Lankajärven säännöstelyn vedenkorkeuden alarajan tilapäistä alittamista koskeva hakemusasia,

PÄÄTÖS Nro 81/06/1 Dnro ISY-2006-Y-124 Annettu julkipanon jälkeen 7.8.2006 HAKIJA Taimen Oy ASIA Lankajärven säännöstelyn vedenkorkeuden alarajan tilapäistä alittamista koskeva hakemusasia, Laukaa HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 24.7.2006 saapuneessa ja 3.8.2006 antamansa selityksen yhteydessä täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt oikeutta 31.5.2007 saakka alittaa Lankajärven säännöstelyn alaraja siten, että hakija pyysi ensin 24.7.2006 saapuneessa hakemuksessa lupaa saada alittaa kesä- ja talvikauden alarajat 10 cm:llä ja myöhemmin muutti hakemustaan siten, että kesäkauden alaraja N 43 + 141,15 m saataisiin alittaa enintään 15 cm:llä eli tasolle N 43 + 141,00 m ja talvikauden alaraja N 43 + 141,05 m saataisiin alittaa enintään 15 cm:llä eli tasolle N43 + 140,90 m. Lankajärven vedenkorkeuden pitämiseksi säännöstelyn alarajan yläpuolella hakija on pitänyt juoksutuksen vedenottoputken kautta mahdollisimman pienenä (24-29 l/s) ja siirtänyt Lankajärven kalanviljelylaitokselta kaloja muille yhtiön laitoksille kesän 2006 aikana yhteensä 1 965 665 kappaletta (9 133 kg). Hakija on jo huhti-toukokuussa alkanut varautua vähävetiseen kesään. Säännöstelyn kesäalarajaan siirryttäessä 1.6.2006 järven pinnan korkeus oli 26 cm kesäkauden alarajaa ylempänä (N 43 +141,39 m lisättynä asteikkokorjauksella +2 cm). Hakijan laskelman mukaan, mikäli vedenpinnan korkeus kesäkuun alussa on 25 cm säännöstelyn alarajaa ylempänä, Lankajärven vedenkorkeus pysyy normaaliolosuhteissa alarajan yläpuolella, vaikka kalanviljelylaitokselle otettaisiin putken kautta suu-

2 rin sallittu vesimäärä (30 l/s). Laskennallisesti normaalisateisina ja lämpöisinä kesinä vettä haihtuu kesä-elokuussa 8,6 cm sadantaa enemmän (vuodet 1961-2002) ja putken kautta otettava vesimäärä 30 l/s alentaa Lankajärven pinnan korkeutta 1,3 mm/vuorokausi, mikä vastaa kesä-elokuussa yhteensä 11,7 cm. Vedenpinnan korkeuden ollessa kesäkuun alussa keskimäärin noin 20 cm säännöstelyn alarajasta, vesimäärä riittäisi haihduntaan ja laitoksen vedenottoon putken kautta. Uhkuvesien määrä vaihtelee Lankajärven vedenkorkeuden mukaan ja niiden arvioiminen on vaikeaa. Jos keskimääräinen uhkuvesimäärä on 12,5 l/s, ne alentavat Lankajärven vedenpintaa 0,55 mm/vrk, eli 5 cm kesä-elokuussa. Kesä 2006 on ollut poikkeuksellisen vähäsateinen ja tuulisia hellepäiviä on ollut huomattavasti normaalia enemmän. Haihdunta on alentanut järven vedenpintaa voimakkaasti. Säännöstelyn alaraja tullaan alittamaan jo haihdunnan vaikutuksesta, jos sateita ei tule. Hakija on ensin esittänyt, että alarajan alituksen jälkeen laitoksen vedenkäyttö tultaisiin pienentämään enintään 15 litraan sekunnissa, niin kauan kunnes veden korkeus on lupaehtojen mukaisella tasolla ja myöhemmin ympäristökeskuksen lausunnon johdosta antamansa selityksen yhteydessä pyytänyt, että lupa annetaan 20 l/s vesimäärälle, kunnes vedenkorkeus on alkuperäisten lupaehtojen puitteissa. Lankajärven kalanviljelylaitos on yksi harvoista kalanviljelylaitoksista Suomessa, jossa ei ole vielä tähän mennessä havaittu vakavia kalasairauksia. Toiminnan häiriötön jatkuminen tuo hyötyä Suomen kalavesien hoidon edellytyksille, koska Lankajärven laitoksella sijaitsee uhanalaisten kalakantojen, kuten järvilohen, emokaloja. Lisäksi siellä on arvokalakantojen poikasten sopimusviljelyä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL). Omat kalasairauksista vapaat emokalat ovat koko Taimen yhtiöiden pääoma. Emokaloja ei voi siirtää muualle ja tuoda takaisin kalataudeista vapaalle laitokselle (P0-laitos), koska silloin tuodaan myös kalasairaudet. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että laitoksen toiminta turvataan. Hakija on 3.8.2006 ympäristölupavirastoon toimittamansa selityksen ja hakemuksen täydennyksen yhteydessä ilmoittanut laitoksella olevan yhteensä 7 357 kg kalaa seuraavasti:

3 0-vuotiaat poikaset (yhteensä 912 600 kpl, 1 797 kg): laji määrä (kpl) paino (kg) JT Raut. 150 000 n. 300 JT Vuoksi 13 600 38 MT Isoj. 190 000 380 MT Lestij. 26 000 13 lohi Neva 253 000 506 lohi Tornio 86 000 172 lohi Iijoki 64 000 128 järvilohi 100 000 200 nieriä 30 000 60 emot: järvitaimen, järvilohi ja meritaimen (yhteensä 1 000 kg): JT Raut. 1 230 kpl JT Vuoksi 40 kpl JL 300 kpl MT 600 kpl kirjolohi (naaras ja käännetty uros, yhteensä 4 560 kg): 1 -vuotiaat 3 250 kpl 2 -vuotiaat 380 kpl 3-4 -vuotiaat 700 kpl Hakija on 3.8.2006 ilmoittanut puhelimitse 2.8.2006 luetun Lankajärven vedenkorkeusasteikon lukemaksi 81, vastaten tasoa N 43 +141,13 m. Voimassa oleva säännöstely- ja vedenottolupa Itä-Suomen vesioikeus on 23.10.1972 antamallaan päätöksellä nro 80/Ym/72, jota korkein hallinto-oikeus on 25.4.1974 antamallaan päätöksellä muuttanut lupaehtojen 2 kohdan osalta, myöntänyt Taimen Oy:lle luvan johtaa vettä Lankajärvestä nesteenä käytettäväksi yhtiön omistamilleen Taimelan ja Kalataimelan tiloille tekemälle kalanviljelylaitokselle ja päästää laitoksella käytetty vesi Lankalampeen laskevaan ojaan ym., Laukaan kunnassa, noudattaen muun ohella seuraavia lupaehtoja:

4 "1) Lankapuroon Jurvalan tilan kohdalle katselmuskirjan liitteenä 3 olevassa kartassa esitetyn paalutuksen paalulle 1+10 m on rakennettava vesitiivis pohjapato, jonka ylisyöksyaukon harjakorkeus on N 43 +141,65 m ja leveys vähintään 3,0 m. 2) Lankajärvestä saadaan johtaa vettä laitokseen enintään 30 litraa sekunnissa. Vesi on johdettava järven ja laitoksen vedenkorkeuksista johtuvan paine-eron avulla muoviputkessa, jonka sisähalkaisija on enintään 140 mm. Laitos on varustettava asianmukaisilla vesimäärän säätö- ja mittauslaitteilla. Johdettavista vesimääristä on päivittäin pidettävä kirjaa. Tiedot on talletettava ja vaadittaessa esitettävä niiden nähtäväksi, joiden etu saattaa olla niistä riippuvainen, sekä toimitettava Keski-Suomen vesipiirin vesitoimistolle sen määrääminä aikoina. 3 a) Veden johtaminen laitokselle on hoidettava siten, että Lankajärven vedenpinta ei laske 1.6. - 31.8. välisenä aikana korkeuden N 43 +141,15 m alapuolelle eikä muuna aikana korkeuden N 43 +141,05 m alapuolelle. Milloin on olemassa vaara, että alaraja alitetaan, on veden johtamista laitokselle hyvissä ajoin pienennettävä. b) Jos poikkeuksellisen kuivina vuosina ei ole mahdollista riittävästi pienentää johdettavaa vesimäärää tuottamatta huomattavaa vahinkoa laitoksen toiminnalle, saadaan mainittuja alarajoja alittaa enintään 10 senttimetrillä, ei kuitenkaan useammin kuin kaksi kertaa saman kymmenen vuoden jakson aikana. 4) Luvan saajan on asetettava enintään kahden senttimetrin jaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko Lankajärveen vedenottoputken läheisyyteen paikkaan, johon yleisö voi helposti päästä. Asteikkoon on selvästi merkittävä korkeus N 43 + 141,15 m. Asteikko on luettava päivittäin. Vedenkorkeustiedot on talletettava ja vaadittaessa esitettävä niiden nähtäväksi, joiden etu saattaa olla niistä riippuvainen, sekä toimitettava Keski-Suomen vesipiirin vesitoimistolle sen määrääminä aikoina." "8) Luvan saajan on istutettava Lankajärveen vuodesta 1973 alkaen sanottu vuosi mukaan lukien sellaisina vuosina, jolloin veden johtaminen laitokselle hoidetaan edellä 3 b) kohdan mukaisesti, vähintään 2.000 kpl iältään vähintään kaksikesäisiä lohensukuisia petokaloja tai arvoltaan vastaava määrä muita kaloja." "11) Tässä päätöksessä mainitut korkeudet verrataan Kuuslahden rannassa lähellä Leiniön lampea olevaan tarkkavaaituskiintopisteeseen n:o 1909, jonka korkeus on N 43 + 86,35 m." HAKEMUKSEN KÄSITTELY Keski-Suomen ympäristökeskukselle on varattu tilaisuus antaa lausunto hakemuksen johdosta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO Keski-Suomen ympäristökeskus on 27.7.2006 esittänyt hakemuksesta seuraavaa:

5 "Koska kyseessä on toiminnassa oleva kalanviljelylaitos ja ympäristölupa on viivästynyt ja se on palautettu ympäristölupavirastolle uutta käsittelyä varten, ei ympäristökeskus tässä tapauksessa vastusta tämän poikkeuslupahakemuksen myöntämistä säännöstelyn alarajan alittamiseen 10 cm:llä 31.5.2007 saakka. Ympäristökeskus esittää, että poikkeusluvan aikana vedenotto Lankajärvestä saisi olla enintään 15 l/s Lankajärven vedenpinnan ollessa lupapäätöksen säännöstelyn alarajan alapuolella vuoden 2006 loppuun saakka ja vuoden 2007 alusta alkaen enintään 10 l/s siinä tapauksessa, jos vedenpinta ei ole ylittänyt alkuperäistä lupaehtojen alarajaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan toistuvien poikkeuslupien myöntäminen kalanviljelylaitokselle ei ole kestävää eikä voimassa olevan alkuperäisen päätöksen mukaista. Laitoksen ympäristölupa tulisi käsitellä mahdollisimman pikaisesti ja luvassa vedenotto ja kalankasvatus sovittaa niin, että jatkossa tällaisia poikkeuslupia ei enää tarvita. Nykyisen käytännön mukaan hakija ilmoittaa ympäristökeskukselle viikoittain Lankajärven päivittäiset vedenkorkeudet ja vedenottomäärät Lankajärvestä sekä kalanviljelylaitoksella käytettyjen uhkuvesien määrät viikkokeskiarvoina. Ympäristökeskus esittää, että mahdolliseen poikkeuslupapäätökseen tulisi määräykset myös Lankajärven vedenkorkeuksien tarkkailusta ja vedenkäytöstä edellä esitetyllä tavalla." HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄSMENNYS Hakija on selityksessään ympäristökeskuksen lausuntoon esittänyt, että laitokselta on jo siirretty pois kaikki ne kalat, jotka on mahdollista siirtää. Jäljellä olevat kalat kärsivät ja erittäin todennäköisesti kuolevat ilman poikkeuslupaa. Samalla hakija on täsmentänyt hakemustaan. Laitokselle on tehty eläinsuojelutarkastus, jonka yhteydessä laitokselle on määrätty juoksutettavaksi vettä vähintään 20 l/s, kun veden lämpötila on yli 10 ºC. Jos poikkeuslupaa ei myönnetä, on sillä huomattavat vahingolliset seuraukset koko Suomen kalankasvatukselle ja siitä riippuvaiselle kalanjalostus- ja jakeluketjulle sekä työllisyydelle sekä luonnonvesien kalakannoille, niiden monimuotoisuudelle ja kalastukselle. Tiedotusvälineiden mukaan nyt on kyseessä kuivin kesä 50 vuoteen ja lisäksi kesän aikana haihdunta on ollut kovien tuulien vuoksi erittäin suurta. Poikkeusluvan myöntämisestä mahdollisesti aiheutuva vahinko on todella vähäinen verrattuna siitä saataviin hyötyihin, tai oikeastaan niihin haittoihin jotka poikkeusluvan epääminen aiheuttaisi. Hakija on viitannut selityksen liitteenä oleviin seuraaviin pyytämiinsä lausuntoihin:

6 Suomen kalankasvattajaliitto ry on katsonut Lankajärven laitoksen olevan niin keskeinen osa Suomen kalankasvatuselinkeinoa ja koko kalataloutta, että tärkeät yhteiskunnalliset syyt puoltavat poikkeusluvan myöntämistä. Kalatalous Suomessa kärsii raaka-ainepulasta, jota Taimen Oy:n toiminnan vaarantuminen pahentaisi huomattavasti. Keski-Suomen TE-keskus on puoltanut poikkeusluvan myöntämistä, eikä ole nähnyt hankkeesta aiheutuvan haittaa yleiselle kalatalousedulle. Poikkeusluvan epääminen tarkoittaisi käytännössä laitoksen vedenoton ja sitä kautta laitoksen toiminnan keskeyttämistä, mikä saattaisi aiheuttaa haittaa Suomen uhanalaisten kalalajien viljelytoiminnalle. Lankajärven kalanviljelylaitos kuuluu P0-luokkaan, mihin kuuluvat vain ne laitokset, jotka käyttävät pohjavettä tai sijaitsevat latvavesistössä ja joiden yläpuolella ei ole muita kuin samaan luokkaan kuuluvia kalanviljelylaitoksia. Laitos on tärkeä RKTL:n sopimuskasvattaja ja tuottaa vuosittain yli 1 miljoonaa eri kantaa olevia järvi- ja meritaimenen sekä merilohen poikasia. Kirjolohen poikasia laitos tuottaa lähinnä merikasvatukseen vuosittain noin 2 miljoonaa poikasta. Lankajärven kalanviljelylaitoksella on tärkeä merkitys Keski-Suomen ja myös koko valtakunnan kalanviljelylle poikasmateriaalin tuottajana ja uhanalaisten kalakantojen säilyttäjänä. Laitoksella muun muassa kasvatetaan luokitukseltaan äärimmäisen uhanalaisen Saimaan nieriän poikasia ja erittäin uhanalaisten merivaelluksella käyvien taimenkantojen ja Itämereen laskevien jokien lohikantojen poikasia. Laitos tuottaa myös luonnostamme jo hävinneen Vuoksen vesistön järvilohen poikasia. Ilman viljelyä kanta häviäisi Suomen eläimistöstä. Lankajärven laitos on lähes ainoa kalanviljelylaitos, jossa järvilohen mädin haudonta onnistuu malakiittivihreän kieltämisen jälkeen vuonna 2001. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on katsonut erittäin tärkeäksi, että laitoksen vedensaanti turvataan, jotta kalankasvatusta voidaan jatkaa ottaen huomioon kalojen terveys ja hyvinvointi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on katsonut tärkeäksi, että Lankamaan poikas-

7 laitokselle myönnetään poikkeuslupa jatkaa veden ottamista laitokselle jäljellä olevan kalaston ylläpitämiseksi kuivan kauden yli. Laitos on yksi harvoista vakavista kalataudeista kokonaan vapaa laitos. Laitoksella viljellään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sopimusviljelynä merilohen ja järvilohen poikasia, mikä turvaa kalakantojen monimuotoisuutta ja edistää kalastusedellytyksiä. Laitoksella on jäljellä enää 0-vuotiaat poikaset, emokalastoa ja nieriän poikasia. Mikäli laitoksen toimintaa joudutaan rajoittamaan edelleen voimakkaasti tai siirtämään jäljellä oleva kalasto toiselle laitokselle, vaikutukset heijastuvat sekä poikasistutuksiin että myöskin ruokakalan viljelyyn. Kalojen siirrot lämpimän veden aikana aiheuttavat erittäin merkittävän riskin poikasten hyvinvoinnille. Eläinsuojelullisten ongelmien lisäksi siirrot voivat aiheuttaa siirrettäville ja myöhemmin vesistöön istutettaville poikasille kalaterveysriskin, koska vastaanottavaa P0-luokiteltua laitosta on vaikea tai mahdoton löytää kesken tuotantokauden. Lisäksi uusien emokalastojen perustaminen jouduttaisiin tautiturvallisuuden vuoksi aloittamaan mädistä, jolloin emokalastot olisivat tuotantokoossa lajista riippuen 3-5 vuoden kuluttua. Laukaan kunnan eläinlääkärin laitoksella 1.8.2006 pitämän eläinsuojelutarkastuksen pöytäkirjan mukaisesti tulee laitokselle juoksuttaa vettä vähintään 20 l/s veden lämpötilan ollessa yli 10 ºC, etteivät kalat ja kalanpoikaset kärsisi. Veden lämpötilan ollessa korkea (+18 ºC) vesi sitoo happea heikosti. Liian pieni virtaus on omiaan aiheuttamaan pienille kalanpoikasille tarpeetonta tuskaa ja kärsimystä ja uhkaa niitä äkkikuolemalla. Kalat altistuvat myös sairauksille, eivät syö ja voivat jäädä kitukasvuisiksi sekä laihoiksi hapen puutteessa. MERKINTÄ Hakemusta käsiteltäessä ovat olleet käsillä vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 (23.10.1972) perusteena olleet asiakirjat sekä ympäristölupaviraston päätöksen nro 42/03/1 (1.7.2003) perusteena olleet asiakirjat. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 03/0383/2 (31.12.2003) kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään nro 1019 (29.4.2005) pysyttänyt Vaasan hallintooikeuden päätöksen lopputuloksen.

8 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Asian kiireellisyyden vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla ratkaisee asian ilman enempää tiedoksiantamista. Ympäristölupavirasto hakemuksen enemmälti hyläten oikeuttaa Taimen Oy:n poikkeamaan voimassa olevan lupapäätöksen nro 80/Ym/72 (23.10.1972) säännöstelyä ja vedenottoa koskevista määräyksistä 31.5.2007 saakka. Tämän päätöksen mukaisesta toimenpiteestä aiheutuvien kalataloudellisten haittojen hyvittämiseksi Lankajärvessä annetaan istutusvelvoite. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Poikkeaminen tulee toteuttaa noudattaen seuraavia määräyksiä: 1. Vettä laitokselle johdettaessa enintään 31.5.2007 saakka saadaan alittaa Lankajärven kesäkauden alaraja N 43 +141,15 m enintään 15 cm:llä eli tasolle N 43 +141,00 m ja talvikauden alaraja N 43 +141,05 m enintään 15 cm:llä eli tasolle N 43 +140,90 m. 2. 31.8.2006 saakka, kun vedenkorkeus Lankajärvessä on alle N 43 +141,15 m, saadaan Lankajärvestä johtaa kalanviljelylaitokselle vettä enintään 15 l/s. 3. 1.9.2006-31.5.2007 välisenä aikana, kun vedenkorkeus Lankajärvessä on alle N 43 +141,05 m ja laitokselle johdettavan veden lämpötila on yli 10 ºC, saadaan Lankajärvestä johtaa kalanviljelylaitokselle vettä enintään 15 l/s, ja enintään 10 l/s veden lämpötilan ollessa alle 10 ºC. 4. Luvan haltijan on seurattava päivittäin Lankajärven vedenkorkeuksia, laitokselle johdettavan veden määrää ja lämpötilaa sekä käytettyjen suotovesien määriä. Tiedot on ilmoitettava viikoittain Keski-Suomen ympäristökeskukselle.

9 5. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 6. Luvan haltijan on lupapäätöksen nro 80/Ym/72 8) lupaehdossa edellytetyn lisäksi istutettava Lankajärveen tämän päätöksen nojalla tapahtuvan veden juoksuttamisen aiheuttaman kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi vuoden 2007 aikana 300 kpl mainitussa lupaehdossa tarkoitettuja kaloja. Tämä päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. PERUSTELUT Kesä 2006, erityisesti heinäkuu, on ollut poikkeuksellisen kuiva ja lämmin. Hakija on varautunut vallinneisiin luonnonolosuhteisiin siirtämällä kalanpoikasia kasvatettavaksi muille laitoksille ja rajoittamalla vedenottoa Lankajärvestä. Lankajärven kalanviljelylaitoksella on enää 0-vuotiaita järvitaimenen, meritaimenen, lohen, järvilohen ja nieriän poikasia sekä järvitaimenen, järvilohen, meritaimenen ja kirjolohen emokalastoa. Lankajärven kalanviljelylaitoksella säilytetään yleiseltä kannalta katsottuna tärkeitä emokalakantoja ja kasvatetaan mm. luokitukseltaan erittäin uhanalaisen Saimaan nieriän poikasia sekä uhanalaisten merivaelluksella käyvien taimenkantojen ja Itämereen laskevien jokien lohikantojen poikasia sopimuskasvatuksena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Tämän kalanviljelytoiminnan häiriöttömällä jatkamisella on katsottava olevan laitoksen omaa toimintaa yleisempää merkitystä näiden arvokalakantojen monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Vedenoton tilapäinenkin keskeyttäminen Lankajärvestä johtaisi kalanviljelytoiminnan pitkäaikaiseen keskeytymiseen laitoksella, minkä suorat ja välilliset haitalliset vaikutukset arvokalakantojen emokalastojen säilyttämiseen ja luonnonvesiin tapahtuviin poikasistutuksiin olisivat merkittäviä. Kalojen siirrot lämpimän veden aikana muodostaisivat eläinsuojelullisen riskin.

10 Lupa määräysten mukaisesta säännöstelyn alarajasta poikkeamiseen kalanviljelylaitoksen veden oton turvaamiseksi on myönnetty vesilain 12 luvun 19 :n 3 momentin nojalla ensisijaisesti yleisen kalatalousedun vuoksi uhanalaisten kalalajien elinolosuhteiden turvaamiseksi laitoksella. Lupa on voimassa rajoitetun ajan ja sen nojalla toteutettavat toimenpiteet ajoittuvat enimmäkseen Lankajärven pääasiallisen virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Yksin tämän luvan mukaan tapahtuva veden ottaminen ei vaikuta Lankajärven vedenkorkeuksiin vesistön käyttömahdollisuuksia heikentävästi. Kalataloudellisen haitan kompensoimiseksi Lankajärvessä on annettu istutusmääräys. Poikkeamisesta ei ole arvioitu syntyvän muuta korvattavaa edunmenetystä. Tämän poikkeusluvan edellytysten kannalta hakijan pyytämä vedenottomäärä (20 l/s) Lankajärvestä kalanviljelylaitokselle ei ole tarpeen, kun otetaan huomioon muutkin säännöstelyluvan haltijan käytettävissä olevat mahdollisuudet suojaamistoimenpiteitä vaativien kalalajien ja kantojen riittävien elinolosuhteiden turvaamiseksi laitoksella. Veden kylmetessä kalojen elintoimintoihin tarvitseman hapen tarve vähenee ja vastaavasti veden kyky sitoa happea kasvaa. Tämän vuoksi vedenottomäärä voidaan veden lämpötilan alittaessa 10 ºC rajata olemaan enintään 10 l/s, mikäli Lankajärven vedenkorkeus ei ole laitokselle 23.10.1972 myönnetyn luvan lupaehtojen mukaisen alarajan yläpuolella. LAINKOHDAT Vesilain 12 luvun 19 :n 3-5 momentit. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 280 euroa.

11 Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Antti Ylitalo Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen ja Antti Ylitalo sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Martti Häikiö (asian esittelijä). MH/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4982, 040 774 8088

V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 6.9.2006 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.