TAITEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINNÄYTEOHJE Johdanto Tämä Taideteollisen korkeakoulun opinnäytettä koskeva ohjeistus on hyväksytty Taideteollisessa akateemisessa komiteassa 21.9.2010 taiteen kandidaatin opinnäytteen yleiseksi ohjeeksi. Valtioneuvoston yliopistojen tutkinnoista antaman asetuksen, jäljempänä (794/2004) mukaan opinnäytteen tekeminen kuuluu sekä taiteen kandidaatin että taiteen maisterin tutkintoon. Opinnäytteen tavoitteena on osoittaa oppineisuutta ja kykyä soveltaa opittua. Hyväksytyllä opinnäytteellä ja tutkinnon myöntämisellä osoittaa, että kyseinen opiskelija on saavuttanut asetusten ja edustamansa alan näkökulmasta sellaiset tiedolliset ja taidolliset kyvyt, että hän täyttää taiteen kandidaatin tutkinnon mukaiset vaatimukset. Opinnäyte luetaan opintosuoritukseksi ja siihen sovelletaan voimassa olevaa opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevaa säännöstöä. Säännöstön mukaan opintosuoritukseen voi osallistua vain korkeakoulussa läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on opintosuorituksen edellyttämä opinto-oikeus. Ohjeistukseen on koottu yleiset kaikkia laitoksia koskevat linjaukset opinnäytteiden vaatimuksista, prosessista ja niihin liittyvästä ohjauksesta. Laitokset voivat tarvittaessa tarkentaa näitä ohjeita. Ohjeet on laadittu opiskelijan, ohjaajan, tarkastajan ja henkilöstön tueksi. Mikäli laitoskohtainen ohjeistus poikkeaa tästä ohjeesta, menetellään tämän ohjeen mukaisesti. Ohjeistus jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa on määritelty mm. opinnäytteen tavoitteita, laajuutta, kieltä ja rahoitusta. Toisessa osassa on keskitytty asioihin, jotka ovat tärkeitä itse opinnäyteprosessin aikana. Kolmannessa osassa käsitellään asioita, jotka tapahtuvat opinnäytteen tarkastettavaksi jättämisen jälkeen. Neljänteen osaan on koottu opinnäytteen omistus- ja immateriaalioikeuteen (mm. tekijänoikeus) liittyviä oikeudellisia näkökulmia.
1. Ennen varsinaista opinnäytteen tekoa Opinnäytteen tavoite Taiteen kandidaatin tutkinnon opinnäytteen tavoitteena on osoittaa oppineisuutta, kykyä soveltaa opittua sekä kykyä analysoida omaa työtä. Tavoitteena on oman osaamisen kokoaminen ja esittäminen opinnäytteenä. Opinnäyteprosessin aikana opiskelija oppii havainnoimaan, analysoimaan, arvioimaan ja esittelemään omaa oppimis- ja suunnitteluprosessia siten, että se on myös muiden tarkasteltavissa. Ammatilliselta ja akateemiselta näkökulmalta opinnäyte harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tietojen ja taitojen hankintaan ja näiden soveltamiseen sekä taiteellisten valmiuksien ja/tai suunnitteluvalmiuksien kehittämiseen. Opinnäyteprosessi kehittää opiskelijan luovaa ongelmanratkaisutaitoa, perehdyttää tutkimusmetodologiaan sekä esitysteknisten välineiden käyttöön. Yksityiskohtaisempaa opinnäytetyöskentelyä, ohjausta, menetelmiä ja toteutusta varten laitokset järjestävät opinnäyteseminaareja osana tutkintoopiskelua. Opinnäytteen laajuus ja aikataulu Taiteen kandidaatin tutkintoon sisältyy opinnäyte jonka laajuus on vähintään 6 ja korkeintaan 10 opintopistettä, mikä vastaa n. 162 270 tunnin työpanosta. Opinnäytteen tekemiseen käytettävä aika sovitaan ohjaajan kanssa. On suositeltavaa, että opinnäyte jätetään tarkastettavaksi 9 kuukauden jälkeen aiheen hyväksymisestä, yleensä opinnäyteseminaarin yhteydessä. Opinnäytteen muodot Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen kandidaatin tutkintoon liittyvä opinnäyte on produktiopohjainen, taiteellinen, pedagoginen tai tutkimuksellinen ja sisältää aina kirjallisen osuuden. Opinnäytteen kirjallisen osan laajuus voi vaihdella produktion tai taiteellisen osuuden laajuudesta riippuen, mutta on aina vähintään 30 000 merkkiä. Laitos voi omilla ohjeilla tarkentaa edellä annettua ohjeistusta. Kandidaatin opintojen opinnäytteeseen liittyy lisäksi aina kypsyysnäyte. Opinnäytteen kieli Opinnäytteen kirjalliset osiot kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä. Opinnäyte voidaan kirjoittaa myös muulla kielellä laitoksen johtajan hyväksymän hakemuksen perusteella. Opinnäytteen kielen tulee olla huoliteltua ja ammatillisen osaamisalueen käytäntöjen mukaista. Opinnäytettä tukevat opinnot Opetusohjelmaan sisältyy usein opintoja, jotka tukevat opinnäytteen tekoa. Tällaisia ovat esim. opinnäyteseminaarit, tutkimusvalmiusopinnot, tiedonhaun ja -hallinnan kurssit tai äidinkielen opinnot. Nämä opinnot on hyvä suunnitella ja aikatauluttaa niin, että niistä saa opinnäytteen tekoon parhaan mahdollisen hyödyn. Opinnäytettä tukevat opinnot saattavat vaihdella koulutusohjelmakohtaisesti ja opiskelijan kannattaa tarkistaa oman laitoksen suositukset asian suhteen. Opinnäyte ryhmätyönä Laaja-alaisesta tai muutoin erityisen vaativasta aiheesta voidaan opinnäyte tehdä kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä. Tärkeää on, että kunkin tekijän yksittäinen osuus on selkeästi erotettavissa. Ryhmätyönä toteutetussa opinnäytteessä työnjaosta ja vastuusta tulee tehdä selkeä suunnitelma hyvissä ajoin ja sisällyttää se opinnäytesuunnitelmaan. Yhteiselle opinnäytteelle on eduksi, mikäli koko projektia ohjaa yksi yhteinen ohjaaja, jonka lisäksi jokaisella on oma henkilökohtainen ohjaaja omalta erikoisalueeltaan. Yhteisen opinnäytteen raportoinnista tulee sopia ohjaajan kanssa. Koulutusohjelmat antavat halutessaan tarkempia ohjeita ryhmätyönä toteutettavan opinnäytteen tekoon. Opinnäytteen rahoitus Opiskelija tekee opinnäytteensä lähtökohtaisesti omalla kustannuksellaan. Opiskelija voi kuitenkin etsiä opinnäytteelle ulkopuolisen rahoittajan. Opinnäytettä varten voi hakea apurahoja, joista saa tietoja mm. TaiK-sivustoilta Opiskelijan oppaasta, Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) verkkosivuilta: apurahat.syl.fi tai Opintoluotsi-verkkosivuilta: www.opintoluotsi.fi/opiskelun_rahoitus/apurahat_ja_stipendit. 2
2. Opinnäytteen teon aikana Aihe Opinnäytteen aihe ja rajaus tulee hyväksyttää ohjaajalla tai opettajatutorilla yhdessä opinnäytesuunnitelman kanssa. Opinnäytesuunnitelma Opinnäytesuunnitelma laaditaan opinnäyteseminaarissa. Opiskelija laatii yleistavoitteen pohjalta oman ehdotuksen opinnäytteen rakenteeksi, tavoitteiksi ja sisällöksi. Opinnäytesuunnitelman tarkoitus on jäsentää tulevaa prosessia tekijälle itselleen ja tehdä se näkyväksi niin ohjaajalle, opinnäyteseminaarin vastuuopettajalle kuin muille opinnäyteseminaariin osallistuvillekin. Opinnäytesuunnitelman avulla opiskelija saa täyden hyödyn ohjaajien ja opinnäyteseminaarin tarjoamasta tuesta. Opinnäytesuunnitelmaan tulee tarvittaessa sisällyttää suunnitelma mahdollisesti salassa pidettävän tiedon käsittelystä opinnäytteessä. Varsinainen opinnäyte on aina julkinen. Suunnitelmassa tulee myös huomioida opinnäytteeseen mahdollisesti liittyvät tekijänoikeuteen ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyvät kysymykset. Opinnäytesuunnitelma käsitellään opinnäyteseminaarissa yhdessä seminaarin ohjaajan ja muiden seminaariin osallistuvien kanssa. Opinnäyteseminaarin ohjaaja tai opettajatutor hyväksyy opinnäytesuunnitelman seminaarissa. Laitos voi ohjeistaa tarkemmin opinnäytesuunnitelman laadintaa. Opinnäyteprosessi ja opinnäytteen ohjaus Opinnäyte on itsenäinen työ. Opinnäyteprosessin aikana opiskelija osoittaa ammatillisen ja taiteellisen osaamisensa monipuolisuuden ja erityistaidot. Lisäksi opiskelija esittää omaksuneensa koulutukseen sisällytetyt tiedot ja taidot sekä kykynsä analysoida omaa työtään. Ohjauksen tehtävänä on auttaa opiskelijaa etenemään opinnäyteprosessissa ja tukea opiskelijan aiheenvalintaa, rajausta, metodologiavalintaa, sisältöpainotuksia ja esitysteknisiä ratkaisuja. Opinnäyteohjauskäytännöt vaihtelevat laitoksittain. Opiskelija voi kaikissa tapauksissa tarpeen vaatiessa saada henkilökohtaista ohjausta laitoksen määräämältä henkilöltä virkatyönä, usein opinnäyteseminaarin ohjaajalta tai opettajatutorilta. Salassa pidettävän tiedon käsittely Opinnäyte tulee julkiseksi kun se on hyväksytty (ks. jäljempänä). Opinnäytteeseen ei saa sisällyttää salassa pidettävää tietoa. Mikäli opinnäytteen tekemisen yhteydessä käsitellään salassa pidettävää tietoa esimerkiksi sen vuoksi, että opiskelija saa opinnäytteensä tekemiseen rahoitusta yksityiseltä yritykseltä, ei varsinaiseen arvosteltavaan työhön saa sisällyttää rahoittajan liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä tausta-aineistoon. Mahdollisesti salassa pidettävän tiedon käsittely tulee käydä läpi ohjaajan kanssa opinnäytteen tekoprosessin alussa tai viimeistään silloin, kun käy ilmi, että tekoprosessissa joudutaan käsittelemään salassa pidettävää tietoa. Opinnäytteen ulkoasuvaatimukset Taideteollisessa korkeakoulussa ei ole yleisesti määriteltyjä opinnäytteen ulkoasuvaatimuksia. Laitokset voivat halutessaan edellyttää ja ohjeistaa ulkoasun määrittelyä. Kielenhuolto Mikäli opiskelijalla on kielenhuollon eritystarpeita voi hän kääntyä oman koulutusohjelmansa koulutusohjelmajohtajan tai amanuenssin puoleen. 3
3. Opinnäytteen valmistuttua Opinnäytteen jättäminen arvioitavaksi Opinnäyte jätetään arvioitavaksi opinnäyteseminaarin ohjaajalle tai koulutusohjelmajohtajalle vähintään 2 kappaleena, vähimmäismäärä tulee tarkistaa koulutusohjelmien omista ohjeista. Opinnäytteen jättämisen yhteyteen voi sisältyä opinnäytteen opponointi yhden tai kahden seminaariosallistujan taholta. Alkuperäiskappale on arviointi- ja tarkastuskappale, ja sen tulee sisältää kaikki opinnäytteeseen kuuluvat aineistot. Valmistuvan opiskelijan tulee varautua jättämään opinnäyte arviotavaksi vähintään kaksi kuukautta ennen aiottua valmistumispäivää. Laitokset määrittelevät tarkemmin opinnäytteen jättämiseen liittyvistä käytännöistä ja aikarajoista. Opinnäytteen tallentaminen Optika-tietokantaan Jättäessään opinnäytteensä arvioitavaksi jättää opiskelija opinnäytteestä myös sähköisen version ja täyttää opinnäytteen tiedot kirjaston ylläpitämään Optika-opinnäytetietokantaan. Opinnäyte tallennetaan pdftiedostona ja se voi sisältää kirjallisen osan lisäksi esimerkiksi tiedostoon liitetyt kuvaliitteet. Tarkastus Opinnäytteelle valitaan laitoksesta riippuen vähintään kaksi tarkastajaa. Pääsääntöisesti tarkastajat ovat oman koulutusohjelman lehtoreita jotka ovat toimineet myös opinnäytteen ohjaajina. On suositeltavaa, että tarkastajalla on vähintään kandidaatintasoinen tutkinto tai vastaava taiteellinen tai tieteellinen pätevyys. Opinnäytteen tarkastajat ovat vastuussa siitä, että opinnäyte tulee tarkastetuksi aihealueen ajanmukaisimman tiedon ja hyvien taiteellisten ja tieteellisten käytänteiden mukaisesti. Tarkastajan tulee myös tarpeen mukaan tarkistaa opinnäytteessä käytettyjen viitteiden oikeellisuus. Tarkastuksen yhteydessä opinnäytteen kirjalliselle osuudelle tehdään tarvittaessa myös plagiointitarkastus. Opetus- ja opiskelijapalvelut antaa tarkempia ohjeita plagiointitarkastuksesta tarpeen mukaan. Kypsyysnäyte Opinnäytteeseen kuuluu kirjallinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä taiteen kandidaatin, että taiteen maisterin tutkintoon. Kypsyysnäytteen tarkoitus on todentaa tutkintoasetuksessa mainittua kielitaitoon ja tutkintoon liittyvää oppineisuutta. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet, osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen kieli Suorittamalla kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä opiskelijan katsotaan osoittaneen sellaista kielitaitoa, jota vaaditaan valtion virkamiehiltä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Kielitaidon osoittamiseen kuuluu, että kypsyysnäyte ja tutkintoon kuuluvat äidinkielen opinnot suoritetaan samalla kielellä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneet opiskelijat voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen englannin kielellä. Kypsyysnäytteen tarkistamisessa noudatetaan samaa periaatetta kuin suomentai ruotsinkielisten opiskelijoiden osalta eli tarkistetaan sekä asiasisältö että kieli. Kypsyysnäytteen järjestelyt Kypsyysnäytteen on oltava hyväksytty ennen opinnäytteen hyväksymistä. Kypsyysnäytteen voi suorittaa korkeakoulun yleisinä tenttipäivinä tai laitoksen järjestämien kuulustelujen yhteydessä. Kypsyysnäytteeseen varataan aikaa 4 tuntia. Kypsyysnäytteessä kirjoitetaan 4-6 sivun essee jostakin opinnäytteeseen liittyvästä aiheesta. Kypsyysnäytteen kysymykset laatii koulutusohjelmavastaava tai hänen määräämänsä muu laitoksen opettaja. Kypsyysnäytteen tarkastus ja arviointi Kypsyysnäytteen asiasisällön tarkastaa kysymysten laatija tai tämän ollessa estynyt koulutusohjelmavastaava tai hänen määräämänsä laitoksen opettaja. Kypsyysnäytteen kieliasun tarkastaa äidinkielen opettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty tai hylätty. Opinnäytteen esittely Ennen arvosanan antamista järjestetään opinnäytteestä esittelytilaisuus, jossa opinnäytteen tekijä selvittää työn tavoitteet ja lopputuloksen. Työ on jätettävä tarkastettavaksi kaksi viikkoa ennen esittelyä. Esitte- 4
lytilaisuuden käytännöt vaihtelevat laitoksittain. Esittelytilaisuudessa opinnäytteen tekijä esittelee työnsä tarkastajille ja opinnäyteseminaarin ollessa kyseessä myös muille seminaariosallistujille. Tämän jälkeen tarkastajat kertovat arvionsa opinnäytteestä sekä niiden perustelut. Tarkastajien ei tule tehdä esitystä opinnäytteen arvosanaksi vielä esittelytilaisuudessa. Esittelytilaisuuden lopuksi opinnäytteen tekijälle annetaan mahdollisuus vastata tarkastajien esittämiin arviointeihin ja kysymyksiin. Laitoksen arvosteluryhmä päättää opinnäytteen arvosanan. Arviointi Opinnäyte arvioidaan asteikolla 0-5. Opinnäytteen lopullisen arvosanan päättää koulutusohjelman arvosteluryhmä. Arvosanat: 0= hylätty, 1= tyydyttävä, 2= hyvin tyydyttävä, 3= hyvä, 4= hyvin hyvä, 5= erinomainen. Opinnäyte voidaan hylätä, mikäli se ei täytä taiteen kandidaatin opinnäytteelle määriteltyjä vaatimuksia tai sen teossa on käytetty vilpillisiä keinoja, kuten esim. plagiointia. Muutoksenhaku Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta arvosteluryhmältä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelijan katsotaan saaneen tiedon, kun hän on saanut laitoksen arvosteluryhmän toimittaman päätöksen sekä tarkastajien lausunnot. (Kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.) Oikaisupyyntö osoitetaan arvosteluryhmälle ja se toimitetaan arvosteluryhmän sihteerille. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Aaltoyliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut arvosteluryhmän päätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan päätökseen ei voi hakea muutosta. Aalto-yliopiston tutkintolautakunta Kirjaamo PL 11000 00076 AALTO kirjaamo@aalto.fi Valmistumiseen yleisesti liittyviä ohjeita Taiteen kandidaatin opinnäyte liittyy tutkinnon valmiiksi saattamiseen. Opiskelijan tulee tarkistaa opintosuorituksensa yhdessä laitoksensa amanuenssin kanssa viimeistään kuukautta ennen todistustenjakoa. Samalla huolehditaan, että opiskelija on täyttänyt verkossa tutkinnon suorittajan lähtökyselylomakkeen. Amanuenssi palauttaa koulutusohjelmajohtajan allekirjoittaman ajan tasalla olevan rekisteriotteen Opetusja opiskelijapalveluihin. Allekirjoituksella vahvistetaan suoritukset tutkintoon oikeuttaviksi. Viimeistään neljä viikkoa ennen todistustenjakoa opiskelija tilaa tutkintotodistuksen Opetus- ja opiskelijapalveluiden opintoneuvojalta. Tutkintotodistus tilataan kirjallisesti todistuspyyntölomakkeella. Määräaikaa on ehdottomasti noudatettava, muussa tapauksessa todistuksen valmistuminen jää vastaavasti myöhemmäksi. Opinnäytteen arkistointi ja julkisuus Arkistokelpoinen opinnäyte, tiivistelmä sekä kopiot arvostelulausunnoista säilytetään laitoksilla pysyvästi vähintään 10 vuotta jonka jälkeen ne voidaan siirtää arkistoon. Opinnäyte tulee julkiseksi, kun se on hyväksytty. Korkeakoulu edellyttää, että korkeakoulun opinnäytteitä esiteltäessä julkisuudessa työn tekijä ja korkeakoulun nimi tulevat myös esille. Opinnäytteen viitetiedot ja tiivistelmät tallennetaan Optika-opinnäytetietokantaan. Opinnäytteistä tallennetaan sähköinen pdf-tiedosto tietokantaan, ja korkeakoululla on oikeus julkaista se, mikäli opiskelija antaa luvan julkaisulle tietojen tallennuksen yhteydessä. 5
4. Opinnäytteen käyttö-, omistus- ja immateriaalioikeudet Korkeakoulun käyttöoikeus Korkeakoululla on oikeus käyttää opinnäytteitä korkeakoulun opetus-, tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoiminnassa sekä arkistoida dokumentoidut opinnäytteet korkeakoulun arkistoon. Produktiokappaleen omistusoikeus Korkeakoulun kustannuksella ja ohjauksessa opinnäytteenä tehdyn produktiokappaleen omistaa korkeakoulu. Opiskelijan omalla kustannuksella tehdyt produktiokappaleet omistaa opiskelija. Tulkinnanvaraisten tapausten käsittelystä vastaa laitoksen johtaja. Opiskelija voi lunastaa korkeakoulun kustannuksella tehdyn opinnäytteensä produktiokappaleen maksamalla ao. laitokselle opinnäytteen produktiokappaleen kustannukset (lisätietoja: hallintopalveluiden talousvastaavat). Tekijänoikeus- ja muut immateriaalioikeudet Opinnäytteisiin liittyvät oikeudet omistaa tekijä ellei toisin ole sovittu. Opinnäytteen tekijänoikeuskysymyksistä ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyvistä kysymyksistä on aina keskusteltava koulutusohjelman professorin, amanuenssin, tuottajan tai opinnäytteen ohjaajan kanssa jo opinnäytteen tekemisen aloitettaessa. Opinnäytteen tekijä vastaa siitä, ettei opinnäytteen kirjallisessa eikä produktio-osuudessa ole käytetty tekijänoikeuksia tai muita immateriaalioikeuksia rikkovaa materiaalia. Immateriaalioikeuksiin luetaan: Tekijänoikeus Varsinainen tekijänoikeus suojaa kaikkia kirjallisia, taiteellisia tai muulla tavalla ilmeneviä luovan työn tuloksia. Tekijänoikeutta lähellä olevat eli naapurioikeudet suojaavat mm. esittävän taiteilijan suoritusta ja antavat suojaa mm. radio- ja tv-lähetyksille sekä äänitteille. Tekijänoikeus jakaantuu kahteen osaan: moraalisiin oikeuksiin ja taloudellisiin käyttöoikeuksiin. Moraalinen oikeus tarkoittaa valtaa tulla mainituksi teoksen tekijänä sekä mm. oikeutta valvoa, miten sivullinen hänen oikeuksiaan käyttää. Taloudellisella käyttöoikeudella tarkoitetaan sitä, että tekijällä on oikeus määrätä työstään valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Jos opinnäytetyö on tehty ryhmätyönä, kuuluu tekijänoikeus yhteisesti ryhmän jäsenille. Jos halutaan, että tekijänoikeus jakaantuu tietyllä tavalla (esim. työpanoksen mukaisesti) ryhmän jäsenten kesken, on opiskelijoiden syytä sopia asiasta keskenään. Opinnäytteen kohdalla saattavat tulla ajankohtaisiksi myös: Teollisoikeudet Patenttioikeus: suojaa henkistä ideaa eli keksintöä Mallioikeus: suojaa tavaroiden ja palveluiden ulkomuodon esikuvaa sekä ornamentteja Hyödyllisyysmallioikeus: suojaa esineen muotona tai rakenteena tai niiden yhdistelmänä toteutuvaa teknistä ratkaisua, jota voidaan hyödyntää teollisesti Tavaramerkkioikeus: suojaa elinkeinonharjoittajan tunnusmerkkiä hänen myytäväksi tarjoamiensa tavaroiden tai palvelujen erottamiseksi markkinoilla olevista tavaroista Toiminimioikeus: suojaa elinkeinonharjoittajan toiminnassaan käyttämää tunnusmerkkiä Omistus- ja immateriaalioikeudet tilauksesta tehtävissä opinnäytteissä Tilauksesta tehtävien opinnäytteiden omistus- ja immateriaalioikeuskysymyksistä sovitaan tilaajan ja opiskelijan välisessä sopimuksessa tai mahdollisesti tilaajan ja korkeakoulun välisessä opintoprojektisopimuksessa, mikäli opinnäytteen tekeminen tapahtuu osana korkeakoulussa toteutettavaa opintoprojektia. Sopimuksissa on huomioitava korkeakoulun käyttöoikeus ja opinnäytteen julkisuus. 6
Opinnäytteen julkaiseminen korkeakoulun julkaisusarjassa Mikäli opinnäyte on kirjallinen tutkielma ja se on tarkoitus julkaista korkeakoulun julkaisusarjassa, on siitä tehtävä erillinen kustannussopimus opiskelijan ja korkeakoulun välillä. Lisätietoja Lisätietoja immateriaalioikeuksiin liittyvistä asioista tekijänoikeuskysymyksistä saa Aalto-yliopiston tekijänoikeuslakimieheltä (Maria Rehbinder, puh. 756 30419, 050 5703396) ja mm. seuraavista lähteistä: - Haarmann: Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Talentum,Helsinki 2005. - Haarmann:Immateriaalioikeus. Talentum,Helsinki 2005. - Lampola: Multimedian tuottamisen ja jakelun juridinen opas. TEKES, Helsinki 1996. - Niiniluoto (toim.): Taideteollisen suunnittelijan ammattikäytäntö. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B13, Helsinki 1990. - Perälä Anna: Tutkijan oikeusturva. KATL ry. 1996 - Rajala (toim.): Tutkimuksen tekijänoikeudet. WSOY Lakitieto Oy 1998 - Saarnilehto, Ari (toim.):tutkijan oikeudet ja velvollisuudet WSOY 1998 7