LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 86/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-394 Annettu julkipanon jälkeen 19.7.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Tuurannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Virrat. Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Tuuranneva sijaitsee Virtain kaupungissa Peräseinäjoki Virrat tien itäpuolella. Tuuranneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hankealueen pinta-ala on 243,4 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 130,0 ha. Vapo Oy on 30.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Tuurannevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Tuuranneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Hakija omistaa suurimman osan tuotantoalueesta. Osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2012 2036. Pirkanmaan 3. seutukaavassa ei ole esitetty, mitä toimintaa varten Tuurannevan alue varataan (ns. valkoinen alue).
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö Suojeltavat kohteet Tuuranneva sijaitsee Kurjenjoen vesistöalueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskuojan kautta alapuoliseen vesistöön. Laskuojan 4 vedet johdetaan kuivatun Räntäjärven alueen kautta Kurjenjokeen, joka laskee Seinäjokeen ja edelleen Kalajärveen, josta vedet virtaavat Seinäjokea pitkin Kyrkösjärveen ja edelleen Kyrönjokeen. Laskuojan 5 vedet johdetaan suoraan Kurjenjokeen. Kurjenjoen (42.076) valuma-alue on noin 129,3 km 2. Kurjenjokea kuormittavat maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä maatalousvaltainen haja-asutus. Turvetuotantoalueiden pinta-ala on noin 2 % Kurjenjoen valuma-alueen pinta-alasta. Kurjenjoen vettä ei käytetä talousvetenä. Kalajärven (42.073) valuma-alueen pinta-ala on 507,8 km 2. Turvetuotantoalueiden pinta-ala on noin 1,1 % valuma-alueen pinta-alasta. Osa Kalajärven valuma-alueen vesistä johdetaan Lapuanjokeen. Kalajärvestä Seinäjokeen tulevan valuma-alueen pinta-ala on noin 770 km 2. Valuma-alueella olevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden pinta-ala on noin 2,0 % valuma-alueen pinta-alasta. Seinäjoen keskivirtaama on 8,5 m 3 /s. Kalajärven maksimijuoksutus on 15 m 3 /s (tulva-aikana 30 m 3 /s) ja minimivirtaama alapuolisessa Seinäjoessa 0,7 m 3 /s. Seinäjoen keskiosa on maa- ja metsätalouden, turvetuotannon, jokivarren maatalousvaltaisen haja-asutuksen sekä Peräseinäjoen taajaman kuormittama joki. Seinäjoen kalastoon kuuluvat Kalajärven alapuolisella osalla ainakin ahven, hauki, kiiski, kivennuoliainen, kivisimppu, made, salakka ja särki. Seinäjoen rapukannat ovat paikoin varsin runsaat. Kalajärvi on merkittävä virkistysalue. Sen rannalla on leirintäalue ja runsaasti vapaa-ajan asutusta. Kalajärven luontainen kalakanta on vahva. Sen valtalaji on hauki, lisäksi esiintyy ahventa ja lahnaa. Kalajärveen on istutettu siikaa ja kuhaa, jotka ovat menestyneet kohtalaisesti. Myös kirjolohta ja järvitaimenta on istutettu, muuta niiden menestys on ollut heikompaa. Kalajärvessä esiintyy myös muikkua. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, arvokkaita pienvesiä eikä pohjavesialueita.
3 Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen lähiympäristö on pääosin ojitettua metsä- ja suomaata. Tuotantoalueen lähellä on melko vähän asutusta. Tuotantoalueen länsipuolella kulkee Virrat Peräseinäjoki tie lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä. Suon läpi kulkevalla tiellä on työmaaliikenteen lisäksi vähäistä paikallisliikennettä. Suon vieressä on Tuuralampi. TURVETUOTANTO Hankealueen koko on yhteensä 243,4 ha, josta tuotantokelpoista suota on 130,0 ha. Tuotannosta on poistunut 70,0 ha, joka on nyt tukialueena. Tuurannevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1972 ja tuotanto vuonna 1975. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2015. Tuurannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Tuotannossa käytetään hakumenetelmää, imumenetelmää sekä mekaanista kokoojavaunua. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 50. Turve kuljetetaan lähinnä Mänttään ja Tampereelle. Tuurannevan ja läheisen Hietasalonnevan vuotuinen tuotantomäärä on yhteensä ollut enimmillään noin 293 000 m 3 ja keskimäärin noin 136 000 m 3. Soiden yhteenlasketun tuotannon on arvioitu olevan vuoteen 2005 saakka keskimäärin 148 000 m 3 /a. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maatai metsätalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuurannevan kuivatusvedet on tarkoitus puhdistaa seuraavin vesiensuojelurakentein: - sarkaojien lietesyvennykset - päisteputket tai päisteputkipidättimet - 6 virtaamansäätöpatoa - 9 laskeutusallasta - 1 pintavalutuskenttä ja 1 kasvillisuus- tai pintavalutuskenttä Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien tai veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaisiin. Hakija on esittänyt, että laskuojaan 4 laskeville vesille rakennetaan nykyisten laskeutusaltaiden yhteyteen 5 virtaamansäätöpatoa. Laskuojaan 5 laskeville vesille rakennettaisiin yksi virtaamansäätöpato laskeutusaltaan 8 yläpuoliseen kokoojaojaan. Allas 8 sijaitsee tuo-
4 tantoalueeseen nähden niin paljon alempana, että sen patolaitteena virtaamansäätöpato ei toimi. Tuurannevan kuivatusvesistä pintavalutuksella käsitellään tällä hetkellä laskuojan 4 kautta johdettavat vedet. Laskuojaan 5 johdetaan osa lohkon 4 (15,5 ha) kuivatusvesistä sekä lohkon 5 (33,3 ha) kuivatusvedet. Lohko 5 on matalaturpeinen ja tuotanto alueella keskittyy tulevaisuudessa vanhojen auma-alueiden tuotantoon. Lohkon pinta-ala tulee pienenemään nopeasti. Alueella tehdään tällä hetkellä massansiirtotöitä, joilla siirretään jäljellä oleva turve auma-alueille, joista se pystytään tuottamaan pois. Alueet, joista massat siirretään kasvittuvat nopeasti ja niitä voidaan käyttää vesiensuojelussa. Hakija on esittänyt, että lohkon alaosaan rakennetaan kasvillisuus- tai pintavalutuskenttä tuotannosta poistuneelle massansiirtoalueelle. Kentän koko tulisi olemaan noin 8,5 ha ja sille johdettaisiin kaikki laskuojan vedet. Hakemuksen mukaan tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Käytössä olisivat päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat. Päästöt vesistöön Tuurannevalla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi- Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Hietasalonnevan ja Tuurannevan nettopäästöt yhteensä vuonna 2000 on arvioitu seuraaviksi: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine 30 kg/a 910 kg/a 5 050 kg/a Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Tuurannevalta on kuljetusreitti Virrat Peräseinäjoki tielle suon länsipuolelle. Hietasalonnevalla ja Tuurannevalla on tuotantoaikana touko-syyskuussa 30 50 vuorokauden ajan kevyttä ja raskasta lii-
5 kennettä 50 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Energiaturpeen toimitusaikana loka-huhtikuussa on 15 25 vuorokauden ajan raskasta liikennettä 60 80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Hietasalonnevan ja Tuurannevan tuotannossa kuluu yhteensä vuosittain polttoaineita noin 133 000 l, voiteluöljyjä noin 890 l ja vaseliinia noin 190 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Tuotantoalueelle laaditaan jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän Hietasalonnevalla ja Tuurannevalla yhteensä vuosittain 890 l, muuta öljyistä jätettä 150 kg, akkuromua 45 kg, sekalaista talousjätettä 4 m 3 ja aumanpeittomuovia 7 400 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi tai käytetään kokonaisena tienrakentamiseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on paljon muita marjastuskohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Hakijalla on samalla vaikutusalueella seitsemän tuotantoaluetta, joiden työllistävä vaikutus on yhteensä noin 57 henkilötyövuotta. Lisäksi tuotanto vilkastuttaa ja sivuelinkeinona tukee muita elinkeinoja. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen ei voida olettaa aiheuttavan Seinäjokeen merkittävää lisäkuormaa. Hakemuksen mukaan Tuurannevan kuormitus ei aiheuta Seinäjoessa tai Kalajärvessä sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Laskuojissa ei kalasteta. Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla sekä huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvepöly saattaa tahrata kasvillisuutta tuotantoalueen lähellä, mutta haitta on
6 väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Liikenteen pöly voi aiheuttaa satunnaista haittaa. Hakemuksen mukaan tuotannon tai kuljetusten ei arvioida aiheuttavan melun ohjearvojen ylityksiä asuinalueilla. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tuurannevalla tehdään täydentävää päästötarkkailua kahtena vuonna tulevalla lupakaudella. Näytteet otetaan touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa vesiensuojelurakenteiden alapuolelta. Tuotannon vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. Hakija ei pidä tarpeellisena pöly-, melu- tai pohjavesitarkkailua. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Peräseinäjoen kunnassa ja Virtain kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.2. 29.3.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 19.2.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskukselta, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Peräseinäjoen kunnan ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Peräseinäjoen kunnalta ja Virtain kaupungilta.
7 Lausunnot 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että jos laskuojaan 5 johdettavien vesien pintavalutus toteutuu 1 2 vuoden sisällä, Tuurannevan vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittävät. Koska kuivatusvedet virtaavat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueelle, Pirkanmaan ympäristökeskus ei ole lausunut yksityiskohtaisesti vesistötarkkailusta. Yleisperiaatteena tulisi kuitenkin olla, että kaikilla turvetuotannon kuivatusvesien merkittävillä purkureiteillä on vesistötarkkailua. Aumanpeittomuovit tulisi toimittaa pois tuotantoalueelta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, ellei muovin hyödyntäminen ole mahdollista. 2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että sen toimialueelle kohdistuva turvetuotantoalueen kuormituksen kalataloudellinen vaikutus on niin pieni ja alueiden kalataloudellinen merkitys niin vähäinen, että lupa voidaan myöntää. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan Kurjenjoen Virtain kaupungin puoleisella osalla ei ole sellaista kalataloudellista merkitystä, että kyseiselle osalle jokea olisi tarpeen määrätä kalataloudellista tarkkailua tai kompensaatioita. Turvetuotannon vesistövaikutukset on kuitenkin minimoitava ja mahdolliset häiriötilanteet otettava huomioon. 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta on todennut, että alueelle olisi rakennettava kiintoaineksen pidättämiseksi lisää pintavalutuskenttiä tai kemiallinen jätevesien käsittely. Vesienkäsittelyrakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja ne on pidettävä toimintakuntoisina. Laskeutusaltaiden puhdistustyöt on toteutettava mahdollisuuksien mukaan kuivana aikana. Alueelle on suunniteltava näytteenotto ja virtaamamittaukset. Näytteenottopisteestä tulisi ottaa näytteet myös talvikaudella, mikäli vesitilanne sen sallii. Virtaamamittauksen tulisi olla jatkuvatoimista, jotta kuormitus voidaan laskea luotettavasti. Pintavalutuskenttien toimintaa on seurattava siten, että näytteet otetaan ennen kenttää ja sen jälkeen. Alueella sijaitsevien polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliötä tai niiden on oltava tiiviillä alustalla maaperän likaantumisen estämiseksi. Jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti. Aumamuovit on kerättävä pois ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Lautakunnan mielestä on tärkeää, että jälkikäyttöön panostetaan. Tuotannosta poisjääneen suon käyttöratkaisujen tulisi aina perustua kohteessa tehtyihin tutkimuksiin ja niiden pohjalta päätettyihin ratkaisuihin, joilla ei enää aiheutettaisi mainittavaa ympäristökuormitusta. 4) Virtain kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Kurjenjärven kunnostussuunnittelu on käynnissä. Mikäli järveä aletaan kunnostaa ja hakijan turvetuotannon aiheuttamien haittojen vuoksi aiheutuu kustannuksia, ympäristölautakunta on esittänyt, että hakija velvoitetaan osallistumaan kunnostuksen kustannuksiin vähintään kuormitusosuutensa suhteessa. Vesiensuojelun tasoa ei saa heikentää tuotantokenttien mataloitumisen tuomien hankaluuksien vuoksi.
Muistutukset ja mielipiteet 8 Alueen siistimisessä on kiinnitettävä huomiota myös pohjamaasta pintaan nousseiden suurten kivien maisemointiin. 5) Peräseinäjoen kunnan tekninen lautakunta on lausunut, että Peräseinäjoen järvien ja jokien virkistyskäyttömahdollisuudet on turvattava tehostamalla vesistötarkkailua ja varmistamalla tarkkailuohjelmalla, että tehdyt vesiensuojelurakenteet toimivat siten, että päästöt vesistöihin eivät ylitä arvoja, joista olisi haittaa järvien ja jokien laajentuvalle virkistyskäytölle. Turvetuotantoalueilla on hyvissä ajoin ennen tuotannon päättymistä oltava maanomistajien kanssa yhteistyössä laadittu jälkikäyttösuunnitelma. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultava useita tahoja mahdollisimman laajasti. 6) Seinäjärven osakaskunta on todennut, että turpeennostokauden aikana Tuuralammessa, Kurjenjoessa ja Sulkueenjoessa on usean sentin turvepölykerros, joka aiheuttaa haittaa muun muassa vesilinnuille. Menehtyneitä vesilintuja löytyy liejun seasta vuosittain. Laskujokien ja Tuuralammen pohjaan laskeutunut turvepölyliete rehevöittää vesiä vuosittain. Lisähaittana ovat Tuuralammen pohjaan upotetut kannot, joita turvetuotantoalueelta on nostettu valtava määrä. Kuivatusojat ovat kuivattaneet neva-alueita laajemmaltakin kuin aiotulta alueelta. Kuivatusojien ja laskeutusaltaiden usein suoritettava huolto on tärkeää. 7) AA Virtain kaupungin Kurjen kylässä sijaitsevan tilan Joutsenjärvi RN:o 9:14 omistajana on todennut vuokranneensa omistamansa tilan hakijalle turvetuotantoa varten. Nyt alueelta on nostettu turpeet niin tarkkaan, ettei hakijan mainitsema maatalouskäyttö ole missään muodossa mahdollista, koska alue on osittain järvenä ja jäljellä on pääasiassa kivikoita. Muistuttaja on vaatinut, että ennen kuin mitään suunnitelmia hänen omistamallaan suoalueella jatketaan tai hyväksytään, niiden aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ja korvaukset on sovittava. Muistuttaja on myös kysynyt, kenen vastuulla on lähitulevaisuudessa toteutettava Kurjenjoen perkaus. 8) BB Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Hakkoomäki RN:o 4:733 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Muistuttaja on käyttänyt Kalajärveä virkistyskäyttöön jo vuodesta 1977 lähtien. 1990-luvun loppupuolelta saakka on ilmennyt vedestä noustessa ruskean liman tarttumista ihoon. Tällaista ilmenee vasta lämpimällä osalla kesää, jolloin turvetta nostetaan. Loppusyksystä ongelma taas poistuu. Myös kalastusvälineet ovat turpeen noston aikana likaiset. 9) CC Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevien tilojen Toivonniemi RN:o 4:724 ja Jukanranta RN:o 4:732 omistajana on esittänyt, että hakijan on tehostettava merkittävästi toimiaan estääkseen turpeen pääsyn kuivatusojien ja nostopölyn kautta vesistöön. Kala-
9 järvessä uinnin jälkeen iho on ruskea. Myös kalastusvälineet likaantuvat. 10) Aisa-Tupa Oy Peräseinäjoen kunnan Luoman kylässä sijaitsevan tilan Aisa-Tupa RN:o 4:796 omistajana on todennut, että Kalajärven humuspitoisuus on vuosien kuluessa huolestuttavasti lisääntynyt ja alkanut vaarantaa järven virkistyskäyttöä. Hakemuksessa ei ole selvitystä siitä, mikä on Kihniänjoen ja erityisesti Kalajärven nykyinen tilanne ja mikä vaikutus turvetuotantoalueiden vesien johtamisella vesistöihin tulisi olemaan. Vesistön kuormitusta on selvästi vähennettävä. Kalajärven täyttöuoman ja Kalajärven vesien laadun tarkkailua ei ole esitetty, vaikka se olisi haittavaikutusten seurannan kannalta olennaisinta. Muistuttaja on vaatinut hakemuksen palauttamista hakijalle Kihniänjoen ja Kalajärven vesien nykyisen tilan ja tuotannon vaikutuksen selvittämiseksi. Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarpeellisilta osiltaan tarkistettava siten, että haittavaikutukset vähenisivät huomattavasti nykyisestä. 11) Kalajärven kalastuskunta on esittänyt, että hakijan on tehostettava toimiaan estääkseen turpeen pääsyn vesistöön. Saostusaltailla ei ole päästy toivottuun tulokseen, koska niitä ei ole tyhjennetty riittävän usein. Hetkelliset kovat sateet ovat huuhdelleet kuivan turpeen tuotantokentiltä jokiin. Imuvaunulla suoritettu turpeen nosto nostaa maatuneilta turvesoilta turvepölyä ilmaan kuivimpaan aikaan kesällä. Turvepöly ajautuu sopivalla tuulella vesistöön. Kalajärven vesi on ollut kesäisin terveysviranomaisten mukaan uimakelpoista eikä levähavaintoja ole ollut. Silti iho on uinnin jälkeen ollut limainen. Hakijan vastine Hakija on ilmoittanut, että Tuurannevalta on vuosina 2001 2003 poistunut tuotannosta 5,0 ha, joten tuotantokelpoinen pinta-ala on tällä hetkellä 125,0 ha. Hakija on todennut 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta, että aumanpeittomuovien käsittelyä, varastointia ja hyötykäyttöä on hakijan toimesta tutkittu ja tehostettu. Tällä hetkellä muovit kerätään työmaalla oleville varastopaikoille, jossa ne paalataan ja varastoidaan paaleina. Muovit toimitetaan hyötykäyttöön sitä mukaa kuin vastaanottajia ja hyödyntäjiä ilmenee. Mitään varsinaisia vastaanottopaikkoja, joihin muovit voisi suoraan toimittaa ei tällä hetkellä ole. Hakija on todennut 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnosta, että vesiensuojelumenetelmiä valittaessa on otettu huomioon muun muassa tuotantoalueiden koko, mahdollisuudet pintavalutukseen alueiden ulkopuolella, mahdollisuudet poistuvien alueiden käyttöön vesienkäsittelyssä sekä jäljellä oleva tuotantoaika. Tarkkailun osalta hakija on viitannut 5) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena ympärivuotisen päästötarkkailuaseman rakentamista eikä pintavalutuskenttien toimivuuden
10 tarkkailua ylä- ja alapuolisilla pisteillä. Polttoaineiden säilytyksen, jätteiden käsittelyn ja aumamuovien osalta hakija on viitannut 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa esitettyyn. Jälkikäytön osalta hakija on viitannut 5) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Tämänhetkisen tiedon mukaan Tuurannevan jälkikäyttönä tulee olemaan maa- ja metsätalous. Hakija on todennut 4) Virtain kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta, että Kurjenjärvi sijaitsee Tuurannevan yläpuolella eikä hankkeella ole vaikutusta Kurjenjärveen. Kun alue siirtyy jälkikäyttöön, kasvillisuus ja puusto ympäröivät kivet. Erilliseen kivien maisemointiin ei hakijan mukaan ole tarvetta. Hakija on todennut 5) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan lausunnosta, että hakemuksen täydennyksessä esitetty tarkkailuohjelma tullaan hyväksyttämään Pirkanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksissa. Hakijan mielestä esitetty tarkkailu on riittävä hankealueella. Lisäksi Peräseinäjoen kunnan alueella on vireillä muitakin hakijan ympäristölupahakemuksia, joiden yhteydessä tullaan määräämään vastaavia tarkkailuvelvoitteita. Tarkkailutulosten perusteella pystytään valvomaan vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Turvetuotannosta poistuvien maa-alueiden jälkikäyttömuodosta päättää ensisijaisesti maanomistaja. Hakijan mielestä pienten yksittäisten maa-alueiden osalta ei ole tarpeen tehdä erillisiä jälkikäyttösuunnitelmia. Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidon osalta riittävät tavanomaiset määräykset. Hakija on todennut 6) Seinäjärven osakaskunnan muistutuksesta, että esitetyt pölyhaitat ovat voimakkaasti liioiteltuja. Tuuralammen ja lähijokien pinnalle kulkeutuu ajoittain vähäisiä määriä turvepölyä, jolla ei ole käytännössä vaikutuksia veden laatuun. Tuuralampeen ei ole ohjattu kuivatusvesiä, eikä järven pohjaan ole upotettu kantoja. Kannot ovat vuosituhansien aikana lammen rannoilla kasvaneiden puiden jäänteitä. Turvetuotantoalueen vedet ohjataan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Ojastot pidetään kuivatuksen vaatimalla tasolla ja tarvittaessa suoritetaan perkaus- ja syventämistoimenpiteitä. Hakija on todennut 7) AA muistutuksesta, että hakija on vuokrannut muistuttajalta 20, 5 ha:n suuruisen suoalueen, jonka vuokra-aika päättyy 17.10.2021. Alueesta maksetaan vuosittaista pintaalaperusteista vuokraa ja hakijalla on sopimuksen ehtojen mukaan oikeus nostaa alueelta kaikki turve. Hakija tulee ottamaan muistuttajaan yhteyttä ja sopimaan alueen käytöstä vesiensuojelussa. Jos Kurjenjoessa aloitetaan kunnostustoimenpiteet, hakijan osallistuminen hankkeeseen tulee määritellä sen kuormitusosuuden ja vaikutusten mukaisesti. Hakija on viitannut 8) BB ja 9) CC vesiensuojelutoimien tehostamisvaatimusten osalta 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen. Muistutusten
11 muilta osin hakija on viitannut 11) Kalajärven kalastuskunnan muistutuksesta antamaansa vastineeseen. Hakija on todennut 10) Aisa-Tupa Oy:n muistutuksesta, että kysymys on luvan hakemisesta olemassa olevalle toiminnalle. Lupamenettelyn seurauksena on muistutuksessa vaadittu kuormituksen pienentäminen. Muilta osin hakija on viitannut edellä lausumaansa. Hakija on viitannut 11) Kalajärven kalastuskunnan vesiensuojelun tehostamisvaatimuksen osalta 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunnosta antamaansa vastineeseen sekä hakemuksessa ja sen täydennyksessä esittämiinsä suunnitelmiin. Kalajärven pintaan saattaa satunnaisesti laskeutua Amerikannevan tuotantoalueelta peräisin olevaa turvepölyä vähäisiä määriä. Pöly kelluu hetken veden kalvolla, jolloin se voidaan silmin havaita. Veden laatuun vähäisillä pölymäärillä ei ole vaikutusta. Muistutuksessa esitetty ihon limoittuminen uidessa johtuu todennäköisesti ns. limalevän esiintymisestä Kalajärvessä. Paljain silmin näkymätön limalevä viihtyy melko rehevissä humuspitoisissa järvivesissä. Uimarin iholla leväsolut hajoavat ja iho tulee limaiseksi. Iholla kuivuessaan limakerros muuttuu kiristäväksi. Limalevä on myrkytön, mutta voi aiheuttaa iho-oireita. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta on lakkautettu vuoden 2005 alusta lukien. Tilalle on perustettu uusi Seinäjoen kaupunki. Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 82/2005/4, 83/2005/4, 84/2005/4, 85/2005/4, 87/2005/4 ja 88/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvat Amerikannevan, Juupa-Jäkälänevan, Pirjatannevan, Hietasalonnevan, Peurannevan ja Sammattinevan turvetuotantoon Seinäjoella ja Virroilla. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Tuurannevan turvetuotantoon Virtain kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti. Lupa koskee noin 243 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 125,0 ha:n alueelta.
12 Vesienkäsittely Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutusalueen tai kasvillisuusaltaan kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Virtaamansäätöpadot on tehtävä 31.12.2005 mennessä. Kasvillisuusaltaan on oltava toiminnassa 1.5.2007. Edellä mainitut vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve-
Varastointi ja jätteet 13 pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
14 Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille sekä Seinäjoen ja Virtain kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille, Pohjanmaan ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Seinäjoen ja Virtain kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen Korvaukset 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 000 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Luvan saajan on osallistuttava enintään vaikutusosuutensa suhteessa Kurjenjoen mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin, jos lupakauden aikana käynnistetään alueellisen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukainen kunnostushanke. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.
15 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Tuuranneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Tuurannevan kaikki kuivatusvedet käsitellään jatkossa kasvillisuusaltaalla ja pintavalutusta vastaavalla menetelmällä. Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Kun otetaan huomioon Tuurannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi etenkin Seinäjoessa ja Kalajärvessä. Tämän vuoksi kalatalousmaksu määrätään maksettavaksi Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskukselle. Koska Tuurannevan vesiin johdettavat päästöt ovat vaikuttaneet Kurjenjoen tilaan, luvan saaja määrätään myös osallistumaan mahdollisiin kunnostuskustannuksiin lupamääräyksessä 17). VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 3) Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan vaatimuksen vesienkäsittelyn tehostamisesta huomioon lupamääräyksessä 2). Vaatimukset vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta sekä polttoaineiden säilytyksestä ja jätteiden käsittelystä otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 4), 5), 8) ja 9). Päästötarkkailun vesinäytteenottopaikka on määrätty siten, että keskeisimmän tuotantoalueen päästöjä voidaan seurata. Vuosipäästöt
16 saadaan selville riittävän luotettavasti nyt määrätyn perustasoisen päästötarkkailuohjelman perusteella. Ympäristölupavirasto toteaa 4) Virtain kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta, että Kurjenjärvi sijaitsee Tuurannevan yläpuolella, eikä Tuurannevan vesiin johdettaville päästöillä siten ole vaikutusta Kurjenjärveen. Ympäristölupavirasto ottaa 5) Peräseinäjoen kunnan teknisen lautakunnan tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa 6) Seinäjärven osakaskunnan vaatimuksen vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta huomioon lupamääräyksissä 4) ja 5). Ympäristölupavirasto ei ota kantaa 7) AA:n ja hakijan väliseen vuokrasopimukseen liittyviin asioihin. Kurjenjoen perkausta koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä 17) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa 8) BB:n, 9) CC:n, 10) Aisa-Tupa Oy:n ja 11) Kalajärven kalastuskunnan vesienkäsittelyn tehostamisvaatimukset huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa on esitetty asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset selvitykset. Pölystä tehdyt muistutukset otetaan huomioon lupamääräyksessä 6). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa 31.12.2015 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
17 Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
18 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Tarkkailuohjelma Leena Simpanen Heikki Penttinen Juha Helin Johanna Juvonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Heikki Penttinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Johanna Juvonen. JJ/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.8.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2
LIITE 3 TUURANNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan 4 johdettavista vesistä neljä kertaa vuodessa (maalishuhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien vastaavalla vesienkäsittelymenetelmällä varustettujen turvetuotantoalueiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
LIITE 3 Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.