Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

of 28 Kopsa_III_Meluselvitys_JR170 105- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Kopsa III Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä 01 10.1.2017 JRd CGr Kopsa III tuulivoimapuiston meluselvitys, sijoitussuunnitelma L5.0 rev2 3.2.2017 JRd CGr Yhteisvaikutukset lähialueiden hankkeiden kanssa ja pienitaajuinen melu päivitetty Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 28 Sisällys Sisällys... 2 1 Yhteenveto... 3 2 Tausta... 4 3 Melu... 4 3.1 Melun muodostuminen... 5 4 Melun ohjearvot... 6 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista... 6 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat... 6 5 Lähtötiedot ja menetelmät... 7 5.1 Lähtötiedot... 7 5.2 Menetelmät... 8 6 Arvioidut meluvaikutukset... 9 6.1 Nykytilanne... 9 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 9 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 10 6.4 Pienitaajuinen melu... 13 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset... 13 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 13 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta... 14 8 Lähteet... 15 9 Mallinnustietojen raportti... 16 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset... 20 Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa III (lineaariset melutasot)... 21 Liite 3: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II ja III (lineaariset melutasot)... 23 Liite 4: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas (lineaariset melutasot)... 25 Liite 5: Voimaloiden sijainnit... 27

of 28 1 Yhteenveto Tehtävä: Meluselvitys Kopsa III tuulivoimapuiston vaikutusalueella sekä yhteisvaikutukset olemassa olevien Kopsa I ja Kopsa II tuulivoimaloiden sekä Annankankaan ja Mastokankaan suunniteltujen tuulivoimaloiden kanssa. Työmenetelmät: Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnus ja raportointi on tehty noudattaen Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tuloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 8/2015). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun ohjearvoihin. Tulokset: Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä.

of 28 2 Tausta Tämä meluselvitys on tehty Puhuri Oy:n Kopsa III:n alueelle suunnittelemalle tuulivoimapuistolle Raahen kaupungin alueella. Suunniteltu tuulivoimapuisto on kokonaisuudessaan kuuden voimalan laajuinen. Mallinnuksessa on käytetty tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmaa L5.0 (liite 3). Melumallinnus on tehty Vestas V126 3.3 MW voimalalla, jonka napakorkeus on 170 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Mallinnuksessa käytettiin Vestaksen maaliskuussa 2016 päivittämiä äänitietoja. Kyseinen voimala on valittu vaikutusten ylärajatarkastelun vuoksi ja rakennettavassa voimalassa on pienempi tai yhtä suuri lähtöäänitehotaso. Kopsa I ja Kopsa II tuulivoimapuistoissa on käytetty olemassa olevia voimaloita. Annankankaalla ja Mastokankaalla on käytetty niiden tuulivoimaosayleiskaavoissa käytettyjä tai vastaavia tietoja. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. 3 Melu Ääni on aaltoliikettä, joka kulkee väliainetta, esimerkiksi ilmaa, pitkin äänilähteestä äänen havainnointipisteeseen. Äänelle on ominaista voimakkuuden, taajuuden ja jaksollisuuden vaihtelut. On syytä huomioida, että tässä yhteydessä paljon käytetty A-painotettu äänenvoimakkuuden arvo (dba) on eri, kun absoluuttinen äänenvoimakkuus (db). Absoluuttinen äänen voimakkuus sisältää kaikkien taajuuksien äänenvoimakkuuden summan, kun A- painotetussa arvossa painotetaan ihmiskorvalle herkkiä taajuuksia. Ääni luokitellaan meluksi, jos ihminen kokee sen epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmiset kokevat meluvaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Sama ääni voidaan kokea paikasta ja henkilöstä riippuen eri tilanteissa epämiellyttäväksi meluksi, neutraaliksi ääneksi tai nautinnolliseksi ääneksi. Äänen kokemiseen vaikuttaa myös sen voimakkuus, jaksollisuus sekä taajuus. Oleellinen vaikutus äänilähteen, kuten tuulivoimalan, meluun on taustamelulla. Taustamelu voi mm. peittää äänilähteelle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten äänen jaksollisuutta. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat tuulen aiheuttama suhina sekä liikenteen kohina. Tuulen nopeuden kasvaessa riittävästi, peittää sen tuottama taustamelu tuulivoimalan melun alleen. Voimakas tai häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa luonnonympäristön toimintaan. Mitä lähemmäs tuulivoimaloita mennään, sitä häiritsevämpänä melu saatetaan kokea. Siksi on tärkeää tarkastella aluetta maankäytöllisestä näkökulmasta.

of 28 3.1 Melun muodostuminen Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Lapojen aiheuttama aerodynaaminen melu johtuu pyörimisestä aiheutuvasta jatkuvasta huminasta sekä jaksollisesta huminasta. Jaksollinen humina syntyy ilmakerroksen puristumisesta lavan ohittaessa tornin ja toisaalta lavan melun heijastuessa tornin rungosta. Kovalla tuulella äänet ovat voimakkaimmillaan etenkin, kun tuuli puhaltaa voimalan suunnasta. Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun voimakkuuteen. Oleellisimmat tekijät äänen voimakkuuden kannalta ovat kuitenkin etäisyys tuulivoimalasta ja lähistöllä olevien voimaloiden lukumäärä. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Äänelle on ominaista sen vaimeneminen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Äänenvoimakkuus vaimenee äänilähteestä kauemmas mentäessä, sillä sen sisältämä energia vähenee. Etenemiseen vaikuttavat myös ilman ominaisuudet, kuten lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Maaston muodoilla, kasvillisuudella ja tuulensuunnalla on oleellinen merkitys äänen vaimenemisessa. Selvittämällä vaimenemiseen vaikuttavat tekijät, pystytään äänen kulkua arvioimaan teoreettisesti. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melu johtuu mm. teiden, tuulivoimaloiden, sähköverkon sekä muun infrastruktuurin rakentamisesta sekä alueen liikenteestä. Nämä vaikutukset ovat vain lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Seuraavassa taulukossa on vertailuarvoja äänenvoimakkuusarvojen suhteesta. Taulukko 1. Vertailutaulukko absoluuttisista äänenvoimakkuuksista. 130 db Kipukynnys 100-120 db Rock-konsertti 90 db Rekan ohiajo 80 db Vilkasliikenteinen katu 70 db Ajoneuvon sisämelu 60 db Toimisto, jossa ilmastointi Tyypillinen mitattu äänitaso tuulivoimalan juurella 50 db Vaimea keskustelu 40 db Taustamelu kotona 30 db Kuiskaus (1m)

of 28 4 Melun ohjearvot 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan 1.9.2015. Taulukko 2. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 Asumisterveysasetuksessa määrittelemät yöaikaisen pieni- eli matalataajuisen sisämelun toimenpiderajat on esitetty alla. Taulukko 3. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat yöaikaiselle pienitaajuiselle sisämelulle. Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L eq, 1h / db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

of 28 5 Lähtötiedot ja menetelmät 5.1 Lähtötiedot Tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset on mallinnettu soveltaen ISO 9613-2 standardia. Lähtötietoina on käytetty alla olevissa taulukoissa olevia arvoja. Voimalavalmistaja on antanut takuuarvon voimalan melupäästölle. Äänitehotasot ilmoitetaan joko kokonaisäänitehotasona tai 1/3 oktaavikaistoittain riippuen valmistajasta ja käytettävästä voimalasta. Kopsa III tapauksessa äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain. Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on mainittu alla. Taulukko 4. Hankkeen voimalatiedot. Hankealue Suunnitteluvaihe Voimalat Voimalan tornin korkeus (m) Voimalan äänitehotaso Kopsa III Kaavoitus 6 x V126 3.3MW 170 106.0 db(a) serrated blades Kopsa I Tuotannossa 7 x SWT 3.0MW 142.5 105.5 db(a) Kopsa II Tuotannossa 10 x V126 3.3MW 137 106.0 db(a) serrated blades Annankangas Kaavoitus 10 x G128 5.0MW 140 107.0 db(a) Mastokangas Kaavoitus 14 x N131 3.0MW 140 104.5 db(a) (L wa) Taulukko 5. Melumallinnuksessa käytettyjä arvoja (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Maaston vaikutus melun etenemiseen, kerroin 0,4 Vesistöjen vaikutus melun etenemiseen, kerroin 0,0 Tarkastelupisteen korkeus (metriä maanpinnan 4 m yläpuolella) Ilman lämpötila 15 C Ilman suhteellinen kosteus 70 % Alueen korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja alueen maanpeitteisyys on Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannasta. Maaston vaimentava vaikutus on huomioitu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisella kertoimella 0,4. Rakennustiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Laskennassa on otettu lähtökohdaksi voimalan tuottama äänenvoimakkuus ja tämän pohjalta on mallinnettu äänen vaimeneminen (geometrinen vaimeneminen sekä ilmakehän vaimentava vaikutus) koko tuulivoimapuiston alueella. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulennopeus 10 metrin korkeudella maan

of 28 pinnasta on 8 m/s. Useiden voimaloiden yhteismeluvaikutukset on otettu huomioon. Alueelta valittiin kymmenen havainnointipistettä, joiden kohdalta voimaloiden aiheuttamat äänenvoimakkuudet ilmoitetaan. 5.2 Menetelmät Melumallinnus on suoritettu WindPRO Ver3.1.597 ohjelmiston DECIBEL-moduulia käyttäen. WindPRO on tanskalaisen EMD International A/S:n kehittämä tuulivoiman mallinnusohjelmisto. Ohjelmistolla mallinnetaan ja visualisoidaan äänen eteneminen ja vaimeneminen, mutta sitä käytetään myös muiden vaikutusten mallintamiseen sekä tuuliresurssien laskemiseen. Mallinnusta tehtäessä ohjelmistoon syötetään ympäristöministeriön (2/2014) ohjeistamat parametrit sekä ISO 9613-2 standardin mukaiset lähtötiedot. Mallinnuksessa lasketaan melun leviäminen vaikutusalueella sekä hankkeesta aiheutuvat melutasot tarkastelluissa pisteissä. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti melupäästöarvoon lisätään 2 db, jos asunnon ja voimalan perustusten välinen korkeusero ylittää 60 metriä. Korjaus tehdään, kun etäisyys voimalan ja asunnon välillä on enintään kolme kilometriä. Tässä tapauksessa korkeuserot eivät ylity eikä korjauksia ole tehty. Jos ääni on erityisen häiritsevää eli kapeakaistaista tai impulssimaista, lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen asetuksen ohjearvoon vertaamista. Tässä mallinnuksessa laskentatuloksiin ei ole tarvetta lisätä sanktiota. Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Aiheesta on tehty kansainvälisiä tutkimuksia (esim. Bertagnolio, 2014), joiden mukaan havaittu amplitudimodulaatio on mahdollista hallita teknisesti. Pienitaajuinen melulaskenta on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti, asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolelta käyttäen annettua laskentakaavaa. Sisätilojen melutasot on laskettu niin ikään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpiderajoihin.

of 28 Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentakaava (Ympäristöministeriö, 2014) 6 Arvioidut meluvaikutukset 6.1 Nykytilanne Kopsa III tuulivoimapuiston alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta ja sen ääni-maisema on tällaiselle alueelle tyypillistä. Suunniteltavan Kopsa III tuulivoimapuiston alueen läheisyydessä sijaitsee toiminnassa olevat Kopsa I ja Kopsa II voimalat, jotka huomioidaan melumallinnuksessa. Kopsa III suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä on myös aktiivista kaivostoimintaa, joka vaikuttaa alueen äänimaisemaan. 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa valtatien melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi.

of 28 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Kopsa III melumallinnuksessa on käytetty Vestaksen V126 3.3 MW serrated blade voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on 106.0 dba:ä ja napakorkeus 170 metriä (kuva 2). Kuva 2. Kopsa III tuulivoimapuiston melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kymmenen havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Alueen läheisyydestä on valittu kymmenen havainnointipistettä, joiden melutasot eri mallinnuksissa on lueteltu liitteessä 1. Alla esitellään meluvaikutukset, kun myös Kopsa I ja Kopsa II tuulivoimalat on otettu huomioon.

of 28 Kuva 3. Kopsa I, Kopsa II ja Kopsa III tuulivoimapuistojen melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kymmenen havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Alla esitellään meluvaikutukset, kun myös Annankankaan ja Mastokankaan tuulivoimalat on otettu huomioon.

of 28 Kuva 4. Kopsa I, Kopsa II, Kopsa III, Annankankaan ja Mastokankaan tuulivoimapuistojen melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kymmenen havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Kopsa III tuulivoimaloiden meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset. Tuulivoimapuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 dba, joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole virkistyskäyttöön kaavoitettuja alueita, joten näille annettuja ohjearvoja ei ole tarpeen soveltaa.

of 28 6.4 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu on laskettu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Laskennat on suoritettu kolmelle eri vaihtoehdolle: (1) Kopsa III voimalat, (2) Kopsa I, II ja III voimalat sekä (3) Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas voimalat. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen toimenpiderajat alittuvat. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Laskennan tulokset Kopsa III laskennalle löytyvät liitteestä 2, Kopsa I, Kopsa II ja Kopsa III laskennalle liitteestä 3 sekä Kopsa I, Kopsa II, Kopsa III, Annankangas ja Mastokangas laskennalle liitteestä 4. Laskennassa on käytetty laskentastandardissa todettuja äänieristysominaisuuksia, joten todellinen pienitaajuinen melu voi poiketa lasketusta arvosta (DSO laskentamenetelmässä käytetään ainoastaan talojen keskimääräistä äänieristystä). Lasketut arvot eivät kuitenkaan ole lähellä asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvoja, joten arvion mukaan marginaalit ovat riittävät, eivätkä raja-arvot ylity. 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Käytön lopettamisen aikaiset meluvaikutukset ovat samankaltaiset rakennusvaiheen vaikutusten kanssa. Ajallisesti meluvaikutukset ovat tuolloin lyhytkestoiset ja ne johtuvat työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen jälkeen alueen äänimaisema palaa samaan tilaan, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siellä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä ja tulokset on raportoitu ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnusmenetelmiin sisältyy aina pieni epävarmuus, jota on pienennetty mm. asiantuntijoiden yhteisesti päättämillä mallinnuksen lähtötiedoilla, jotka ympäristöministeriö on julkaissut. Mallinnuksessa käytetty voimala on valittu ylärajatarkasteluun perustuen ja on todennäköistä, että alueelle valitaan pienempi ääninen voimala. Mikäli alueelle valitaan voimakasäänisempi voimala, tehdään mallinnukset uudelleen valittavan voimalatyypin mukaan. Pienitaajuisen melun laskennassa käytettävä menetelmä käyttää oletuksena keskimääräistä talojen rakenteiden äänieristysarvoa, joten talojen eristykset voivat todellisuudessa olla joko suuremmat tai pienemmät.

of 28 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Rakennusaikana meluhaittoja voidaan vähentää käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työkoneita ja ajoittamalla työt vähemmän häiritsevään aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia voidaan säädellä vaikuttamalla äänilähteiden toimintaan. Konehuoneesta lähtevää ääntä voidaan vaimentaa lisäämällä konehuoneeseen eristeitä tai korjaamalla/muuttamalla tekniikkaa. Merkittävämpi vaimennus saadaan aikaan kuitenkin roottorin toimintaan vaikuttamalla. Yksinkertaisesti voimalan ääntä saadaan vaimennettua hidastamalla roottorin pyörimistä tai säätämällä lapojen pyörimiskulmaa, mutta molemmilla tavoilla myös voimalan tuotanto pienenee. Säätämällä lähellä toisiaan pyörivien voimaloiden toimintaa, voidaan melua pienentää esimerkiksi muuttamalla lapojen kohtauskulmaa. Myös voimaloiden toiminta-aikoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että ohjearvot eivät ylity herkällä alueella, joskaan tälle ei meluselvityksen tulosten mukaan ole tarvetta. Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja sekä STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. Mikäli ohjearvoja kuitenkin ylitetään, voidaan tätä ehkäistä esimerkiksi pysäyttämällä haittaa aiheuttavat voimalat.

of 28 8 Lähteet Bertagnolio, F. et.al. (2014). Cyclic pitch for the control of wind turbine noise amplitude modulation. Viitattu 14.1.2014. Saatavilla http://www.acoustics.asn.au/conference_proceedings/internoise2014/papers/p551.pdf. Etha Wind (2015). 01-Noise-CGYK141220-1-Rev2. Internal work description. Etha Wind (2017). Noise(ISO)_Kopsa_III_L5_Kopsa_I_and_II_V126_3_3- _170_serr_JR170104_rev2 Gamesa (2014). GD215844 G10X MCG NOISE SPECTRUM G128-5MW-OPT[1] Maanmittauslaitos (2015). Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi - versio 1.0-1.5.2012. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501 Nordex (2014). F008_246_A08_EN-Revision 01. Siemens (2014). Standard Acoustic Emission, SWT-3.0-113, Rev. 0, Hub Height 142.50 m. E W ON UNA COE LS GS-10-0000-1570-00. Sosiaali- ja Terveysministeriö (2015). Asumisterveysasetus. Helsinki. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1907834 Suomen ympäristökeskus (2014). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. http://wwwd3.ymparisto.fi/d3/paikkatieto.htm Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151107 Vestas (2015). V126-3.3/3.45MW Third Octaves according to General Specification, DMS 0048-2151_V03 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Helsinki. http://www.tuulivoimaopas.fi/files/40/tuulivoimarakentamisen_suunnittelu.pdf Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42937/oh_2_2014.pdf?sequence=1

dba Page 16 of 28 9 Mallinnustietojen raportti RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Mallinnusraportin numero/tunniste: Raportin hyväksyntäpäivämäärä: 10.1.2017 Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie 2 65170 VAASA, puh. 044-3809237 Vastuuhenkilöt Jukka Rönnlund, Etha Wind Oy Laatija: Jukka Rönnlund MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver3.1.597 Tarkastaja/hyväksyjä: Christian Granlund Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 170,0 m Roottorin halkaisija: 126,0 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 3.3MW, 170m HH (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106 dba) 120 100 80 Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain 60 40 20 0 Hz

dba dba Page 17 of 28 AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 3.3 MW 137m (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106.0 dba) 120 100 80 Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain 60 40 20 0 Hz AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot SIEMENS SWT 3.0MW 142.5m (Voimalavalmistaja on ilmoittanut kokonaismeluarvon 105.5 dba) 120 100 80 Melupäästötiedot 1/1-oktaaveittain 60 40 20 0 31,5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Hz

dba dba Page 18 of 28 AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Gamesa G128 5.0MW 140m (Voimalavalmistaja on ilmoittanut kokonaismeluarvon 107.0 dba) 120 100 80 Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain 60 40 20 0 Hz AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Nordex N131 3.0MW 140m (Voimalavalmistaja on ilmoittanut kokonaismeluarvon 104.5 dba) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Melupäästötiedot 1/3-oktaaveittain Hz Pienitaajuisen melun laskennassa lisätään 2 dba:ä kuhunkin 1/3 oktaavikaistaan IEC 61400-14 standardin mukaisesti, jotta saadaan Lwd arvot.

of 28 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, Mikä: kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei Tarvittaessa käytetään sanktiota (5dB), tässä tapauksessa ei. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m] 4 m Muu, mikä ja miksi: 10 m * 10 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 1 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO 9613-2 Vesialueet, (0) / (G) 0 Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Maa-alueet, (0) / (G) HUOM Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

of 28 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset Havainnointi piste Taulukko 6. Kopsa III ja yhteisvaikutusten mallinnusten meluarvot valituissa kohteissa. Luokka Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Ohjearvo (dba) Melu Kopsa III (dba) Melu Kopsa I, II ja III (dba) Melu Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas (dba) Ohjearvojen ylitys a Vakituinen asunto 391122 7161700 40 19,2 34,5 35,0 Ei b Vapaa-ajan asunto 388322 7161301 40 21,8 31,9 32,1 Ei c Vapaa-ajan asunto 393809 7159416 40 19,2 33,0 33,9 Ei d Vapaa-ajan asunto 386672 7157557 40 32,5 34,0 34,0 Ei e Vapaa-ajan asunto 386769 7157032 40 32,6 33,9 34,0 Ei f Vakituinen asunto 394755 7155910 40 18,9 28,9 34,4 Ei g Vakituinen asunto 393057 7154707 40 23,4 31,6 36,5 Ei h Vakituinen asunto 387280 7154218 40 26,0 28,3 28,7 Ei i Vapaa-ajan asunto 390256 7153877 40 29,1 31,8 32,7 Ei j Vakituinen asunto 389580 7153693 40 28,1 30,6 31,3 Ei

Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa III (lineaariset melutasot) Page 21 of 28 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Kopsa III on toiminnassa. Taulukko 7. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j 20 43.92 45.37 43.89 51.63 51.80 43.61 46.15 47.96 49.57 49.03 25 43.12 44.59 43.09 50.89 51.06 42.81 45.37 47.19 48.81 48.27 31.5 37.96 39.44 37.93 45.77 45.94 37.65 40.23 42.06 43.69 43.15 40 37.06 38.55 37.03 44.93 45.10 36.74 39.35 41.19 42.83 42.29 50 36.45 37.97 36.42 44.39 44.56 36.14 38.77 40.63 42.28 41.73 63 34.64 36.19 34.61 42.71 42.88 34.32 37.01 38.90 40.58 40.02 80 32.28 33.87 32.25 40.51 40.68 31.95 34.71 36.63 38.35 37.78 100 30.01 31.67 29.97 38.54 38.70 29.66 32.56 34.53 36.31 35.72 125 27.72 29.51 27.69 36.68 36.84 27.37 30.45 32.51 34.38 33.76 160 22.53 24.48 22.49 32.11 32.27 22.15 25.51 27.68 29.69 29.03 200 21.12 23.29 21.08 31.53 31.69 20.72 24.44 26.76 28.96 28.24 Taulukko 8. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j 20 37.32 38.77 37.29 45.03 45.20 37.01 39.55 41.36 42.97 42.43 25 34.72 36.19 34.69 42.49 42.66 34.41 36.97 38.79 40.41 39.87 31.5 27.16 28.64 27.13 34.97 35.14 26.85 29.43 31.26 32.89 32.35 40 25.66 27.15 25.63 33.53 33.70 25.34 27.95 29.79 31.43 30.89 50 23.45 24.97 23.42 31.39 31.56 23.14 25.77 27.63 29.28 28.73 63 18.04 19.59 18.01 26.11 26.28 17.72 20.41 22.30 23.98 23.42 80 12.58 14.17 12.55 20.81 20.98 12.25 15.01 16.93 18.65 18.08 100 8.81 10.47 8.77 17.34 17.50 8.46 11.36 13.33 15.11 14.52 125 7.52 9.31 7.49 16.48 16.64 7.17 10.25 12.31 14.18 13.56 160 1.33 3.28 1.29 10.91 11.07 0.95 4.31 6.48 8.49 7.83 200 0.00 2.09 0.00 10.33 10.49 0.00 3.24 5.56 7.76 7.04

db db Page 22 of 28 Kopsa III tuulipuisto, vakituinen asunto j 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 5. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa j. Kopsa III tuulipuisto, vapaa-ajan asunto e 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 6. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa e.

of 28 Liite 3: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II ja III (lineaariset melutasot) Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Kopsa I, II ja III ovat kaikki toiminnassa. Taulukko 9. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j 20 56.01 53.86 55.22 54.41 54.39 51.96 53.28 51.34 53.31 52.61 25 55.12 53.01 54.32 53.62 53.61 51.09 52.45 50.51 52.50 51.79 31.5 51.93 49.00 51.11 48.96 48.93 47.19 48.19 45.96 47.95 47.24 40 50.84 47.98 50.01 48.03 48.00 46.14 47.19 44.98 46.99 46.27 50 49.11 46.73 48.29 47.18 47.16 44.80 46.09 44.03 46.07 45.34 63 48.13 45.43 47.29 45.65 45.62 43.51 44.70 42.48 44.56 43.82 80 50.64 46.46 49.74 45.01 44.93 44.74 45.12 42.12 44.21 43.47 100 43.74 40.94 42.84 41.26 41.23 38.89 40.19 37.86 40.08 39.30 125 41.15 38.57 40.21 39.18 39.15 36.37 37.91 35.54 37.90 37.07 160 36.92 33.97 35.90 34.51 34.47 31.64 33.22 30.59 33.15 32.25 200 35.24 32.58 34.12 33.59 33.56 29.99 31.96 29.25 32.05 31.07 Taulukko 10. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j 20 49.41 47.26 48.62 47.81 47.79 45.36 46.68 44.74 46.71 46.01 25 46.72 44.61 45.92 45.22 45.21 42.69 44.05 42.11 44.10 43.39 31.5 41.13 38.20 40.31 38.16 38.13 36.39 37.39 35.16 37.15 36.44 40 39.44 36.58 38.61 36.63 36.60 34.74 35.79 33.58 35.59 34.87 50 36.11 33.73 35.29 34.18 34.16 31.80 33.09 31.03 33.07 32.34 63 31.53 28.83 30.69 29.05 29.02 26.91 28.10 25.88 27.96 27.22 80 30.94 26.76 30.04 25.31 25.23 25.04 25.42 22.42 24.51 23.77 100 22.54 19.74 21.64 20.06 20.03 17.69 18.99 16.66 18.88 18.10 125 20.95 18.37 20.01 18.98 18.95 16.17 17.71 15.34 17.70 16.87 160 15.72 12.77 14.70 13.31 13.27 10.44 12.02 9.39 11.95 11.05 200 14.04 11.38 12.92 12.39 12.36 8.79 10.76 8.05 10.85 9.87

db db Page 24 of 28 Kopsa I, II ja III tuulipuistot, vakituinen asunto j 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 7. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa j. Kopsa I, II ja III tuulipuistot, vapaa-ajan asunto e 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 8. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa e.

of 28 Liite 4: Pienitaajuisen melun laskenta Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas (lineaariset melutasot) Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle alittuvat lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpiderajat alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpiderajat alittuvat. Pienitaajuinen melu on laskettu tilanteessa, jossa Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas ovat kaikki toiminnassa. Taulukko 11. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j 20 56.47 54.21 55.96 54.69 54.68 55.25 56.49 52.03 54.43 53.62 25 55.54 53.28 54.94 53.79 53.78 53.02 54.26 50.89 53.09 52.33 31.5 52.42 49.36 51.80 49.20 49.17 49.34 50.33 46.48 48.72 47.94 40 51.41 48.36 50.79 48.25 48.22 47.93 48.89 45.42 47.61 46.85 50 49.74 47.10 49.15 47.38 47.36 46.63 47.77 44.43 46.64 45.87 63 48.74 45.82 48.14 45.87 45.84 45.61 46.69 42.94 45.24 44.45 80 50.82 46.63 50.03 45.17 45.09 46.22 46.82 42.48 44.83 44.02 100 44.53 41.43 43.99 41.55 41.54 42.56 43.75 38.59 41.30 40.39 125 41.76 38.92 41.17 39.39 39.38 40.38 41.76 36.18 39.11 38.13 160 37.62 34.34 36.98 34.71 34.68 36.07 37.48 31.23 34.44 33.38 200 35.97 32.88 35.26 33.72 33.70 34.81 36.41 29.75 33.24 32.09 Taulukko 12. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus Melutaso kohteissa (db) Hz a b c d e f g h i j 20 49.87 47.61 49.36 48.09 48.08 48.65 49.89 45.43 47.83 47.02 25 47.14 44.88 46.54 45.39 45.38 44.62 45.86 42.49 44.69 43.93 31.5 41.62 38.56 41.00 38.40 38.37 38.54 39.53 35.68 37.92 37.14 40 40.01 36.96 39.39 36.85 36.82 36.53 37.49 34.02 36.21 35.45 50 36.74 34.10 36.15 34.38 34.36 33.63 34.77 31.43 33.64 32.87 63 32.14 29.22 31.54 29.27 29.24 29.01 30.09 26.34 28.64 27.85 80 31.12 26.93 30.33 25.47 25.39 26.52 27.12 22.78 25.13 24.32 100 23.33 20.23 22.79 20.35 20.34 21.36 22.55 17.39 20.10 19.19 125 21.56 18.72 20.97 19.19 19.18 20.18 21.56 15.98 18.91 17.93 160 16.42 13.14 15.78 13.51 13.48 14.87 16.28 10.03 13.24 12.18 200 14.77 11.68 14.06 12.52 12.50 13.61 15.21 8.55 12.04 10.89

db db Page 26 of 28 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas, vakituinen asunto j 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 9. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa j. Kopsa I, II, III, Annankangas ja Mastokangas, vapaa-ajan asunto e 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 10. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa e.

of 28 Liite 5: Voimaloiden sijainnit Taulukko 13. Kopsa III (L5.0) voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi A 389872 7157305 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade B 387966 7157708 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade C 388517 7157203 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade D 389086 7156698 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade E 389515 7156168 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade F 390284 7155681 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade Taulukko 14. Kopsa I voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi 1 390640 7160549 SIEMENS SWT 3.0MW-113 2 391103 7160091 SIEMENS SWT 3.0MW-113 3 391473 7159718 SIEMENS SWT 3.0MW-113 4 391821 7159299 SIEMENS SWT 3.0MW-113 5 391987 7158799 SIEMENS SWT 3.0MW-113 6 392150 7158339 SIEMENS SWT 3.0MW-113 7 392323 7157785 SIEMENS SWT 3.0MW-113 Taulukko 15. Kopsa II voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi 1 389461 7159705 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 2 389805 7159232 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 3 390171 7158776 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 4 388855 7159015 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 5 389368 7158525 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 6 389716 7158118 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 7 390465 7156691 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 8 390903 7156238 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 9 391889 7156139 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 10 392506 7156693 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade

of 28 Taulukko 16. Annankankaan voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi 1 395451 7151984 Gamesa G128 5.0MW 2 395224 7152350 Gamesa G128 5.0MW 3 395736 7152877 Gamesa G128 5.0MW 4 395307 7153142 Gamesa G128 5.0MW 5 394621 7152879 Gamesa G128 5.0MW 6 393827 7153110 Gamesa G128 5.0MW 7 394498 7153539 Gamesa G128 5.0MW 8 395220 7153912 Gamesa G128 5.0MW 9 395027 7154363 Gamesa G128 5.0MW 10 393079 7153131 Gamesa G128 5.0MW Taulukko 17. Mastokankaan voimaloiden sijaintitiedot. Voimala Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS- TM35-FIN) Voimalatyyppi 1 394933 7162536 Nordex N131 3.0MW 2 394163 7162552 Nordex N131 3.0MW 3 393484 7162793 Nordex N131 3.0MW 4 393238 7163306 Nordex N131 3.0MW 5 393725 7163354 Nordex N131 3.0MW 6 394402 7163300 Nordex N131 3.0MW 7 395037 7163466 Nordex N131 3.0MW 8 395625 7162972 Nordex N131 3.0MW 9 396540 7162580 Nordex N131 3.0MW 10 396327 7162024 Nordex N131 3.0MW 11 395953 7161598 Nordex N131 3.0MW 12 395373 7161954 Nordex N131 3.0MW 13 394728 7162942 Nordex N131 3.0MW 14 395854 7162321 Nordex N131 3.0MW