K E S TÄVÄ J A Ä LY K Ä S T U L E VA I S U U D E N K A U P U N G I N O S A 1 9. 1 1. 2 0 1 8 Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA
25 000 ASUKASTA TULEVAISUUDEN KAUPUNGINOSA 10 000 TYÖPAIKKAA Yhdessä Lielahden kanssa Hiedanranta muodostaa läntisen Tampereen vetovoimaisen keskuksen, jossa on hyvä asua, työskennellä, tehdä ostoksia ja viettää vapaa-aikaa. Hiedanrannassa kukoistavat uudet ideat, kokeilut ja kaupunkikulttuuri. Kestävät ja älykkäät ratkaisut helpottavat alueen asukkaiden arkea. Tuleva rantakaupunginosa on sujuvan raitiotiematkan ja hyvien yhteyksien päässä keskustasta. Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA
HIEDANRANNAN HISTORIA 1682 1872 1904 2008 RUSTHOLLIAIKA 1682 1872 Hiedanrannan asutuksen historia ulottuu keskiaikaan. Varhaisin kirjallinen maininta asumisesta on vuodelta 1540. Kylän taloista muodostettiin vuonna 1682 ratsutila, rustholli, jonka tehtävä oli varustaa miehiä aseineen ja hevosineen sotaan. KARTANOAIKA 1872 1904 Finlaysonin omistaja Wilhelm von Nottbeck osti Lielahden ratsutilan maaseutu- ja kesähuvilakseen vuonna 1872. Tästä alkoi Lielahden maatilan kukoistuskausi, jonka aikana rakennettiin mm. Lielahden kartano ja yksityisrautatie. TEHTAAN AIKA 1913 2008 J. W. Enqvist Oy osti vuonna 1913 kartanotilan ja perusti alueelle sulfiittiselluloosatehtaan. Selluloosan valmistus lopetettiin 1980-luvulla, mutta vanhoissa tehdasrakennuksissa jatkettiin ligniinin ja kemihierteen tuottamista. Tehdas suljettiin vuonna 2008. Kuvat: Kansallisarkisto, Vapriikin kuva-arkisto
ALUEEN LÄHTÖTILANNE MAA-ALUE JA RAKENNUKSET Maa-alueen koko 115 hehtaaria Kaupungin omistamalla maalla 50 rakennusta Historiallisesti arvokkaita rakennuksia, mutta myös purettavia, huonokuntoisia tehdasrakennuksia Kaksi toimivaa tehdasta; DS Smith ja Pyroll TEOLLISEN TOIMINNAN JÄLJILTÄ Nollakuitua Näsijärvessä 1,5 milj. m3 Maa-alueilla pilaantuneita maita: mm. rikkikiisua, metallipitoisia maita Uppotukkeja Näsijärven pohjassa Suljettu ja osittain maisemoitu kaatopaikka Ei kunnallistekniikan piirissä
LIELAHDEN TEHDASALUEESTA KAUPUNGINOSAKSI Tampereen kaupunki ostaa Lielahden entisen tehdasalueen Hiedanrannan portit auki Kansainvälinen ideakilpailu Alueen yleissuunnitelma Rakentaminen alkaa Raitiotie valmistuu 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2023 2024 Ideoita alueen kehittämiseen yrityksiltä ja asukkailta Ideakilpailun tulokset Kantakaupungin yleiskaava Ensimmäiset asemakaavat Ensimmäiset asukkaat S U U N N I T T E L U J A R A K E N TA M I N E N J AT K U V AT N O I N V U O T E E N 2045
ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 5/2018
Arkkitehtitoimisto NOAN, Jolma Arkkitehdit, Mandaworks, Schauman & Nordgren Architects, Tupa architecture KESTÄVYYSMUUTOS Kaupunginosan kehittämisen keskiössä on asukas: fiksuja ja kestäviä ratkaisuja tehdään helpottamaan kaupunkilaisten arkea. Tulevaisuuden visioissa Hiedanranta tuottaa enemmän kuin se kuluttaa. Onnistuessaan kaupunginosa on hiilidioksidinegatiivinen. Kiertotalous on keskeinen toimintatapa. Kestävyysmuutos ei tapahdu ilman innovointia. Mikään yksittäinen taho ei yksin pysty ratkaisemaan kestävyyden haastetta.
Source: https://www.wur.nl/en/project/agrisan- Increasing-Urban-Self-Sufficiency-by- Integrating-Urban-Agriculture-and-New- Sanitation.htm RAVINNEKIERTO OSANA KESTÄVYYSMUUTOSTA CURRENT SYSTEM: LINEAR URBAN METABOLISM
AIM: CIRCULAR SYSTEM Circular economy is a regenerative system in which resource input and waste, emission, and energy leakage are minimized by slowing, closing, and narrowing material and energy loops. (Geissdoerfer et al. 2017).
I NNOVAATIOYMPÄRISTÖ TULEVAISUUDESSA HOUKUTTELEVA TULEVAISUUDEN ELINKEINOYMPÄRISTÖ KESTÄVÄ JA ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA MONIPUOLINEN JA ELÄMYKSELLINEN YMPÄRISTÖ INNOVAATIOHUBI VIRTUAALISET ALUSTAT INNOVAATIOTAPAHTUMAT LIVING LAB KOKEILUT
INNOVAATIOIDEN HIEDANRANNASSA TAPAHTUU NYT CircHubs 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanke, Business Tampere HIERAKKA ravinnekierron ja toiminnallisen tiedottamisen hanke CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa, 6Aika-hanke Circular Economy in Built Environment - väitöskirjatyö Kevyen liikenteen väylän koerakenteet DYNAMO uudenlaisen talotekniikan konehuone LEVÄKASVATTAMO Etäohjattavat kuivakäymälä ZERO WASTE FROM ZERO FIBER Sinisen biotalouden ohjelman kärkihanke HIEDANRANNAN PAJA kiertotaloutta käsityöläisyhteisössä Massastabilointi tuhkalla Hiedanranta urbaanin ravinnekierron suunnannäyttäjänä NOLLAKUIDUN HYÖDYNTÄMINEN RATKAISUJA KIERTOTALOUDEN KEINOILLA UUSIOMAARAKENTAMINEN RAVINNEKIERTO TULEVAISUUDEN KAUPUNGISSA UUDET SANITAATIORATKAISUT FYYSINEN TAI VIRTUAALINEN KOKEILU TAI KOKEILUYMPÄRISTÖ YRITYSTOIMINTO OPPILAITOS- TAI KOULUTUSYHTEISTYÖ FASILITOITUA SIDOSRYHMÄTYÖTÄ
INNOVAATIOIDEN HIEDANRANNASSA TAPAHTUU NYT 6AIKA Energiaviisaat kaupungit EKAT hanke Urbaani älykäs energia, USE-tutkimushanke Viherkattokokeilu KIVIREKI - kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa -hanke Dwellers in Agile Cities Suomen akatemian tutkimushanke BIOHIILIVOIMALAITOS Hiedanrannan energiavisio SOGREEN-HANKE Viherkatot ja seinät Biosuodatuskokeilu Urban Nature Labs -hanke Hiedanranta MaaS liikkuminen palveluna KASVITEHDAS Hiedanrannan Dronetestausalue Oppilaitosyhteistyö Hiedanrannan digitiekartta ENERGIAVIISAS KAUPUNGINOSA HULEVEDET JA KAUPUNKIVIHREÄ KESTÄVÄ LIIKKUMINEN RUOKAA UUDELLA TAVALLA ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA FYYSINEN TAI VIRTUAALINEN KOKEILU TAI KOKEILUYMPÄRISTÖ YRITYSTOIMINTO OPPILAITOS- TAI KOULUTUSYHTEISTYÖ FASILITOITUA SIDOSRYHMÄTYÖTÄ
HIEDANNANRANNAN POLKU KOHTI RAVINNEKIERTOA TUKEVAA? SANITAATIOTA Laura Vanzo, Visit Tampere
KUIVAKÄYMÄLÄT KUIVAAMOON 2016 VISIOTYÖ T TY KIVIREKI HIERAKKA NUTRICITY DTS OY
HIEDANRANTA URBAANIN RAVINNEKIERRON SUUNNÄYTTÄJÄNÄ NUTRICITY (RAKI2) Hankkeen tavoitteena on saada tietoa ja käytännön kokemuksia ensin pilottimittakaavan ja myöhemmin kaupunkimittakaavaan soveltuvista ravinneviisaista sanitaatio- ja viemäröintivaihtoehdoista, ravinteiden talteenottotekniikoista sekä lopputuotteiden hyödyntämisvaihtoehdoista. - Lähtökartoitus - Pilotointi - Toimintamallin luominen - Tulosten jalkauttaminen
Ravinteet kiertoon kaupungeissa ja taajamissa Kiinnostus kiertotaloutta ja ravinnekiertoa kohtaan luo kysyntää ravinteita kierrättäville ratkaisuille myös yhdyskunnissa Ihmisperäiset jakeet Käymäläjätteet virtsa ja uloste Pesuvedet Biojäte Muut yhdyskuntien jakeet Puutarhajäte Teollisuuden bioperäiset jätteet (leipomot, panimot ym) MALILA & LEHTORANTA, SYKE 28.9.2018 16
Ravinnemäärät Hiedanrannassa syntyvät ihmisperäiset ravinnejakeet Typpi 117 t/a (riittää n. 1200 2200 ha peltoa, peltojen keskikoko Suomessa n. 50 ha) Fosfori 19 t/a Typpi Fosfori Virtsa 68 % Pesuvedet 8 % Biojäte 15 % Uloste 9 % Pesuvedet 20 % Biojäte 20 % Uloste 20 % MALILA & LEHTORANTA, SYKE Virtsa 40 % 28.9.2018 17
Vertailtavat vaihtoehdot, reunaehdot ja rajaukset Vaihtoehdot VE0 Perusratkaisu Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely VE1 Mustien erottelu Käymäläjätevesien (mustat jätevedet) ja pesuvesien (harmaat jätevedet) käsittely erikseen VE2 Virtsan erottelu Virtsan ja muiden jakeiden (harmaat jätevedet + uloste) käsittely erikseen Reunaehdot ja rajaukset Laskelmat suhteutetaan alueella syntyvien jätevesien määrään (26 000 asukasta, 6 510 työpaikkaa (sis. koulut ja päiväkodit)) Infran rakentaminen sisällytetty tarkasteluun Tarvikkeiden loppukäyttö on rajattu tarkastelun ulkopuolelle MALILA & LEHTORANTA, SYKE 28.9.2018 18
Elinkaariset ympäristövaikutukset, Ilmastonmuutos (kg CO 2 ekv/a) MALILA & LEHTORANTA, SYKE 28.9.2018 Erottelevilla ratkaisuilla elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt laskevat alle kolmannekseen tai jopa neljännekseen. Mustien vesien ja biojätteen yhteiskäsittely biokaasulaitoksessa tuottaisi liikennebiokaasua lähes 2,4 milj. ajokm. (VE1) 19
Elinkaariset ympäristövaikutukset, Rehevöityminen (kg PO 4 ekv) MALILA & LEHTORANTA, SYKE 28.9.2018 20 Virtsan erottelu vähentää rehevöitymisvaikutuksia puoleen, mustien jätevesien erottelu neljännekseen perustilanteeseen verrattuna.
Elinkaariset kokonaiskustannukset Käyttökustannusten hyötyinä huomioitu energia ja polttoaine MALILA & LEHTORANTA, SYKE 28.9.2018 21
Käyttökustannusten erittely, sis. hyödyt MALILA & LEHTORANTA, SYKE 28.9.2018 22
Johtopäätökset Erottelevilla ratkaisuilla saadaan moninkertainen määrä ravinteita talteen verrattuna perustilanteeseen Ravinteiden talteenotto teknisesti helpompaa erotelluista jakeista ei laimennusta veteen Ympäristövaikutukset ovat ilmastonmuutoksen ja rehevöittävien vaikutusten osalta merkittävästi alhaisemmat erottelevissa vaihtoehdoissa Jätevedenpuhdistus aiheuttaa suurimman osan kasvihuonekaasu- (N2O) ja rehevöittävistä päästöistä Erottelevissa vaihtoehdoissa pienempi osa ravinteista päätyy suoraan vesistöön Erottelevat ratkaisut ovat elinkaarisilta kustannuksiltaan kalliimpia verrattuna perustilanteeseen Alipainekäymäläjärjestelmä aiheuttaa merkittävät investointikulut (tarpeen tarkentaa) Käyttökuluissa ei suuria eroja eri vaihtoehtojen välillä Elinkaaristen ympäristö- ja kustannusarviointien tulokset ovat suuntaa-antavia, eikä niitä voi yleistää MALILA & LEHTORANTA, SYKE 28.9.2018 23
Drivers and barriers of sociotechnical sustainability a planning phase brownfield transition area that aims to be smart, sustainable and dense center of Western Tampere where new ideas, pilots and urban culture flourish. Aim 25 000 residents to the area. Dense and urban area Nordic conditions Plenty of water Strong public sector cross-sector co-operation is challenge Up-scaling pilots? Added value to residents Mature technical solutions Challinging strong (infra) institutions with new solutions and operation models
R A K ENNETA AN Y HDES S Ä T U L E VA I SUUDEN K AU P UNGINOSA! HIEDANRANTA SOSIAALISESSA MEDIASSA Twitter @Hiedanranta Facebook @Hiedanranta #Hiedanranta SEURAA VERKOSSA tampere.fi/hiedanranta valiaikainenhiedanranta.fi TILAA UUTISKIRJE Tilauslinkki tampere.fi/hiedanranta - pääsivulla
Maarit Särkilahti Projektipäällikkö UNaLab ja NutriCity maarit.sarkilahti@tampere.fi +358 40 538 6535