Talkootyöstä maksettu korvaus voi olla veroton vain rekisteröidylle, yleishyödylliselle yhdistykselle, joka käyttää varat yleishyödyllisten päämäärien tukemiseen. 2. Talkootyöstä tai tukijoiden hankinnasta saatava hyöty on jaettava laajemmalle piirille kuin työn suorittajille. Työn suorittajat eivät voi korvamerkitä hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä. Henkilökohtaisen talkootyömäärän tai tukijoiden hankkimisen perusteella ei siis voi myöntää alennuksia joukkueen maksuista. 3. Työtä tehdään yhdistyksen perus- tai sitä tukevalla toimialueella. 4. Työltä on puututtava työn johto ja valvonta työn teettäjän osalta. 5. Talkootyö ei saa edellyttää mitään erityistä ammattitaitoa. 6. Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä. Omaan lajiin välittömästi liittyvä talkootyösopimus (esim. edustuksen toimitsijavuorot peleissä) voi olla pitkäaikainenkin. 7. Työtehtävä on selvästi rajattu. 8. Työn teettäjä ei saa nimetä työn suorittajaa. 9. Talkootyö ei saa olla elinkeinotoimintaa. Joukkueen kokous voi päättää, että perhe voi suoriutua talkoovelvoitteistaan maksamalla osuutensa rahana joukkueen tilille, kun talkoilla kerätään varoja koko joukkueen hyväksi. Joukkuekokous päättää talkootyön, myyjäistuottojen, sponsoritulojen ym. käytöstä. Yritykset tekevät mainosyhteistyötä VIRKIÄ:n kanssa, ei yksittäisen pelaajan. Jaosto määrittää kausittain joukkueen saaman osuuden kausijulkaisu- tai hallimainosmyynnistä. 6. VARUSTEET 6.1 YLEISTÄ Virkiän jääkiekkojaosto päättää vuosittain varusteiden hankinnasta. Edustusasujen malleja uudistetaan tarpeen vaatiessa. Jaosto päättää myös VIRKIÄ-logon käyttöoikeudesta seuran varusteissa ja asusteissa. VIRKIÄ-logoa ei saa käyttää muissa kuin seuran valitsemissa virallisissa edustusasuissa. Jaosto määrittelee myös viralliset peliasut ja niiden värit (kypärä, pelipaita, housut ja pelisukat). Toimihenkilöiden toivotaan edustavan VIRKIÄä peleissä Virkiän virallisissa asuissa. Jaosto järjestää mahdollisuuksien mukaa F-D -junioreille kahdet maalivahtivarusteet ikäluokkaa kohden (ei maila, kypärä. luistimet). Pelipaitoja ja maalivahdinvarusteita kierrätetään seuran sisällä, ympäristöperiaatteiden ja kestävän kehityksen mukaisesti. Paidat ja varusteet inventoidaan vuosittain keväällä niiden kierrätyksen, kunnon ja lukumäärän tarkistamiseksi. Pelipaidat ja maalivahtivarusteet ovat joukkueiden omaisuutta. Säilymisestä, kunnossapidosta ja korjauksesta vastaavat joukkueet. Lisätiedoista, kierrätyksestä, varastosta ja hankinnoista huolehtii jaosto. Hankinnoissa noudatetaan jaoston tekemiä budjettipäätöksiä. Jaosto tekee vuosittain yhteistyösopimuksen asuste- ja urheilutavaratoimittajan kanssa.

Jaostolla on varustevarasto jäähallilla. Varusteiden kierrätystä tehdään Virkiän www-sivujen kautta sekä syksyllä järjestettävän kierrätyspäivän muodossa. Kierrätyskamojen tulee olla puhtaita ja ehjiä. 6.2 SEURAN EDUSTUSASUT PELEISSÄ Seuralla on kaksi pelipaitaa (sininen ja valkoinen) ja siniset pelihousut. Sukat ovat sini-valkoiset. Kypärän väri on valkoinen. Joukkueet käyttävät näitä varusteita osallistuessaan sarjaotteluihin, harjoitusotteluihin ja turnauksiin, eli edustaessaan VIRKIÄÄ. Pelipaidat ovat joukkueiden omaisuutta kierrätysideologian mukaisesti. VIRKIÄ suosittelee, että joukkue pyrkisi käyttämään yhtenäistä väriä pelihousujen suhteen. 6.3 SEURAN EDUSTUSASUT Kentän ulkopuoliseen edustamiseen seuran jaosto valitsee viralliset VIRKIÄ asusteet, joissa saa käyttää seuran logoa. LAPUAN VIRKIÄ RY JÄÄKIEKKOJAOSTO Puheenjohtaja Sihteeri Talousvastaava Erkko Eklund Kimmo Pelander Anu Paloniemi