Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittely 4.11.2013 kirkolliskokoukselle, kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Tämän puheenvuoroni tarkoitus on käsillä olevan suunnitelman pohjalta luoda kokonaiskuvaa kirkon ja kirkkohallituksen näkymistä vuosille 2014-2016. Keskityn erityisesti kirkkohallituksen strategisiin tavoitteisiin ja kehittämishankkeisiin, joilla varaudumme tulevaisuuteen tiedostaen toimintaympäristössä ja omassa yhteisössä tapahtuvat muutokset. 1. Strategia ja tulevaisuusselonteko Suunnittelukauden ensimmäisenä vuonna 2014 valmistuvat kirkon strategian päivitys ja kirkolliskokoukselle annettava tulevaisuusselonteko. Luonnos strategian päivitykseksi on parhaillaan kommentoitavana mm sosiaalisessa mediassa. Kiteyttäen voisi todeta, että esityksessä kirkon toiminnan painopiste on ihmisessä ja seurakuntatasolla, kohtaamisessa. Siinä on neljä kärkeä: nostamme sanomaa, keskitymme jäseniimme, rakastamme lähimmäistä ja kohtaamme ihmisen.
Myös tulevaisuusselonteko valmistuu ensi vuonna ja tulee tänne kirkolliskokouksen käsittelyyn. Sen teemana on kirkko monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Myös sen tämän hetken versiossa korostetaan paikallistason merkitystä. Tulevaisuusselontekoon palaamme ensi vuonna tarkemmin. ** Tulevaisuus muutoksineen haastaa rakenteista ja talouden perustasta huolehtimiseen. Joudumme valmistautumaan siihen, että jatkossa käytettävissämme on vähemmän resursseja kuin nyt. Strategian ja tulevaisuusselonteon linjauksilla tulee olemaan vaikutusta tulevien kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmassa esiteltyihin hankkeisiin, joiden myötä näin pyritään tekemään. Niitä yhdistää se, että asioita tehdään entistä enemmän yhdessä ja keskitetysti. 2. Seurakuntavaalit Ensi vuosi on jälleen seurakuntavaalivuosi. Luottamushenkilöiden valinta seurakuntien kirkkovaltuustoihin ja seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin on
tietenkin vaalien ydin. Tavoitteena on, että vaalien äänestysprosentti kasvaa ja mukaan saadaan uusia ja myös nuoria ehdokkaita ja äänestäjiä. Kirkko on kuitenkin jo useiden vaalien yhteydessä käyttänyt vaalikampanjaa myös kirkon valtakunnallisena julkisuuskampanjana. Niin tälläkin kertaa. Kampanjassa kerrotaan ihmisten ja tarinoiden kautta hyviä kertomuksia kirkosta ja sen merkityksestä. Kampanjan kohderyhmänä ovat ne kirkon jäsenet, joiden suhde kirkkoon on ohut. Valtakunnallinen kampanja tukee paikallisseurakuntien työtä. Vuoden 2014 seurakuntavaalit ovat kirkon tulevaisuuden kannalta merkittävät. Niissä valitut luottamushenkilöt tulevat tekemään kirkon tulevaisuutta ja siihen liittyviä haastavia linjauksia. 3. Verkkohanke Seurakuntien ja kirkon yhteinen verkkohanke on yksi esimerkki yhdessä ja osittain keskitetysti tehdystä hankkeesta. Hanke tuottaa yhteisen verkkopalveluympäristön. Hanke on käynnistetty kuluvana vuonna palvelukokonaisuuden konseptoinnilla ja
pilottiprojekteilla. Ensi vuonna kehittämistä jatketaan ja verkkopalveluformaattia testataan 5 seurakunnan kanssa. Nyt suunnittelun hankkeen kulut ovat vuosien 2013-2014 aikana 1 320 000. Nämä kustannukset kuittaantuvat kun neljäsosa seurakunnista liittyy palvelun käyttäjiksi. Näin voidaan hanketta kohtaan osoitetun kiinnostuksen pohjalta odottaa tapahtuvan kolmen vuoden sisällä. 4. Kirjuri Myös kirkon tietohallinnon hankkeissa on tavoitteena kehittää tietohallintoa siten, että niissä palvellaan mahdollisimman hyvin seurakuntia ja sitä kautta kirkon jäseniä. Kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä (Kirjuri) on ollut toiminnassa vuodesta 2012 saakka. Sen toiminnallinen kehittäminen palvelemaan yhä paremmin seurakuntien tehtäviä jatkuu. Tavoitteena on myös Kirjurin valtakunnallisten oikeuksien kehittyessä ryhtyä organisoimaan kirkonkirjojenpitoa siten, että tämä viranomaistoiminto palvelisi jäseniä entistä paremmin, asiantuntijuus henkilötietojen käsittelyssä paranisi eikä palveluun tulisi kesäloma-aikoina pitkäkestoisia katkoksia.
5. Kipa Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) toiminta laajenee merkittävästi vuonna 2014, jolloin mukaan tulee isoja seurakuntayhtymiä, muun muassa Lahti. Muutamien suureten seurakuntayhtymien aikeet myöhäistää asiakkaaksi tuloaan ovat aiheuttaneet paineita siirtymäkauden jälkeisille palvelumaksuille. Kuluvan syksyn aikana onkin käyty tiiviitä neuvotteluja näiden yhtymien kanssa ja sovittu seuraavista toimenpiteistä: Seurakuntatalouksille on lisätty ja lisätään jatkossa tukea, esimerkiksi muutosjohtamiseen ja perustetaan käyttäjäohjausryhmä. Kipa:n johtokunnassa on vahvistettu suurten seurakuntatalouksien näkökulmaa (Heikki Sorvari johtokunnan jäseneksi). Syksyn aikana käydyissä keskusteluissa on todettu, että Kipa:ssa joudutaan pohtimaan Lahden ja Kuopion toimipisteiden perustamisen mielekkyyttä. Mikäli niistä luovuttaisiin, se edellyttäisi kirkkohallituksen täysistunnon uutta päätöstä. Kirkkoneuvos Leena Rantanen tulee käsittelemään näitä asioita omassa katsauksessaan Kipa:n talouden näkökulmasta.
6. Reformaation 500-vuotismerkkivuoden 2017 valmistelut Vuonna 2017 vietetään reformaation 500-vuotismerkkivuotta ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Reformaation juhlavuoden hankkeen tavoitteena on saada näkyvyyttä juhlavuodelle ja edistää paikallista yhteistyötä sen vietossa. Profiili tulee olemaan selkeästi kansankirkollinen, ei ainoastaan akateeminen. Vuosi 2017 on kirkolle hieno mahdollisuus kertoa sen uskosta ja toiminnasta. Se tarjoaa mahdollisuuden myös kertoa kristinuskon ja luterilaisuuden vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriin ja elämään. Itsenäisyyden juhlavuoden huomioimisessa kirkko toimii yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Näin vältetään päällekkäisyydet kahden juhlavuoden vietossa. 7. Lähetyskumppanuusneuvottelu Ensi keväänä 31.3. 3.4.2014 Järvenpäähän Suomen kirkon vieraaksi saapuu suuri joukko kirkkojen ja kirkkojärjestöjen edustajia Aasiasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Euroopasta.
Kyseessä ovat Suomen kirkon ensimmäiset lähetystyön yhteistyökirkkojen kumppanuusneuvottelut. Neuvottelujen otsikkona on Your Kingdom Come, Tulkoon Sinun valtakuntasi. Lähetyskumppanuusneuvottelun tavoitteena on vahvistaa yhteyttä, kehittää yhteistyötä ja selkeyttää Suomen luterilaisen kirkon tehtävää osana maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Näiden tavoitteiden toteutumisen myötä myös kirkon identiteetti kirkastuu. ** Lopuksi haluan vielä todeta, että tulevaisuuden haasteiden edessä tarvitsemme kirkasta identiteettiä kristittyinä ja kirkkona. Kun luotamme ja ammennamme perussanomastamme, voimme uskottavasti julistaa sanomaa Jumalan rakkaudesta ja armosta ja toimia ihmisten hyväksi kotimaassa ja maailmalla. Silloin voimme myös suuntautua tulevaisuuteen rohkeasti ja luovasti.