Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%
Tuulivoimarakentamisen käyntiinlähtö (Lähde: http://www.vindstat.nu)
Rakentaminen on viimein lähtenyt käyntiin 2020 tavoite 2.500 MW = 6,0 TWh 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 4
Tuulivoimaa rakennetaan, koska EU:sta tuleva kansallinen sitova kansallinen tavoite: 38 % energiasta uusiutuvilla v. 2020 Sitova tuulivoimatavoite: 6 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2020 n. 2 500 MW n. 800 tuulivoimalaa n. Helsingin kokoinen alue E&I-strategia: 9 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2025 Useissa kyselyissä eri vuosina kansalaiset kertovat haluavansa lisää tuulivoimaa 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 5
Tilanne Suomessa tänään Elokuun 2013 lopussa (2012): 323 MW (288 MW) 176 voimalaa (163 voimalaa) Vuonna 2013 rakennetaan tuulivoimaa yhteensä 120 MW edestä Vuonna 2014 arvioidaan rakennettavan 200 250 MW Rakennuslupia on haussa 470 MW edestä (9/2013) 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 6
Suomen tuulivoimahankkeet Hankelista STY:n sivuilla, päivitetty elokuussa: Hankkeita 11 000 MW, joista merellä 3000 MW. www.tuulivoimayhdistys.fi /hankkeet
Korkeammilla voimaloilla kohti sisämaata *verrattuna vuoteen 2009 2009 2011 2012 Halkaisija (m) 100 110 120 Napakorkeus (m) 100 120 140 Investointikustannus* - + 14 % + 23 % Tuotto* - + 22 % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan Km rantaviivasta 0 10 100 3MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä
Maalle vai merelle? Merellä tasaisemmat ja paremmat tuuliolosuhteet Yhteensovittamisen tarve pienempi Mutta kustannukset huomattavasti suuremmat Huollon haasteet Suomessa Baltian alueen parhaat olosuhteet Offshore-demotuki edistämään
Tuulivoima työllistää! Yleensä tuulivoima työllistää eniten siellä, missä myös rakennetaan paljon Suomessa kuitenkin paljon komponenttivalmistusta ja vientiä Vuonna 2008 tuulivoima työllisti suoraan Euroopassa 108 000 (EU27) ja Suomessa 3000 henkilöä (Lähde: Wind at Work, EWEA 2009) Työllistää valtavan monen eri alan ammattilaisia! Luo mahdollisuuksia paikalliselle yritystoiminnalle 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 10
Tuulivoima työllistää! Esimerkki 23 voimalan rakentamisen hyödyistä alueella Rakentamisen kustannusarvio, 1000 Voisi jäädä alueelle % Voisi jäädä alueelle 1000 Teiden rakentaminen / parantaminen (25 km) 5 800 85 4 930 Perustukset 18 000 70 12 600 Sisäinen sähköverkko 3 000 33 990 Sähköasemat 2 700 10 270 Työmaapalvelut 250 50 125 Voimaloiden pystytystyö 700 20 140 Projektin johto 600 20 120 yht 31 050 19 175 per voimala 1 350 834 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 11
Hyödyt kunnalle Verotulot Imagohyödyt Mahdollisuudet elinkeinoelämälle Investoinnit alueelle Esimerkki 23 voimalan käytön ajan hyödyistä alueella Voisi jäädä Vuotuiset tulot 23 voimalasta Yhteensä, 1000 alueelle 1000 /vuosi Kunnossapito / vuosi 23 t /MW 1 587 952 Kiinteistövero 184 184 Maan vuokra 138 138 Sähkön siirto 1,2 /MWh 221 221 Yhteisövero 399 93 Yhteensä 2 529 1 588 per voimala 110 69 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 12
Miten päästä osaksi tuulivoimasta? Kuva: F. Gurvits Vaihtoehtoja ovat: Puhua tuulivoiman puolesta Ostaa tuulisähköä Luvittaa ja ostaa kiinteistökohtainen tuulivoimala kotiin, mökille tai purjeveneeseen Osallistua osuuskuntamalliseen tuulivoimahankkeeseen Osallistua tuulivoimaosakeyhtiöön (esim. Lumituuli) Jos omistaa maata hyvätuuliselta paikalta, vuokrata maata tuulivoimahankkeelle Jos omistaa maata ja rahkeet riittävät, käynnistää oma tuulivoimahanke
Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? heidi.paalatie@tuulivoimayhdistys.fi, p. 040 550 3858
EXTRA KALVOT: FAKTAA JA FIKTIOTA
Tuulivoiman hyödyt kunnalle: Työllisyys Kiinteistövero 0,6 0,7 /MWh Vihreä imago
Korkeammilla voimaloilla ja teknologian kehityksellä parempi tuotto Tuulivoima, Ajos, WWD-3, rakennettu 2006 Teho 3 MW Napakorkeus 88 m, lapojen halkaisija 90 m Tuotto 6500 MWh/vuosi Tuulivoima, Summa, 4 x WWD-3, rakennettu 2010 Yhden voimalan teho 3 MW, yhteensä 12 MW Napakorkeus 100 m, lapojen halkaisija 100 m Tuotto 30 000 MWh/vuosi/4 voimalaa -> 7 500 MWh / yksi voimala N 20 % parempi tuotto kuin v. 2006 valmistuneessa voimalassa Tuulivoima, Satama 2 x 3MW, yhteensä teho 6 MW Napakorkeus 140 m, lapojen halkaisija 100 m Tuotto 20 000 MWh/vuosi/2 voimalaa -> 10 000 MWh / yksi voimala N. 30 % parempi tuotto kuin vuonna 2010 valmistuneissa Summan voimaloissa (Lähde: Haminan Energia)
Miksi tuulivoimaa? Nopeasti rakennettava Ilmainen polttoaine Lyhyt energian takaisinmaksuaika Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto CO 2 -vähenemä Pienhiukkasvähenemä Alue voidaan ennallistaa täysin Syöttötariffi Ympäristövaikutukset Voimaloista kuuluu ääntä Vilkkuminen Vaikutukset lintuihin, eläimiin. Maiseman muutos Vaihteleva sähkön hinta Vaihteleva tuotanto - 1 +6
Rakenteilla 2013 / 2014 2013 (125 MW): Merijärvi 6 WTG, 16 MW, Herrfors (Siemens) Hamina 2 WTG, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?) Honkajoki 9 WTG, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex) Lappeenranta 7 WTG, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom) Raahe 7 WTG, 31 MW, Puhuri (Siemens) Raahe 2 WTG, 6 MW, Raahe Energia (Nordex) Simo Leipiö 4 WTG, 18 MW, Tuuliwatti (Gamesa) Ii, Olhava 3 WTG, 9 MW, Tuuliwatti (Vestas) (Photo: Tuuliwatti) 2013 / 2014 (135,5 MW): Pori Peittoo 12 WTG, 54 MW, Tuuliwatti (Gamesa) Ii Myllykangas 19 WTG, 50 MW, WinWinD (?) Tornio Kitkiäisvaara 7 WTG, 31,5 MW, Tuuliwatti (Gamesa) + 180 MW:n edestä hankkeita odottaa lupia
Fiktiota 1: Tuulivoimala ei koko käyttöaikanaan tuota edes sitä energiamäärää, joka sen valmistamiseen on kulunut Faktaa 1: Kansainvälisten tutkimusten mukaan tuulivoimala tuottaa kaiken sen valmistukseen, kuljetukseen, pystytykseen ja huoltotöihin tarvittavan energiamäärän ensimmäisten 3 9 toimintakuukauden aikana. Energiamuotojen keskinäisessä vertailussa tuulivoima sijoittuu tällä mittarilla (energeettinen takaisinmaksuaika) tarkasteltuna kärkipäähän (Kuva: Vestas)
Fiktiota 2: Tuulivoimalat pitävät koko ajan kauheaa meteliä Faktaa 2: Toiminnassa olevan tuulivoimalan juurella voi keskustella ääntään korottamatta 7/2013 julkaistu ehdotus melumallinnusohjeiksi varmistaa sen, ettei äänestä synny haittaa Kaikesta ihmistoiminnasta syntyy toisinaan ääntä, jota siedetään, kun se ei ole jatkuvaa! Aina ei tuule samasta suunnasta -> ääni ei kulkeudu samaan suuntaan 24/7 Erityiset sääolosuhteet voivat aiheuttaa ajoittain äänen leviämistä laajemmalle kuin normaalisti (huom! hyvin rajoitettu aika) Kuva: F. Gurvits
Fiktiota 3: Tuulivoimakapasiteetin verran tarvitaan säätövoimaa (Kuva: Pöyry) Faktaa 3: Nyt jo säädetään sähköntuotannon ja kulutuksen vaihtelujen mukaan satojen megawattien määrällä Tuulivoima tuo oman mausteensa Kokemukset tähän asti: Tanska 22 %, Saksa 7 %, Espanja/Portugali 15 %, Irlanti 13 %: Ennusteohjelmat ja on-line tuotannon seuraaminen tärkeää Olemassa olevaa säätöä käytetty enemmän kuin ennen ja säätöä on myös allokoitu enemmän käyttöön olemassa olevista laitoksista Uutta säätökapasiteettia ei ole tuulivoiman takia rakennettu, pumppuvesi-voiman lisääminen suunnitteilla Portugalissa Tuulivoimaloiden korkeudet ja roottorikoot ovat huomattavasti kasvaneet viime vuosina -> kokonaistuotanto, sekä tuotanto heikoilla tuulilla on huomattavasti parantunut -> säätövoiman tarve on vähentynyt Lähde: Holttinen/VTT
Muiden energiatuotantomuotojen saamat tuet IMF (kansainvälinen valuuttarahasto raportoi 3/2013, että vuosittain keskimäärin 9 % valtioiden budjetista menee fossiilisten polttoaineiden (öljy, maakaasu, hiili) tukemiseen suoraan tai veron palautuksina Samassa yhteydessä IMF totesi, että fossiilisia polttoaineita tuetaan 1,5 biljoonan euron edestä vuosittain maailman laajuisesti IEA arvioi 2011 että maailmanlaajuisesti tuettiin fossiilisia $ 523 miljardilla kun uusiutuvia tuettiin $88 miljardilla Fossiilisia tuotantomuotoja on tuettu jo vuosia! Suomessa tuulivoiman tuki on melko tuore Tuulivoiman saama tuki on läpinäkyvää ja suoraa. YM arvioi 5/2013 että Suomessa maksetaan ympäristölle haitallisia tukia 1 126 miljoonan euron edestä ja erittäin haitallisia tukia 2 701 miljoonan euron edestä 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 23
Voiko tälle sanoa ei? EI polttoaineen louhintaa EI polttoaineen jalostusta EI polttoaineen kuljetusta EI polttoainekustannuksia EI polttoaineen hintariskiä EI riippuvuutta tuontienergiasta EI energiantuontia EI polttoaineen tuontia EI jäähdytysveden käyttöä EI lämpimän veden päästöjä vesistöön EI kasvihuonekaasupäästöjä EI hiukkaspäästöjä EI elohopeapäästöjä EI rikkipäästöjä EI muitakaan raskasmetallipäästöjä EI myrkyllisiä jätteitä