ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun kuva: Päivi Putkonen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu
ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen luovat uusia mahdollisuuksia uudenlaiselle yrittäjyydelle ja innovaatioille. Ilmastomyönteiset päätökset ja teot sekä niihin kannustaminen ovat arkipäivää! Ilmastonmuutoksen hyödyntämisessä on tärkeää, että tulevaisuuden pohjoiskarjalainen maaseutu on ravinnon ja energian suhteen (yli)omavarainen.
LUONNONVARAT - POHJOIS-KARJALAN VAHVUUS Pohjois-Karjala on tulevaisuudessa mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. Raaka-aineiden tuottajasta on tullut luonnonvaroihin liittyvien tuotteiden, palvelujen ja osaamisen jalostaja. Luonnonvara-alalla on uutta, innovatiivista liiketoimintaa.
kuva: Timo Lautanen UUDISTUVAT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT Pohjois-Karjala on vuonna 2030 omavarainen kotimaisen uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla kokonaisuudessaan on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. Puun käyttökelpoisuus ja ekologisuus on huomioitu rakentamisessa.
RUOKAA RAJALTA - maatalouden tulevaisuus pohjois-karjalassa Maatalous on keskeinen osa biotalouttamme, jossa energia ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Puhdas vesi ja luonto, harva asutus, runsaat metsät sekä eläin- ja kasvitautivapaus ovat merkittäviä kilpailutekijöitä tulevaisuuden ravinnontuotannossa, jossa ruokaturvallisuus on tärkeää. Tavoitteena on puolittainen omavaraisuus karjan valkuaisrehun tuotannossa sekä uusien valkuaiskasvien viljelyn lisääminen sekä niiden jalostaminen karjan rehuksi tai ihmisravinnoksi. Eettinen ja terveyteen edullisesti vaikuttavien tuotteiden kuluttaminen, kuten lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu, on Pohjois-Karjalan maatalouden kehittymisen kannalta tärkeä trendi. Martina Motzbäuchel Maaseutu.fi/kuvapankki
Yrjö Tuunanen Maaseutu.fi/kuvapankki ekorationaalinen elintarviketuotanto Elintarviketuotanto on vahvasti verkottunutta paikallisesti ja globaalistikin. Sen aluetaloudelliset vaikutukset pystytään laskemaan tarkasti. Reilu kauppa on mallinnettu paikalliselle tasolle, ja sitä hyödynnetään laajasti. Elintarviketuotanto on kääntynyt nousuun ja alan osuus työvoimasta on kasvanut. Pohjois-Karjalassa on 15 luomujatkojalostusta harjoittavaa yritystä, niin luomuviljan, -maidon kuin -lihankin merkittäviä jalostajia. Luomuhunajan ja -mahlan tuottajat ovat valtakunnallisesti tunnettuja. Lisäksi on useita pieniä, alueellisesti merkittäviä luomujalostajia.
BIOKAASUN JA BIO- AKTIIVISTEN AINEITTEN HYÖDYNTÄMINEN Bioaktiivisista yhdisteistä on kehitetty menestyviä kaupallisia sovelluksia elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Alueella on muutamia menestyviä alan yrityksiä. Pohjois-Karjalaan on syntynyt vahva bioklusteri, josta bioaktiiviset aineet muodostavat osan. Biokaasulla on vakiintunut asema liikennepolttoaineena. Maakunta on edelläkävijä bioliikennekaasun hyödyntäjänä. Maatalous käyttää pääosin biokaasua traktoreissa ja muissa työkoneissa. Vuonna 2030 biokaasun osuus on joukkoliikenteestä 80 % ja yksityisliikenteestä 20 %.
Antti Saraja Maaseutu.fi/kuvapankki uuteen palveluyhteiskuntaan Maaseudulla on vaihtoehtoisia, innovatiivisia palvelumalleja. On monipalvelukeskuksia, joiden palvelutarjonnasta vastaavat kunta sekä paikalliset yritykset, yhteisöt ja yksilöt yhteistyössä. Kolmas sektori ja kansalaiset ovat mukana tuottamassa palveluja. Kunnissa jo nyt toimivien yritysten merkitys palvelujen tuottajina huomioidaan, ja on löydetty uusia keinoja eläköityvien yrittäjien yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Toimivan infran säilyminen on kytköksissä siihen, että maaseudulla on toimivia maatiloja ja muita yrityksiä. Toimivat, nopeat tietoverkot mahdollistavat maaseudun virtuaalisten ja muiden palvelujen tarjoamisen globaalisti.
Hyvä ikääntyminen Ikääntyneet ihmiset ovat hyväkuntoisia, ja he saavat mielenvirkeyttä ja pysyvät liikkuvina. Osallistuminen erilaisiin toimintoihin ja tapahtumiin on aktiivista ja ikääntyneiden mielenterveyttä hoitavaa ja koko maakunnan positiivisuutta lisäävää. Maatilasidonnaiset hoivayritykset tarjoavat ikäihmisten hoivapalveluja monipuolisesti ja voivat toimia päiväkeskustyyppisesti sekä tarjoten tarvittaessa hoitopaikkoja myös ympärivuorokautisesti. Yhteiskunnallinen yritystoiminta on osa kuntien palvelutuotantoa. Ne turvaavat terveen kilpailun palvelujen tuottamisessa, eikä yksityisille palvelujen tuottajille synny monopolia. Kolmannen sektorin toimijat saavat lisärahoitusta aatteelliseen toimintaan omistamiensa yhteiskunnallisen yritysten voitoista.
maaseudun imago Pohjois-Karjalan maaseudulla on vahva myönteinen imago, joka perustuu pohjoiskarjalaisten omaan toimintaan ja alueen ominaisuuksiin, omituisuuksiin ja arvoihin. Olemme oppineet arvostamaan oman alueen pieniäkin erityisominaisuuksia, unohtamatta suvaitsevuutta muualta tulevia kohtaan. Omanarvontunto ja itsetunto on vahvistunut. Näin tehty myönteisten mielikuvien koostaminen luo pysyvämpää tulosta kuin muualta valmiina tuotu ajatusmaailma. Imagotyötä tekee yhteistyöverkosto, johon voi osallistua kuka tahansa joko kasvotusten tai sosiaalisessa mediassa. Imagon rakentaminen on jatkuvaa toimintaa yhteisesti hyväksyttyä visiota kohti. Yrjö Tuunanen Maaseutu.fi/kuvapankki ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun
Tomi Aho Maaseutu.fi/kuvapankki - virtuaalinen ja verkottunut maaseutu Pohjois-Karjalan maaseutu on kiinteä osa verkottunutta globaalia virtuaali- ja tietoyhteisöä, mutta pyrkii yksiulotteisen tiedon siirron ja hallinnan sijaan kokonaisvaltaisiin ja viisaisiin ratkaisuihin. Tieto- ja viestintäteknologiaa arkipäiväistetään ja sen avoimuutta lisätään. Tietojen siirrossa ylitetään organisaatiorajoja luomalla mm. yhteisiä pilvipalveluja. Hyödynnetään henkilökohtaista luottoprofiilia, joka yhdistää julkisia ja yksityisiä palveluja sekä suodattaa tarpeellisen tiedon tietotulvasta. Tulkintakoneet ja informaatioasiantijat auttavat erityyppisen tiedon käsittelyssä.
POHJOISKARJALAINEN MAASEUTU VUONNA 2030 harva asutus on voimavara 100% energiaomavarainen yhteiskunnalliset yritykset tuottavat palveluja soveltaa paikallista reilua kauppaa ilmastomyönteiset päätökset ja teot ovat arkipäivää! menestyvä bioklusteri ja -talous biokaasulla on vakiintunut asema liikennepolttoaineena aidosti luomua ja/tai paikallista myös jalostuksessa! tehdään e-kauppaa ja e-työtä globaalisti vahva aluetalous luonnonvarat jalostetaan itse kestävästi vahva, myönteinen, tuunattu imago Tomi Aho Maaseutu.fi/kuvapankki Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu