ammas teknikko N:o 1 19 vuosikerta 1962 Sisältää

Sisältää mm. sivu Eteenpäin elävän mieli... 7 ' Eläkevakuutuksesta 8 Elinkeinoilmoituksesta \a kaupparekisterimerkinnästä 9 '. Hammasteknikko-oppilaiden koulutuskysymyksestä 13 Avustuskassan toimintakertomus 20 i Rationalisoitu laboratorio. 21 Hampaonhoitoa Samoasoorilla 23 Merkkivuosia 25 P ammas teknikko N:o 1 19 vuosikerta 1962

R ECO riippumoottori moiiit TB 525-531 suunniteltu erityisesti laboratorio käyttöön kierrosluvut 10.000 23.000 kierr/min For PRECISION denture WORK... Simplon valmistuu 20 minuutissa ilman keittoa. Ei vääristy eikä kutistu. On tarkka, vastaa täysin jäljennöstä.»teho 200 400 W» y y t i i k ä ä äänetön ja varma käynti e s i t t e l y i i i Simplon COLD-CURING ACRYLIC DENTURE BASE Yksinmyynti HAMMAS OY Kalevan k. 3, puh. 39630 Näytteitä jo kirlallisuutta saa pyynnöstä valmistojalta. Helpoimmille, nopeimmille ja taloudellisimmille jäljennöksille SIMPLEX-RAPID johtava korjausalne. Täyttää ADA m erik. määr. N:o 12 Typ. 11 *^ DENTAL FILLINGS LIMITED 49 GRAYLING R O A D. LONDON N. 16 ENGLAND 3

Kysymyksessä on kulta... Mielenkiinto kultaseoksiin on Suomessakin jatkuvasti kasvamassa. Koska markkinoilla nyt o on useita kultaseoksla saatavana, on lootuselosteen tarve tullut ajankohtaiseksi. American Dental Associationin Erittely N:o 5 on tässä tapauksessa tullut määrääväksi Sjödingin C-kulta täyttää hyvin kaikki ADA:n vaatimukset inture Special - 15 =ast - erinomainen keittookryyli, johon sopii soman tehtaan korjausakryyli täysin huomaamattomasti ADA:n vaatimukset Kulto-plctinoryhmän metallipitoisuus % minimi 78 Hopeapitoisuus % min-mox 0 15 Brinellikovuus korkoisemattomono min-mox 90 140 Venymä 19,0 12 Vetoroio kg/mm- Sulamispiste C min 899 SPECIAL ja REGULAR amerikkalaiset kylmä- ja kelttoakryyllt yhdessä C-kulta 79,5 8,5 116 24,8 24 910 C-kullon valmistusta tarkkaillaan ADA:n erittelyn N:a 5 mukaan. Moitteettoman tuloksen perusedellytys. Perffex - korjausaineen kanssa on luotettava yhdistelmä S w e i 9 o n c i nopea jo yksinkertainen korjausakryyli Lci'H< kylmäpolymerlsoituvo pohjousakryyli on hämmästyttävän imukykyinen C-kulta on pohjoismaiden eniten käytetty o v D E N T A L D E P O T hammastarvike oy Helsinki - Arkadiankatu 12 A - puh. 49 74 77

LUONNOLLISI TOIMITUSKUNTA Päätoimittaja Mauno Elomaa Os. Käpylä, Untamontie 6 C 19, puh. 792 035 Jäsenet: E. O. Vuori jo Kauko Tiainen mm Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. VACUUM SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN LIITTO FINLANDS TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y. HELSINKI, Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 447 123, postisiirto 12690 Liiton puheenjohtaja Mauno Elomaa, Untamontie 6 C 19 Käpylä, puh. 79203.5 Liiton asiamies jo rahastonhoitoja varatuomari Pentti Lehtola, Keijukaistenpolku 6 A 22. Puh. kotiin varmimmin illalla 788 524. Asiamies tavattavissa torstaisin klo 17 19 Liiton huoneistossa ouh. 447 123. AVUSTUSKASSA Käpylä, Untamontie 6 C 19. Postisiirtotili 16787. Puheenj. Mauno Elomaa Untamontie 6 C 19. Puh. 792 035. Siht. E. O. V u o r 1, Uivilontie 23 D 46, puh. 451 814, toimeen 35 601. Avustuskassanholtaja I. V o o r o 1 o, Mannerheimintie 19 A 3, puh. 493 535, kot. 493 331 ^ Yksinmyyjä: luihu'cuient~ VACUUM hammastarvike oy Helsinki - Arkadiankatu 12 A - puh. 49 74 77 Eteenpäin elähän mieli Vuosi 1962 on alkanut ripeästi ja tarmokkaasti. Kansa on saanut valita valtion päämiehen ja myöskin uuden eduskunnan. Tätä kirjoitettaessa ei kumpaakaan ole vielä varsinaisesti nimetty eikä tuloksetkaan ole vielä tiedossa. Voimme vain toivoa, että kansamme saa toimintakykyiset ja hyvät asioiden hoitajat. Kun katselemme vuoden ensimmäisen neljänneksen tiimoilta kuluvaa vuotta, on todettava sen kuluneen paremminkin sisäisten asioiden järjestelyissä ja kaavailuissa. Liittomme vuosikokous on pidetty ilahduttavan runsaan jäsenjoukon, yli sadan, läsnäollessa. Kokousasioiden lisäksi oli ohjelmassa erikoisen hyvät filmit pinne- ja linguaalikaari-tekniikasta, joista oli paljon opittavaa. Opetustoiminta onkin Liittomme taholta huomioitu ja mahdollisuuksien mukaan järjestetty ja järjestetään. Eri dentaalialan liikkeet ovatkin antaneet erikoisesti juuri filmien suhteen suuriarvoista tukea. Opetus-, kurssi- ym. toiminnassa on maaseutu huomattavasti heikommassa asemassa kuin Helsinki. Sen takia onkin mahdollisuuksien mukaan toispaikkakuntalaisille pyrittävä eri keskuspaikkoihin järjestämään ns. paikalliskursseja esim. 2-päiväisinä. Tätä tyyliä onkin jo hyvällä menestyksellä kokeiltu ja jota onkin tarkoitus jatkaa Helsinkiä silti unohtamatta. Näin ammattikuntamme kehittyy ja siten pysyy ajan tasalla ja säilyttää edelleenkin hyvän maineensa hyvinä ja kysyttyinä hammasteknikkoina aina ulkomaita myöten. Tällainen toiminta 7

Eläkevakuutuksesta Tärkein kuluneen vuoden aikana säädetty kansalaisten sosiaaliturvaan liittyvä laki on työntekijäin eläkelaki. Se suo tuntuvan parannuksen ja varmuuden työsuhteissa olevien henkilöiden eläkeasiaan. Laki koskee siis työnantajia, jotka joutuvat maksamaan vakuutusmaksut, sekä työntekijöitä ja oppilaita, jotka ovat oikeutetut eläkkeeseen. Rinnan tämän lakisääteisen pakollisen vakuutusmuodon on olemassa itsenäisiä yrittäjiä varten sopimukseen perustuva vapaaehtoinen eläkevakuutus. Sen johdosta, että mainittu laki tulee voimaan 1. 7. 1962 selvitetään näitä molempia vakuutusmuotoja lukijoille. Pakollinen vakuutus Työntekijäin eläkelain mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään lain säätämät vähimmäiseläke-edut kaikille 18 54-vuotiai!Ie työntekijöille, joiden työsuhde on yhtäjaksoisesti lain tullessa voimaan kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Asian luonteesta johtuen on vakuutus otettava jostain vakuutusyhtiöstä. Työntekijälle ei siis aiheudu mitään maksuja tästä pakollisesta vakuutuksesta. Eläketurva sisältää oikeuden vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Oikeus vanhuuseläkkeeseen syntyy työntekijälle 65 vuoden iässä, ellei hän silloin enää ole työssä. Mikäli työntekijä saa sairauden perusteella kansaneläkettä, saa hän myös sen estämättä tämän lain tarkoittamaa eläkettä. Eläkkeet on sidottu 100"/(p:sti palkkaindeksiin. Eläkkeen suuruus määritellään prosentteina kunkin työsuhteen loppuaikana saadusta säännöllisestä työansiosta siten, että se on 1 "/o jokaiselta eläkkeeseen oikeuttavalta palvelusvuodelta, kuitenkin korkeintaan 40»/o korkeimmasta eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Yhdessä kansaneläkkeen ja muiden mahdollisten lakisääteisten eläkkeiden kanssa saa työntekijän eläke nousta enintään 60 "/odin eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Vaikka työntekijä vaihtaisi monastikin työpaikkaa, ei se periaatteessa vaikuta hänen eläkkeeseensä mitään, sillä jokaisella työnantajalla on periaatteessa sama vakuuttamisvelvollisuus työntekijään nähden. Jos on kyse avoimen- tai osakeyhtiön vakuuttamisvelvollisuudesta, ei asia ole aina niinkään selvä huolimatta siitä, että palkat on maksettu suorittamalla veron ennakkopidätykset verokirjalla. Ainakaan kaikilla yhtiöillä ei ole vakuuttamisvelvollisuutta, sillä niiden verokirjalla työskentelevät osakkaat, toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet eivät ole lain tarkoittamassa työsuhteessa yhtiöön nähden, vaan he ovat ikäänkuin omassa työssään. Näin ollen ei heillä olisi velvollisuutta vakuuttaa itseään pakollisesti yhtiön työntekijöinä. Tällaiset tapaukset on viime kädessä ratkaistava asia asialta. Vapaaehtoinen vakuutus Edellä käsitelty pakollinen vakuutus luo siis työntekijöille eleäketurvan. Sen ulkopuolelle jäävät siis itsenäisinä yrittäjinä toimivat hammasteknikot, olipa heillä itsellään lain tarkoittamia vakuutettavia työntekijöitä tai ei. Tällaisilla ammatinharjoittajilla on myös mahdollisuus, mutta ei siis velvollisuutta, ottaa itvaatii työteliäitä ja itsensä uhrautuvia henkilöitä, joitten avulla voidaan tällaista kurssisuunnitelmaa jatkaa ja edelleen toteuttaa. Tämä vuosi voi tuoda hyvinkin paljon tullessaan ja tärkeintä siitä onkin omaa ammattikuntaamme ajatellen, että tyydyttävä työllisyys jatkuisi ja että ammattikuntamme vihdoinkin pääsisi itsenäiseksi ja riippumattomaksi hammasteknikkojen ammattikunnaksi, se olkoon tämän vuoden toiveemme. Elinkeinoilmoituksesta ja kaupparekisterimerkinnästä sekä niihin liittyvistä kirjanpitoveivoiiisuudesta ja Yieistä verotuksesta Kun alalle saapunut oppilas on aikansa ammatissa harjaantunut, on hän oikeutettu vihdoin koettelemaan kykyjään pätevyyskokeissa. Ne läpäistyään hän saa todistuksen, jonka mukaan hänellä on oikeus toimia maassa hammasteknikkona. Tämän jälkeen seuraa työntekijävaihe, joka toisilla jatkuu muuttumattomana, korkeintaan työnantajaa vaihtaen läpi elämän. Toiset taas katsovat eri perusteilla voivansa ottaa yrittäjän riskin ja asiaa puolelta sekä toiselta puntaroituaan ryhtyvät oman laboratorion perustamispuuhiin. Kun asia on siinä pisteessä, on se ollut varmasti pitkäaikaisen harkinnan kohteena, joka on todennäköisesti suuntautunut lähinnä käytännöllisiin puoliin eli työn saantiin, huoneiston hankintaan ja sen sijaintiin sekä kalustoon ja niin edelleen. Tämän pohdinnan ohella on käytännössä olemassa vielä eräs puoli asiaa, joka myös liittyy laboratorion perustamiseen ja sen pitämiseen. Tämä sangen monelle asian vieraampi puoli on se, täytyykö elinkeinon harjoittamisesta tehdä mitään ilmoitusta tai täytyykö kaupparekisteriin tehdä merkintöjä. Näihin molempiin asioihin liittyy laboratorionselleen ryhmäeläkevakuutus jostain vakuutusyhtiöstä. Liitto kehoittaa kaikkia vakuuttamisvelvollisia työnantajia hoitamaan vakuutukset ajoissa kuntoon omin neuvoin. Itsenäisille yrittäjille taas tullaan vuosikokouksen päätöksen mukaisesti toimittamaan kevään aikana sosiaaliministeriön vahvistamilla maksuilla varustetut vakuutustarjoukset edellä käsitellyistä vapaaehtoisista vakuutuksista, joihin sitten itsekukin voi ottaa oman kantansa. P. L. pitäjän kirjanpitovelvollisuus, joka taas puolestaan kytkeytyy tärkeään, vaikka vähemmän miellyttävään verovelvollisuuteen. Jonkinlaisen yleisen käsityksen muodostamiseksi edellä mainituista virallisista asioista koetetaan niistä tehdä jäljempänä yhteenveto. Eiinkeinoiimoituksesta Elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27. 9. 1919 annetun lain mukaan jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu tietyillä edellytyksillä Suomessa harjoittamaan ansionsaantia tai elatusta tarkoittavaa ja hyviin tapoihin soveltuvaa liikettä tai elinkeinoa kaupungissa tai maalla. Sama oikeus on myös elinkeinotoimintaa harjoittavilla yhtiöillä. Elinkeinoilmoituksen varsinaisena tehtävänä on helpottaa viranomaisten eri elinkeinoihin kohdistuvaa valvontaa. Avoimen ja ohjesääntöisen elinkeinon harjoittamiseen vaaditaan säännönmukaisesti elinkeinoilmoituksen tekeminen. Tällöin on jokaisen ilmoitettava se nimi, jolla toimintaa harjoitetaan. Elinkeinoilmoitus tehdään kaupungissa maistraatille ja maalla henkikirjoittajalle. Sellaiset ammatinharjoittajat, jotka eivät käytä muita työapulaisia kuin aviopuolisoaan tai suoraan etenevää polvea olevia vajavaltaisia jälkeläisiään (= alle 21-vuotiaita lapsiaan tai lastenlapsiaan), ovat vapautetut elinkeinoilmoituksen tekemisestä, mikäli heillä ei ole kauppapuotia, konttoria tai erinäistä myyntipaikkaa, kuten laki juhlallisesti sanoo. Pitääkö laboratoriota kotonaan tai sen ulkopuolella ei siis yksin vaikuta elinkeinoilmoituksen tekemisvelvollisuuteen. Jos ammatinharjoittajalla taas on apunaan pelkkä lähetti, on hänet käytännössä yleensä katsottu velvolliseksi tekemään elinkeinoilmoitus. Mainittuun ilmoitukseen on liitettävä todistus, että hakija nautii kansalaisluottamusta sekä hallitsee itsensä ja omaisuutensa. Lisäksi yksityisen on liitettävä mukaan selvitys laillistamisesta ja yhtiön taas yhtiöjärjestyksensä. 8 9

Verotuksesta Koska meillä ei valitettavasti olla päästy Monacon verottoman valtion tasolle, on tässä yhteydessä todettava, että elinkeinoilmoitus liittyy oleellisesti verotukseen. Tavallinen palkannauttijahan suorittaa joka tilinsä yhteydessä veroluokkansa ja suoritetun palkan määrästä riippuvan veron jo ennakolta. Nämä pidätetyt verot verrataan sitten vuoden päättyessä lopullisen veron määrään ja sen mukaan ratkeaa, saako veronmaksaja takaisin vai joutuuko hän ehkä maksamaan lisää veroa. Näin on asia pääpiirteissään. Ammatinharjoittajan ja erilaisten yhtiömuotoisten toiminimien osalta on tilanne toisenlainen, sillä verolain mukaan määritellään näissä tapauksissa eri seikkojen nojalla tietty ansiovuosi, josta taas on suoritettava veroluokan ja muiden seikkojen mukaan muodostuva vero. Ammatinharjoitt.ijalta peritään niin sanotulla ennakkoverolipuua vero nykyisin kuudesti vuodessa. Ilman elinkeinoilmoituksen tekemistä eivät "verokarhutkaan" yleensä osaa ennakkoverolippua uudelle ammatinharjoittajalle lähettää, joten sen tai suoraan verovirastolle tehdyn ilmoituksen tekemättä jättäminen voi pelastaa tilanteen, mutta vain vuodeksi, sillä kun henkilö vuoden päättyessä tekee veroilmoituksen mainiten siinä toimineensa ammatinharjoittajana, käyvät verottajat hänen kimppuunsa alkaen karhuta yhdellä kertaa koko kuluneen ensimmäisen yritysvuoden veroja sekä lähettävät jokseenkin samalla alkavaa vuotta varten ennakkoverolipun. Jos ja kun veroja täytyy maksaa, näyttää siltä, että niiden jakaminen maksusuoritusten suhteen olisi viisainta oman edun vuoksi hajoittaa ja toisin sanoen saattaa myös veroviranomaiset tietoisiksi ammatinharjoittamisen alkamisesta. Meillä ci laki suo mitään erityisiä verottomuuksia uudelle yrittäjälle, joten ainoa tapa varautua tuollaiseen yhden koko vuoden veronmaksuun yht'aikaa on panna summa kasvamaan korkoa. Sitä parempana ja helpompana on kuitenkin pidettävä tasaista veronmaksua. Kaupparekisterimerkinnästä Nykyisin voimassa olevan 2. 5. 1895 annetun kaupparekisteriasetuksen mukaan jokainen, joka tahtoo harjoittaa... käsityö- tai muuta liikettä, jonka tarkoituksena on välittömän aineellisen edun saavuttaminen, on velvollinen ennen elinkeinon aloittamista kaupparekisteriin merkittäväksi ilmoittamaan sen nimen, jolla hän aikoo harjoittaa liikettään ja jota siinä tarvittavissa allekirjoituksissaan aikoo käyttää. Toiminimen suhteen lakimme tuntee siis ainoastaan pakollisen rekisteröitäväksi ilmoittamisen. Ilmoitusvelvollisuus on säädöksessä tarkoitetuilla elinkeinonharjoittajilla. Heidät luetaan oikeudellisessa mielessä kauppiaiksi, minkä tunnusmerkkinä voidaan pitää sitä, että tietyn liikkeen tavoitteena on välittömän aineellisen edun saavuttaminen. Liike taas vaatii tiettyä organisatiota ja siihen sisältyy myös vahingonvaaran ja tappion olemassaolo. Osakeyhtiö ja osuusl-.unta, joilla täytyy olla yhtiöjärjestys ja säännöt, on ilmoitettava kaupparekisteriin riippumatta siitä, harjoittaako se elinkeinoa vai ei. Niiden, jotka harjoittavat elinkeinoa omaksi elatukselisccn käyttämättä muita työapulaisia kuin aviopuolisoa tai suoraan etenevää polvea olevia vajaavaltaisia jälkeläisiään ja pitämättä siinä kauppapuotia, konttoria tai erinäistä myyntipaikkaa, ei tarvitse ilmoittaa itseään kaupparekisteriin. Myös käsityöläiset, jotka pääasiallisesti tilauksesta valmistavat tuotteita, ovat ilmoitusvelvollisuudesta vapaat. Tähän luokkaan kuulunevat useimmat hammasteknikko-yrittäjätkin. Heidän elinkeinotoiminnan harjoittaminen tapahtuu niin vähäisissä puitteissa, että sillä ei voida katsoa olevan kauppiaallista ominaisuutta eli melkoista riskiä ja tietynalaista organisatiota. Vapaiden ammatiten kuten siis hammafteknikonamraatinharjoittajia ei ole pidetty kauppiaina. Heidän toimintaansa ei ole katsottu liittyvän sellaista vahingonvaaraa, joka on olennaista kauppiaan yritystoiminnalle, kun taas toisissa vapaissa ammateissa työtä on pidetty kutsumustyönä, joka ei tarkoita ansionsaantia. Tavallisella hammasteknikolla ei siis yleensä ole velvollisuutta eikä myöskään oikeutta saada nimeään, jolla hän harjoittaa ammattiaan, rekisteröidyksi kaupparekisteriin. Ilmoitus kaupparekisteriin on kaupungissa maistraatille ja maalla sen paikkakunnan henkikirjoittajalle, missä liikettä aiotaan harjoittaa, kirjallisesti määrätylle lomakkeelle kahtena kappaleena tehtävä ja säädetyt rekisteröimismaksut siihen liitettävä. Kaupparekisterimerkinnät ovat julkisia ja saadaan niistä haluttaessa otteita. Kirjanpitoveivollisuudesta Tähän samaan asiaan liittyvä, mutta kenties näkyvin ja harmillisin puoli paperisodasta on se velvollisuus, jonka v. 1945 säädetyt kirjanpitolaki ja -asetus asettavat joka päivä hammasteknikoille. Asetuksen mukaan kirjanpitovelvollisia ovat luettelossa nimenomaan omana ryhmänä mainitut hammasteknikot. Tämä tarkoittaa siis sekä ammatinharjoittajina toimivia että yhtiömuotoisia laboratorioita. Kuitenkin sellaiset kirjanpitovelvolliset, jotka eivät ole velvollisia käyttämään toiminimeä ja ilmoittamaan sitä merkittäväksi kaupparekisteriin, kuuluvat kirjanpitovelvollisten ensimmäiseen eli velvollisuuden laajuuteen nähden helpoimpaan ryhmään, johon kuuluvien on lain mukaan merkittävä kirjaan rahatulonsa ja -menonsa, liikkeestä sen harjoittamiseen kuulumattomaan tarkoitukseen ottamansa tavarat sekä kunkin kalenterivuoden lopussa omaisuutensa ja velkansa. Tähän kirjanpitovelvollisten ryhmään kuulunee valtaosa hammasteknikoista. Sen sijaan ne elinkeinonharjoittajat, joilla on velvollisuus ilmoittaa toiminimensä kaupparekisteriin kuuluvat kirjanpitovelvollisten toiseen ryhmään, aiie Hammasnikkari parka. Hän teki työt taksojen!»hammasteknikko» lehden seuraava numero ilmestyy kesäkuun puolessa välissä. Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olio toimituksessa toukokuun 15 p:ään mennessä. Toimitus johon kuuluvien on pidettävä lain mukaan ainakin yhdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitovelvollisten kolmanteen ryhmään taas kuuluvat osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja osuusgunnat, joilta vaaditaan kahdenkertainen kirjanpito. Käsitelty aihe on siksi laaja, että sitä ei rajoitetuilla palstatiloilla voi käsitellä mitenkään perusteellisesti, mutta mikäli yhteenveto on jossain määrin ollut omiaan selvittämään näitä käsitteitä, voitaneen sen katsoa saavuttaneen tarkoituksensa. P. L. 10 II

Hammasteknikko-oppilaiden pätevyyskokeet Lääkintöhallitus on määrännyt toimeenpantavaksi pätevyyskokeet hammasteknikko-oppilaille maaliskuun 26 31 päivinä 1962 Helsingissä. Näihin kokeisiin haluavien on maaliskuun 10. päivään 1962 mennessä lähetettävä hakemuksensa tutkijalautakunnan sihteerille, os. Hammasteknikko Mauno Elomaa, Untamontie 6 C 19, Käpylä. Mukaan on liitettävä: virkatodistus tai siviilirekisteriote, todistukset tai jäljennökset oikeaksi todistettuna niiltä kursseilta, joihin on osallistunut sekä työtodistukset, joista käy ilmi milloin on opin aloittanut ja jäljennös oppisopimuksesta sekä todistus nykyisestä työpaikasta. Huomautamme, että oppiajan täytyy olla vähintään 4 vuotta (48 kk), asevelvollisuus- ja sotaväessäoloaikaa el oteta huomioon, sekä iän vähintään 21 vuotta. Valituksi tulleille ilmoitetaan hyvissä ajoin hyväksymisestä, tarvittavista työvälineistä ja -aineista sekä kokeiden tarkemmasta alkamisajasta ja -paikasta. Hakijan nimi ja tarkka postiosoite on myöskin esiinnyttävä hakupapereissa. Helsingissä, helmikuun 1. päivänä 1962. LääkintöhallitHksen asettama hammasteknikkojen Tutkijalautakunta Hammasteknikko-oppilaiden koulutuskysymyksistä Rehtori Kalervo K. Koivumaa Hammasteknillisellä alalla ilmenee, niin kuin monella muullakin ammatialalla viime aikoina on ollut laita, ammatin edistyminen ja monipuolistuminen sekä vaatimusten kasvaminen siinä, että koulutuksessa tapahtuu siirtymistä koulumuotoiseen opetukseen. Yhä kasvavassa määrin on käynyt selväksi, että pelkästään laboratorioissa suoritettu opin jakaminen, jonka tukena on lyhyitä teoreettisia kursseja, ei saata antaa niin monipuolisessa ammatissa kuin hammasteknikon ammatti on, riittävää tietoa ja taitoa, joka vastaisi nykyaikaisen hammasprotetiikan suurta teknillistä kehittymistä. Meillä Suomessa on lisäksi opiskelua haittaamassa toistaiseksi suomenkielisen oppikirjallisuuden puute. Hammasteknikon ammatti on tällä hetkellä monella tavoin murroskaudessa ja etsimässä selviä toimintalinjoja, josta tavallaan on merkkinä myöskin edellä mainittu kehitys koulutuksessa. Koska kuitenkin ainakin toistaiseksi vielä on mahdollista valmistua hammasteknikon ammattiin oppisopimustietä on nähdäkseni paikallaan erikoisesti tämän lehden palstoilla tarkastella koulutuskysymyksiä. Oppisopimuslaki on annettu 28. 4. 1923 sekä täydennetty lailla 6. 3. 1934 ja valtioneuvoston päätöksellä sen soveltamisesta samana vuonna. Näiden nojalla on Kauppa- ja teollisuusministeriö, minkä alaisuuteen hammasteknikkojen koulutuksen valvonta kuuluu, antanut päätöksen alan opplohjelmasta ja -ajasta 15. 5. 1952. Samalla ministeriö julkaisi alan opiskeluoppaan, kaikkien teknikoiden tunteman "vihreän kirjan". Näiden lakien ja määräysten tarkoituksena on säännöstellä ja selvittää elinkeinonharjoittajan luona ammattioppilaana olevan sekä työnantajan välisiä oppilassuhteesta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Oppisopimussuhde merkitsee molemmille osapuolille sitoumusta, mikä asettaa melkoiset velvoitteet ja vastuun, työnantajalle siinä, että oppilas määräajan kuluessa saa riittävän ja pätevän koulutuksen ammatin kaikilla haaroilla sekä oppilaalle siinä, että hän todella pyrkii omaksumaan opin ja harrastaa alaa monasti vielä varsinaisen tuottavan työn ulkopuolella siten, että hän oppiajan kuluttua pystyy selviämään ammattitutkinnosta. Koulutuksen tason edes jollakin tavoin kohtuullisena säilyttämiseksi on selvää, että oppilaan voi ottaa vain laillistettu hammasteknikko. Tämän johdosta kuuluu oppilaiden pito myös Lääkintöhallituksen valvontaan, sillä sehän juuri pitää luetteloa laillistetuista teknikoista samoin kuin myös järjestää ja valvoo oppilaiden pätevyyskokeet. Huolimatta siitä, että Lääkintöhallituksen määräyksen mukaan yhtä valmista teknikkoa kohti voi laboratoriossa olla vain yksi oppilas ja enintäänkin vain 13

kolme, on oppilaiden tai oppilasasemassa olevien harjoittelijoiden luku päässyt, ilmeisesti aikaisemmin vallinneen ja nyt uudelleen jatkuvan taloudellisen korkeasuhdanteen johdosta kasvamaan suhteettoman suureksi. Syynä tähän on myöskin oppilaaksi-oton varsin väljä valvonta ja tähän asti puuttuneet tarkemmat määräykset koulutusta suorittavien laboratorioiden laadusta. Oppilaiden suuri lukumäärä paljastui Hammasteknikkokoulun johtokunnan toimesta muodostetun ja hra Elomaan puheenjohdolla toimivan koulutuskomitean suorittaman tiedustelun avulla. Sanomalehdissä helmikuussa 1960 julkaistuun ilmoitukseen, missä kaikkia oppilaina olevia kehoitettiin lähettämään tiedot itsestään ja harjoittelupaikastaan sekä -ajasta, vastasi yli 200 henkilöä. Näistä kuitenkin vain n. 40 50:llä oli voimassa oppisopimus. Osalla vastaajista oppisopimusaika oli jo mennyt umpeen ja näistä pääosa on tähän hetkeen mennessä jo suorittanut, mikäli heidän taitonsa ja tietonsa ovat siihen riittäneet, pätevyyskokeet. Niistä taas, joilla oppisopimus oli tai on edelleen voimassa, on suurin osa osallistunut HammasteknikkokouluUa pidettyihin ns. I- ja Il-kursseihin ja myös heistä on osa jo ehtinyt valmistua. Kuitenkin varsin suuri osa vastaajista oli ilman oppisopimusta ja näin ollen heitä ei voida pitää oppisopimuslain alaisina eikä siis varsinaisesti- oppilaina, alalle koulutettavina. Osa näistä on sellaisissa työpaikoissa, että heidän on ollut mahdollista tehdyn tiedustelun jälkeen saada oppisopimus työnantajan kanssa solmittua ja näin tulla todella oppilaaksi alalle. Monet kuitenkin lienevät sellaisessa asemassa, että työnantaja ei voi tai ei halua oppisopimusta harjoittelijan kanssa tehdä johtuen joko siitä, että laboratoriolla ei ole oppilaanapito-oikeutta tai oppilaita on jo suurin sallittu määrä. Kolmas ja varsin luonnollinen syy sopimuksesta pidättäytymiseen on työssä olevan huono edistyminen ammatissa. On luonnollista, että henkilöllä, jolla ei ole virallista oppisopimusta, ei ole mitään mahdollisuuksia valmistua hammasteknikoksi. Koulutuskomitean selville saama suuri "oppilas"-määrä on, verrattuna koko hammasteknikkokunnan lukumäärään, mikä tällä hetkellä Lääkintöhallituksen virallisen luettelon mukaan on noin 350 teknikkoa, joista 2 3 "/o naisia, suhteeton ja koko tämän määrän valmistuminen teknikoiksi tästä hetkestä laskien eteenpäin parin-kolmen vuoden sisällä merkitsisi käsitykseni mukaan melkoista ylituotantoa. Tästä johtuisi vuorostaan epätervettä kilpailua, joka yleensä tapahtuisi työn laadun kustannuksella hinta- ja palkkarintamalla huolimatta voimakkaistakin järjestöjen päätöksistä. Onkin ilmeistä, että koko tuo oppilasmäärä ei voi valmistua alalle laillistetuiksi aikaisemmin mainittujen syiden nojalla. Moni jäänee laboratorioihin työntekijöiksi kehittyen ehkä jollakin rajoitetulla ammatin alalla varsin taitavaksi kuitenkaan pystymättä hallitsemaan koko alan teknillisiä ja tietopuolisia hienouksia. Joutuessani Hammasteknikkokoulun rehtorina vastaamaan myös oppisopimusoppilaiden ns. täydennyskoulutuksesta, millä alalla vallitsevan kielenkäytön mukaan ymmärretään kursseja, joilla annetaan opetusta mainituille oppilaille, olen joutunut kiinnittämään huomiota muutamiin seikkoihin, joista on aihetta mainita. Ensinnäkin on käynyt ilmeiseksi, että aikaisemmin ei millään tavoin ole vaadittu sitä, että oppilaat osallistuisivat määräaikoina kursseille. Luonnollisesti on tarkoitus, että oppisopimusajan kuluessa suoritetaan nämä kurssit, joita on nykyisin kuten aikaisemminkin oli laita, kahdet. Nyt koulu kutsuu oppilaat kursseille, joilta poisjääminen on mahdollista vain painavan, oikeaksi todistetun syyn nojalla. Toiseksi on kursseille osallistuneiden oppilaiden työtaidossa ja osaamisessa suuria eroja, mikä osittain on luonnollista, mutta monasti taso-ero on luvattoman suuri. Niin kauan kuin oppiaika on ammatissa 4 vuotta eikä esim. ammatti-liitto ole sitä esittänyt pidennettäväksi viiteen tai ehkä kuuteenkin vuoteen, ei ole mahdollista pitää oppilasta yhtä vuotta vain kipsipöydän ja korjausten kimpussa. On kuitenkin osoittautunut, että moni kurssille kutsuttu oppilas ei ole koko työssäoloaikanaan saanut näitä aputöitä kummempia tehdä. Koska oppiaika on niin lyhyt, että monipuolisten töiden oppiminen vie siitä suuren osan, niin jo ennen I-kurssille saapumista edellytetään oppilaan osaavan, paitsi mainitut kipsi ja korjaustyöt, myös osaproteesien asettelutöitä ja hampaallista leukaa taikka entistä proteesia vastaan suoritetun kokoleuan asettelun Samoin hänen tulee olla perillä juotostöiden ja mahdollisesti myös jo valutyön teknillisestä suorituksesta: metallin sulatuksesta ja valulingon pyöräytyksestä. Jos oppilas ei ole näihin töihin tutustunut ovat kurssin opetukset tällöin liian vaikeita eivätkä työsuoritukset voi edistyä tyydyttävästi. Sillä vaikka I-kurssi kestääkin kolme viikkoa ei sen puitteissa ole mahdollisuuksia tällaisten alkeiden opetukseen. Pääpaino pannaan artikulaatioteorialle, materiaaliopille ja hammasanatomialle. Mutta kurssilla joudutaan luonnollisesti jo käymään lyhyesti käsiksi metallityötekniikkaan. Saattaa tuntua siltä, että edellä esitetyt vaatimukset alkuopinnoista ovat melko suuret, mutta juuri oppiajan sekä kurssiopetukseen käytettävän ajan lyhyys antavat oikeutuksen niille, mitä seikkaa vielä Kauppa- ja teollisuusministeriön määräykset osapuolten yleisistä velvollisuuksista ("vihreä kirja", sivu 5) vahvistavat: " että oppiaikanaan saa tilaisuuden syventyä monipuolisesti kaikkiin työpaikassa esiintyviin töihin eikä joudu suorittamaan kohtuuttomasti vähempiarvoisia aputöitä, jotka eivät edistä hänen ammattitaitoaan." I-kurssin suoritettuaan oppilas saa todistuksen, missä hänen tie- 14 15

tonsa ja taitonsa pyritään arvioimaan asiallisesti antamatta liian hyvien arvosanojen muodossa väärää kuvitelmaa hyvästä osaamisesta mikäli niin ei ole ollut laita, kuin myös pyrkimättä painamaan arvostelua aiheetta alas. Muutaman oppilaan kohdalla on jouduttu antamaan ehdot teoreettisessa osaamisessa ja, mikä pahempaa, muutaman oppilaan työnantajalle on ollut pakko ilmoittaa, että edistyminen kursseilla on viitannut täydellisesti taipumusten puuttumiseen alalle. Oppilaan oltua jo monta vuotta opissa on tämä varsin katkeraa, kun taitamattomuutta ja edistymättömyyttä ei ole aikaisemmin huomattu. Totuuden nimessä on kuitenkin todettava, että eräissä tapauksissa on työnantaja odottanut juuri koulun lausuntoa oman käsityksensä tueksi voidakseen poistaa oppilaan. Virallisena opetuspaikkana on koulun luonnollisestikin helpompi olla ankara soveltumattomuuden toteamisessa kuin yksityisen työnantajan. Ennen toista kurssia, Il-kurssia, on oppilaan saaräva työpaikallaan perehtyä hyvin kokopurentojen asetteluun ja runsaasti osaproteesien asetteluun ja pinteiden vääntöön. Tällöin eivät tietystikään riitä yksinkertaiset yksivartiset pinteet vaan töiden tulee käsittää monimutkaisempia pinnerakennelmia. Mikäli varsinaisina töinä laboratoriolla ei näitä töitä esiinny on työnantajan luonnollisesti annettava oppilaalle fantomiharjoituksia. Ennen toisha kurssia on oppilaan myös perehdyttävä yksinäisten kruunujen valmistukseen. Richmond-kruunut ja kokovaletut sekä renkaalla ja valukannella tehdyt kultakruunut kuuluvat jo tässä vaiheessa ilman muuta ohjelmaan. Tämä sen takia, että IIkursseilla käsitellään juuri erikoisesti metallitöitä, mitkä meillä ovat erikoisen pahana kompastuskivenä pätevyyskokeissa. Kurssilla ei ehditä tehdä muuta kuin jokunen kruunu ja yksi viiden hampaan silta, sillä ohjelmaan kuuluu vielä oikomislaitteita, immediatproteesit sekä kokoproteesiopin kertaustakin. Huolimatta siitä, että nykyisin käytössä oleva kurssijärjestelmä kaksine kolmiviikkoisine kursseineen, joilla kummallakin on erillinen, pätevien opettajien antama teoreettinen opetus, on huomattavasti pitempi verrattuna ennen pidettyihin kaksiviikkoisiin, yhteisin luennoin ja puolen päivän töin toimineisiin kursseihin, on teoreettisen koulutuksen aika kuitenkin kovin lyhyt. Jotta tämä voitaisiin parhaalla mahdollisella teholla käyttää hyväksi on edellä esitetyllä tavalla ollut pakko kiinnittää huomiota laboratorioiden osuuteen koulutuksessa. Hammasteknikkoliiton hra puheenjohtaja on esittänyt laajennetun kurssiohjelman käyttöönottoa neljine, viisine kuukauden pituisine kursseineen, mutta tähän järjestelmään ei Hammasteknikkokoulun tilojen ahtauden vuoksi ole minkäänlaisia mahdollisuuksia mennä. Lisäksi henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, joka käsitys saattaa olla tietysti juuri koulumiehen mielipide, että perusteellisen kouluopetuksen rinnalla tuskin löytyy mitään todella pätevää syytä ylläpitää oppisopimuskoulutusta niin vaikeassa ja laajassa ammatissa kuin hammasteknikon ammatti on. Koulutuksen laajentamisen ymmärtämiseen viittaa myös erikoisesti Hammasteknikkoliiton Kauppa- ja teollisuusministeriölle antama lausunto 27. 11. 1961 Hammasteknikkokoulun opetusohjelmasta, missä liiton hallitus ehdottaa koulun 2. ja 3. luokan opetusaikaa pidennettäväksi runsaasti kahdeksi kuukaudeksi, 60 päiväksi. Oma käsitykseni on muotoutumassa sellaiseksi, jouduttuani teknikko-koulutuksen kanssa puuhaamaan, että neljän vuoden oppiaika ei ole riittävän pitkä edes koulutietä käytettäessä ja mikäli koulutuksen pidentämiseen voidaan mennä voidaan luonnollisestikin eri luokkien oppiaikaa pidentää. Tämä vaatii kuitenkin lisää varoja muutenkin kalliiseen koulutukseen ja tällöin ilmeisestikin kasvavaa ymmärtämystä hammasteknikoiden puolelta koulutusta kohtaan. Koulun mahdollinen saaminen valtion hallintaan ja tällöin tarkoituksenmukaisimmin Lääkintöhallituksen alaisuuteen, helpottaisi luonnollisesti taloudellista tilannetta. Turun yliopiston Hammaslääketieteenlaitoksen rakennukseen varattu n. 300 m-:n tila teknikkokoulua varten mahdollistaa lisäksi koulun siirtämisen suurempiin tiloihin mikäli tulee kysymys koulutuskapasiteetin riittävyydestä tulevaisuudessa.. Työpaikoilla tapahtuvan oppisopimusoppilaiden koulutuksen yhdenmukaistamiseksi on koulu laatinut luettelon laboratorioiden vähimmäisvaatimuksista, mikä on toimitettu Kauppa- ja teollisuusministeriölle. Luettelo on erittäin yksinkertainen eikä se sisällä suuria vaatimuksia, oleellista on se, että oppilaita kouluttavalla laboratoriolla tulee olla käyttökelpoiset metallityövälineet sekä riittävät työtilat. Oheisena tämä luettelo. H ammasteknillisen I Pöydät: työnvälineistö-ehdotus koulutuslaboratorion 1) Teknikon työpöytä, jossa on oma työpaikka jokaista teknikkoa ja oppilasta varten. Työpöydässä laatikot työvälineille ja roskalaatikko.. 2) Kipsipöytä, erillinen, kosteutta kestävällä materiaalilla päällystetty pöytä; lähellä vesijohto ja viemäri. 3) Metaiiivaiupöytä, erillinen, kuumuutta kestävällä materiaalilla päällystetty pöytä. 4) Akryyiipöytä, erillinen pöytä. 5) Hiontapöytä, erillinen pöytä tai muiden pöytien (kohta 2 tai 3) yhteydessä oleva työtila. II Työtuolit: Jokaisella työntekijällä korkeudeltaan säädettävä ja miei. säädettävällä selkänojalla varustettu tuoli. III Valaisimet: Jokaisella työpaikalla ja eriiiiseilä työpöydällä riittävän valon antava työpaikkavaiaisin. Riittävä yieisvalo. IV Työkoneet ja laitteet: 1) Porakone jokaista varsinaista työpaikkaa varten. 2) Kipsipöydäiiä vibraattori.. 3) Kipsipöydäiiä kipsiieikkuri (-tahko). 4) Vaiupöydäiiä esiiämmitysuuni aikuiämmitystä varten (voi toimia myös kaasulla). 5) Vaiupöydäiiä miei. termostaatilla varustettu iämmitysuuni (sähk.). 16 17

V 6) Vaiupöydäiiä kaasupistooli (ja kaasupullot, mikäli talouskaasuverkostoa ei ole). 7) Akryylipöydällä akryylinkeitin (kaasu- tai sähkölevy ja riittävän suuri kcittokattila, miei. kuitenkin automaattikeitin tai kuumailmakaappi). 8) Akryylipöydällä kyvettipuristin. 9) Puhdistuspöydällä puhdistusmoottori. 10) Kultavaaka, riittävän herkkä. IV Työkalut: kipsikuppeja ja kipsilusikoita amalgamatäppäimiä, meisti huhmari ja lasisauva akryylinsekoitusastioita valukyvettejä, kyvettikehikkoja kyvettejä ja kruunukyvetti artikulaattoreita, Gysi, Dentatus tai Hanau b) Henkilökohtaiset jokaiseiia työntekijänä: viivotin, kipsiveitsi iso ja pieni vahaveitsi suorat sakset ja kruunusakset katkaisupihdit ja laakapihdit kruunupihdit ja atulat isot ja pienet juotossatulat viila n:o 2, le Cron instrumentti sivellin, lehtisahanvarsi bunsenlamppu letkuineen riippumoottori "teknillinen" käsikappale poralaatikko a.o. porineen ja hiomakivineen ja nuolipihdit niskan vääntöpihdit jousenvääntöpihdit kourupihdit ja kolmikärkipihdit Erikseen voidaan etuna koulutukselle pitää seuraavia laitteita: Kromi-kobolttitöitä varten: Valusylinterin suuri Iämmitysuuni 1200 C. Voimakasrakenteinen linko. Asetyleeni- ja happipullot pilleineen. Ilmakompressori, hiekkapuhallin, suurikierroksinen 24.000 k./min., katkaisumoottori sekä nopea n. 20.000 k/min. porakone erilaisine erikoishiomakivineen. Elektrolyyttinen puhdistuskoje. Posliininpoltto: Erikoissähköuuni sekä muotoiluun tarvittavat välineet. Lopuksi todettakoon, että HammasteknikkokouluUa pyrkimyksenäni on huolehtia oppisopimusoppilaiden koulutuksesta käytettävissä olevien rajoitettujen mahdollisuuksien puitteissa siten, että oppisopimusajoista voidaan ja myös on välttämätöntä pitää kiinni ja että työpaikoilla tapahtuvaa käytännön opetusta voidaan tehostaa ja vaatimuksia lisätä sekä koulutettavien saavuttamien taitojen että kouluttajien, eli siis työnantajien opetustoiminnan laadussa ja määrässä. Tähän antaakin aikaisemmin mainitussa Teknikkoiiiton lausunnossa oleva maininta hyvät toiveet: "... alan nykyinenkin vahvistettu opiskeiuopas on työvaatimuksissaan laajempi kuin koulun opetusohjelma." Näin ollen luonnollisestikin pätevyyskokeiden vaatimukset voidaan asettaa varsin korkeiksi ja siten taata tyydyttävä taso sekä koulun kautta että oppisopimustietä vaimistuvliie oppilaille niin kauan kuin tämä toinenkin tie on käytössä tai mikäli se jää pysyvästi käytettäväksi. On kuitenkin muistettava, että eräitä tärkeitä työaloja täydennyskurssiohjeimasta pakostakin jää pois, mm erikoisesti kromikoboittityöt, keramiikka, kiinteät oikomisiaitteet ja erilaiset attachmenttityöt, mitkä kaikki ovat merkittäviä pyrkiessämme ammattitaidossa kansainväliselle normaalitasolle. Koulun ohjelmaan nämä iuonnoiiisestikin kuuluvat joskin näiden taitojen laajempi hallinta jääkin mestaritutkinnon perusvaatimuksiin. mmaskultaa LEVYÄ LANKAA VALUA esterback Oy (NW) Helsinki Eerikinkatu 7 puh. 64 12 34 18

Suomen Hammasteknikkojen Liitto ry:n avnstnskassan toimintakertomus vuodelta 1961 Avustuskassan 11. toimintavuosi on kulunut viikkaan avustustoiminnan merkeissä. Niinpä on saavutettu uusi ennätys myönnettyjen avustusten määrään nähden. Maksettujen avustusten rahallinen arvo on ensi kerran kohonnut niin suureksi, että tilikausi on alijäämäinen, johon on osaksi myös vaikuttanut yleiskulujen normaalia suurempi määrä. Hallitus Avustuskassan hallitus on ollut kokoonpanoltaan seuraava: Mauno Elomaa, puheenjohtajana Unto Maaniemi, varapuheenjohtajana Ilmari Waarala, Avustuskassan hoitajana E. O. Vuori, sihteerinä Erkki Lappi, varajäsenenä Kokoukset Avustuskassan varsinainen kokous pidettiin Helsingissä tammikuun 28 päivänä 1962 32 jäsenen läsnäollessa. Hallitus on kokoontunut 8 kertaa ja pöytäkirjoissa on 66 pykälää. Avustuskassojen Yhdistyksen kokouksessa Helsingissä 25. 4. 61 edusti kassaa Mauno Elomaa. Tilintarkastajina ovat olleet hammasteknikko Atle Semenius Suomen Hammasteknikkojen Liitosta ja ulkopuolisena asiantuntijana ekonomi R. Helien. Jäsenistö Kassan jäsenmäärä oli kuluneen toimintakauden lopussa 153 henkilöä, joista Al-luokkaan kuuluvia 51, A2-luokkaan kuuluvia 20, Bl-luokkaan kuuluvia 55 ja B2-luokkaan kuuluvia 23. Hautausavustuksen osalta kuuluvia 4. Uusia jäseniä on liittynyt 7, kuolemantapauksia on ollut 2. Eronneita ei ole yhtään. Maksuluokkasiirtoja on ollut 5. Jäsenmaksut on peritty varsinaisen kokouksen päätöksen mukaan kerran vuodessa postisiirtotilin välityksellä. Jäsenmaksuja on kertynyt mk 232.640:, joista on saatavia mk 12.336:. Maksu on suoritettu tyydyttäväksi. Avustukset Avustusmaksuja on suoritettu 230.600 mk, joista sairausavustuksia 360 päivältä mk 160.600:, hautausavustuksia mk 60.000: ja ylimääräisä avustuksia mk 10.000:. Talous Kassan taloudellinen asema ja tilikauden tulos selviävät liitteenä olevista taseista. Sääntöjen mukaisesti ehdotetaan tilinpäätöksen osoittama alijäämä mk 14.352: otettavaksi lisäavustusrahastosta. Lisäksi hallitus ehdottaa sääntöjen 21 :n mukaisesti lisäavustusrahaston varoista erotettavaksi mk 100.000: v. 1962 ylimääräisiä avustuksia varten, joista sääntöjen 17 :n mukaan voivat kaikki sairausavustuksen tarpeessa olevat päästä osallisiksi. Avustuskassa on kertomusvuonna ostanut mk 500.000: arvosta valtion vuoden 1961 obligatioita. Rahastot Avustuskassan rahastot ovat edellä mainitun alijäämäisen tilikauden jälkeen seuraavat: vararahasto 250.000: lisäavustusrahasto... 1.272.426: Helsingissä tammikuun 27 p:nä 1962. Suomen Hammasteknikkojen Liitto r.y:n Avustuskassa Mauno Elomaa Unto Maaniemi puheenjoht. varapuh.joht. Ilmari Vaaraia E. O. Vuori Avustuskassan hoit. sihteeri Rationalisoitu laboratorio //. Vaku-tekniikka. Myös valu-tekniikka on tullut yleiseksi laboratorioissa, esimerkkinä muilta teoiiisuusaioiita. Vaku-vibraatiomeneteimä on erittäin taloudellista. Se ei edellytä suuria lisähankintoja ja tuloksena on aina kulloinkin käytettävän materiaalin homogenisuus. a) Metallitekniikassa vahamaiiien upottaminen valumuottiin tapahtuu ilman minkäänlaisia ilmakuplia, jolloin valuista tulee tarkat. b) Proteesitöissä väitetään niinikään ilmakuplat kyvettiiniaiton yhteydessä, jolloin paljon aikaa ja vaivaa säästyy viimeistelyn helpottuessa. c) Jäljennöksiä vaiettaessa saavutetaan parempia tuloksia. Vaku-suiatus ja -valumenetelmä on edullista mm seuraavista syistä: a) metalliseosten sulatus voi tapahtua ilman avoiiekkiä, h) sulatuksen aikana seos ei joudu ilman kanssa kosketukseen. Tällä tavalla on metaiiiproteesi laadullisesti paras mahdollinen. Avoiiekiiiä suiattamiseen sisältyy huomattavia varjopuolia, metalli hapettuu, joutuu hiilellä ja rikillä seostetuksi. Lisäksi voimme vaiutähteet käyttää sellaisinaan uudelleen, ilman että ne kärsisivät laadullisesti. Vaku-meneteimäiiä vaietut työt ovat taivutuskestävyydeltään 100 170 "/o lujempia kuin muulia vaiumeneteimäiiä vaietut. ///. Hionta ja kiilloitustckniikka. Siirtyminen uudenlaisiin moottoreihin tuo huomattavia etuja mukanaan: a) poivikatkaisijaiia varustettu moottori jättää kädet vapaiksi, h) pikaiiitännän ansiosta on mahdollista vaihtaa kulloinkin tarvittavat porat ja hiomakivet moottoria pysäyttämättä, c) USA:ssa ei enää käytetä pöytämoottoreita, joiden kierrosluku on aiie 35.000 k/min. Sitäpaitsi uudenmalliset moottorit on varustettu laitteilla, jotka tekevät työskentelyn pöiyvapaaksi ja hygieniseksi (sähkötoiminen imuiaite pölyn poistoa varten). Pöiynpoisto moottorien yhteydessä tulee olla siten järjestetty, että a) työhuone pysyy puhtaana, samoin vaatteet, h) pöiynpoisto on mahdollista moottorin kummassakin päässä, c) työskentely moottorin ääressä on silti vapaata, d) särkymättömyys, e) yksinkertaisuus, f) helposti siirrettävä, läpinäkyvä suojaievy kasvoja vastaan. /V. Metallivalutekniikka. Nykyaikaisten metalliseosten, erikoisesti Cr-Co-Mo, tehokasta hyväksikäyttöä silmälläpitäen on hyvin rationalisoidussa laboratoriossa oltava käytettävissä mahdollisimman monipuoliset laitteet, joiden tulee olla: 1. helppokäyttöiset, 2. tarkat, 3. teknillisiltä omiinaisuuksiitaan kestävät. 20 21

Vahatyöt. Vahatöiden yhteydessä tulisi mahdoiiisimman paljon käyttää valmiita profiiilvahoja. Tällöin säästetään ensiksikin paljon aikaa ja toiseksi ne ovat oikean muotoisia. Huolimatta siitä, että tällaisia valmiita profiileja on ollut mahdollista saada jo lähes 20 vuotta, monessa laboratoriossa yhä vielä muovaillaan esim. runkotyöt tankovahasta. Kyvetti ja laboratorio kuuluvat yhteen. Valmiiksi poiymerisoidun työn kaivaminen kyvetistä kaikkine hankaiuuksineen on tuttua jokaiselle teknikolle. Lukemattomat särkyneet hampaat ovat todistuksena menetelmän epävarmuudesta ja hankaluudesta. Kaikista yrityksistä huolimatta ei ole vieläkään keksitty täysin pätevää kyvettiä, jolloin valmiit työt saataisiin nopeasti, helposti ja ehdottoman varmasti ulos. Ainoa poikkeus lienee ruiskuvaiukyvetti. Apuhuoneiden organisointi 1. Kipsihuone, jossa laitteet kipsitöitä, massaaniaittoa yms. varten. 2. Valu- ja ruiskuvaiuhuone siihen tarvittavine laitteineen. 3. Huone akryylitöitä varten, jossa tilava poiymerlsointiiaite. 4. Keramiikkahuone, etuiämmitys- ja poittouuneineen. 5. Huone, jossa työt poistetaan kyveteistä paineilmalla toimivien meisseieiden avulla. 6. Happohuone tehokkaalla iimanpoistoiaitteeiia happohöyryjen poistoa varten. 7. Hionta- ja kiiiioitushuone pikahiomakoneineen, hiekkapuhaitimineen ym. Hammasteknillisen olan eri haarojen taloudellisuus I. Paineiimatekniikka II. Vaku-tekniikka III. Hionta- ja kiiiioitustekniikka IV. Valutekniikka V. Hammastekniiiiset pikkutyöt VI. Jäteainetekniikka I. Paineiimatekniikka Siirtyminen käyttämään paineilmalaitteita laboratoriossa merkitsee suurta edistysaskelta. Amerikkalaisten tietojen mukaan tällaisten laitteiden käyttö on osoittautunut taloudellisesti kannattavaksi jo yhdessä kuukaudessa johtuen parantuneista työsuorituksista. Tämä merkitsee huomattavaa liikevaihdon kohoamista vuodessa. Korkea kierrosluku nopea suoritus. Siirtymistä käyttämään nopeita moottoreita voidaan pitää vaiiankumoukseiiisena edistysaskeleena hammastekniikassa. Paineilmaa jota teollisuudessa on jo kauan käytetty on ruvettu käyttämään myös meidän alallamme käyttövoimana. Sen hyväksikäyttö on osoittautunut erittäin taloudelliseksi niin laboratorioissa kuin hammaslääkäreiden vastaanottohuoneissakin koneiden käyttövoimana (ruiskuvaiukone, teknillinen turbiini, paineiimameisseli, Vaku-kompressori ym). Ruiskuvaiukone proteeseja varten on tuonut suuria parannuksia proteesitekniikkaan. Suurimpia etuja sen käytössä on ajan säästö. a) Akryylin sekoittaminen, täppääminen ym. vaiheet odotuksineen jäävät pois. h) Keittäminen jää kokonaan pois ruiskuvalu kestää vain muutamia sekunteja. Lisäksi on tällä menetelmällä seuraavia etuja: a) Käytännöllisesti olematon aineen muuttuminen (ainoastaan n. 1 "/o tapauksista). h) Li jäännösmonomeria, joren ei mitään kemiallista ärsytystä kudoksissa. c) Lrinomainen istuvuus, vahvuus. Värin muuttumista todettu ainoastaan 1 "/o kaikista tapauk- HAMMASTARVIKELIIKE Hampaanhoitoa 8amoasaarilla 4. o s a Weil, well. Siinä siis istuimme korkeilla baarituoleilla pikku italianon kanssa ja liruttelimme kurkkuumme kunnon vanhaa "Johnya". Kuten lukijat ovat jo aikaisemmin huomanneet olen erittäin sympaattinen henkilö ja annan kaiken viehätysvoimani pursua sellaisen kaverin yli, joka tarjoaa kunnon ryypyn. Tämä kerta oli kuitenkin poikkeus. Tunsin vaistomaista vastenmielisyyttä tätä pientä likaista ja lihavaa Italian kansalaista kohtaan. Eikä aikaakaan, kun sista, jotavastoin tavallisissa akryyiiproteeseissa tämä prosenttiluku on 6 "/o. Ruiskuvaiumeneteimäiiä valmistetut proteesit ovat halvempia. Pelätty korottaminen jää kokonaan pois. Jatk. VARADENT UUSI OSOITE: TARKKAMPUJANKATU 3 Tervetuloa PUH. 626 269 tutustumaan 22 23

hänen liukas kielensä jo lauloi seuraavaa: "Minä tiedän mitä Te tarvitsette, Mister." (Mies oli ilmeisesti selvänäkijä!) "Te tarvitsette osoitteen! ' Hymyilin pikkuisen toiseen poskeeni ja annoin ylähuuleni väristä lateraalin kohdalta. "Kyllähän Te tiedätte!" "Ja hinta", kysyin lempeästi. Silmää räpäyttämättä tämä lunkki ja pinnari vastasi: "1000 Ruotsin kruunua!" Silloin sattui ensimmäisen ja viimeisen kerran, että vedin viskiä väärään henkitorveen! Aikani köhittyäni palasi puhekykyni. Minä: Mistä on kysymys, Saahan kuningattarestako? Hän: Hinta on ehkä vähän kova, mutta matka on ilmainen! Minä: On se vain helkkarin kova hinta vieheestä! Hän: Tuollainen puhe loukkaa minua, Herra, ei ole kysymys virvelistä, pilkistä tai edes pohjaongestakaan! Minä: Mistä sitten on kysymys? Hän: Ettekö tiedä, että pakolaispassin omistajalla on oikeus värväytyä Amerikan tai Englannin armeijaan määräajaksi? Te annatte minulle tuhannen kruunua ja minä annan Teille värvärin osoitteen! Tästä taas näemme, että puhumalla asiat selvenevät ja että erehdykset ovat inhimiliisä! Vanhat, jo vähän ruostuneet hälytyskellot soittivat päässäni kahta pitkää ja yhtä lyhyttä! Sovimme niin, että hän antaisi heti osoitteen ja minä 500 "kovaa". Sitten menisimme hotelliini, jossa hän saisi loput 400 kruunua (olin hieman onnistunut tinkimään hinnasta). Näin tapahtuikin, vaihdoimme yht'aikaa "lappuja". Minun lapussani luki yksinkertaisesti: Homeopaatit Sven Svensson, Stralsundsvägen 32. No, tilasimme taksin ja lähdimme hotelliini ja koettakaa arvata, jos tämä liukas kaveri oli minusta koskaan kauempana kuin 20 senttimetriä! "Äitcenmaidon" nauttimisen jälkeen oli kova ja katala maailma sentään opettanut yhtä sun toista! Päästyämme hotellihuoneeseeni autoin ystävällisesti takin pois hänen yltään, pyysin istumaan siksi, kunnes saisin kokoon pari "Neuvoa-antavaa". Pikku pullukka viihtyi suurenmoisesti, kaadoin lasit täyteen ja juuri, kun hän ojentautui sitä ottamaan pamahti erikoislyöntini, lyhyt oikea suora hänen leuankärkeensä! Vallilassa tämä lyönti on saanut nimen "Korttelinmurskaaja", Ratinassa: "Kloku löi kakstoist" ja Pispalassa kaverit käyvät metallurgian oppikurssia valmistaakseen omatekoisia aseita, sillä ennen suo sulaa, ennenkuin hamppari saa aseenkantoluvan! Sieppasin kummatkin "hörpyt" poskeeni, laskin ammeen täyteen kuumaa vettä, riisuin tajuttoman "asiamiehen" (arvaatte, että minulla on ollut parempaakin riisuttavaa!) ja pulautin hänet veden lämpöiseen syleilyyn. Ei aikaakaan, kun kaveri räpyttää silmiään ja huutaa: "Mamma Mia!" Mutta mitäs minä hänen mammastaan, minulla on oma! Painoin yhdeksän kertaa hänen päänsä veden alle ja aina kysyin: "Osoite?" Mutta en saanut oikeata vastausta ja kunnioitukseni alkoi nousta. Tässähän oli ilmeisesti kyseessä oikea "kovanaama". Mutta, jos oli kaverilla sisua oli minullakin kikkoja. Kaadoin ammeen täyteen pesupulveria, toiseen kouraan otin vanhaa kunnon suomalaista pyykkisaippuaa ja toiseen yhtä kunnon suomalaisen "pesuvampun". Sillä karkealla puolella kun pesin hänen selkänsä, jo alkoi kuulua säveliä, eikä lirutuksia! Oikea osoite oli: insinööritoimisto Stigell & Järrel. Sama tie, mutta numero 16. Kuivasin kaverin karkealla pyyheliinalla (vastaa Sandfors'in santapaperia n:o 6). Sidoin tyypin jalat ja kädet parilla solmiolla ja ennenkuin laitoin hänelle suukapulan keskustelin hänen kanssaan lempeästi sanoen: "Toverini, paras ystäväni' menen nyt tähän osoitteeseen ja, jos se on petosta, saat toisen suomalaisen kylvyn!" Mutta sanoin, pitäen nicnen taidepaussin, sitten: "Menemme oikeaan suomalaiseen saunaan. Siellä on lämpöä 125 astetta ja kaikki hakkaavat itseään joulukuusen oksilla!" Hepun silmät pyörivät jo siihen malliin, että luulin hänen sammuvan. Viime voimillaan hän vielä huiskaasi: "Kyllä se numero on sentään viisitoista!" Tästä taas näemme, rakkaat veljet, jaloviinassa ja muissa happamissa aineissa, miten kavala on maailma! No, ja eteenpäin. Hyppäsin taksiin surrutellcn annettuun osoitteeseen ja oikeahan se olikin. Eikä minun tarvinnut, kun kerran vilkaista kirjoituspöydän takana olevaa miestä, kun jo otin parhaan asentoni ja ilmoittauduin sotilaallisesti: "herra eversti, Eduardo Hampula Suomen tasavallan erikoisjoukoista, pyytää puhutella!" Hämmästynyt ilme nousi hitaasti hänen kasvoilleen, sillä kukapa olisi osannut arvata miehen sotilasarvoa, kun tämä istuu siviilivaatteissa kirjoituspöytänsä takana! Mutta sotilas tuntee aina sotilaan ja tästä miehestä huokui sellainen kylmä henkäys kuin ainakin henkilöstä, joka on tottunut komentamaan ja toteamaan, että käskyt täytetään. Ia jäänsiniset silmät tarkistivat minut ylhäältä alas. Tuollaisessa pitkässä englantilaisnaamassa näkyy kaikki aivan selvästi, vaikka heillä on sellainen lapsellinen luulo, että kaikkien englantilaisten isät ovat olleet poperinpelaajia ja että "pokerinaama" kulkee perintönä isältä pojalle! Tällä oli vielä erittäin hyvinhoidetut viikset, tiesin tarkasti, että Englannin armeijassa saa pitää viiksiä vain kersantit ja sen jälkeen everstistä lähtien korkeammat sotilasarvon omaavat henkilöt. Yksinkertaista, rakas Watson, vai kuinka? Eversti latasi huolitelluin liikkein piippunsa, pani tulta, imaisi, pani peukalon päälle piipunpesän, poisti peukalon ja veti sauhut "poterot" täyteen. Odotin, että jotain olisi tullut uloskin, mutta se oli turha toivo! Hetken kuluttua hän otti kärytorven pois suustaan ja kysyi: "Oletteko hypännyt lentokoneesta?" "Kyllä, herra", vastasin ystävällisesti, "kuusitoista kertaa laskuvarjon kanssa ja kaksi kertaa ilman!" "Kuinka se on mahdollista", kysyi hän ällistellen ja pokerinaamansa unohtaen. "Katsokaas, Sir", sanoin vakavasti. "Olen lentänyt kahdesti vuorokoneella Tukholmaan, eikä ne siellä antaneet koneen laskeuduttua Brommaan mitään laskuvarjoa, vaan jokainen sai hypätä suoraan kentälle!" Hiljaisuus ja pientä tuiketta jäänsinisissä. "Kelpaatte kersantiksi laskuvarjojouk- Onnittelemme Merkkivuosia viettäviä 50 vuotta täyttää 16. 3. 1962 hammasteknikko Kaaria Manninen Mikkelissä. 50 vuotta täyttää 11. 4. 1962 hammasteknikko Ville Kostiainen Kuopiossa.. Sydämelliset onnittelut. koihin", sanoi eversti. "Amerikka tai Englanti?" "Amerikka", vastasin lujasti. Täytettiin papereita ja sahasin nimeni noin kolmeenkymmeneen paperiin ja passiini lyötiin melkoinen kasa leimoja. "Onneksi olkoon", sanoi hän viimein, "nyt kuulutte Amerikan ilmavoimille. Lähemmät ohjeet seuraa." "Sir, onko teillä satamakorttelissa joitakin asiamiehiä?" "Ei", vastasi hän lyhyesti. "Toimistomme on julkinen salaisuus!" Sillälailla! Palattuani hotelliin katselin hetken Alberto Luganoa, sillä se oli todellakin pikku italianon nimi, otin hänen lompakkonsa ja sieltä rahani ynnä kymmenen kruunua! "Tämä on pesumaksu", sanoin lempeästi, "äläkä enää koskaan koeta peipata suomalaista." Olisi teidän, rakkaat kittarit, pitänyt nähdä millä vauhdilla hän häipyi maisemasta! Myöhemmin sain hänestä surullisia uutisia. Eräs tanskalainen vastarintaryhmä ampui aamunkoitteessa Alberto Luganon, eihän häntä enää kukaan tuntenut pesun jälkeen! Minä puolestani painelin ohjeitten! mukaan Norjan rajalle, etappiteitä myöten Norjan rannikolle, kalastusaluksessa Englantiin ja sitten saattueessa Bostoniin. Tämä matka oli melko yksitoikkoinen, joten en viitsi sitä kuvata. Tuskin siihen pystyisinkään, sillä käytin koko ajan ulkomailla olevien "kittarien" ohjesääntöä, jonka ensimmäinen pykälä on: "Viski kylmänä ja tytöt kuumina!" Ensi kerralla kerron hyökkäyksestä Okinawaan ja miten kutsumustehtäväni lähestyi. 24 25

APUKEINOJA, JOTKA ANTAVAT TEILLE paremman tuloksen helpommalla Kokeilkoo näitä De Treyn' mollejo, joisso on motolot cuspit, lof, SUPER-SETTING VALUN NOPEUTTAJA Voitatte oikoo, lisäätte vormuutto Vohosto kulloksi 15 min. = ojonsäästö Kyvetti voidoon osettoo suoroon punohehkuiseen uuniin volumosson rikkoutumotto = vormuus Tovollinen tekniikkonne + Super Setting ' = nopeompi jo porempi tulos Super Setting takaa tarkan valun. SUPER-WET-SPRÄY UUSI KEINO POISTAA PINTAJÄNNITYS VAHAMALLISTA 11 F, 12F, 13F. Tässä oso niistä yhdestätoisto mollisto, joito nyt on sootovono De Trey'n posterioori-molllstosto. MATALAT CUSPIT Posterioorit, joisso on motolot cuspit, sopivot erikoisesti selloislsso topouksisso, joisso esiintyy voimokosto reserptioto toi liikkuvio kohoutumio jo joisso tosopoinoisuus on tärkeintä. POSTERIOORIT Posterioorit helpottovot osetteluo jo vormistovot hyvän ortikuloinnin. De Trey'n posterioorien onnistunut muotoilu on takeena tosopoinosuudesto jo helposto osettelusto. lof 11 F 12 F 13 F Ei penslousto vohomollin vohingoittumlnen mohdotonto 1/2 sekunnin poinnollus riittää o i s u i ov DENTALDEPOT ^o Suuria t a s ö p e t t e l a s u 26 "Amolgomoted Dentol" tuote Fnglontiloisen Dentistsply Ltd.:n, Brighton, voimistomot Amolgomoted Dentol Trode Distributors Ltd., Lontoo, V/ 1 Suomesso: OY DENTALDEPOT AB

VARMA Memmert- LUOTETTAVA polymerisointikaappi DEGUSSAN YKSINMYYNTIOIKEUDET SIIRTYNEET MEILLE TEHDAS, 30NKA DENTAALI KULTAAN LUOTETAAN TiiyBin auvomatisoilu liinbisalcsalainb HAMMASVÄLINE Oy HELSINKI ASEMA-AUKIO 2 C PUH. 12 623 HAMMASVÄLINE OY ASEMA-AUKIO 2 C, - HELSINKI. PUH. 12 623 28 29

W MSP- Riippumoottori 525 120 Watt 12 000 Kierr./min Laadultaan hinnaltaan paras edullinen HUIPPUTASON HAMMAS AJANMUKAISEEN PROTETIIKKAAN UUDET KERAAMISET MASSAT ANATOMISESTI OIKEAT VARIT LUONNONMUKAINEN OPTIIKKA MALLIT ERI IKÄKAUSILLE HELPPO TYÖSKENTELYTEKNIIKKA Yksinmyynti: I A M H Oy. HAMMAS- JA SAIRASTARVIKE 1**^? HELSINKI TAMPERE TURKU IA p.52356 p.29117 p.29515 voimakas nopea äännettömämpi erikoisen luotettava jatkuvaan pitkäoikoseen käyttöön sopiva hyvin taipuisa moottoriletku Maassamme eniten käytetty KALTENBACH & VOIGT BIBERACH/RISS VITA ZAHNFABRIK SÄCKINGEN Suomessa : ^ DENTALDEPOT AB 30

tiirteith Hampaita ei pidä valikoida voin pituuden ia leveyden mukaan, vaon potilaan ihmistyyppiä on myöskin huomioitava. Uusi ihmistyyppejä vastaava BIODENT TH-työvollkoima Yksilöllisten hampaiden koetteleminen potilaalle tämä eittämätön työn helpotus ei soo ajautua karille varasto-pulmien takia. on yhtäaikaa sekä elävä mollikartta, elävä väriasteikko että hommosvorasto. Oy Dentaldepot Ab esittelee Teille tämän mielellään v DENTALDEPOT AB 9 Varma opas esteettisen ja yksilöllisen proteesin aikaansaamiseksi on "Ihmistyyppejä vastaava Biodent-Järjestelmä". Ellei Teillä vielä ole tätä kuvastoa, kirjoittakaa meille. (irjapaino Oy Versoi, Helsinki 1962