Hierarkkinen tehtäväanalyysi käyttöjärjestelmien välillä Tehtävälista: Tekijät: Aki Heikkinen, Joonas Toivanen, Toni Tolvanen Joonas asentaa testiympäristön: o Asentaa testiympäristön ja testaa sen toimivuuden. o Joonas hankkii tarvittavat testimateriaalit. o Joonas Järjestää koetilat. o Toimii teknisenä tukena testien aikana (jos koehenkilö jumittuu). o Kirjoittaa tehtäväselosteen osallistujille, jonka pohjalta osallistuja voi suorittaa tehtävät itsenäisesti. Toni ja Aki suunnittelevat testit: o Tehtävien priorisointi. o Tehtävien analysoinnin suunnittelu. o Haastattelujen suunnittelu. o Rekrytoivat testiin osallistujat. o Seuraavat testien suoritusta. Aki, Joonas ja Toni käyvät läpi testitulokset ja analysoivat ne (TODO): o Osallistujien loppuhaastattelu (ominaisuusarviointi). o Kustakin käyttöjärjestelmästä laaditaan oma raportti ja tehtävät eritellään toisistaan. o Laaditaan loppuraportti, joka on yhteenveto kaikista raporteista tehtäväkohtaisesti. Priorisointi ja ominaisuus analysointi Jokainen tehtävän ominaisuus on priorisoitu asteikolla 1-3, jossa 1 on tärkein ja 3 on vähiten tärkein ominaisuus. Kullakin ominaisuudella voi olla aliominaisuuksia, jotka on myös priorisoitu. Priorisointi toimii painokertoimena osallistujien antamissa arvosteluissa. Kun osallistuja on suorittanut tehtävän, niin kustakin tehtävään liittyvästä ominaisuudesta pyydetään arvosana 1 ja 5 väliltä, jossa 1 on todella hyvä ja 5 on huonoin. Tämän jälkeen kukin käyttäjän antama arvosana kerrotaan ominaisuuden painokertoimella, jolloin saadaan lopullinen analysoitava arvo.
Numeraalisten arvioiden lisäksi kultakin osallistujalta kysytään myös mikä käytössä olleista käyttöjärjestelmistä oli paras ja mikä huonoin ja miksi. Tällä kysymyksellä on tarkoitus saavuttaa testin ulkopuolisia ominaisuuksia/seikkoja mitä ei vielä oltu huomioitu testissä. Osallistujat Testitapausten suorittamiseen on valittu kaksi keskiverto tietokoneen käyttäjää, joiden nimiä, ikää tai sukupuolta ei voida julkaista heidän vaatimuksesta. Kukin osallistuja on haastateltu ja todettu sopiviksi osallistujiksi. Alla on yhteenveto kummastakin osallistujasta. Osallistujan A (koodinimi Kulliveri): Kulliveri on tavallinen maantallaaja. Hän käyttää tietokonetta helpottaakseen opiskelua silloin kun on tarve, mutta pyrkii pärjäämään opiskeluissaan myös ilman tietokonetta. Vapaa-aikana Kulliveri käyttää tietokonetta noin kerran viikossa yhteydenpitoon ja muuhun hupikäyttöön. Tietotaito osaamistasolla Kulliveri osaa hallita tietokonetta työkaluna ja säätää muutamia helppoja ominaisuuksia, jotka ovat välittömästi nähtäviä/koettavia. Mutta esimerkiksi käyttöjärjestelmän asennuksesta Kulliveri ei tiedä paljoa, mutta pystyy suoriutumaan tehtävästä. Kulliveri on käyttänyt vain Windows- 98-, XP- ja Vista käyttöjärjestelmiä. Kulliverillä ei ole minkäänlaisia näkö- tai kuulokykyä rajoittavia tekijöitä. Osallistujan B (koodinimi Svittunääs): Uses computer daily and has decent knowledge about computers with Windows operating system. S/he mostly uses the computer s office tools to produce documents for various uses. Svittunääs makes the computer configuration only when s/he is forced to and prefers that computer should be easy to use and should not be an eyesore. S/he also prefers that computer would not be interrupting his/her work when s/he uses the computer. Tehtäväkohtaiset tarkemmat kuvaukset Hierarkkiseen käyttöjärjestelmien väliseen tehtäväanalyysiin on valittu kaksi suoritettavaa tehtävää, jotka ovat käyttöjärjestelmän asentaminen ja lähiverkon pystyttäminen olemassa olevaan käyttöjärjestelmään. Molemmat tehtävät tullaan toteuttamaan kaikilla analyysiin kuuluvilla käyttöjärjestelmillä ja kaikki osallistujat tulevat suorittamaan kaikki tehtävät kaikilla käyttöjärjestelmillä.
Käyttöjärjestelmän asentaminen This covers the OS installation from the point where user inserts the install disk to the point where he can use the OS normally. User is given the install disk (virtual drive + image) and the user manual + installation guide. Awareness of process progression User is asked to think out loud, where he thinks he is in the installation process. This focuses on two questions: Has the installation started and has the installation ended? - Has the installation started? User is asked to determine the point where the actual installation process begins. - Has the installation ended? User is asked to determine the point where the actual installation process ends. Understandability of On-screen instructions User is asked how informative and understandable to on-screen instructions seem to him. This is divided into four subcategories: - Available languages: Is there more than one language that can be selected for the installation? We simply find out if the installation can be done in different languages. - On-screen instruction understandability: Does User understand the instructions and can s/he describe what he must do. We ask the user what the on-screen instructions mean and can s/he describe what s/he must do next. - How much information is in one view? We look how much information one view has in it. User inputs This study the inputs user must give during the installations. It is divided into three subcategories: - What is the average input quantity in one view? We simply count how much the user must input data per one view on average. - Does the user understand what he must input? We ask the user if he understands what input he must give during each installation phase. - Does the user understand what the type of input he must give is? We ask the user what type should the inputs be and why he must give them.
Manuals understandability User is given the manual (and installation guide if it s separate) at the start of the installation. Afterwards, the user must give his opinion on the manuals readability and illustrations. He is also asked if he understood all the instructions. Lähiverkon pystyttäminen Lähiverkon pystyttäminen sisältää neljä pääkategoriaa/ominaisuutta joiden tuloksia vertaillaan analyysissä. Kullakin pääkategorialla voi olla useampia alikategorioita, jotka tullaan analysoimaan aluksi erillisinä, mutta jotka jälkeenpäin yhdistetään kuvaamaan pääkategoriaan lopputulosta analyysissä. Huomautus: Osa alitehtävistä voi olla pelkkä tarkennus ylikategorialle, mutta niitä voidaan hyödyntää loppuanalyysissä. Tietoisuus prosessin etenemisestä Miten helppo lähiverkon pysyttämisen aloittaminen on ja miten käyttäjä pidetään tietoisena prosessin etenemisestä.
- Kuinka aloittaa? Mistä käyttäjä voi ylipäätään löytää lähiverkon asennuksen ja kuinka prosessin voi aloittaa. - Proseduraalinen vai vapaa prosessi? Onko lähiverkon pystyttäminen proseduraalinen prosessi (selkeä alku ja loppu) vai onko se vapaasti asennettavissa, esimerkiksi erilaisten välilehtien viidakossa (ei selkeää alkua ja loppua). - Onko asennus onnistunut? Pystyykö käyttäjä todentamaan että lähiverkko on asennettu onnistuneesti eivätkä esimerkiksi mahdolliset ongelmat johdu kaapeleista tai muista raudan vioista. Näyttöjen ohjeiden ymmärrettävyys Kuinka ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä asennuksen aikaiset ohjeet ovat. - Asennuskielet: Voiko asennuksen suorittaa muillakin kuin oletuskielellä? Tämä ominaisuus tarkastetaan etukäteen eikä käyttäjän tarvitse puuttua tähän. - Ohjeiden ymmärrettävyys: Ovatko näyttöjen ohjeet selkeät ja yksiselitteiset? Pystyykö käyttäjä selittämään omin sanoin mitä ohjeet tarkoittavat ja mitä hänen tulee tehdä seuraavaksi? - Kuinka paljon tietoa esitetään yhdellä näkymällä? Esitetäänkö tietoa liikaa tai liian vähän yhdellä näkymällä. Tämä ominaisuus riippuu paljolti siitä onko prosessi proseduraalinen tai vapaasti etenevä. Käyttäjältä tullaan kysymään onko hänen mielestä asennuksessa liian paljon tietoa. Käyttäjän syötteet Millaista data käyttäjän tulee syöttää järjestelmään jotta asennus onnistuisi. Tämä on interaktiivisin ominaisuus testeissä ja siihen tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota. - Miten paljon tietoa tulee keskimäärin syöttää? Tällä ominaisuudella arvioidaan kuinka paljon tietoa käyttäjän tulee syöttää ja kuinka paljon käyttöjärjestelmä pystyy itsenäisesti päättelemään. Tässä ominaisuudessa tarkastellaan erityisesti syötettäviä tietoja, joita järjestelmä ei tarjoa oletusarvoisesti. Käyttäjältä tullaan lopuksi myös kysymään muistaako mitä tietoja hän oli syöttänyt järjestelmään. - Ymmärtääkö käyttäjä mitä tietoa hänen tulee syöttää? Ymmärtääkö käyttäjä mitä tietoa hänen tulee syöttää järjestelmään ja miksi? Vaatiiko järjestelmä syötettäviä tietoja, jotka ovat ymmärrettäviä lähiverkon asennuksen kanssa. - Ymmärtääkö käyttäjä minkä tyyppistä tietoa hänen tulee syöttää? Ymmärtääkö käyttäjä millaista tietoa hänen tulee syöttää? Esimerkiksi miten päivämäärä tulee syöttää tai onko tiedonsyöttämisessä rajoituksia?
Ulkopuoliset ohjeet Tällä analysoidaan miten hyvät ulkopuoliset ohjeet käyttöjärjestelmä tarjoaa, esimerkiksi erilaisten asennuskäsikirjojen tai Windows-avun muodossa. Onko nämä ulkopuoliset avut helposti lähestyttäviä tai löydettäviä ongelman sattuessa? Käyttäjältä tullaan kysymään arviointia mahdollisista ulkopuolista ohjeista kokeen jälkeen. Tähän arviointiin otetaan erityisesti mukaan tieto miten luettavat ohjeet ovat ja kuinka hyvin ne sisältävät demonstroivia kuvia tilanteista. Tämän lisäksi käyttäjää pyydetään arvioimaan Windows-avun ja asennuskäsikirjan ero käytettävyydessä (mikäli mahdollista).