Uponorin asiakaslehti 1/2010 www.uponor.fi Kodin MUKAVUUDEKSI Energiatehokkuus kunniaan Lattialämmitys vanhaan taloon Sipe Santapukin ja Eric Lloyd Wrightin vaikuttava taloprojekti 1
Kodin MUKAVUUDEKSI 1/2010 Uponor kehittää matalenergia-ajan teknologiaa Tord Holmlund Uponor Suomi Oy markkinointipäällikkö Jos energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja sovelletaan vain uudisrakentamisessa, kehitys on hidasta. Myös vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden nostamiseen tulee löytää uusia menetelmiä. Uponor on avainasemassa matalaenergiataloihin liittyvässä tuotekehityksessä. Sen tutkimus- ja kehitystoiminta sekä tuote- ja palvelukonsepti kattavat lähes koko talotekniikan teollisesta rakennustuotannosta hartiapankkirakentajaan, saneerauksesta uudisrakentamiseen, yhteiskunnan infrastruktuurista lomarakennuksiin. Rakennustuotantoa ovat vuosikymmeniä ohjanneet muut kuin energian kulutukseen ja ympäristöön liittyvät tekijät. Esimerkkinä tästä on se, että kerrostalorakentamisessa kaukolämpöverkkoon liittyneissä rakennuksissa on kosteiden tilojen lämmityksessä käytetty sähkölämmitteistä lattialämmitystä. 50 vuoden elinkaarimallilla laskettuna yhdessä kaukolämmitteisessä kerrostalossa sähköisen lattialämmityksen lisäkustannus on vesikiertoiseen lattialämmitykseen verrattuna 80 000 euroa. Sähköisellä tuloilman jälkilämmityksellä varustetussa asunnossa lisäkustannus nousee 200 000 euroon. Jos sähkölämmitystä käytetään kymmenesosaan kaukolämmön tarpeesta, päästöt kasvavat polttoaineesta riippuen 10 45 prosenttia. Uusien kerrostalojen varustaminen vesikiertoisella lattialämmityksellä on järkevää, samoin on laajojen saneerausten yhteydessä viisasta varustaa kosteat tilat vesikiertoisella lämmityksellä. Uponor CEFO -modulaarinen linjasaneerausmalli antaa mahdollisuuden energiankulutusta alentaviin ratkaisuihin ja parantaa oleellisesti saneerauksen asukasystävällisyyttä. Uponor-lattialämmityksiä on asennettu 40 vuotta. 1970-luvun ratkaisut toimivat yhä. Nyt yritys on tuonut markkinoille kokonaan uuden sukupolven ohjausteknologian lattialämmitykseen, Uponor Control System (DEM). Teknologiaa voidaan soveltaa myös vanhoissa lattialämmitystaloissa. Uusi ohjausjärjestelmä tuo 5 8 prosentin energiansäästön perinteiseen lattialämmitykseen verrattuna. Tulevina vuosikymmeninä asetettavien energiasäästötavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että ratkaisut perustuvat uuden teknologian ja toimintamallien innovointiin, sillä vain se tarjoaa portaita jatkolle. Suuri haaste talotekniikkateollisuudelle on pitää ratkaisut riittävän käyttäjäystävällisinä ja tärkeässä roolissa olevat asentajat ja suunnittelijat mukana kehityksessä. Rokkari tekee erikoista historiaa....3 Sipe Santapukin kiinnostava taloprojekti Asumismukavuuteen ja laatuun kannattaa panostaa....6 Haastattelussa rakentamisen asiantuntija Rauno Romppainen Hulevedet hallintaan...9 Sadevedestä voi olla hyötyä Oikea prinsessa taloksi...11 Kannustalon Aurorassa on sisäistä laatua Vaivaton putkiremontti etenee Hämeenlinnassa...14 Kerrostalon putkiremontista voi selvitä nopeammin Mukavuutta ja lämpöä vanhassa kuoressa....15 Lattialämmityksellä rintamamiestalolle uusi kevät Pihan tekniset ratkaisut kuntoon....18 Pihasuunnittelu kannattaa tehdä ajoissa Energiatehokkaampi asuminen auttaa ilmastotalkoissa....20 Vanhankin talon energiatehokkuus huomioitava Käyttövesiremontteja vankalla kokemuksella....22 Komposiittiputkilla nopeasti siistiä jälkeä Nykyaikasta ja huoletonta jätevesien käsittelyä...24 Vanha talo nykyaikaiseksi Vesijärveä kannattaa hoitaa....26 Puhdas Vesijärvi on ilo monelle Uutta Uponorilta....27 Kodin mukavuudeksi Julkaisija: Uponor Suomi Oy Pl 21, 15561 Nastola Puh. 020 129 211 www.uponor.fi www.jatevesi-info.fi Päätoimittaja: Tord Holmlund Toimitusneuvosto: Tord Holmlund, Terhi Klemetti, Leila Korhonen, Anneli Nousiainen, Pekka Porko Toimitus: Plus-Lehdet Iso Roobertinkatu 43 A, 00120 Helsinki Painopaikka: Esa Print Oy, Lahti 2
Teksti: Jaana Pesonen Kuvat: Sipe Santapukin kuva-arkisto Apulanta-yhtyeen rumpali Sipe Santapukki ei enää kirjoita historiaa pelkästään nuotein, sillä hänen tulevan talonsa sanotaan olevan rakennustaiteen helmi jo ennen valmistumistaan. Sen on suunnitellut maineikkaan Wrightin arkkitehtisuvun viimeinen edustaja, orgaanisen arkkitehtuurin mestari, 80-vuotias herrasmies nimeltä Eric Lloyd Wright. Heinola nousi sattuman kautta maailmankartalle Rokkari tekee erikoista historiaa Sipe Santapukin rakennushanke, Santaranta on projektina vähintäänkin ainutlaatuinen. Se on paitsi kulttuurihistoriaa jo syntyessään, myös sukupolvien välisen kuilun umpeen kurova, lämminhenkinen osoitus sinnikkyydestä, ystävyydestä, sekä eri puolilla maailmaa kyteneistä samanlaisista ajatuksista ja niiden kohtaamisesta. Santaranta on Sipen unelma, jonka Eric Lloyd Wright teki todeksi Heinolaan, Ruotsalaisen rannalle. Eric piirsi Santapukin kauniille järvenrantapalstalle 83 m 2 vierastalon, sekä siihen myöhemmin liitettävän n. 400 m 2 päärakennuksen. Koskaan aiemmin ei kukaan Wrighteista; Frank Lloyd Wright, Lloyd Wright, tai Eric Lloyd Wright ole suunnitellut rakennusta Eurooppaan. Vierastalon rakentaminen alkoi kesällä 2009 ja se valmistuu kesään 2010 mennessä. Unelmia ja toiveita Simo Santapukki haaveili lapsena kilpa-autoilijan, rokkitähden sekä arkkitehdin ammateista. Yksi niistä toteutui elämäntyön ja yksi harrastuksen kautta. Vaikka arkkitehdin ura olikin jäänyt toistaiseksi ainoastaan haaveen tasolle, ikuisena esteetikkona Sipe kuitenkin tiesi, että tulisi suhtautumaan oman kodin rakentamiseen yhtä suurella kunnianhimolla, kuin mihin tahansa muuhunkin sydäntä lähellä olevaan hankkeeseen elämässään. Arkkitehtuuri on kaikkien taiteiden äiti. Luonnollisestikin halusin, että tuleva kotini on myös ideologisesti harmoniassa kauneudentajuni kanssa, huomauttaa Santapukki ja lisää: Sama vaiva torpan rakentamisessa kuitenkin on, niin miksei sitä sitten tekisi kerralla kunnolla. Alusta alkaen Santapukille oli selvää, että omalle kodille sopivaa tonttia etsittäisiin ensimmäiseksi lapsuudenkodin maisemista Heinolasta. Kun hän ensikertaa astui nykyiseen Santarantaan, mies tiesi tulleensa tulevan kotitalonsa paikalle. Tontin rauha, kauneus, kalliot ja kaunis mäntymetsä lumosivat ensi hetkestä. Olen kiertänyt ympäri Suomenniemeä jo miltei 20 vuoden ajan, ja tulevan kotini sijainti menee kyllä top kolmeen kaikista täällä käymistäni paikoista, kertoo Sipe Santapukki. Vastatuulesta voimaa Tontin ostaminen Heinolalta ei ollut ihan pikkujuttu, vaikka Apulanta-rumpali onkin kaupungista kotoisin ja tehnyt sitä tunnetuksi yhtyeensä kanssa jo miltei parinkymmenen vuoden ajan. Vastoinkäymiset eivät lannistaneet Santapukkia missään vaiheessa. On todella hyvä asia, että talon suunnittelulle siunaantui ruhtinaallisesti aikaa, valituskierteen aiheuttama sattumien suma on itse asiassa palvellut etuani. Osittain tämän vuoksi ajauduin tilanteeseen, jossa arkkitehdikseni valikoitui huippuluokan mestari. Alusta alkaen minulle oli selvää, että en halua tontilleni persoonatonta talopakettitaloa. Tavoitteena oli saada omannäköinen koti, joka stemmaa ympäröivän luonnon kanssa ja jossa haluan >> 3
Sipe Santapukki 4 asua vielä vuosikymmenienkin kuluttua., kertoo Santapukki. Orgaaninen arkkitehtuuri oli Santapukin johtotähtenä, ja nimenomaan Ericin, sekä hänen isoisänsä, Frank Lloyd Wrightin työt. Santapukki jakoi monen muun kanssa näkemyksen siitä, että juuri Wrightin suku vastasi tämän planeetan hienoimmista rakennuksista ja sen tyyppinen asumus oli Heinolan tontillekin saatava. Toteutus osoittautui kuitenkin monin verroin haasteellisemmaksi, kuin mitä Santapukki osasi odottaa. Sipe Santapukki otti yhteyttä kaikkiaan viiteen suomalaiseen arkkitehtiin, mutta heidän ehdotuksensa eivät vastanneet hänen toiveitaan. Arkkitehti tutustui Suomeen Sipen idea lähestyä Ericiä työtarjouksella sai alkunsa erään syyskuisen juoksulenkin aikana koetusta päähänpistosta. Kyseisen lenkin jälkeisen yön Sipe vietti näppäimistönsä äärellä kirjoittaen Kalifornian herralle Suomesta, itsestään sekä siitä, minkä takia juuri Eric Lloyd Wright olisi ainoa oikea vaihtoehto Santapukin talohankkeen arkkitehdiksi. Kuukaudet kuluivat, vastausta sähköpostiviestiin ei tullut ja Santapukki oli jo ehtinyt unohtaa kirjoittaneensa Ericille. Reilun puolen vuoden kuluttua Santapukki sai kuitenkin aihetta jopa epätodelliselta tuntuvaan iloon: sähköpostilaatikkoon oli ilmestynyt kalifornialaiselta arkkitehdiltä viesti, joka Arkkitehti Eric Lloyd Wright ja Sipe Santapukki viettivät runsaasti aikaa tontilla. Arkkitehti kartoitti ja kuvasi maastoa ja ympäristöä usean sadan kuvan verran. alkoi sanoilla: Simo hyvä! Kuka arkkitehti voisi vastustaa tuollaista pyyntöä. Tuosta viestistä alkoi tiivis kirjeenvaihto, jossa selvisi myös se, että Eric Lloyd Wright on aina halunnut suunnitella talon johonkin eksoottiseen paikkaan ja Heinola voisi mitä ilmeisimmin olla juurikin se paikka. Santapukki kutsui arkkitehdin vaimonsa kanssa vierailulle Suomeen. Pariskunta saapui maaliskuussa 2008 ja reilun viikon aikana päiviä vietettiin paitsi talohankkeesta keskustelemalla, myös tutustumalla Ericin toiveiden mukaisesti Alvar Aallon sekä Elien Saarisen kohteisiin, kuten Villa Maireaan ja Hvitträskiin. Upea keväinen luonto ja ilmeisen mukava reissu lumosivat herra Wrightin. Hänen ja Santapukin välille oli syntynyt lyhyen ajan puitteissa side, jota monet kutsuisivat ystävyydeksi. Kasvotusten kohtaaminen sinetöi lopullisesti sen, että pohja ainutlaatuiselle asiakassuhteelle oli luotu ja suunnittelusopimuksen myötä arkkitehtuurin mestariteos odotti siirtymistään paperille, ja siitä edelleen Suomen Heinolaan toteutettavaksi. Uniikkitalon lähtökohdat Eric Lloyd Wrightin lähtökohtana on aina suunnitella ympäristöön integroituva rakennus, jossa otetaan huomioon paitsi tontin, myös asiakkaan sosiaalinen ympäristö, hänen maailmankuvansa sekä käsityksensä luonnosta. Ennen suunnittelun aloitusta Sipe sai vastattavakseen lukemattoman määrän toinen toistaan henkilökohtaisempia kysymyksiä. Santapukki oli tyytyväinen löytäessään vihdoinkin arkkitehdin, joka tekee suunnitelman täsmätyönä asiakkaalleen ja hänen tontilleen, eikä pelkästään kopioi jotain jo
olemassa olevaa luomusta. Uniikkitalon suunnittelu onnistui yli odotusten ja arkkitehti otti myös huomioon Sipen toiveen, jonka mukaan talo ei saa sisältää yliampuvaa luksusta tai liiallista prameilua. Santapukki oli otettu mies nähdessään ensimmäiset kuvat talostaan. Talo oli juuri sellainen, kuin hän oli toivonut. Itse asiassa päätin kyllä ennen kuin näin varsinaiset piirustukset, ettei suunnitelmista tulla muuttamaan viivakaan. Tosin, ei niistä olisi mitään tarvinnutkaan muuttaa ja joka sivulta näkee, ettei Eric ole päästänyt itseänsä helpolla. Hän todella teki työnsä juurikin niin pieteetillä sekä arvoillensa uskollisena, kuin osasin odottaa. Olen etuoikeutetussa asemassa voidessani tehdä Ericin taideteoksen todeksi ja voidessani vielä itse asua siinä. Sympaattinen, pohdiskeleva ja rokkipiireissä vastavirtaan kulkeva kolmekymppinen, päihteetön nuorimies sai unelmiensa kodin ja teki samalla mittaamattoman arvokasta kulttuurihistoriaa. betoniharkoista ja seinät verhoillaan luonnonkivillä. Rakennukset tehdään hyvin säätä kestävistä, parhaista mahdollisista aineksista, sillä Santapukki haluaa talojen olevan pystyssä vielä parinsadan vuoden päästäkin, kun aika on hänestä jättänyt. Rakennukset tulevat sulautumaan siten luontoon, ettei niitä järveltä katsottuna juurikaan huomaa. Talojen katot ovat kaarevia, ne ovat saaneet muotonsa tontilla olevan kaarevapintaisen kallion innoittamana. Sisätilojen sisustusmateriaaleina käytetään kiveä ja puuta. Vierastalossa neliöitä on noin 80 ja päätalossa nelisensataa. Varsinaista studiota taloon Santapukki ei halunnut, sillä on hyvä edes joskus yrittää olla erossa työstä, vaikka se onkin ikuinen intohimoni kohde. Tällä hetkellä työn alla on vierastalo. Siihen tulee oleskelutila, keittiö, makuuhuone, kylpyhuone sekä sauna. Vierastalossa on myös ulos sijoitettu takka ja terassille on suunniteltu uima-allas. Vierastalon kattona on perinteinen turvekatto. Sipe luottaa Uponoriin Myös talon tekniikassa on otettu huomioon ympäröivä luonto ja ekologinen ajattelu. Sipe valitsi Uponor-pientaloratkaisun, joka kattaa kaikki talon rakentamiseen tarvittavat LVI-putkistot. Juomavesi johdetaan kaivosta taloon Uponorin jäätymättömillä Supra-putkilla, sillä tontille ei haluttu louhia syviä putkikaivantoja. Tällä täytettiin Santapukin toive säästää ympäristön kaunis kanervikko. Kevyen putken asennus onnistui jopa häneltä itseltään. Kaivon ja talotekniikan perustöitä tein itse, sehän oli meikäläiselle vain mukavaa harrastelua ja suorastaan hermolepoa toteaa Santapukki. Keväällä tontille asennetaan Uponorin Clean I -panospuhdistamo, joka käsittelee ja puhdistaa jätevedet vaatimusten mukaisesti. Lämmitysjärjestelmäksi on valittu Uponorin uusi energiaa säästävä vesikiertoinen lattialämmitys. Siinä voidaan hyödyntää usean eri lämmönlähteen yhdistelmää, ns. hybridilämmitystä. Santapukin talossa käytetään varaavaa sähkölämmitystä, maalämpöä sekä tuulivoimaa. Tavoitteena on, että valtaosa sähköstä voitaisiin tuottaa omavaraisesti. Sipe Santapukin rakennusprojektia tullaan seuraamaan Uponorin nettisivuilla osoitteessa www.uponor.fi Luontoa mukaileva ja luonnonmukainen Sipe Santapukin hanke edustaa orgaanista arkkitehtuuria, jonka kantavana ajatuksena ovat luonto ja luonnonmukaisuus. Rakennusten pohjakuvissa toistuu rasteripohjan muodot. Suoria kulmia ei ole, koska luontokaan ei pääsääntöisesti tee niitä. Mitään erikoisuudentavoitteluahan tämä ei ole, vaan pikemminkin päin vastoin. Kaikessa tekemisessä pyritään harmoniaan ympäristön kanssa ja välttämään materiaalien tarpeetonta tuhlausta. Talojen rungot rakennetaan valettavista Kaikessa tekemisessä pyritään harmoniaan ympäristön kanssa. 5
Teksti ja kuvat: Jaana Pesonen Rakentamisen asiantuntija Rauno Romppainen: Asumismukavuuteen ja laatuun kannattaa panostaa 6 Omakotitalon rakentaminen on haasteellinen palapeli, jonka onnistuneeseen kokoa miseen tarvitaan monia ammattilaisia ja laadukkaita aikaa kestäviä materiaaleja. Myös maalaisjärjestä, sosiaalisuudesta ja kauppamiehen taidoista on apua. Nykyajan omakotirakentamista vaivaa usein ammattitaidottomuus ja liian tiukka rakentamisaikataulu. Omakotirakentajiksi ryhdytään yleensä ilman aikaisempaa kokemusta. Rakennushanke ajatellaan vietävän läpi muutamassa kuukaudessa. Myös oman työn osuus arvioidaan liian suureksi. Kun tähän lisätään vielä keskeneräiset tai puutteelliset suunnitelmat, talolle sopimaton tontti ja liian tiukalle vedetty budjetti, on hankaluuksia tiedossa jo ensi metreiltä. Tätä mieltä on miltei neljän vuosikymmenen ajan teollista rakentamista ja kauppaa seurannut sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä toiminut Rauno Romppainen. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Romppainen toimi Koskisen Oy:n taloteollisuusyksikön johtajana. Viimeinen vuosi on nyt kulunut erilaisissa rakentamistehtävissä konsulttina. Kotina kaupunkikartano Suurelle yleisölle Rauno Romppainen on tullut tutuksi asuntomessurakentajana. Hän rakennutti perheelleen kesän 2004 messuille Herrala Talojen kaupunkikartanon Heinolan Tähtiniemeen aivan Ruotsalainen-järven rantaan. Kaksikerroksisen talon pinta-ala on 250 neliömetriä ja rakentamisessa hyödynnettiin uusinta talotekniikkaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin asumismukavuuteen ja energia-
Rauno Romppainen työstää parhaillaan uutta projektia, joilla olisi tarkoitus selvittää talon rakenteiden tiiveyttä ja toimivuutta käytännössä. taloudellisuuteen: talo lämpenee öljyllä ja sen lisänä hyödynnetään auringosta saatavaa lämpöenergiaa. Tähtiherrassa on Uponorin toimittamat vesi-, viemäröinti- ja lattialämmitys- sekä ilmanvaihtojärjestelmät. Messurakentajana oleminen oli opettavaista ja mukavaa Rakentaminen ja etenkin messurakentaminen on perheille todella suuri ponnistus. Itse alan ihmisenä tiesin, mitä tuleman pitää ja meille messurakentajana oleminen oli ihan positiivinen kokemus. Jos mahdollisuus tarjoutuisi, voisin lähteä uudelleen mukaan vastaavanlaiseen projektiin, kertoo Rauno Romppainen. Meidän talo suunniteltiin huolella kahden ihmisen toimivaksi kaupunkikodiksi. Tilojen suunnittelu tehtiin alusta alkaen niin huolellisesti, että vuosien aikana ei tehtyjä ratkaisuja ole tarvinnut katua. Talosta haluttiin tasokas, upea ja edistyksellinen koti, jossa hyödynnetään uutta ja tarpeenmukaista talotekniikkaa. Tavoitteet saavutettiin kaikilla tasoilla ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä, täydentää Romppainen. Hyvä sisäilma lisää asumisviihtyvyyttä Erityisesti Rauno Romppainen kiittelee raikasta ja puhdasta huoneilmaa ja koneellista ilmanvaihtoa, joka pitää talon sisälämpötilan tasaisena ja miellyttävänä. Uponor-ilmanvaihtojärjestelmä mitoitettiin jo suunnitelmavaiheessa niin että tulo- ja poistoilmamäärät saatiin säädettyä oikeaan suhteeseen. Ilmanvaihtokoneeseen sisään otettava ilma esilämmitetään talvella ja viilennetään tarvittaessa kesällä alapohjassa kiertävällä maaliuosputkistolla. Koska kysymyksessä on kaksikerroksinen, neliöiltään ja kuutioiltaan tavanomaista suurempi talo, asennettiin molempiin kerroksiin oma ilmanvaihtolaite. Edistykselliset ja uutta tekniikkaa olevat ratkaisut, kuten kosteusanturit ja lämmön talteenotto ovat vuosien aikana säästäneet rakenteita ja energiaa. Elektroninen valvontajärjestelmä mittaa sisäilman suhteellista kosteutta ja tehostaa ilmanvaihtoa tarvittaessa automaattisesti. Ilmanvaihdon tehostus vähentää kosteuden vaikutusta talon rakenteisiin. Kun rakenteet pysyvät kuivina, talossa on terveellinen asua ja talon elinkaari on pidempi. Auringosta saatavaa lämpöenergiaa hyödynnetään sekä lattialämmityksessä että lämpimän käyttöveden lämmityksessä. Öljyä kuluu vuositasolla 2 000 2 500 litraa, mikä on vähän tämänkokoisessa talossa. Osa alakerran oleskelutilasta on kahden kerroksen korkuista. Rakenneratkaisuja selvittelevä hanke ja puusavotta Rauno Romppainen on rakentamisen parissa viihtyvä moniosaaja, jolla on aina samanaikaisesti monta rautaa tulessa. Kuluneen >> 7
Asumismukavuuteen kannattaa panostaa 8 vuoden aikana hän on suunnitellut ja työstänyt energiataloudellista asumista ja tiiviitä rakenneratkaisuja esittelevää hanketta. Siinä seurataan useampien ulkoisesti samanlaisten, mutta rakenne-, eriste- ja materiaaliratkaisuiltaan erilaisten talojen tiiviyttä ja rakenteiden toimivuutta. Romppainen on myös valmentanut Heinolan kansalaisopiston iltakursseilla tulevia omakotirakentajia yhdessä eri alan ammattilaisten kanssa sekä antanut ammattiapua yksityis- ja ammattimaisissa uudis- ja korjausrakentamishankkeissa. Lisäksi hän on korjannut vuosikymmeniä tyhjänä ollutta maatilaa vapaa-ajan asunnoksi. Kun vapaa-aikaa on ollut, hän on koetellut kuntoaan fyysesti vaativissa metsätöissä. Siinä jos missä mieli lepää ja ajatukset selkenevät. Budjetti ja aikataulu realistisiksi Mitkä ovat sitten Romppaisen teesit tuleville omakotirakentajille? Sanottavaa miehellä olisi vaikka kymmenen kurssi-illan verran, mutta kannattaa keskittyä muutamaan olennaisimpaan asiaan. Rakentamiseen kannattaa suhtautua vakavasti ja jo ennen varsinaisen työn aloittamista kannattaa selvittää asumisen arvovalinnat. Tällä termillä Romppainen tarkoittaa sitä, että tontin ja talon pitää olla sopusoinnussa toistensa kanssa. Huonolle tontille ei kannata rakentaa komeaa ja suurta taloa, koska sen jälleenmyyntiarvo ei ole paras mahdollinen. Kauniille tontille kannattaa taas suunnitella hyvin varusteltu ja laadukas talo, sillä sen arvo säilyy vuosien saatossa. Rakennusbudjettia ei kannata tehdä aluksi niin tiukaksi, että siinä ei ole yhtään varaa ennalta odottamattomille kustannuksille. Niitä saattaa syntyä muun muassa materiaalivalinnoista, maapohjatöistä tai rakentamisvaiheen aikana muuttuneista rakenneratkaisuista. Myös talon ylläpito- ja käyttökustannukset pitää huomioida tulevien vuosien menoerinä. Taloa ei tarvitse vain rakentaa, siellä pitää pystyä myös asumaan, täräyttää Romppainen suorasukaisesti. Rakentamisen aikana voi ruokahalu kasvaa syödessä ja raha-asioissa mopo karata käsistä. Sisustusmateriaalivalinnat ovat aluksi menoarvion mukaisia, mutta pikku hiljaa valinnat muuttuvat suunniteltua kalliimmiksi. Ensikertalaiset arvioivat usein oman Lämmönjako tapahtuu vesikiertoisen lattialämmityksen kautta. Ilmanvaihtokanavisto on muovinen. Se on antistaattinen, mikä omalta osaltaan parantaa sisäilman laatua. Talon katolle peltikatteeseen on integroitu 12 neliömetrin verran aurinkokeräimiä. työn osuuden liian suureksi ja sen lisäksi asettavat rakentamisaikataulunsa liian tiukaksi. Usein sanonkin rakentamista suunnitteleville, että oman työn osuudeksi kannattaa laskea työmaan siisteyden ylläpito, materiaalien hankintaa ja pienten aputöiden tekoa. Siinä on useimmille puuhaa ihan riittämiin perheen ja päivätyön ohella, huomauttaa Rauno. Panosta ammattilaisiin Rakentaminen alkaa arkkitehdin kanssa yhteistyössä tehtävästä asiakasperheen tarpeiden kartoituksesta ja sen jälkeisestä tilasuunnittelusta. Ennen suunnittelijan valintaa kannattaa haastatella useampia ehdokkaita. Pelkän nimen ja maineen perusteella ei arkkitehtiä kannata palkata. Siinä voi nimittäin käydä niin, että tontille nousee rakentajan kustannuksella arkkitehdin monumentti eikä toimivaa ja taloudellista kotia perheelle. Rakennesuunnittelija kannattaa ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan yhteistyöhön arkkitehdin kanssa. Näin arkkitehtisuunnittelu ja rakenneratkaisut tukevat toisiaan, eikä työmaalla tehdä ulkonäön kustannuksella suhteettoman kalliita muutosratkaisuja, jotka vaikuttavat esimerkiksi kantaviin rakenteisiin. Työmaa on juuri niin laadukas kuin siitä vastaava mestari on. Muutamalla tuhannella eurolla ei työmaalle saa kuin kumileimasimen, joka näennäisesti hoitaa hanketta ja allekirjoittaa virallisia papereita. Paikan päällä vastuullisesti hanketta johtavasta alan ammattilaisesta kannattaa maksaa moninkertaisesti enemmän. Niin kuin nimikin jo kertoo, hyvä vastaava mestari vastaa kohteen työnjohdosta ja toteuttamisesta sekä työmaan kokonaisvaltaisesta aikatauluttamisesta eri osapuolille. Tutkimus kiinnostaa Kun Rauno Romppainen puhuu rakentamisesta, miehen silmiin syttyy tuike ja mielipiteitä ja kannanottoja riittää. Tulevaisuuden tehtävänä on seurata edelleen rakentamisen uusia tuulia ja tuottaa myös sellaista kokemusperäistä tietoa, jota ei laboratorio-olosuhteissa pysty luomaan. Paljon on nyt työn alla ja paljon uusia ideoita on suunnitteluasteella. Vapaaherraksi ei ole vielä aikomus siirtyä, sillä teollisen rakentamisen ja puunjalostuksen parissa on yhä liian paljon kiinnostavia ja avoimia kysymyksiä.
Teksti: Dakota Lavento Hulevedet hallintaan Hulevesien käsittelyssä ollaan kunnallisestikin siirtymässä yhä enemmän tonttikohtaisiin ratkaisuihin. Omakotitontilla ilmainen kasteluvesi kannattaa käyttää hyödyksi. Hulevesikasetti soveltuu julkiseen rakentamiseen ja suuriin kohteisiin. Orimattilassa Kaitilantien päässä rakennetaan kunnallistekniikkaa. Rivitaloalueeksi kaavoitetuille tonteille tarvitaan vesi- ja viemäröintiliittymät. Urakkaa toteuttaa maarakennus M Laivola Oy. Kaivanto syvenee ja vesi- sekä paineviemäriputket lasketaan paikalleen. Tien vieressä köllöttää jätevesipumppaamo sekä sen painoksi hankittu betonilaatta. Hulevesikaivot odottavat asennustaan. Orimattilan vesilaitoksen johtaja Reijo Hutri kertoo, että Orimattilan kunnan alueella vastaavanlaisia työmaita on edessä riittämiin myös tulevina vuosina. Uusia asutusalueita on kaavoitettu asuntorakentamiseen molemmin puolin Helsinki-Lahti-moottoritietä. Kaitilantien uusien rivitalotonttien hulevedet ohjataan kunnan viemäriin. Uusilla asuntoalueilla ja erityisesti suurilla kaupallisilla tai teollisilla tonteilla näin ei enää välttämättä tehdä. Kuntien on mahdotonta jatkossa mitoittaa hulevesijärjestelmäänsä jatkuvasti kasvavan rakennuskannan mukaan. Tontin omistaja velvoitetaan yhä useammin hoitamaan hulevetensä omalla tontillaan, tuotepäällikkö Esko Laatunen Uponor Suomi Oy:stä kertoo. Orimattilalaiseen savimaahan upotetaan käyttövesijohto, paineviemäriputki sekä hulevesiviemäri. Tontilla talteen Uponorilta on tullut markkinoille kaksi ratkaisua hulevesien imeyttämiseen maaperään jo niiden syntypaikalla. Hulevesikasetit soveltuvat suuriin kohteisiin ja liikenne- ja pysäköintialueille. Hulevesitunnelit taas ovat omiaan tiuhaan asutulla omakotitaloalueella. Molempien ratkaisujen toimintaperiaat- >> 9
Hulevedet hallintaan 10 teena on hulevesien väliaikainen varastointi moduulissa ja veden imeytyminen hallitusti maaperään. Hulevesikasetin suorakaiteen muotoisia moduuleja voidaan asentaa kymmeneen kerrokseen ja jopa 5 metrin syvyyteen. Rakenteensa vuoksi järjestelmä on helppo muuntaa haluttuun muotoon ja käytössä olevaan tilaan. Vähän kuin legoilla rakentaisi, Laatunen kuvaa. Menetelmä on tehokkaampi kuin perinteinen sepeli-imeytys. Se edellyttää vähemmän maankaivutöitä ja on siksi sekä nopeam pi että edullisempi asentaa. Pientaloille tarkoitetun sade- ja sulamisveden väliaikaiseen varastointiin tarkoitetun hulevesitunnelin tilavuus on 300 litraa. Sateen jälkeen vesi imeytyy tasaisesti maaperään. Järjestelmään voidaan liittää myös säiliö, josta sadevettä voidaan kesäaikana käyttää kasteluun, Laatunen kertoo. Hulevedet viemäreissä Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä talon perustusten kuivatusvesiä. Niitä valuu erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta. Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisviemäröintiin. Sekajärjestelmässä hulevedet johdetaan samassa putkessa yhdessä muiden jäte- Ohjeita omakotitalon rakentajille: Käytäntö vaihtelee eri kunnissa ja eri alueilla. Ota etukäteen selvää rakennustarkastuksesta, mitä tontin hulevesille tulee tehdä. Pienillä kaupunkitonteilla hulevedet on usein ohjattava kunnalliseen viemäriin. Kerro LVI-suunnittelijalle, jos haluat hyödyntää hulevesiä tontillasi esimerkiksi puutarhan kastelussa. Jos päädyt hulevesien imeyttämiseen omalla tontilla, LVI-suunnittelija mitoittaa järjestelmän ottaen huomioon hulevesien määrän ja maaperän läpäisevyyden. Vanhassakin talossa katolta juoksevat sadevedet voi ottaa talteen helposti riittävän suureen ämpäriin! Työmaan edistymistä tarkastamassa tuotepäällikkö Esko Laatunen Uponor Suomi Oy:stä ja Orimattilan vesilaitoksen johtaja Reijo Hutri. vesien, kuten talousjätevesien kanssa puhdistamolle. Sekavesiviemäreitä ei rakenneta enää nykyään. Niitä löytyy mm. vanhoista kaupunkikeskustoista. Erillisviemäröinnissä hulevedet johdetaan avo-ojissa tai omassa putkessaan suoraan läheisiin vesistöihin. Sitä on totuttu kutsumaan sadevesiviemäriksi. Sekaviemäröinnin ongelmat on helppo havaita. Tulvien aikana verkoston kapasiteetti ei riitä ja puhdistamatonta vettä on johdettava puhdistamon ohi vesistöön. Suuret vesimäärät ja alhainen veden lämpötila, erityisesti lumen sulamisaikaan, voivat heikentää myös puhdistamon kemiallista puhdistuskykyä. Ympäristöhaitoilta erillisviemäröintikään ei suojaa. Mitä pidemmälle hulevesi kulkee, sitä enemmän se kuljettaa mukanaan maa-aineksia, mahdollisia bakteereja ja ympäristömyrkkyjä vesistöön. Hulevesiviemäristön mitoittaminen on myös ongelmallista. Putkiviemärijärjestelmien rinnalle onkin kehitetty uusia, vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Sellaisia ovat esimerkiksi hulevesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidätysaltaat sekä rakennetut kosteikot. Suomessakin pyritään yhä enemmän hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan. Hulevedet otettava huomioon jo kaavoitusvaiheessa Projektipäällikö, DI Katja Rasi työskentelee Sito Oy:n kaupunkitekniikan osastolla vesihuoltosuunnittelun parissa. Hänen työsarkaansa kuuluvat myös vuoto- ja hulevesiselvitykset. Laajalti uutisoidut kaupunkitulvat ovat viime vuosina nostaneet hulevedet yleiseen tietoisuuteen. Ilmastonmuutos näyttää lisänneen erityisesti hetkellisten, voimakkaiden rankkasateiden määrää. Toisaalta tulvimista aiheuttaa myös kaupunkikeskustojen rakenteellinen muuttuminen. Mitä tiiviimmin keskustat rakennetaan, sitä enemmän siellä on vettä kerääviä pintoja ja vähemmän tilaa alueille, jotka viivyttävät veden valumista ja pienentävät huippuvirtaamaa, hän kertoo. Tulvia ei voida kokonaan välttää. Hulevesiviemäri on mitoitettu valitulle mitoitussateelle ja se ei voi vetää määränsä enempää vettä. Silloin ylimääräinen vesi padottuu ja lopulta hakee vaihtoehtoisen kulkureitin, niin sanotun tulvareitin. Siksi jo kaavoitusvaiheessa olisi varattava hulevesien hallittuun käsittelyyn tilaa ja mietittävä tulvareitit valmiiksi, Rasi painottaa. Hulevesien luonnonmukainen käsittely on osa ilmastonmuutokseen varautumista ja sen haittavaikutusten ehkäisyä. Kolme tärkeää asiaa ovat imeyttäminen, viivytys ja haihdutus. Mitä enemmän sateesta voidaan viivyttää ja imeyttää maaperään syntyalueella, sitä vähemmän on riskiä valuvan vesimäärän kasvamisesta tulvamittoihin. Menetelmiä on monia. Imeytyskasettien lisäksi voidaan rakentaa ojia, kosteikkoja, painanteita, reikäkiveyksiä, kennostoja, Katja Rasi luettelee. Uusi tulokas Suomessa on myös viherkatot. Hulevesi ei ole kuitenkaan pelkkä ongelma Hulevesi pitäisi mieltää haitan sijaan voimavaraksi. Vesipulan uhkaamassa maailmassa jokainen pisara on arvokas, eikä sitä pitäisi päästää virtaamaan umpiputkissa hukkaan. Parhaat hulevesijärjestelmät mahdollistavat arvokkaan veden hyödyntämisen syntypaikallaan tarpeen mukaan.
Teksti ja kuvat: Dakota Lavento Oikea prinsessa taloksi Rantasen perhe rakensi Ylihärmään unelmiensa talon. Upealla kartanomaisella Kannustalon Auroralla on kruununjalokivensä: Uponor-järjestelmätodistus. Rantaset rakentavat pihansa vasta ensi kesänä. Siihen saakka kauneutta luovat ruukkukukat. Nuori LVI-urakoitsija Jarmo Hautala Härmän LVI-Tekniikka Oy:stä istuu kahvilla Rantasten upouudessa keittiössä. Pöydän ääressä rentotutuvat myös Sanna ja Tero Rantanen sekä heidän tyttärensä Eveliina ennen lentopalloharkkoihin lähtemistään. Rantaset ovat hartiapankkirakentajia, mutta aivan kylmiltään he eivät urakkaan lähteneet. Ennen rakennusprojektiaan he olivat remontoineet aikaisemman, jo vuonna 1986 rakennetun omakotitalonsa kauttaaltaan. Meillä oli pitkään mielessä aivan uusi, juuri meille rakennettu talo, Sanna Rantanen myöntää. Juuri sopiva Kannustalon Aurora valittiin, sillä malli sopi perheelle lähes sellaisenaan. Kumpikin tykästyi sen ulkonäköön, Sanna kertoo. Yhden väliseinän halusimme poistaa, mutta muuten rakensimme aika lailla vakioratkaisun, Tero Rantanen sanoo. Kunnan tontti tuli myyntiin juuri sopivasti, peltotontti aivan Ylihärmän keskustan tuntumasta, uudelta omakotitaloalueelta. Aivan heittämällä yksikerroksinen Aurora ei tontille sopinutkaan, sillä kaavassa oli ajateltu 1 ½-kerroksen ratkaisuja. Onneksi tässä mallissa on harja tavallista korkeammalla, joten se meni läpi, Tero naurahtaa. Rantasten Aurora on Kannustalon suositun perinnemalliston yksikerroksinen ratkaisu, jossa on asuinpinta-alaa 144 m 2 ja kerrosalaa 161 m 2. Tonttikaupat tehtiin kesäkuun alussa vuonna 2008 ja rakennuslupa saatiin siitä viikon päästä. Paketti tuli tontille marraskuussa. Toimitus oli säältä suojaan -asennus, katolla ruoteet paikoillaan. LVIS-töitä lukuun ottamatta kaikki muu onkin sitten enimmäkseen Sannan ja Teron käden jälkeä. Tontilla on kunnan vesi ja viemäri. Lämmönlähteeksi Rantaset valitsivat lapualaisen Lämpöässä-maalämpöpumpun. Kaikista LVI-ratkaisuista he keskustelivat tutun urakoitsijan Jarmo Hautalan kanssa. Turvallisia ratkaisuja Jarmo Hautala on käyttänyt paljon asentamissaan kohteissa kotimaisia materiaaleja >> 11