PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V. 2012

PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU KÄYTTÖ- JA KUORMITUSTARKKAILUN TULOKSET V.2012 Copyright Ahma ympäristö Oy 8.4.2013 Miia Savolainen, limnologi Pipsa Maikkula, Ins.(AMK) Pyhäjoen yhteistarkkailu Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO... 4 2 YHTEISTARKKAILUUN OSALLISTUVAT KUORMITTAJAT JA LUPAEHDOT... 4 3 TAAJAMIEN KUORMITUS... 8 3.1 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI... 8 3.1.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo... 8 3.1.2 Käyttötarkkailu... 9 3.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 11 3.1.4 Tulosten tarkastelu... 13 3.2. KÄRSÄMÄEN VESIHUOLTO OY... 13 3.2.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo... 13 3.2.2 Käyttötarkkailu... 14 3.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 17 3.2.4 Tulosten tarkastelu... 19 3.3 HAAPAVEDEN KAUPUNKI... 19 3.3.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo... 19 3.3.2 Käyttötarkkailu... 21 3.3.3 Jätevedenpuhdistamon teho ja kuormitus... 24 3.3.4 Tulosten tarkastelu...26 3.3.5 Haapaveden jätevedenpuhdistamon hajuseurannan tulokset... 26 3.4 OULAISTEN KAUPUNKI... 28 3.4.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo... 28 3.4.2 Käyttötarkkailu... 28 3.4.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 31 3.4.4 Tulosten tarkastelu... 33 3.5 PYHÄJOKISUUN VESI OY (LIPIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO)... 33 3.5.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo... 33 3.5.2 Käyttötarkkailun tulokset... 34 3.5.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 37 3.5.4 Tulosten tarkastelu... 39 3.6 MERIJÄRVEN KUNTA... 39 3.6.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo... 39 3.6.2 Käyttötarkkailu... 39 3.6.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 42 3.6.4 Tulosten tarkastelu... 44

3.7 VIHANNIN VESI OY, LAMPINSAARI... 44 3.7.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo... 44 3.7.2 Käyttötarkkailu... 44 3.7.3 Puhdistamon teho ja kuormitus... 45 4 TEOLLISUUDEN KUORMITUS...45 4.1 VALIO OY... 45 4.1.1 Selvitys jätevedestä ja sen käsittelystä... 45 4.1.2 Valio Oy:n aiheuttama kuormitus... 45 4.2 PYHÄSALMI MINE OY... 46 4.3 KANTELEEN VOIMA OY, HAAPAVEDEN VOIMALAITOS... 47 4.3.1 Yleistä... 47 4.3.2 Jätevedet ja niiden käsittely... 47 4.3.3 Kuormitustarkkailun tulokset... 49 4.4 KANTELEEN VOIMA OY, HAAPAKENTTÄ... 52 4.4.1 Kuormitustarkkailun tulokset... 53 5 TURVETUOTANNON KUORMITUS...53 6 KAATOPAIKKOJEN KUORMITUS...54 7 PIENPUHDISTAMOIDEN KUORMITUS...55 8 YHTEENVETO...55 VIITTEET...58 LIITTEET...59

4 Pyhäjoen yhteistarkkailu 1 JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen yhteistarkkailu on toteutettu vuosille 2012 2018 laaditun Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään POPELY/314/07,00/2011 (22.6.2011) tehden siihen tarkennuksia sekä Kainuun ELY-keskus kalataloustarkkailusuunnitelman päätöksellään Dnro 664/5723-2011 (23.8.2011) ja tehnyt siihen muutoksen. Tarkkailussa on mukana seitsemän jätevedenpuhdistamoa: Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Vihannin Vesi Oy Lampinsaari, Merijärvi, Pyhäjokisuun Vesi Oy ja Oulainen. Vihannin Vesi Oy:n kirkonkylän puhdistamon toiminta on loppunut. Lisäksi yhteistarkkailuun on sisällytetty kolme pienpuhdistamoa: Vattukylän koulu ja Mieluskylän koulu. Oulaisten Petäjäskosken pienpuhdistamo oli aiemmin yhteistarkkailussa mukana vapaaehtoisena ilman tarkkailuvelvoitetta. Ohjelmakaudella 2012 2018 Petäjäskosken puhdistamoa ei enää tarkkailla. Alueella sijaitsee myös teollisuutta: Haapaveden Valio Oy, Pyhäsalmi Mine Oy, Kanteleen Voima Oy ja Haapaveden voimalaitoksen tuhkanläjitysalue. Lisäksi Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee neljä suljettua kaatopaikkaa. Tässä raportissa esitetään tulokset Pyhäjoen yhteistarkkailun käyttö- ja kuormitustarkkailusta vuodelta 2012. Käyttö- ja kuormitustarkkailun tarkoituksena on antaa kuva vesistön kuormituksesta ja siitä, onko puhdistamo täyttänyt sille asetetut puhdistusvaatimukset. Teollisuuden ja kaatopaikkojen osalta tässä raportissa on esitetty lyhyt yhteenveto kuormituksista. Vesistötarkkailun sekä biologisen tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen (Ahma ympäristö Oy 2013b). Pyhäjoen turvetuotannon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti (Vapo Oy Energia 2003). Turvetuotannon päästötarkkailusta laaditaan erillinen raportti. Tässä on esitetty yhteenveto turvetuotannon vuosikuormituksesta Pyhäjokeen (Pöyry Finland Oy 2013a). 2 YHTEISTARKKAILUUN OSALLISTUVAT KUORMITTAJAT JA LUPAEHDOT Taulukossa 1 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen yhteistarkkailuvelvollisten taajama- kuormittajat. Vihannin Vesi Oy:n kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 2010, mistä lähtien jätevedet on pumpattu siirtoviemärissä Raahen jäteveden- puhdistamolle käsiteltäväksi.

5 Pyhäjoen yhteistarkkailu Taulukko 1. Pyhäjoen tarkkailuvelvollisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja keskeiset lupaehdot. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Lupaehdot Luvan uusiminen Puhdistamotyyppi* Jätevedenpuhdistamot Pyhäjärven kaupunki PSY nro 86/07/2 BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 2014 RS 18.9.2007 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % tavoitearvo: NH4-N 6,0 mg/l, teho 80 % neljännesvuosikeskiarvona: VNp 888/2006 Kiintoaine 5 mg/l, teho 90 % CODCr 125 mg/l, teho 75 % Kärsämäen Vesihuolto Oy PPO-2004-Y-362-121 BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 30.6.2014 BR 11.8.2005 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % puolivuosikeskiarvona VNp 888/2006 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % CODCr 125 mg/l, teho 75 % Haapaveden kaupunki PSY nro 67/08/2 BOD7ATU 15 mg/l, teho 95 % 2017 JS 2.6.2008 Kok.P 1,0 mg/l, teho 95 % NH4-N (yli 12 C) 6,0 mg/l, teho 80 % Kiintoaine 25 mg/l, teho 90 % CODCr 80 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona kaikki muut paitsi NH4-N puolivuosikeskiarvona Oulaisten kaupunki PSY nro 39/05/2 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % 2.6.2005 Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 2015 RS neljännesvuosikeskiarvona VNp 888/2006 CODCr 125 mg/l, teho 75 % BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % Pyhäjokisuun Vesi Oy PPO-2008-Y-422-111 BOD7ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 2019 RS 9.12.2009 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona VNp 888/2006 CODCr 125 mg/l, teho 75 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % Vihannin Vesi Oy, VH 1827/500 tavoitearvo: BOD7ATU 60 mg/l, teho 60 % L Lampinsaari Merijärven kunta PPO 1101Y1660-121 BOD7ATU 20 mg/l, teho 80 % 2010 BR 2.1.2001 Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % vuosikeskiarvona VNp 888/2006 CODCr 125 mg/l, teho 75 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 80 % Vattukylän koulun Ouvy 1192 A 171/29 BR jv.puhdistamo 10.3.1993 Haapaveden ympäristöjaos 15.4.1993 Mieluskylän koulun PPO-2006-Y-432-111 vuosikeskiarvona BR jv.puhdistamo 3.4.2007 Kok.P 1,5 mg/l, teho 80 % BOD7ATU 40 mg/l, teho 80 % RS = rinnakkaissaostuslaitos BR= bioroottori JS = jälkiselketys L= lammikko

Pyhäjoen ja siihen laskevien sivujokien vesistöalueella sijaitsee 7 kuntaa, joiden asukasluku oli vuonna 2012 noin 31 790 asukasta (taulukko 2). Taajamissa ja viemäröinnin piirissä oli noin 19 940 asukasta eli 63 % koko väestöstä, joten haja-asutuksen määrä on vielä lähes 40 %. 6 Taulukko 2. Pyhäjoen vesistöalueen kuntien asukasmäärät vuonna 2012. Kunta/kaupunki Asukasmäärä Keskustaajama % viemäriin liittyneet Pyhäjärvi 5 960 4520 76 Kärsämäki 2 875 1550 54 Haapavesi 7 380 3645 49 Vihanti 3 058 1525 50 Oulainen 7 927 6550 83 Merijärvi 1 200 450 38 Pyhäjoki 3 390 1700 50 Yhteensä 31 790 19 940 63 Pyhäjoen tarkkailualueella on elintarviketeollisuutta, Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n turvevoimalaitos Haapavedellä. Valio Oy:n Haapaveden meijerin jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin puhdistamolle. Tarkkailuvelvolliset sekä tarkkailun perustana olevat lupapäätökset ja keskeiset lupaehdot on esitetty taulukossa 3. Kalataloustarkkailuvelvoite on Kanteleen Voima Oy Haapaveden voima- laitoksella. Taulukko 3. Alueen teollisuuslaitokset ja niiden lupapäätökset. Kuormittaja Lupapäätös Valio Oy Haapavesi, lauhdevedet PPO 2003-Y-83-111, 18.11.2004 Pyhäsalmi Mine Oy, PSY 86/07/2, 18.9.2007 Pyhäsalmen kaivos Kanteleen Voima Oy, PSY 58/01/2, 29.11.2001 Haapaveden voimalaitos VHO 03/013/3, 4.7.2003 KHO 3043/1/03, 23.11.2005 Haapaveden voimalaitoksen PPO 2004-Y-375-111, 11.10.2006 tuhkanläjitysalue Tarkkailuvelvoite

7 Vuonna 2012 Pyhäjoen vesistöalueella oli 30 tarkkailuvelvollista turvetuotantoaluetta, joiden lupapäätökset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Pyhäjoella sijaitsevien tarkkailuvelvollisten turvetuotantoalueiden lupapäätökset v. 2012. Suon nimi Tuotaja Kunta Lupapäätös Ahmaneva Vapo Oy Vihanti 37/03/2, 20.8.03* Hankilanneva (osa) Vapo Oy Haapajärvi/Kärsämäki PSY 17/07/2, 7.3.03 Haaponeva Vapo Oy Haapavesi PSY 3707/2, 2.7.2007 Iso-Lamminneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 74/09/2, 30.9.2009 Kivineva Vapo Oy Kärsämäki PSY 70/06/2, 1.9.06 Kuljunneva Vapo Oy Haapavesi PSY 25/08/2 21.2.08 Kuuhkamonneva Vapo Oy Vihanti PSY 16/07/2, 2.2.07 Lehtoneva II Vapo Oy Kärsämäki PSY 79/03/1, 11.9.03 Luomaneva Vapo Oy Kärsämäki 93/06/2, 4.12.06 Märsynneva Vapo Oy Vihanti PSY/50/09/2, 26.5.2009 Nurmesneva (osa) Vapo Oy Pyhäjärvi 87/07/2, 20.9.07* Ojaneva Vapo Oy Vihanti PSY 87/07/2, 20.9.2007 Onkineva Vapo Oy Kärsämäki PSY 28/04/1, 22.3.04 Pihlajaneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 64/03/1, 18.7.03* Piipsanneva (osa) Vapo Oy Haapavesi 98/07/2, 7.12.07* Porkanneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 39/07/2, 2.4.2007 Puutionneva Vapo Oy Haapavesi PSY 98/07/2, 7.12.2007 Siloneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 27/04/1, 22.3.04* Verkaneva Vapo Oy Vihanti/Oulainen PSAVI/6/04.08/2010 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy Pyhäjärvi PSAVI 23/11/1, 27.4.2011** Äijönneva Vapo Oy Haapavesi/Oulainen PSY 31/05/2 21.6.05 Lehtoneva Turveruukki Kärsämäki PSY 79/03/1, 11.9.03* Jahtavisneva Megaturve Oy Merijärvi 100/03/1, 13.11.03* Marjaneva Megaturve Oy Kalajoki 52/03/2, 16.10.03* Kärsämäenneva AP-Peat Oy Kärsämäki PSY 33/07/2 22.3.07 VHO 07/0601/3, 8.10.2007 KHO 326, 22.2.2008 Palaneva Tmi Hämäläinen Vihanti PSY 95/06/2, 4.12.2006 Aittoneva Jukuturve Oy Merijärvi PPO lausunto 30.3.1990 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy Haapavesi/Kärsämäki PSAVI/242/04.08/2010 Veneneva Kanteleen Voima Oy Haapavesi/Kärsämäki PSAVI/67/04.08/2010 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy Pyhäjärvi PSY 5/09/2 13.1.09 * Lupamääräysten tarkistamishakemus vireillä ** Lupa ei lainvoimainen, valitettu VHO:een

8 Lisäksi alueella on tarkkailuvelvollisia kaatopaikkoja 4. Oulaisten ja Pyhäjärven kaatopaikat on suljettu vuonna 2000, Kärsämäen kaatopaikka vuonna 2001 ja Haapaveden kaatopaikka vuoden 2007 loppupuolella. Taulukossa 5 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsevien kaatopaikkojen lupapäätökset. Taulukko 5. Kaatopaikat ja niiden lupapäätökset. Kaatopaikka Lupapäätös ja antopäivä Pyhäjärvi PPO 1199Y0169-121 24.1.2001 Haapavesi PPO-2004-Y-367-121 16.6.2005 Kärsämäki PPO 1196Y0213-121 28.2.2001 Oulainen PPO 1196Y0122-121 9.11.1999 3 TAAJAMIEN KUORMITUS 3.1 Pyhäjärven kaupunki 3.1.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Pyhäjärven kaupungissa on asukkaita 5 960, joista vesihuollon piirissä noin 5 700 ja viemäröinnin piirissä noin 4 500. Keskimääräinen vedenkulutus on n. 1 100 m³/d. Viemäröinnin piiriin kuuluu noin 900 taloutta, neljä koulua, kolme huoltoasemaa ja sairaalaa. Jätevesiviemärin pituus on noin 93 km ja jätevedenpumppaamoita on 35 kpl. Vuonna 2011 on uusittu puhdistamon lietekuivain sekä tehty vuotovesikartoitus. Jätevedenpuhdistamon piha on lisäksi uusittu. Jätevedet johdetaan puhdistamoon, joka on valmistunut huhtikuussa 1986. Puhdistamo on prosessiltaan rinnakkaissaostuksella varustettu aktiivilietelaitos. Liete kuivataan ruuvipuristimella, jonka teho on 10 m³/h, 220 kg TS/h. Puhdistamon päämitoitusarvot ovat seuraavat: Asukkaita 5 000 Q keskim. 2 500 m³/d q keskim. 145 m³/h q mit 180 m³/h q max 370 m³/h BOD7-kuormitus Kok.P- kuormitus 580 kg/d 20 kg/d tilavuuskuorma 0,6 lietekuorma 0,2 ilmastustilavuus 2 485 m³ = 970 m³ selkeytyksen pinta-ala 2 130 m2 = 260 m2 selkeytyksen tilavuus 2 386 m³ = 772 m³ pintakuorma (q mit) 0,7 m/h

9 3.1.2 Käyttötarkkailu Puhdistamolla on päätoiminen puhdistamonhoitaja, joka vastaa puhdistamon käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon liittyvät oleellisimmat asiat. Tietoja Pyhäjärven viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat vuodelta 2012 on esitetty kuvassa 1. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 6. Pyhäjärven viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston pituus 93 km Betoniputkia 1 % Muoviputkia 99 % Jätevedenpumppaamoita 35 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 1090 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 94 %, jäännöspitoisuus 8,3 mg/l Puhdistusteho Kok.P 92 %, jäännöspitoisuus 0,8 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 29% nv = = 1,53 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 44% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =1,98 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 57% m 3 /viikko 21000 3000 m 3/ d 17500 mitoitus Q(kesk) = 2500 m 3 /d 2500 14000 2000 10500 1500 7000 1000 3500 500 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 0 Kuva 15. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat v. 2012.

10 Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli 398 859 m³/a eli keskimäärin 1090 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli noin 31 800 m 3 vähemmän kuin vuonna 2011, eli vuoden 2007 suuruusluokkaa. Ohituksia jouduttiin suorittamaan vuonna 2012 yhteensä 14 962 m³. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli lokakuussa 1480 m³ ja pienin helmikuussa 742 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin marraskuussa (3215 m³) ja pienin tammikuussa (440 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 2 500 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä on ollut 47 % mitoitusvirtaamasta. Taulukko 6. Pyhäjärven puhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Kalkki Sähkön Sakokaivo- Poiskuljetettu Välpe m 3 /d m 3 /kk liete Pix 105 kulutus liete liete kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk mwh/a m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi 440 781 1 248 24 223 145 4 844 200 2 422 145 13 helmi 653 742 967 21 512 116 4 302 200 2 151 116 13 maalis 696 786 1 111 24 354 183 4 870 200 2 435 183 13 huhti 740 1 043 1 907 31 299 6 215 198 6 264 200 3 132 198 13 touko 756 1 327 2 237 41 142 4 733 274 8 228 200 4 114 274 13 kesä 865 1 096 1 750 32 881 1 693 458 6 576 200 3 288 458 13 heinä 746 1 185 1 522 36 724 1 001 388 7 344 200 3 672 388 13 elo 939 1 418 2 881 43 948 1 085 295 8 788 200 4 394 295 13 syys 756 863 970 25 897 349 5 178 200 2 589 349 13 loka 875 1 480 2 285 45 865 378 9 172 200 4 586 378 13 marras 1 081 1 402 3 215 42 070 235 398 8 414 200 4 207 398 13 joulu 779 934 1 156 28 944 294 5 788 200 2 894 294 13 Yhteensä koko vuonna 398 859 14 962 3 476 79 768 200 39 884 3 476 156 Keskim. vuorokaudessa 1 090 41 9 2011 430 639 33 777 3 665 86 116 200 43 058 3 665 2010 435 613 17 420 700 84 797 195 60 970 700 2009 390 228 8 637 468 82 049 210 468 2008 431 450 39 389 496 99 233 230 496 2007 398 266 639 625 95 581 240 625 2006 368 447 25 220 703 66 310 180 703 Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan puhdistamolietteen kuiva-ainepitoisuus oli 8,1 %. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallien pitoisuudet ylittivät lainsäädännössä asetetut raja-arvot I ja II (Vnp 282/1994) kadmiumin, kuparin ja sinkin osalta. (liite 1.1). Kentälle varastoidun lietteen määrä oli vuonna 2012 156 m³. Laitokselle on vastaanotettu sakokaivolietettä 3 476 m³. Saostuskemikaalia on käytetty 79 768 kg/a eli 200 g/m³. Saostuskemikaalia on käytetty noin 6350 kg vähemmän kuin vuonna 2011. Kalkkia käytettiin 100 g/m3 eli noin 39 880 kg. Polymeeriä käytettiin lietteen kunnostamiseen 300 kg. Kuvassa 2 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2006 2012. Vuonna 2012 kokonaisjätevesimäärä oli hieman edellisvuotta pienempi.

11 m 3 /a 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Ohitus Käsitelty jätevesi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 2. Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon jätevesimäärän kehitys v. 2006 2012. 3.1.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Pyhäjärven kaupungin jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 ohjelman mukaisesti kahdeksan kertaa ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteenä 1.2. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2006 2012 on esitetty taulukossa 7. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 2012 fosforia lukuun ottamatta pienempää kuin edellisvuonna. Puhdistamo on mitoitettu BOD7-kuormalle 580 kg/d ja fosforikuormalle 20 kg/d. Keskimääräinen tuleva orgaanisen aineen kuormitus oli 28 % mitoituskuormituksesta ja tuleva fosforikuormitus 55 % mitoituskuormituksesta. Vesistöön kohdistuva kuormitus oli laskenut edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin, typen sekä kiintoaineen osalta. Myös puhdistusteho oli parantunut niin kokonaisuutena ohitukset huomioon ottaen kuin pelkkää käsittelyprosessia tarkastellen (taulukko 7). Puhdistamolta lähteneen BOD7:n ja fosforin kuormitusten kehitys v. 2006 2012 on esitetty kuvassa 3. Lietekuormitus oli 0,03 0,89, joten laitos toimi pitkäilmasteisena tai matalakuormitteisena. Tilakuormitus oli 0,13 0,33, joten mitoitusarvoa 0,6 ei ole ylitetty. Lietepitoisuudet ilmastusaltaissa vaihtelivat 0,1 5,4 g/l; alhaisimmat pitoisuudet olivat lokakuun näytekerralla ja korkeimmat elokuun näytekerralla. Jälkiselkeytyksessä näkösyvyys oli hyvä jokaisella tarkkailukerralla.

12 Taulukko 7. Pyhäjärven puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus v. 2006 2012. Tarkk. BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 1 168 2400 5,8 83 96 8,4 2800 0,7 230 92 52 4358 20 1683 60 245 2227 20 181 94 2 11 163 93 1,0 317 89 22 1833 58 33 304 90 2007 2 167 2386 8,5 122 95 8,5 2837 0,8 280 90 47 3900 30 2525 35 233 2118 29 260 88 2008 1 178 2543 5,5 79 97 9,4 3133 0,6 203 93 20 1675 22 1825 54 311 2827 22 203 92 2 19 270 89 1,2 410 87 25 2042 51 48 435 85 2009 1 231 3300 16 229 93 9,0 3000 1,7 567 81 54 4500 23 1917 57 295 2682 78 709 73 2 18 257 92 1,8 600 80 23 1917 57 80 727 73 2010 1 236 3371 14 200 94 10 2500 1,7 425 83 60 4000 31 2067 47 308 2933 41 390 86 2 24 343 90 2,1 525 79 33 2200 45 53 505 83 2011 1 197 2814 25 357 86 8,6 2150 2,9 725 64 49 3267 33 2200 27 259 2467 58 552 76 2 39 557 80 3,5 875 59 37 2467 25 77 733 70 2012 1 161 2306 6,0 86 96 11 2685 0,7 173 93 47 3111 30 2000 34 211 2009 17 162 92 2 9,4 135 94 0,9 220 92 31 3066 34 22 213 89 1= käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v. 2001-2009 (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. kg/d 40 35 30 25 20 15 10 5 0 kg/d BOD 7 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kok. P 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 3. Pyhäjärven jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu BOD7- ja fosforikuormitus vuosina 2006 2012. Taulukossa 8 on esitetty Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon tulokset v. 2012 vuosineljänneksittäin. Puhdistamo toimi keskimäärin lupaehtoihin nähden melko hyvin vuonna 2012. Vuosikeskiarvoina lupaehdot saavutettiin ammoniumtyppeä lukuun ottamatta. Orgaanisen aineen osalta lupaehdot

13 saavutettiin jaksoilla 1, 3 ja 4, mutta jaksolla 2 jäännöspitoisuus alitti lupaehdon vaikka puhdistusteho jäi alle vaaditun (taulukko 8). Fosforin jäännöspitoisuuden osalta lupaehdot saavutettiin jokaisella vuosineljänneksellä mutta puhdistusteho jäi jaksolla 2 ja 4 alle vaaditun. Ammoniumtypen osalta ainoastaan jaksolla 3 puhdistamon toiminta oli lupaehtojen mukaista, muilta osin lupaehtoja ei saavutettu niin pitoisuuden kuin puhdistustehonkaan suhteen. Taulukko 8. Pyhäjärven jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden pitoisuuksien ja puhdistustehon neljännesvuosikeskiarvot v. 2012 sekä lupaehdot. BOD7 Kok. P NH 4 -N Jakso mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % 1/4 6,2 97 0,8 95 19 71 2/4 12 85 0,7 81 9,7 62 3/4 5,5 97 0,8 95 0,7 99 4/4 8,6 93 0,8 87 17 58 Vuoden tulos 8,3 92 0,8 94 11 73 Lupaehto 17,5 90 1,0 90 6,0 80 Puhdistamo täytti valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 esitetyt vähimmäisvaatimukset COD Cr :n osalta, mutta kiintoaineen osalta vaadittavaa puhdistustehoa ei saavutettu kolmella näytteenottokierroksella. Vaatimukset ylittäviä näytteitä oli siis kolme, kun sallittu määrä on kaksi näytettä. 3.1.4 Tulosten tarkastelu Vuonna 2012 Pyhäjärven jätevedenpuhdistamo toimi orgaanisen aineen (BOD7 ja CODCr) sekä fosforin suhteen melko hyvin, jäännöspitoisuudet jäivät alle raja-arvojen jokaisella vuosineljänneksellä mutta vaadittua puhdistustehoa ei aina saavutettu. Ammoniumtypen osalta puhdistamo toimi melko huonosti, jäännöspitoisuudet ylittivät lupaehdon lähes kaikilla vuosineljänneksillä eikä vaadittua poistumaakaan saavutettu. Ainoastaan jaksolla 3 toiminta oli lupaehtojen mukaista. Viemäriin pääsee edelleen runsaasti sulamisvesiä, mikä osaltaan heikentää puhdistustulosta. 3.2. Kärsämäen Vesihuolto Oy 3.2.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Kärsämäen kunnassa on asukkaita noin 2 820, joista vesihuollon piirissä 2 450. Keskimääräinen vedenkulutus on noin 570 m³/d ominaiskulutuksen ollessa 235 l/as/d. Viemäröinnin piiriin kuuluu 375 talouden lisäksi yksi koulu, kolme huoltoasemaa ja sairaala. Asukkaita viemäröinnin piirissä on noin 1 520. Runkoviemärin pituus on 28 km ja jätevesipumppaamoita on 7 kpl. Puhdistamona toimii v. 2001 valmistunut puhdistamo, joka on tyypiltään bioroottorilaitos. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat:

14 Q ka 510 m 3 /d Q mit 40 m 3 /h Q max 72 m 3 /h BOD7 Kok.P Kok. N ka 90-110 kg/d 3,6-4,0 kg/d 21 kg/d 100 kg/d Jälkiselkeytys 1 m/h Maksimipintakuorma 1,8 m/h Allaspinta-ala 40 m 2 3.2.2 Käyttötarkkailu Puhdistamolla on osa-aikainen puhdistamonhoitaja, joka vastaa puhdistamon käyttötarkkailusta ja pitää hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon liittyvät oleellisimmat asiat. Tietoja Kärsämäen viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 4.

15 Kärsämäen viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston pituus 28 km Betoniputkia 4 % Muoviputkia 96 % Jätevedenpumppaamoita 7 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 544 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 97 %, jäännöspitoisuus 2,9 mg/l Puhdistusteho Kok.P 95 %, jäännöspitoisuus 0,25 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 50% nv = = 2,1 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 105% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =3,35 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 168% m 3 /viikko 8400 käsitelty jätevesi 1200 m 3/ d 7000 1000 5600 800 4200 mitoitus Q(kesk) = 510 m 3 /d 600 2800 400 1400 200 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 0 Kuva 4. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat v. 2012. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 9. Kärsämäen jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä vuonna 2012 oli 199 179 m³/a eli keskimäärin 544 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli 26 001m³ suurempi kuin vuonna 2011. Ohituksia on jouduttu suorittamaan maaliskuussa ja heinäkuussa yhteensä 800 m³. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 896 m³ ja

16 pienin helmikuussa 272 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin elokuussa (1 434 m³) ja pienin maaliskuussa (213 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 510 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä on ollut 106 % mitoitusvirtaamasta. Suurin mitattu vuorokautinen jätevesimäärä on ollut lähes 2- kertainen mitoitusvesimäärään verrattuna ja yli 2-kertainen viemäröintialueen arvioituun vedenkulutukseen (330 m3/d) verrattuna. Taulukko 9. Kärsämäen puhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Sähkön Poiskuljetettu liete m 3 /d m 3 /kk liete PAC kulutus Hyötyk. Kaatop. kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kwh/a m 3 /kk m 3 /kk tammi 288 371 574 11 508 31 2 000 174 helmi 227 272 319 7 881 13 1 800 228 maalis 213 324 717 10 029 700 8 25 2 140 213 huhti 388 896 1 311 26 886 53 2 600 97 touko 411 754 1 167 23 370 77 2 500 107 kesä 391 511 766 15 319 43 2 500 163 heinä 370 528 972 16 357 100 2 28 2 500 153 elo 344 691 1 434 21 420 56 2 700 126 syys 287 398 583 11 934 52 2 000 168 loka 423 771 1 182 23 889 95 2 600 109 marras 468 704 1 177 21 127 71 2 400 114 joulu 250 305 416 9 459 55 1 800 190 Yhteensä koko vuonna 199 179 800 10 599 27 540 138 150 000 Keskim. vuorokaudessa 544 2,2 1,6 2011 474 173 178 400 661 25 600 170 2010 466 170 020 2 600 25 040 171 2009 420 153 338 25 100 174 2008 631 230 275 30 786 30 480 139 2007 521 190 004 762 24 480 129 2006 480 175 168 1 750 896 22 600 129 Sakokaivolietettä vastaanotettiin noin 559 m3. Puhdistamolietteen kuiva-ainepitoisuus oli lieteanalyysin (liite 2.1) mukaan 12 %. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet, joten liete soveltuu viljelyskäyttöön. Sähkönkulutus oli vuonna 2012 yhteensä 150 000 kwh/a eli 0,75 kwh/m³. Saostuskemikaalina on käytetty PAC-kemikaalia 27 540 kg/a eli keskimäärin 138 g/m³. Kuvassa 5 on esitetty puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2006 2012. Vuonna 2012 jätevesimäärä oli hieman suurempi kuin vuonna 2011.

17 m 3 /a 250 000 Ohitus Käsitelty jätevesi 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 5. Kärsämäen jätevedenpuhdistamon jätevesimäärän kehitys v. 2006 2012. 3.2.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Kärsämäen jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa, ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tutkimustulokset sekä vuosikeskiarvo on esitetty liitteessä 2.2. Puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus vuosina 2006 2012 on esitetty taulukossa 10. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 2012 edellisvuotta pienempää orgaanisen aineen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta. Puhdistamolta vesistöön lähtenyt kuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna 2011. Puhdistamon teho oli vuonna 2012 edellisvuoden tavoin varsin hyvä lukuun ottamatta typpeä, jonka osalta puhdistamon teho oli edelleen laskenut edellisvuodesta (taulukko 10). Typen lähtevä kuormitus oli kuitenkin samaa tasoa kuin edellisvuonna. Puhdistamolta lähteneen BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitys v. 2006 2011 on esitetty kuvassa 6.

18 Taulukko 10. Kärsämäen puhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus v. 2006 2012. Tarkk. BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 1 63 899 2,7 39 96 4,5 1507 0,1 40 97 25 2058 9,4 782 62 159 1445 5,7 52 96 2 2,9 41 95 0,1 43 97 9,5 788 62 6,2 57 96 2007 39 559 2,0 28 95 2,6 853 0,2 73 91 17 1425 14 1142 20 72 653 4,7 43 93 2008 2 78 1110 3,2 45 96 4,3 1423 0,2 53 96 19 1608 15 1225 24 149 1355 5,3 48 96 2009 2 72 1029 2,0 29 97 3,4 1133 0,1 47 96 19 1583 8,0 667 56 116 1055 4,5 41 96 2010 1 103 1471 2,9 41 97 5,5 1375 0,1 33 98 26 1733 14 933 44 207 1969 7,4 70 98 2 4,5 64 96 0,2 53 96 15 1000 43 6,6 63 96 2011 1 77 1100 2,7 39 96 3,3 825 0,2 43 95 21 1400 14 933 30 87 829 5,5 52 94 2 2,9 41 96 0,2 45 95 14 933 30 5,7 54 94 2012 1 47 673 1,5 21 97 2,7 684 0,1 33 95 14 919 12 800 13 64 610 5,2 50 92 2 1,6 23 97 0,1 34 95 12 801 13 5,4 51 92 1= käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v. 2001-2009 (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. kg/d 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kg/d BOD 7 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kok. P 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 6. Kärsämäen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettu BOD7- ja fosforikuormitus vuosina 2006 2012.

19 Taulukossa 11 on esitetty Kärsämäen jätevedenpuhdistamon tulokset v. 2012 puolivuotisjaksoilla. Puhdistamo toimi hyvin ja täytti molemmilla puolivuotisjaksoilla lupaehdot. Myös valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 asetetut vähimmäisvaatimukset CODCr:n ja kiintoaineen osalta täytettiin. Taulukko 11. Kärsämäen jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden pitoisuuksien ja puhdistustehon puolivuosikeskiarvot v. 2012 sekä lupaehdot. BOD7 Kok. P Jakso mg/l teho % mg/l teho % 1/4 4,4 95 0,3 93 2/4 1,5 98 0,2 97 Vuoden tulos 8,3 92 0,8 94 Lupaehto 17,5 90 1,0 90 3.2.4 Tulosten tarkastelu Puhdistamo toimi edellisvuosien tapaan hyvin, ja kaikki lupaehdot saavutettiin. Myös valtioneuvoston päätöksessä 888/2006 asetetut vähimmäisvaatimukset yksittäiselle näytteelle CODCr:n ja kiintoaineen osalta täytettiin, vaikka kiintoaineen poistuma jäi yhdellä näytteenottokerralla alle vaaditun. Puhdistamolle tulee edelleen varsin runsaasti vuotovesiä. Puhdistamon toiminnan varmistamiseksi viemäriverkostoa tulisi saneerata ja viemärikaivoja korjata. 3.3 Haapaveden kaupunki 3.3.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Haapaveden kaupungissa on asukkaita 7380, joista vesihuollon piiriin kuuluu noin 6900 asukasta. Viemäröinnin piiriin kuuluu 951 taloutta, kuusi koulua, kaksi huoltoasemaa, terveyskeskus ja meijeri. Asukkaita viemäröinnin piirissä on n. 3645. Jätevesiviemärin pituus on 68,9 km ja jätevedenpumppaamoita on 12 kpl, joista 4 kpl pumppaa toistaiseksi pelkästään Piipsannevan lietteenläjitysalueen suoto-, sulamis- ja sadevesiä jätevedenpuhdistamolle. Vuoden 2011 aikana on saneerattu 640 m betoniviemäriä sujuttamalla ja rakennettu uutta muoviviemäriä 411 m. Haapaveden kaupungille ja Valio Oy:lle on valmistunut yhteinen biologis-kemiallinen puhdistamo kesällä 1983. Kaupungin vesihuoltolaitos huolehtii ja vastaa viemäröinnistä, jätevesien johtamisesta ja puhdistamisesta kaupungin alueella. Jätevesien käsittely on annettu erillisen toimeksiantosopimuksen perusteella Kemira Oyj:n Kemira Operonin hoidettavaksi. Näytteet analysoi Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio.

20 Puhdistamon uusi saneeraus on tällä hetkellä esisuunnitteluvaiheessa. Edellisen kerran puhdistamoa on saneerattu vuosina 1990 1991 sekä vuonna 2003. Saneerauksen mitoitusarvot ovat seuraavat: Valio Kaupunki Yhteensä Qkesk, m 3 1650 2200 3850 BOD 7 -kuorma, kg/d 4400 500 4900 P-kuorma, kg/d 190 20 210 N-kuorma, kg/d 430 76 506 qkesk, m 3 /h 160 qmit, m 3 /h 370 BOD 7 :n mitoitusarvon mukainen AVL on 63 500 ja prosessi on mitoitettu ammoniumtyppeä hapettavaksi matalakuormitteiseksi aktiivilietelaitokseksi. Valio Oy:n meijerillä on 250 m³ tasausallas. Joulukuussa 2011 Valion tehtaalla on otettu käyttöön uudet tasausaltaat, mikä on kasvattanut tasausallastilavuutta 521 m 3 :llä vanhan tasausaltaan jäädessä toistaiseksi käyttöön. Puhdistamon biologisen osan ilmastusaltaiden tilavuus on 9 600 m³ ja jälkiselkeytysaltaiden pintaala on 2 x 450 m². Saneerauksen yhteydessä laitokselle on uusittu tai rakennettu seuraavat: - Valion jätevesille on rakennettu uusi kantoainereaktori - välppäys ja välpejätteen käsittely uusittu - ohjaus- ja valvontajärjestelmä on uusittu - valvomotila ja henkilökunnan tilat on uudet rakennettu - vanha lietteen kuivauslinko on korvattu uudella - allashallien ilmanvaihto on uusittu - sähköliittymä on vaihdettu korkeajänniteliittymäksi - sähkölaitteita on uusittu - kantoainereaktori katettu ja elokuussa 2009 on otettu käyttöön kanto- ainereaktorin hajukaasusuodatin

21 Vuodelle 1983 on mitoitettu prosessinosat seuraavasti: Tasausallastilavuus 350 m³ Ilmastus: tilavuus 2 4 800 m³ (9600 m³)* (*nykyään käytössä 7200 m3 ja loput varattu Valiolta tuleville poikkeuksellisille prosessivesille) LBOD 7 2 890 kg BOD7/d LML 0,05 Lv 0,3 CMLSS 6 kg/m³ Selkeytys: pinta-ala 450 m2 tilavuus 1 395 m³ pintakuorma 0,6 m/h viipymä 5,1 h Sakokaivolietteen vastaanotto: Sakokaivolietemäärä 2 600 m³/a 3.3.2 Käyttötarkkailu Puhdistamon hoidosta vastaa Kemira Operon Oy. Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon oleellisesti liittyvistä asioista. Tietoja Haapaveden viemäriverkostosta, vuotovesikertoimet, jätevedenpuhdistamon käyttöaste sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 7. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 12.

22 Haapaveden viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston rakentaminen on aloitettu vuonna 1959 Verkoston pituus 68,9 km Betoniputkia 14 % Muoviputkia 86 % Jätevedenpumppaamoita 7 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 3265 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 99,4 %, jäännöspitoisuus 7,1 mg/l Puhdistusteho Kok.P 99 %, jäännöspitoisuus 0,76 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 67% nv = = 1,23 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 82% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =1,61 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 107% m 3 /viikko 42000 käsitelty jätevesi 6000 m 3/ d 35000 5000 mitoitus Q(kesk) = 3850 m 3 /d 28000 4000 21000 3000 14000 2000 7000 1000 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko 0 Kuva 7. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat vuonna 2012. Haapaveden jätevedenpuhdistamolla vuonna 2012 käsitelty jätevesimäärä oli 1 173 318 m3 eli keskimäärin 3206 m³/d. Käsitelty jätevesimäärä oli hieman suurempi kuin vuonna 2011. Ohituksia jouduttiin suorittamaan huhtikuussa huhti-, touko- ja elokuussa yhteensä 17 997 m³. (taulukko 12). Ohitettu jätevesi sisältää yksinomaan kaupungista tulevia jätevesiä, Valion vesiä ei johdeta koskaan ohitukseen.

23 Jätevesimäärän suurin kuukausikeskiarvo oli toukokuussa 4070 m³/d ja pienin joulukuussa 2 600 m³/d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin toukokuussa (5513 m³/d) ja pienin marraskuussa (1913 m³/d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 3 850 m³/d (qkesk), joten vuoden 2012 keskimääräinen käsitelty vesimäärä oli 83 % keskimääräisestä mitoitusvirtaamasta, mikä on samaa tasoa kuin edellisvuonna. Suurin mitattu vuorokausivirtaama oli noin 1,4-kertainen keskimääräiseen mitoitusvirtaamaan verrattuna. Laitoksen mitoitusvirtaama (qmit) on selvästi suurempi 370 m³/h (8880 m³/d). Taulukko 12. Haapaveden puhdistamon käyttötarkkailun yhdistelmätaulukko v. 2012. Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Lipeä Sähkön Poiskuljetettu liete m 3 /d m 3 /kk liete PAX-18 kulutus Hyötyk. muualle kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk g/m 3 kwh/a m 3 /kk m 3 /kk tammi 2 503 2 816 3 245 87 309 68 69 720 799 29 208 335 205 835 639 helmi 2 469 2 667 3 015 77 339 113 63 840 825 21 480 280 194 340 529 maalis 2 186 2 794 3 250 86 607 64 47 040 543 16 268 188 198 984 597 huhti 2 733 3 994 5 240 119 830 14 188 10 314 67 440 563 16 700 139 195 130 749 touko 2 932 4 070 5 513 126 157 721 2 352 77 160 612 6 916 55 197 188 687 kesä 2 775 3 119 3 716 93 570 271 54 420 582 4 536 48 163 723 679 heinä 2 614 3 081 3 455 95 515 283 67 050 702 17 276 180 180 381 406 538 elo 2 512 3 733 6 738 115 715 3 088 3 286 71 130 615 22 736 197 180 047 769 syys 2 431 2 752 3 078 82 574 224 72 840 882 23 828 289 191 524 634 loka 2 695 3 544 4 636 109 874 549 84 040 765 27 104 247 222 674 793 marras 1 913 3 274 4 378 98 234 318 75 670 770 36 968 376 218 612 675 joulu 2 267 2 600 2 897 80 594 270 74 250 921 7 812 97 238 689 750 Yhteensä koko vuonna 1 173 318 17 997 15 3 112 824 600 703 230 832 2 431 2 387 127 7 907 538 Keskim. vuorokaudessa 3 206 49 8,5 2011 1 151 830 4 529 3 344 855 130 742 7 868 496 2010 1 154 759 9 936 3 205 765 740 663 7 472 416 2009 1 017 644 0 3 391 751 298 738 6 589 525 2008 1 201 186 824 3 416 832 600 693 9 489 2007 1 215 494 3 353 833 680 686 11 161 2006 1 069 492 7 989 3 596 842 750 788 11 190 Puhdistamolle vastaanotettiin sakokaivolietettä 3112 m³. Lietettä poistettiin yhteensä 8445 m³. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 29.11.2011 otetun näytteen perusteella noin 10,4 % (liite 3.1). Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttivät VNp 282/1994 vaatimukset eli liete soveltuu maatalouskäyttöön. Sähkönkulutus laitoksella vuonna 2012 oli 2 387 127 kwh/a eli 2,03 kwh/m³. Fosforin saostukseen käytettiin PAX-18-kemikaalia yhteensä 824 600 kg eli keskimäärin 703 g/m³, joka oli edellisvuotta vähemmän. Kuvassa 8 on esitetty puhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina 2006 2012. Vuonna 2012 jätevesimäärä oli edellisvuoden tasoa. Jätevesimäärä on hieman kasvanut vuodesta 2009 mutta on edelleen ollut vuosien 2007 2008 tasoa pienempi.

24 m 3 /a 1 250 000 Ohitus Käsitelty jätevesi 1 200 000 1 150 000 1 100 000 1 050 000 1 000 000 950 000 900 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 8. Haapaveden puhdistamon jätevesimäärien kehitys vuosina 2006 2012. 3.3.3 Jätevedenpuhdistamon teho ja kuormitus Kemira Operon Oy:n hoitaman Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 ohjelman mukaisesti 25 kertaa, ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Näytteet on analysoinut Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteenä 3.2. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2006 2012 on esitetty taulukossa 13. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli vuonna 2012 kiintoainetta lukuun ottamatta hieman pienempää kuin edellisvuonna. Puhdistamo on mitoitettu BOD7-kuormalle 4 900 kg/d, fosforikuormalle 210 kg/d ja typpikuormalle 506 kg/d. Keskimääräinen tuleva orgaanisen aineen ja typen kuormitus vuonna 2012 oli 75 % mitoituskuormituksesta ja fosforikuormitus 99 % mitoituskuormituksesta. Vesistöön kohdistuva kuormitus kasvoi edellisvuodesta orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen osalta. Typen vesistökuormitus oli samaa tasoa kuin vuonna 2011. BOD 7 :n ja fosforin vesistökuormitusten kehitys vuosina 2006 2012 on havainnollistettu kuvassa 9. BOD 7 -kuormitus oli vuonna 2012 selvästi suurempi kuin aikaisempina vuosina. Fosforikuormitus oli vuonna 2012 lähellä vuoden 2011 tasoa. Merkittävää kehityssuuntaa kuormituksissa ei ole ollut havaittavissa.

25 Taulukko 13. Haapaveden puhdistamon teho ja kuormitus vuosina 2006 2012. Tarkk. BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine vuosi Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho Tuleva Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 2 4220 60286 13 183 100 209 69667 2,1 710 99 348 29000 38 3125 89 1484 13491 33 300 98 2007 4347 62100 12 171 100 201 67000 2,0 660 99 345 28750 44 3700 87 1246 11327 39 350 97 2008 1 3598 51400 11 150 100 211 70333 2,1 713 99 371 30917 56 4658 85 1206 10964 27 246 98 2008 2 12 177 100 2,3 750 99 56 4675 85 28 252 98 2009 1 2813 40186 8,5 121 100 181 60333 1,6 533 99 359 29917 53 4417 85 943 8573 11 100 99 2010 1 3113 44471 10 137 100 156 39000 1,4 350 99 346 23067 64 4267 81 878 8362 16 152 98 2 11 157 100 1,5 375 99 64 4267 81 17 162 98 2011 1 3787 54100 8,6 123 100 212 53000 2,1 525 99 464 30933 76 5067 84 1278 12171 21 200 98 2 11 157 100 2,4 600 99 77 5133 83 26 248 98 2012 1 3692 52743 14 200 100 209 52250 1,8 450 99 381 25400 56 3733 85 1288 12267 25 238 98 2 23 99 2,5 99 57 85 42 97 1= käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v. 2001-2009 (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. kg/d BOD 7 25 20 15 10 5 0 kg/d 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kok. P 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 9. Haapaveden puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus vuosina 2006 2012.

26 Lähtevän veden BOD 7 -arvo oli neljännesvuosijaksoilla 4,0 11 mg/l O 2 ja puhdistusteho 99 100 %. Lupaehdot täytettiin selvästi (taulukko 14). Myös fosforin osalta lupaehdot täyttyivät, fosforin jäännöspitoisuus lähtevässä vedessä oli 0,47 1,0 ja puhdistusteho 98 99 %. Puhdistusvaatimukset täytettiin myös COD Cr :n ja kiintoaineen osalta: COD Cr -arvo oli 36 45 mg/l O 2 ja kiintoainepitoisuus 6,9 119 mg/l sekä puhdistusteho molempien osalta 94 98 %. Ammoniumtypen pitoisuusluparaja saavutettiin ja puhdistustehokin oli lupaehtojen mukainen (taulukko 14). Taulukko 14. Haapaveden jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden pitoisuuksien ja puhdistustehon neljännesvuosikeskiarvot (ammoniumin osalta puolivuosiarvot) v. 2012 sekä lupaehdot. BOD7 Kok. P COD Cr Kiintoaine NH 4 -N Jakso mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % mg/l teho % 1/4 4,0 100 0,47 99 40 98 6,9 98 1/2 4,9 95 2/4 11 99 1,00 98 45 97 19 94 2/2 5,3 96 3/4 7,6 99 0,95 99 37 98 16 97 4/4 4,2 100 0,50 99 36 98 7,3 98 Vuoden tulos 4,3 99 0,76 99 40 98 13 97 5,1 95 Lupaehto 15 95 1,0 95 80 90 25 90 6,0 80 3.3.4 Tulosten tarkastelu Puhdistamon toiminta on ollut orgaanisen aineen, fosforin, COD Cr :n ja kiintoaineen suhteen erinomainen ja lupaehdot on saavutettu. Myös ammoniumtypen suhteen puhdistamon teho on ollut erinomainen. Kokonaistypen suhteen puhdistamon teho oli 85 % ja lähtevän veden typpipitoisuus oli vain 18 mg/l, joten kokonaistypenkin suhteen puhdistamon teho oli edellisvuoden tapaan erittäin hyvä. 3.3.5 Haapaveden jätevedenpuhdistamon hajuseurannan tulokset Jätevedenpuhdistamon mahdollisten hajuhaittojen selvittämiseksi Haapaveden kaupunki aloitti elokuussa 2003 hajuhaittojen seurannan. Seuranta suoritettiin asukaspaneelitutkimuksena, jossa asukkaat tekivät hajuhavaintoja asuinpaikoissaan normaalin asumisrytmin ohessa. Tässä yhteydessä on esitetty tulokset vuoden 2012 hajuseurannasta, yhteenveto havainnoista on esitetty liitteessä 3.3 ja taulukossa 15. Vuonna 2012 hajutarkkailijoita oli 4 henkilöä/kiinteistöä, valitut kiinteistöt sijaitsevat siten, että ne edustavat kattavasti jätevedenpuhdistamon lähiympäristön kaikilla ilmansuunnilla (kuva 10). Vuonna 2012 puhdistamokiinteistöllä ei suoritettu säännöllistä hajuseurantaa. Hajuseurantaa tekevistä henkilöistä yksi (T.N.) ei tehnyt yhtään merkintää. Hajuseurantaa tekevät henkilöt olivat seuraavat (suluissa henkilöstä käytetty tunnus): Tarmo Nätti Yrjö Maliniemi Harri Heikkilä Tuula Savolainen (T.N.) (Y.M.) (H.H.) (T.S.)

27 Kuva 10. Hajutarkkailijoiden sijainti. Taulukkoon 15 on kerätty tuulensuunnat sekä lukumäärät ja päivämäärät niistä havaintokerroista jolloin haju koettiin häiritseväksi. Eniten hajuhaittoja rekisteröitiin puhdistamon koillispuolella noin 400 500 m etäisyydellä (16 havaintoa). Pääasiassa havaintojen aikaa oli tyyntä tai tuulen suuntaa ei ollut ilmoitettu. Hajuhavainnot oli merkitty enimmäkseen vähän häiritseviksi tai selvästi häiritseviksi. Puhdistamoa lähinnä sijaitsevalla kiinteistöllä (Y.M.) havaintoja tehtiin 12 kpl ja havaintojen aikaan vallitsi itä- tai pohjoistuuli tai oli tyyntä. Haju oli pääsääntöisesti merkitty selvästi häiritseväksi ja hyvin häiritseväksi. Taulukko 15. Hajuhaittojen jakaantuminen vuonna 2012. Tuulen suunta Havaintojen lkm Päivämäärät pohjoinen 1 9.1. itä 1 18.2. etelä 2 11.11.,12.11. länsi 7 16.3., 27.5., 30.5., 7.7.,27.7.,16.8.,8.10. tyyni 16 21.3., 1.4., 4.4., 25.5., 7.6.,4.-5.7., 30.7., 13-15.8., 17.8., 28.-29.8., 15.9. tuulen suuntaa ei ilmoitettu 10 28.2., 5.-7.2., 14.6.,19.6.,26.6.,21.7.,4.11., 26.11. Hajuhavaintoja oli vuonna 2012 vähemmän kuin vuonna 2011. Tulosten perusteella voidaan todeta, että puhdistamon toiminta on aiheuttanut selvää hajuhaittaa useina päivinä vuodessa. Kun koko vuotta tarkastellaan, voidaan kuitenkin tulosten perusteella arvioida, ettei puhdistamon toiminta ole aiheuttanut merkittävää hajuongelmaa vuonna 2012.

28 3.4 Oulaisten kaupunki 3.4.1 Vesihuolto, viemäröinti ja puhdistamo Oulaisten kaupungissa on asukkaita 7 927 ja lähes kaikki ovat vesihuollon piirissä. Keskimääräinen vedenkulutus on noin 1 312 m³/d, ominaiskulutuksen ollessa noin 163 l/as/d. Viemäröinnin piirissä asukkaita on arviolta 6 550. Talouksien lisäksi viemäröinnin piirissä on seitsemän koulua, kaksi huoltoasemaa ja kaksi sairaalaa. Puhdistamolle tulee myös putkitehtaan, seinälevy- ja betonielementtitehtaiden sekä kenkätehtaan jätevesiä. Jätevesiviemärin pituus on 91,7 km, josta betoniviemäriä 4,7 km ja muoviviemäriä noin 87 km. Viemärilaitoksen alueella on jätevesipumppaamoita 13 kpl. Vuonna 2011 on saneerattu 360 m betoniputkea muoviputkeksi ja 7 kpl betonisia jätevesikaivoja muovikaivoiksi. Jätevedet johdetaan v. 1977 valmistuneeseen OMP-Yhtymän suunnittelemaan ja rakentamaan biologiskemialliseen jätevedenpuhdistamoon, joka on mitoitettu seuraavasti: Asukasmäärä 7000 Q kesk 2 910 m³/d q max 400 m³/h q kesk 220 m³/h BHT 7 (BOD 7 ) 725 kg/d Kok.P 29 kg/d Kok.N 102 kg/d Lietekuormitus LMLSS 0,3 Tilavuuskuorma LV 1,0 Selkeytys A 284 m 2 Puhdistamoa on saneerattu viimeksi vuoden 1994 aikana. 3.4.2 Käyttötarkkailu Puhdistamolla on päätoiminen laitoksenhoitaja, joka suorittaa puhdistamon käyttötarkkailua ja pitää siitä hoitopäiväkirjaa merkiten siihen puhdistamon hoitoon liittyvät oleellisimmat asiat. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat on esitetty kuvassa 11. Käyttötarkkailun tulokset on esitetty taulukossa 16.

29 Oulaisten viemäriverkosto vuonna 2012 Yleistiedot Verkoston rakentaminen on aloitettu vuonna 1952 Verkoston pituus 91,7 km Betoniputkia 5 % Muoviputkia 95 % Jätevedenpumppaamoita 13 kpl Vuoden 2012 tietoja Verkoston keskivirtaama 1632 m 3 /d Puhdistusteho BOD 7 95 %, jäännöspitoisuus 7,5 mg/l Puhdistusteho Kok.P 93 %, jäännöspitoisuus 0,63 mg/l keskivirtaama neljän peräkkäisen viikon min. virtaama = 36% nv = = 1,5 4 peräkkäisen viikon min. virt. keskivirtaama = 55% 8 peräkkäisen viikon maks. virt. nmax = =2,54 4 viikon min. virt. kahdeksen peräkkäisen viikon maks. virtaama = 93% m 3 /viikko 49000 m 3/ d 7000 42000 6000 35000 5000 28000 käsitelty jätevesi mitoitus Q(kesk) = 2910 m 3 /d 4000 21000 3000 14000 2000 7000 1000 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 viikko Kuva 11. Tietoja viemäriverkostosta, jätevedenpuhdistamon käyttöaste, vuotovesikertoimet sekä viikkovirtaamat vuonna 2012. Oulaisten puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli 593 208 m³/a eli keskimäärin 1621 m³/d. Käsitelty vesimäärä oli noin 77 563 m³ suurempi kuin vuonna 2011 (taulukko 16). Oulaisissa satoi runsaasti elokuun alkupuolella 2012, jolloin virtaamat jätevedenpuhdistamolla olivat noin 5500 m 3 /vrk. Jätevesipuhdistamon virtaama normaalioloissa on noin 1000 m3/ vrk. Jätevettä jouduttiin esikäsittelyn jälkeen ohijuoksuttamaan jätevedenpuhdistamolta Pyhäjokeen noin 40 % 0

30 kokonaisvirtaamasta 8.-9.8.2012 välisenä aikana. Ohijuoksutettu vesimäärä oli arviolta noin 2200 m 3. Taulukko 16. Oulaisten jätevedenpuhdistamon hoitopäiväkirjan yhdistelmätaulukko v. 2012. Käsitelty jätevesi Ohitus Sakokaivo- Saostuskemikaali Kalkki Poly- Sähkön Tiivistetty Poiskuljetettu Kompostoitu Välpe m 3 /d m 3 /kk liete Ferro meeri kulutus liete liete liete kuukausi min kesk. max yhteensä m 3 /kk d m 3 /kk kg/kk g/m 3 kg/kk kg/kk MWh/a m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi 970 1 259 1 539 39 026 27 8 272 212 134 39 478 94 3 helmi 963 1 087 1 162 31 511 44 8 710 276 69 35 559 110 3 maalis 837 1 228 2 233 38 078 49 9 764 256 112 33 773 152 3 huhti 752 2 968 7 553 89 036 78 11 281 127 90 26 569 112 3 touko 1 218 2 165 6 814 67 120 245 8 556 127 164 20 550 108 3 kesä 995 1 270 1 696 38 088 150 6 772 178 154 22 639 125 3 heinä 1 103 1 446 2 220 44 834 4 210 153 7 883 176 120 122 20 660 0 129 3 elo 1 118 1 764 5 382 54 689 154 9 424 172 145 22 736 144 3 syys 971 1 209 1 543 36 276 108 7 226 199 130 30 700 137 3 loka 1 397 2 025 2 520 62 780 178 10 908 174 145 30 748 147 3 marras 1 392 1 896 2 926 56 881 194 10 016 176 118 31 646 127 3 joulu 908 1 125 1 328 34 889 141 6 171 177 118 32 564 111 3 Yhteensä koko vuonna 593 208 4 210 1 522 104 983 177 120 1 499 339 7 622 1 365 129 36 Keskim. vuorokaudessa 1 621 12 4 4 2011 515 645 1 446 97 508 189 7 452 1 278 133 2010 441 262 1 511 98 295 223 6 951 1 229 113 2009 416 151 1 083 126 373 304 7 586 1 369 477 2008 693 799 1 005 119 459 182 8 058 1 545 2007 753 791 460 1 003 137 029 182 8 190 1 597 2006 673 709 400 1 089 124 455 185 8 087 1 578 Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 2 910 m³/d, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 55 % mitoitusvirtaamasta. Vesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli huhtikuussa 2968 m³ ja pienin helmikuussa 1087 m³. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin toukokuussa (6814 m³) ja pienin huhtikuussa (752 m³). Puhdistamo on mitoitettu vesimäärälle 2 910 m³/d, joten keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä on ollut noin 56 % mitoitusvirtaamasta. Kuten kuvasta 15 voidaan havaita, tulva-aikana ja sateiden aikana jätevesimäärät nousevat vuotovesien johdosta selvästi, mutta muulloin virtaamat ovat varsin tasaisia. Sakonkaivolietettä laitokselle vastaanotettiin 1522 m³/a. Laitoksella lietettä tiivistettiin 7622 m³ sekä kuivattiin ja pois kuljetettiin 1 365 m³. Lietettä kompostoitiin 129 m³. Lietteestä tehdyn lieteanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 15 %. Tutkimustulosten (liite 4.1) mukaan lietteen raskasmetallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet (Vnp 282/1994), joten liete soveltuu hyötykäyttöön. Ferrosulfaattia fosforin saostukseen käytettiin 104 983 kg eli keskimäärin 177 g/m³. Kalkkia lietteen kunnostukseen käytettiin noin 120 kg ja polymeeriä 1 499 kg. Sähkönkulutus puhdistamolla oli vuonna 2012 yhteensä 339 MWh/a (0,57 kwh/m³), joka oli 45 213 kwh enemmän kuin edellisvuonna. Kuvassa 12 on esitetty Oulaisten puhdistamon jätevesivirtaamat vuosina 2001 2011. Vuonna 2011 jätevesimäärä oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta ei vielä vuosien 2005 2008 tasolla.

31 m 3 /a 800 000 Ohitus Käsitelty jätevesi 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 12. Oulaisten puhdistamon jätevesimäärien kehitys v. 2006 2012. 3.4.3 Puhdistamon teho ja kuormitus Oulaisten jätevedenpuhdistamon tehoa on tarkkailtu vuonna 2012 ohjelman mukaisesti kahdeksan kertaa, ottamalla laitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä kokoomanäytteet 1 vuorokauden ajalta. Yksityiskohtaiset tulokset on esitetty liitteenä 4.2. Puhdistamon keskimääräinen kuormitus ja teho vuosina 2006 2012 on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Oulaisten puhdistamon teho ja kuormitus v. 2006 2012. Tarkk. vuosi Tuleva BOD 7 Käsitelty Teho Tuleva Kok.P Käsitelty Teho Tuleva Kok.N Käsitelty Teho Tuleva Kiintoaine Käsitelty Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % 2006 2 245 3500 20 289 92 14 4767 1,3 437 91 102 8500 69 5758 32 351 3191 25 231 93 2007 2 387 5529 21 299 95 17 5567 1,2 397 93 106 8833 74 6125 31 494 4491 18 165 96 2008 249 3557 15 209 94 14 4533 0,7 233 95 86 7167 65 5450 24 376 3418 15 139 96 2009 2 211 3014 13 186 94 10 3333 0,6 200 93 68 5667 44 3667 35 326 2964 37 336 89 2010 2 210 3000 12 171 95 8,4 2100 0,7 175 92 52 3467 37 2467 35 345 3286 16 152 95 2011 2 117 1671 4,8 69 96 4,5 1125 0,3 83 93 30 2000 26 1733 13 173 1648 5,3 50 97 2012 2 163 2331 7,5 107 95 9,4 2356 0,4 157 93 63 4167 44 2910 30 319 3035 13 124 96 1= käsittelyteho ilman ohituksia, 2= puhdistamon kokonaisteho AVL:n laskentaperusteet v. 2010 alk. (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. AVL:n laskentaperusteet v. 2001-2009 (g/as d): BOD 7 70, kok.p 3, kok.n 12, kiintoaine 110. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli edellisvuotta selvästi suurempaa niin orgaanisen aineen kuin ravinteiden ja kiintoaineenkin osalta (taulukko 17). Puhdistamo on mitoitettu BOD 7 -kuormalle 725 kg/d, fosforikuormalle 29 kg/d ja typpikuormalle 102 kg/d. Keskimääräinen puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen kuormitus oli 22 %, tuleva fosforikuormitus 32 % ja tuleva typpikuormitus 62 % mitoituskuormituksesta. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus oli samoin kasvanut edellisvuoteen verrattuna, etenkin orgaanisen aineen, typen ja kiintoaineen osalta. Typen lähtevä kuormitus oli noin 70 % suurempaa kuin v. 2011, vaikka typen puhdistusteho oli parantunut edellisvuodesta. Orgaanisen aineen lähtevä kuormitus oli noin 40 % ja kiintoaineen yli 100 % suurempaa kuin vuonna 2011. BOD7:n ja fosforin vesistökuormitusten kehitystä v. 2001 2011 on havainnollistettu kuvassa 13.